v TILASTOT v
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 144 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 15 kiloa kalaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista. TEKSTI Elina Matikainen
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2020?
V
iljan kokonaiskulutus on ollut viime vuosina vakaata. Ravintotaseen mukaan kulutus on ollut vähän alle tai vähän yli 80 kiloa henkeä kohti. Vuonna 2020 viljaa kulutettiin ennakkolaskelman mukaan noin 81 kiloa henkeä kohti. – Määrä laski edellisvuodesta hieman, mikä johtui lähinnä kauran kulutuksen laskusta. Muiden viljalajien käyttömäärät pysyivät suunnilleen ennallaan. Suomalaiset kuluttivat kauraa viime vuonna 8,5 kiloa henkeä kohti. Kauran kulutuksen tähänastinen huippu saavutettiin vuonna 2019, jolloin se oli noin 9,4 kiloa henkeä kohti. Vehnää kului vuonna 2020 noin 44, ruista 15,4, ohraa 1,8 ja riisiä 7 kiloa henkeä kohti, kertoo eritysasiantuntija Erja Mikkola Lukesta. Ravintotaselaskelman mukaan lihan kokonaiskulutus oli viime vuonna 79,2 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin puoli prosenttia. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa laskettu luullisena eli ruholihana. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä. Punaisen lihan kulutus on laskenut jo useana vuonna peräkkäin, siipikarjanlihan noussut. Viime vuonna siipikarjanlihaa kulutettiin 27,5 kiloa henkeä kohti, kilon verran enemmän kuin vuonna 2019. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin kilon, ja sitä käytettiin noin 29,7 kiloa henkeä kohti. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,6 kiloa, mikä on lähes saman verran kuin edellisenäkin vuonna.
Maidon juonnin lasku jatkui Nestemaitojen kulutus on vähentynyt jo usean vuosikymmenen ajan. Viime vuonna se väheni noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni noin viisi, kevytmaidon suunnilleen neljä prosenttia, mutta täysmaidon kulutus pysyi ennallaan. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä
kohti keskimäärin 98 litraa. Eri maitolaatujen käyttöosuudet pysyivät ennallaan: kevytmaidon 57, rasvattoman maidon noin 30 ja täysmaidon reilussa kymmenessä prosentissa. Viime vuonna nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin ennakkolaskelman mukaan noin 144 kiloa henkeä kohti. Muun muassa piimän ja kerman kulutus laski hieman edellisestä vuodesta, muiden hapatettujen kermavalmisteiden ja jogurtin vähän nousi. Kaikkiaan nestemäisten maitotuotteiden käyttö väheni maltillisesti, noin kolme prosenttia. Nestemäisten maitotuotteiden kulutus on pudonnut noin 13 prosenttia viiden viime vuoden aikana. Juuston kulutus nousi hieman edellisvuodesta ollen noin 25 kiloa. Voita kului saman verran kuin edellisvuonna, 3,3 kiloa henkeä kohti. Kalan kokonaiskulutus pysyi noin 15 kilossa. Kalasäilykkeitä kulutettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Ravintotaseen mukaan kalan kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moneen vuoteen. Kananmunien kulutus on ollut pitkään 10–12 kiloa henkeä kohti, mutta nousi viime vuonna noin 12,4 kiloon. Nousua edellisvuoteen oli noin 0,5 kiloa. Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 58 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin 6,5 kiloa. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 64 kiloa henkeä kohti, kun edellisenä vuonna laskennallinen kulutus oli 66 kiloa. Määrä on kuitenkin vain suuntaa antava ja sisältää myös mahdollisen hävikin. Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista.
LEIPURI 5 / 2021
17
