Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri 100 vuotta sitten, nro 7-8/2020 Vuosikokous on pidetty Helsingissä, ja ”sankka parvi vuosikokoukseen osallistujia oli saapunut kokouskaupunkiin”. Kokoukseen osallistui peräti kuusikymmentä liiton jäsentä, ”mikä näyttää, että harrastusta on yhä olemassa, että liittoutumisen
aate on tämänkin ammatin alalla saanut oikeaa kannatusta”. Lisäksi mukana oli perheenjäseniä. Yhtenä asiana vuosikokouksessa oli esillä Leipuri-lehden kohtalo. Kokouksessa mukana ollut kirjoittaa, että ”tapahtuipa kokouksessa pieni murhakin, siellä tapettiin leipurien oma äänenkannattaja, tapettiin, niin että romahti”. Kirjoittaja analysoi myös lopettamisen syitä, todeten kuitenkin, että
”syyt Leipuri-lehden murhaan ovat siksi läpikuultavat, ettei kannata sen enempää niistä puhua”. Vaikutelmaksi jää, ettei lehteä ole enää tarkoitus käynnistää uudelleen, sillä ”se on ollut ja mennyt, se on täyttänyt tehtävänsä, joskin heikosti; nyt se on saanut ikuisen levon kuten vanha hevonen, jota ei enää ruoskallakaan saada eteenpäin menemään”.
Leipuri 75 vuotta sitten, nro 6/1945 Leipuriliiton johtokunnan toimintakertomuksessa tarkastellaan mm. Suomen talouselämän kehitystä vuonna 1944, jonka syyskuussa sota päättyi. Sitä ennen kuitenkin myös leipomot kärsivät monella tavoin sotatoimista. Pommitukset tuhosivat leipomoita ja työvoiman saanti vaikeutui tuntuvasti,
kun sotatoimet loppuvaiheessa kiihtyivät. Yritysten omistajatkin kutsuttiin maanpuolustustehtäviin. Kuljetustilanne vaikeutui, koska kuljetusvälineistöä piti luovuttaa muihin tarkoituksiin. Välirauhan solmimisen jälkeen luovutetuille alueille jäi leipomoita ja lisäksi saksalaiset tuhosivat leipomoita Lapissa. Leipäviljatilanne oli kuitenkin vuonna 1944 sellainen, että viljatuoteannokset voitiin pitää koko vuoden ajan muuttumattomina, ensimmäistä kertaa leivän
säännöstelyn aikana. Leivän hinta oli kuitenkin ankaran säännöstelyn alla ja lehdessä julkaistiin Kansanhuoltoministeriön vahvistamat enimmäishinnat kuivaleivälle sekä tuoreelle leivälle. Vuonna 1944 oli perustettu myös Leipäteollisuus ry-niminen järjestö alaan kuuluvien asioiden ajamiseksi suuremmalla ponnella. Yhdistyksen kolme jaostoa ovat leipomo, leipä(kovaleipä) sekä keksi- ja makaroonijaosto. Myös Suomen Leipuriliitto liittyi tähän yhdistykseen.
Leipuri 60 vuotta sitten, nro 6/1960 Leipuriliitto on täyttänyt 60 vuotta. Pääkirjoituksessa todetaan, että se on yksi harvoista järjestöistä, jonka toiminnan konkreettiset tulokset ovat koskeneet sekä ammattikuntaa koskevien epäkohtien torjumista ja poistamista sekä jäsenyritysten taloudellisen aseman voimistamista. Kirjoituksessa todetaan, että Leipuriliiton
olemassaolosta lähes puolet on eletty ankarimmin säännöstellyn elintarvikkeen eli leivän säännöstelyn merkeissä ja sen puolesta on liitto saanut käydä kovaa torjuntataistelua ammatinharjoittajien elinkeinon puolesta. Tampereella Linkosuo Oy:n kerrotaan harjoittaneen ”open house” -politiikkaa eli kirjaimellisesti avoimen talon politiikkaa. Yhtiön leipomokonditoriassa on nimittäin vieraillut koko kevään suuret määrät yleisöä, suurimman ryhmän käsittäessä 80 henkilöä. Näin kulut-
tajalla on mahdollisuus nähdä omin silmin, miten hänen leipänsä valmistetaan. Yhtiön taholta on kerrottu, että siisteys ja hygienia ovat seikkoja, jotka kiinnostavat syötävän tavaran ostajaa paljon enemmän kuin luullaankaan. Lisäksi uutinen kertoo, että ranskalainen tri Dubois Prevost kertoo valmistaneensa hampaita parantavaa sokeria, jossa on lisäaineena munanvalkuaista. Siinä oleva muuan aine surmaa hammasmätää aiheuttavat bakteerit. Keksijä uskoo keksintönsä mullistavan sokeriteollisuuden.
Leipuri 30 vuotta sitten, nro 6-7/1990 Pääkirjoituksessa Olli Kuhta kirjoittaa, että leipomoalankin pitäisi herätä alan yhä pahenevaan työvoimapulaan ja pyrkiä houkuttelemaan nuoria alalle. Samassa tilanteessa ovat kaikki muutkin alat ja yritykset, jotka joutuvat pohtimaan keinoja työelämään hakeutuvien kiinnostuksen herättämiseksi. Leipuriliitto on
52
LEIPURI 6 / 2020
teettänyt koulunuorille tarkoitetun videon Pimeitä hommia – kuumaa kamaa, jolla on tarkoitus herättää työelämään hakeutuvien nuorien kiinnostus leipomoalaa kohtaan. Tätä videota alueyhdistykset ja yksittäiset jäsenet voivat hyödyntää. Yritysrintamalla Cultor-konserniin kuuluva Vaasanmylly on tehnyt sopimuksen, jolla espoolainen Kolmileipä osakkuusyhtiöineen siirtyy Vaasanmyllyn omistukseen. Kolmileipään kuuluu kaikkiaan 12 leipomoa ja sen markkina-asema on vah-
va erityisesti Pohjois-Suomessa. VTT:n tutkimukset ovat osoittaneet, että kauralesetiiviste on tehokkaampi kolesterolin alentaja kuin tavallinen kauralese. Lesetiivistettä ei kuitenkaan voida käyttää leseiden tapaan esimerkiksi leipomotuotteissa, sillä kuumennettaessa se muuttuu liukoiseksi, eikä siitä ole hyötyä leipomotuotteen rakenteelle. Mahdollinen käyttöalue voisikin olla pikemminkin konditoriapuolella täytteissä ja kuorrutteissa.
