v HYÖNTEISKOKKI v
Ennakkoluulottomasti hyönteisiä
2 1 TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Topi Kairenius on Suomen ensimmäisiä ja myös tunnetuimpia hyönteiskokkeja. Tämän jutun kirjoittaja pääsi kesäkuussa osallistumaan tilaisuuteen, jossa Kairenius sekä kertoi hyönteisistä ravintona että maistatti niitä herkullisissa pääosin kasvispohjaisissa annoksissa.
H
yönteisbuumi ei ole kadonnut minnekään, vaikka isoin hypetys onkin rauhoittunut muutaman vuoden takaisesta, Topi Kairenius toteaa. Hänen mukaansa vaatii aikaa ennen kuin uusi trendi tulee tutuksi ja hyväksytyksi. Edelleen esimerkiksi kotisirkkoja kasvatetaan Suomessa noin neljässäkymmenessä kasvattamossa. Niitä myös tuodaan muista maista. Vaikka suomalaisten asenteet ovat hyönteisten syömistä kohtaan positiivisimmasta päästä Euroopassa, kaikki eivät ole vielä valmiita niitä nauttimaan. Lisäksi tulevat hinta ja saatavuus, sillä toistaiseksi hinta on varsin korkea ja saatavuuskin rajallinen. Pääkaupunkiseudulla tarjontaa on paremmin, mutta muualla vain jotkut isommat kaupat pitävät niitä valikoimissaan. Kairenius itse on harrastanut hyönteisiä jo reilut parikymmentä vuotta ja kirjoittanut niistä myös kirjan nimeltä Hyönteiskokki. Koulutukseltaan hän ei ole kokki, vaan markkinoinnin ammattilainen ja mukana myös espoolaisessa Fat Lizard-pienpanimossa.
28
LEIPURI 5 / 2021
3
4
1. Topi Kairenius tarjoilee kekomuurahaisia, kotisirkkoja, kulkusirkkoja sekä kennossa olevia kuhnuritoukkia. 2. Kulkusirkkaa, punajuurihummusta, silmusalaattia ja mausteena kekomuurahaisia. Kulkusirkkaa ei kasvateta Suomessa, vaan se tuodaan ulkoa. 3. Kekomuurahaiset antoivat hapokkuutta annokseen, jossa oli juustoja, hunajaa ja tuoretta viikunaa. 4. Kuhnuritoukkia maisteltiin suklaakakun, tuoreen mansikan ja vaniljaisen kaurakastikkeen kera.
Hyönteisistä hän innostui harrastuksenaan jo vuonna 2010, niin villihyönteisistä kuin pienimuotoisesta hyönteisten kasvatuksestakin. Varsinaisen potkun tälle alueelle hänelle antoi vuonna 2014 ilmestynyt FAO:n raportti, jonka mukaan myös länsimaiden tulisi siirtyä käyttämään hyönteisiä elintarviketuotannossaan. Niiden tuotanto on sekä ekologista että taloudellista. Siitä alkoivat esittelyja maistattamiskurssit ja ötököiden puolesta puhuminen. Vaikka monissa maissa hyönteisiä on syöty ’aina’, Suomessa kuten myös useimmissa muissa Euroopan maissa ne on koettu vieraiksi ruokalautasella. Kuitenkin, kun asiasta alettiin puhua FAOn raportin jälkeen, myös Suomessa viranomaiset heräsivät hyönteisten mahdollisuuksiin ruokana. Vuoden 2018 alusta meillä laillistettiin muutama hyönteislaji niin, että niitä sai käyttää myös elintarvikkeena. Tällä hetkellä sallittuja hyönteislajeja on kahdeksan ja ne ovat kotisirkka, kanatunkkarin toukka, mehiläisen kuhnuritoukka, trooppinen kotisirkka, mustasotilaskärpäsen toukka, idänkulkusirkka, aavikkokulkusirkka ja jauhopukin toukka. Lista on poimittu Ruokaviraston sivuilta. Topi Kairenius kertoo käyttävänsä myös luonnosta poimittuja ns. villihyönteisiä, kuten kekomuurahaisia sekä heinäsirkkoja.
