HANKE
Martan matkalaukku vei yläkoululaiset hetkeksi etiopialaisten naisten elämän äärelle. Työpajojen taustalla vaikuttavat Marttojen kokemukset kehitysyhteistyöstä. MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN
”
Syö lautanen tyhjäksi, Afrikassa kärsitään nälästä” on monelle tuttu fraasi lapsuudesta. Lause on edelleen ajankohtainen, pienin muutoksin: se, miten elämme, heijastuu ilmastoon Afrikassa. Martan matkalaukusta -hankkeessa on kierretty kouluissa kertomassa ruokaturvasta, ilmastonmuutoksesta, Marttojen kehitysyhteistyöstä ja etiopialaisten naisten arjesta. – Haluamme herätellä kestävän elämäntavan välttämättömyyteen sekä auttaa nuoria näkemään itsensä toimijana ja hahmottamaan globaaleja vaikutussuhteita, kertoo kotitalouden asiantuntija Olga Aula Uudenmaan Martoista. KUIVUUTTA JA TULVIA Olga Aula ja kan-
sainvälinen martta Ulla Kaikkonen ovat saapuneet pitämään työpajaa Porvooseen. Videolla kaksi etiopialaisnaista kertoo elämästään: Kuumuus on lisääntynyt ja säät muuttuneet arvaamattomiksi. Toisaalla kärsitään kuivuudesta, toisaalla tulvista. Pääskytien koulun 9.-luokkalaiset tuijottavat ruutua totisina. – Ennen vuorilla oli kylmä, nyt avaamme ikkunoita kuumuuden takia jopa öisin, Fikirte Shumet kertoo videolla. Hän on projektikoordinaattori EWDNA-järjestössä, joka on Marttojen yhteistyökumppani Etiopiassa. – Ennen sadekausia oli kolme kertaa vuodessa, mutta nyt sataa miten sattuu. Meillä ei ole modernia teknologiaa maatalouden tukena, joten olemme riippuvaisia sateista. Me etiopialaiset emme tuota juurikaan päästöjä, mutta jou-
26 | MARTAT 2 | 2020
dumme kohtaamaan ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat. Videon jälkeen Ulla Kaikkonen kertoo kokemuksistaan Etiopiassa. Ruoan valmistaminen vie naisilta 6–9 tuntia päivässä. Yhteiskunta on patriarkaalinen, ja varsinkin kehitysvammaiset naiset ovat heikossa asemassa. – Nämä ihmiset elävät samalla pituuspiirillä ja heräävät samaan aikaan kuin me. He ovat samanlaisia kanssasisaria kuin naapurin mummo, Kaikkonen toteaa. NUORET KAIPAAVAT KANNUSTUSTA
Peräpöydässä neljä 9.-luokkalaista pohtii kuulemaansa. – On aika erilaista elää Etiopiassa, Iiris Kuosmanen toteaa. – Meidän on Suomessa paljon helpompi sopeutua ilmastonmuutokseen, kun meillä on teknologiaa. Muut nyökkäilevät. Nelikko yrittää tehdä arjessaan kestäviä valintoja; kierrättää ja valita välillä kasvisvaihtoehdon. – On uskomatonta, että osa ihmisistä ei tee mitään kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Jotkut ei vieläkään usko ilmastonmuutokseen, Laura Varis sanoo. – Onhan ilmastonmuutoksesta puhuttu jo pitkään, mutta nyt vasta, kun alkaa näkyä merkkejä, monet sanovat, että ’No, ehkä se sittenkin on totta’, Iida Savela lisää. – Ja joissain maissa on päättäjiä, jotka eivät usko! Miki Saastamoinen parahtaa. Opettaja Katri Pitkäniitty tietää, että ilmastonmuutos ahdistaa oppilaita. – On tärkeää kääntää asetelma niin, että mikä kaikkea voimme tehdä asian eteen, hän sanoo. Koulussa on käsitelty kierrätystä ja
kiertotaloutta ja perustettu ilmastoryhmä, jossa oppilaat toimivat ympäristön hyväksi. Vieraisiin kulttuureihin tutustutaan eri tunneilla, myös kotitaloudessa. – Lähestymme vieraita kulttuureja etsien samanlaisuuksia, ei niinkään eroavaisuuksia. Ei ole heitä ja meitä, tämä on meidän yhteinen planeettamme, Pitkäniitty sanoo. – Nuoret kaipaavat kannustusta ja jotain kättä pidempää mediaviidakossa. Mietimme, mitä kestävä kuluttaminen merkitsee yksilötasolla. Haluamme välttää toiseuden tunnetta ja sanoa nuorille, että te kyllä keksitte keinot ja voitte vaikuttaa. Maailma on kohta teidän. KIRPEÄÄ JA TULISTA – Nyt kannattaa
käydä käsipesulla. Ottakaa varmuuden vuoksi ensin pieni määrä, ettei tule ruokahävikkiä. Aina voi tulla hakemaan lisää, Olga Aula neuvoo. Pöydälle on katettu injera-leipää, tulista wot-kastiketta ja kurkumalla maustettua alicha-kastiketta. –Etiopiassa syödään paljon palkokasveja ja kasviksia. Lihaa käytetään harvoin, Aula kertoo. Oppilaat asettuvat jonoon ja latovat lautaselle maistiaiset. – Leipä on aika kirpeää, Miki Saastamoinen kuvailee. Maistiaisten jälkeen työpaja päättyy. Olga Aula muistuttaa, että Martan matkalaukusta -aineisto on vapaasti ja maksutta käytettävissä. Materiaalit löytyvät Uudenmaan Marttojen verkkosivuilta. – Toivoisin, että opettajat hyödyntäisivät niitä kouluissa ja yhdistykset marttailloissa, Olga Aula sanoo.
