JOHTAJA 1 / 2023 - Lehti rohkeille ja vastuullisille huomisen johtajille

Haastattelussa sala-auraaja Antti O. Vau

JOHTAJAN TYÖKALUPAKKI 10

Datalla johtamisen kulttuuri ja ESG

KOLUMNI - JUKKA HOLM 11

Haluatko olla yksi näkymätön johtaja muiden joukossa vai aidosti yhteiskunnallisesti vaikuttava voima?

VAIKUTTAMISEN MONET MUODOT 12

Esittelyssä kolme ei-puoluepoliittista näkökulmaa vaikuttamiseen.

KOLUMNI - ANTTI MERILEHTO 15

Teknologia muuttaa tänään tapaa jolla elämme, teemme työtä ja olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

SNKK:N YHTEISKUNNALLISESTI 16

VAIKUTTAVIA PAIKALLISPROJEKTEJA

Vuoden poliisi -projekti ja Sijoittajaseminaari

EDUSKUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT 18

Vaikuttaja-akatemia on valmiina

DATAN KÄSITTELY, LAATU JA 20

MERKITYS YRITYKSESSÄ

MENESTYSTÄ 6

KASVUHAKKEROINNILLA 21

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan.

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Liukkonen

VIESTINTÄJOHTAJA Helena Rebane TOIMITUS Heikki Liukkonen, Anna Poropudas, Hanne Sudentaival, Heidi Grommi-Hukkanen, Jarkko Kurvinen, Sini Havukainen TAITTO Jenni Välkky PAINO JP Postitus Oy ILMOITUSMYYNTI Sini Havukainen KANNEN KUVA Antti O. Vau

LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON

MUUTA DIGILEHDESTÄ

Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi.

Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.

Luet parhaillaan Suomen Nuorkauppakamareiden kansallisen jäsenlehden, Johtajan, vuoden 2023 ensimmäistä numeroa. JCI-toimintaan kuuluu jatkuva uusiutuminen ja vuosi per tehtävä -periaate uusii myös toimituskunnan perusteellisesti. Toimin vuonna 2023 painetun lehden päätoimittajana ja aisaparinani on Johtajan uudistuksen luotasannut Jarkko Kurvinen, joka tänä vuonna DigiJohtajan päätoimittajana tuo myös digitaalisen version uuteen aikaan.

Olemme saaneet tänä vuonna Johtaja-lehden tiimiin sellaiset upeat toimittajat kuin Kati Blide, Heidi Grommi-Hukkanen, Heini Huotarinen, Anna Poropudas ja Hanne Sudentaival. Jatkumoa edellisiltä vuosilta edustaa erinomaisen lahjakas viestinnän moniottelija Jenni Välkky, joka huolehtii lehtien taitosta. Kiittäminen on myös hyvin alkaneesta yhteistyöstä kustantajan puolelta vuoden 2023 kansallista viestintäjohtajaa Helena Rebanea sekä keskusjärjestön toiminnanjohtaja Sini Havukaista.

Uusien tekijöiden myötä Johtaja-lehti myös uudistuu tänä vuonna jossain määrin. Neljään painettuun lehteen on suunniteltu pääteema, joista ensimmäinen tässä lehdessä on eduskuntavaalien alla ajankohtainen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Jatkossa pääkirjoitus on toimituksen omaa tuotantoa ja sisältöä tehdään yhteisvoimin niin painettuun kuin rinnan tuotettavaan digitaaliseen Johtajaan. DigiJohtajan tehtävä on jatkossa tavoittaa nuorkauppakamarille myös uusia yleisöjä ja pyrimmekin tarjoamaan nuorille johtajille ja yrittäjille väkevän ja aallon harjalla pysyvän median uusien vierailevien kolumnistien, tapahtumakatsauksien ja jäsenistömme työelämäkokemusten jakamisen kanssa.

Samalla periaatteella kuin nuorkauppakamarilaisetkaan eivät elä kuplassa, vaan aktiivisina toimijoina yhteiskunnassa ja eri elämän aloilla, kirjoittaa jatkossa Johtaja-lehdessäkin vierailevia kolumnisteja myös nuorkauppakamariharrastuksen ja sen aktiivisimman ihmisryhmän ulkopuolelta. Tässä numerossa meillä on kunnia julkaista Visman toimitusjohtaja Jukka Holmin ja teknologiasijoittaja, tietokirjailija Antti Merilehdon kolumnit. Unohtaa ei pidä myöskään Suomen Nuorkauppakamareiden yhteistyökumppaneita, joilta saamme arvokasta sisältöä myös tähän lehteen.

Toivotan omasta ja koko Johtajalehden tiimin puolesta antoisia lukuhetkiä sinulle, nuorkaup pakamarilainen tai nuor kauppakamariharrastuksen ystävä!

HEIKKI LIUKKONEN PÄÄTOIMITTAJA

Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Haluaisitko tarjota juttua lehteen?

Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi

VAIKUTTAMINEN KUULUU KAIKILLE

Suomi on parhaillaan valmistautumassa kansanvallan juhlahetkeen, kansallisiin parlamenttivaaleihin. Ehdokkaat ja puolueet ovat vaalikentillä kilvoitelleet teemoillaan ja arvoillaan äänestäjien suosiosta. Kansakunnalla on ratkaistavanaan monia tärkeitä, jopa kohtalokkaita kysymyksiä, joita ratkaisemaan se valitsee kansanedustajat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Se kuuluu edustukselliseen demokratiaan.

Ohikiitävän hetken vaaliuurnalla äänestäjä voi tuntea olevansa kuningas ja päättämässä jostakin. Onneksi yhteiskunnallisesti voi ja täytyy vaikuttaa myös muilla tavoin kuin puoluepolitiikalla ja valtiollisilla vaaleilla, joilla niilläkin tietysti on oma elintärkeä roolinsa. Se on Johtaja-lehden vuoden 2023 ensimmäisen numeron teema ja keskeinen sanoma.

Sellaiset asiat kuin kansainvälinen siivouspäivä, peruskoululaisten TET-harjoittelu tai vaikkapa Vuoden Nuori Johtaja ovat tulosta yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä nuorkauppakamarissa. Nuorkaup-

” KESTÄVÄ MOTIIVI MENESTYVÄN YRITYKSEN PERUSTAMISEKSI EI OLE UNELMA RIKKAAKSI TULEMISESTA, VAAN HALU MUUTTAA MAAILMAA.

pakamarijärjestön yhteiskunnallinen alue on aktiivinen ja laaja-alainen aina paikallistasolta kansainvälisiin mittoihin. On Vaikuttaja-akatemia ja paljon muita keskusjärjestötoimintotason toimintoja, mutta yhtä lailla ansiokkaita, näkyviä ja vaikuttavia paikalliskamareiden projekteja, joista tämän lehden sivuilla on artikkeleja muutamasta. Henkilökohtaisen eleen halusta edistää parempaa maailmaa antoi myös nuorkauppakamarilainen Antti O. Vau alkuvuonna valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittäneellä sala-auraamisella.

Eittämättä nuorkauppakamari on tärkeä väylä yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle, mutta laaja järjestökenttä tarjoaa aktiiviselle kansalaiselle paljon muitakin hyviä yhteisöjä tärkeiksi kokemiensa asioiden edistämiseen. Kansalaisjärjestötoiminnan eri muotoja ovat esimerkiksi edunvalvonta, vapaaehtoistyö tai aktivismi.

Unohtaa ei pidä myöskään tutkimusta, tuotekehitystä ja elinkeinoelämää, jotka innovaatioillaan ovat saaneet aikaan merkittäviä parannuksia hyvinvointiin. Joku voisi sanoa liike-elämän kiittelyä kliseiseksi, mutta kuten viime vuoden toisessa numerossa kerroimme, on myös liikeyrityksille merkityksellisyys ja vastuullisuus entistä kiinteämpi osa liiketoimintaa. Ja oivalsihan jo Applen perustaja Steve Jobskin, että kestävä motiivi menestyvän yrityksen perustamiseksi ei ole unelma rikkaaksi tulemisesta, vaan halu muuttaa maailmaa.

Olkoon aktiivinen kansalainen missä roolissa tahansa, on hänellä monia paikkoja vaikuttaa siihen, että maailmasta tulee parempi paikka elää. Äänestäkäämme siis eduskuntavaaleissa, mutta hyödyntäkäämme myös muut yhteiskunnan tarjoamat tavat vaikuttaa. 

HEIKKI LIUKKONEN PÄÄTOIMITTAJA

MIHIN NUORKAUPPAKAMARIA TARVITAAN?

Tämän vuoden teemana on vaikuttava toiminta.

Me nuorkauppakamarilaiset olemme rohkeita huomisen johtajia, jotka aktiivisesti luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan.

muiden toimijoiden kanssa. Muutos syntyy vasta tekojen kautta. Yksin emme maailmaa pelasta, mutta yhdessä muiden kanssa pystymme edistää omia tavoitteitamme. Vaikuttamista tapahtuu monella eri tasolla. Vaikuttavilla projekteilla puututaan juurisyihin, herätetään keskustelua ja lisätään tietoisuutta eri teemoista. Kansalliset kilpailut ja projektit ovat hyviä työkaluja juuri näihin teemoihin.

Kehittämällä jäsenistömme johtamistaitoja itsensä johtamisesta muiden johtamiseen varmistamme osaltamme, että työelämä kehittyy terveempään ja turvallisempaan suuntaan. Nuorkauppakamari on kasvualusta, joka tarjoaa tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua ja harrastaa, riippumatta taustoista tai koulutuksesta. Mitä enemmän kohtaamme erilaisia ihmisiä, myös muualta kuin omasta kamarista tai maasta, sitä enemmän kasvaa myös ymmärryksemme erilaisuutta kohtaan.

Alkuvuodesta julkaistiin Sitran megatrendit 2023. Ne nostavat esiin ilmiöitä, jotka haastavat ympäröivää yhteiskuntaa. Megatrendejä ovat luonnon kantokyvyn mureneminen, hyvinvoinnin kasvavat haasteet, koveneva kilpailu demokratiasta, digivallan kilpailun kiihtyminen ja talouden perustan rakoilu. Melkoisia haasteita, vai mitä? Voidaanko nuorkauppakamaritoiminnalla edes vaikuttaa näin isoihin kokonaisuuksiin?

Minä väitän, että kyllä voidaan. Vaikuttamista ei suinkaan tehdä yksin tyhjiössä, vaan yhteistyössä

Toisinaan toimintamme vaikuttavuutta on vaikea mitata ja sanoittaa, mutta kun riittävän monta kertaa kysyy ”miksi”, löytää vastauksia, niin juurisyihin kuin toimintamme merkityksellisyyteen. Meitä tarvitaan, ehkä enemmän kuin koskaan. Mutta maailmaa ei muuta passiivinen sivustaseuraaja vaan aktiivinen jäsen, joka etsii ja löytää oman keinonsa vaikuttaa sillä alustalla, jonka nuorkauppakamari tarjoaa.

Tämä kevät on myös vaalikevät. Nuorkauppakamari on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Tämä arvo on meille tärkeä. Osallistumme kuitenkin aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä se on tärkeää vaikuttamistyötä. Meillä on myös jäsenistössä ehdokkaita eri puolueissa. Toivotan jokaiselle ehdokkaalle onnea matkaan!

Vaikuttavaa vuotta 2023 – tehdään vuodesta ikimuistoinen!

TARU MIKKONEN KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA

ARVOSEMINAARI ®

– POHJOISEN ELINKEINOELÄMÄN TULEVAISUUS

O ulun Nuorkauppakamarin ja Oulun Kauppaklubin puolen vuoden yhteinen projekti huipentui tammikuussa järjestettyyn Arvoseminaariin Oulun teatterin Pikisalissa.

Arvoseminaari ei ole tyypillinen nuorkauppakamarin projekti näin eduskuntavaalivuonna, koska siellä puhuttiin politiikkaa ja panelisteina oli puolueiden puheenjohtajia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut vaalipaneeli vaan korkeatasoinen seminaari, joka nojautuu johtamisen vastuullisuuteen ja arvojohtamiseen. Arvoseminaari järjestetään Oulussa vuosittain eri teemoilla ja eduskuntavaalivuonna on aina kutsuttuna puolueiden puheenjohtajia.

Puolueiden puheenjohtajista paikalla Li Andersson, Sari Essayah, Harry Harkimo, Maria Ohisalo ja Petteri Orpo. Sanna Marin ja Annika Saarikko oli myös kutsuttu, mutta he olivat estyneitä. Riikka Purran piti olla mukana seminaarissa, mutta hänen lentonsa peruttiin hänen jo ollessa lentokentällä. Seminaarin juonsi Piia-Noora Kauppi.

Tammikuun Arvoseminaarin teemana oli Pohjoisen elinkeinoelämän tulevaisuus. Seminaarin kysymykset pohjautuivat pitkälti Pohjoiseen ohjelmaan, joka on pohjoisten toimijoiden eli maakuntaliittojen, kaupunkien, korkeakoulujen ja kauppakamarien sekä yrittäjäjär-

jestöjen yhteinen hallitusohjelma, joka korostaa PohjoisSuomen kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä ja erityisesti geopoliittisen tilanteen muututtua Pohjoisen Suomen merkitys korostuu. Seminaarilla haluttiin herättää kiinnostusta Pohjois-Suomea kohtaan, mutta nostaa esille myös arvokeskustelua. Kun puheenjohtajilta kysyttiin kannattavatko he Pohjoista ohjelmaa, niin kaikki vastasivat ”KYLLÄ”. Vakavista ja tiukoista aiheista huolimatta seminaarin tunnelma oli leppoisa ja huumorinkukkakin kukki, vaikka välillä käytiinkin tiukkaa debattia.

Ennen varsinaista paneelikeskustelua jaettiin etiikkapalkinto, jonka voitti Suomalainen designin verkkokauppa Kure vastuullisesta toiminnastaan. ”Tuomaristo arvosti päätöksessään sitä, että eettisyys ja vastuullisuus ovat aitoja arvoja yrityksen ytimessä saakka. Vaikutuksen tekivät myös oululaisesta korkeakoulusta valmistuneiden nuorten rohkeus yrittäjyyteen ja heidän halunsa ja pyrkimyksensä muuttaa maailmaa paremmaksi ja kestävämmäksi. Kuren yrittäjät tekevät työtään selvästi suurella sydämellä ja ympäröivän yhteiskunnan huomioiden.”, kertoi tuomariston puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

TEKSTI: ANNA POROPUDAS | KUVAT: JANICA KARASTI / NEOTAR OY

Yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa seminaarin järjestämistä. Vakituinen pääyhteistyökumppani on Oulun yliopisto ja tänä vuonna toisena pääyhteistyökumppani oli Oulun kaupunki. Oulun kaupunki oli merkittävässä roolissa mahdollistamassa teatterin tilat käyttöön. Muita yhteistyökumppaneita olivat Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry, Osuuskauppa Arina ja Neotar.

Arvoseminaarin järjestäminen on ollut Oulun Nuorkauppakamarille antoisa ja opettavainen projekti. Se oli nyt toista kertaa mukana järjestämässä seminaaria ja on ensi vuonna myös mukana uusin panelistein ja teemoin. Arvoseminaari on arvostettu, iso ja vaikuttava projekti Oulun seudulla, joka myös kiinnostaa. Tammikuisen Arvoseminaarin liput loppuunmyytiin ja tuotot käytetään Oulun Nuorkauppakamarin toimintaan sekä Oulun Kauppaklubin hyväntekeväisyyteen.

Tapahtuma on saanut paljon positiivista palautetta ja siitä pidettiin. Parasta on, että esille saatiin nostettua vastuullisuutta, arvojohtamista ja nuorkauppakamarilaisuutta sekä kestävän kehityksen arvoja. 

Arvoseminaari® katsomon puolelta

TEKSTI: KATI BLIDE

KUVAT: JANICA KARASTI / NEOTAR OY

Ensimmäisenä kun astuin sisään Pikisaliin, tunnelma tuntui hyvin lämpimältä. Minulla oli aavistus, että tästä varmasti tulee hyvä ilta. Verkostoitumisen jälkeen alkoi itse paneeli ja paikalle oli päässyt viidestä puolueesta puheenjohtajat.

Koska meitä nuorkauppakamarilaisia sekä myös kauppaklubia ohjaa vastuullisuus, niin paneelin ensimmäinen kysymys olikin:

Li Andersson: Kestävyys, tasa-arvo ja inhimillisyys

Sari Essayah: Kannustavuus, vastuullisuus ja välittäminen

Harry Harkimo: Rehellisyys, kasvu ja Suomen eteenpäin vieminen

Olin iloinen valituista arvoista. Jäin kuitenkin pohtimaan yhtä isoa arvoa Suomelle, josta viime aikoina on käyty paljon keskustelua eli turvallisuus. Olin jopa hieman yllättynyt, että sitä ei mainittu.

Myöhemmin itse turvallisuuskeskustelussa puheenjohtajat näkivät pohjoisen ratkaisevassa asemassa Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Etenkin raideliikenne Ruotsin kautta Narvikiin tuntui olevan ensisijainen

kehitettävä kohde pohjoisessa. Tämä sai reportterin mielen lämpimäksi.

Se, mikä eniten ihastutti paneelissa, oli sen rento ja hyvä henki. Puheenjohtajat olivat vapautuneita sekä naljailivat lämminhenkisesti puolin ja toisin. Tätä ei useasti ole tarjolla, joten nautin kunnolla. Ehkäpä se oli tämä pohjoinen ilmasto, joka sai heidät rentoutumaan. Kuten varmasti tunne välittyy, en ollut väärässä: ilta oli erittäin onnistunut! 

Maria Ohisalo: Ympäristö, ihmisoikeudet ja tulevaisuus orientoituminen

Petteri Orpo: Vastuullisuus, kestävyys ja sivistys

”Mitkä kolme arvoa näkyvät tulevassa hallituksessa?”

SALA-AURAAJA

KANSALAISAKTIVISMILLA SATOJEN

TUHANSIEN MAINEHYÖTY

- kuinka kunta hyötyy yhteispelistä aktiivisten kansalaisten kanssa

TEKSTI: JARKKO KURVINEN | KUVAT: ANTTI O. VAUN OMA

Onko elämämme liian säännösteltyä? Saako toisten hyväksi tehdä mitään? Entä jos tekee ensin ja pyytää sitten anteeksi? Voiko kansalaisaktivismilla täydentää julkishallinnon resursseja? Näihin kysymyksiin sai aktivinen kansalainen miettiä vastauksia, kun nuorkauppakamarilainen Antti O. Vau päätyi julkisuuteen sala-auraajana avattuaan kotikunnassaan kotinsa läheisiä kävelyreittejä mönkijällään ja sai siitä kiitokseksi haukut kunnan edustajalta. Kalabaliikki oli valmis ja lopulta myös kunnanjohtaja pyysi julkisesti anteeksi. Ja räppäsi.

Nuorkauppakamarilainen Antti O. Vau päätyi julkisuuteen sala-auraajana.

” POSITIIVISEN KAUTTA PÄÄSEE AINA PAREMPIIN TULOKSIIN KUIN ETSIMÄLLÄ SYYLLISIÄ

Auttamisesta lähtenyt ja nopeasti eskaloitunut aurauskohu Hämeenlinnan kyljessä Janakkalassa nosti pikkukunnan julkisuuteen. Syntyi ilmiö Salaauraaja ja siitä seuranneesta yhteiskunnallisesta keskustelusta on kehkeytynyt, lainaten kunnanjohtaja Reijo Siltalan arviota, euroissa ehkä kuusinumeroinen mainehyöty pienelle kunnalle. Tästä on kiittäminen osallisten heittäytymistä, sillä kunta on ollut Putousta ja Ylen ohjelmistoja myöten esillä. Korvamadoksikin kohusta on, kun janakkalalainen artisti Räpfaija, alias Ville Vuorinen, päräytti siitä Siltalan fiittaaman Auraäijä-biisin, joka haastaa jo eetterissä palkittua Porisuhdeneuvojaakin.

Alun närkästyksestä keskustelu laa jeni nopeasti koskemaan yhteiskun nallisia asioita. Yksilönvapauden ja vastuun tulisi kulkea käsi kädessä ja Vaun mukaan tästä asiassa onkin pohjimmiltaan kyse. Yksilö voi vaikuttaa asioihin ja on vastuussa ympärillä tapahtuvista asioista. Ei voi vain etsiä syyllisiä, vaan on otettava itse vastuuta ja tartuttava toimeen. Samaan aikaan kun kunnassa pohdittiin vastuukysymyksiä ja sääntelyä ylipää tään, kunnanvaltuuston puheenjohtaja kutsui sala-auraajan palaveriin. Kunnanjohtajan soitto avasi uuden yhteyden ja keskustelu sääntöSuomesta vei YouTube-lähetykseen asti.

Yhteistyössä on voimaa. Yhteydenpito viranhaltijoiden kanssa eteni ja toi samalla esiin pienten kuntien ketteryyden asioiden käsittelyssä. Henkilökohtaiset keskustelut sala-auraajan ja kunnan johdon välillä kääntyivät nopeasti ratkaisukeskeiseksi ja negatiivista asiaa lähdettiin kääntämään yhteistyössä positiiviseksi. Heittäytyminen oli avainasemassa ja pelisilmää löytyi kummaltakin puolelta. Jos asiassa olisi lähdetty etsimään syyllisiä, tai syventämään skandaaleita, pohtimalla kuka sanoi mitäkin ja kuka on vastuussa mistäkin, olisi koko kohu kääntynyt itseään vastaan.

Linjaksi valittu itseironia säätelyä ja kansalaisaktivismin estämistä vastaan oli luonnollisesti vireässä virkamieskentässä riski, ja se tuotti tuloksia. Julkisyhteisöjen näkökulmasta tämä oli hyvä muistutus siitä, että virkamiehetkin ovat vain ihmisiä. Ottamalla aktiivisesti osaa keskusteluun, näyttäytymällä ja lait-

taen itsensä likoon, asiat ratkeavat parhain päin. Vaikka kunnanjohtaja Siltala ottikin paljon lokaa niskaansa heittäytymisestä ja asian humoristisesta käsittelystä sekä tuli kyseenalaistetuksi viranhaltijana, hänen mukaansa nettovaikutukset ovat kuitenkin positiivisia. Pikkukunta onnistui toiminnallaan kotiuttamaan pisteet, eikä leikkimielinen nimike Suomen auratuimpana kuntanakaan haitannut sijoittamista kartalle.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta tapauksesta on paljon opittavaa. Nopein tie muutokseen ei ole aina politiikka, vaan yksittäisten aktiivisten kansalaisten toimeen tarttuminen ja toimiminen parhaaksi katsomallaan tavalla. Aikoinaan oli jopa suotavaa tehdä asioita itse, myös toisten puolesta, eikä näissä töissä jääty odottelemaan lupia, korvauksia, saati somepeukkuja. Yhteisiä pelisääntöjä toki pitää noudattaa, mutta kaiken ei pitäisi olla oletusarvoisesti kiellettyä vaan yhteistä hyvää edistävä toiminta tulisi lähtökohtaisesti sallia.

Suomalainen tapa säädellä, valvoa ja valittaa valvonnan puutteesta on osa kohunkin taustalla olevaa ongelmaa. Antti O. Vau alleviivaa keskusteluissa, että yksilön vastuulle tulisi asettaa enemmän. Kunkin tulisi miettiä, onko meillä liikaa tarpeetonta sääntelyä, joka estää toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hyvänä esimerkkinä tästä on, kuinka paljon kunnissa menee aikaa valitusten käsittelemiseen. Lakien ja asetuksien mahdollistama valitus, mihin kunnat ovat velvoitettuja vastaamaan perusteluineen, voikin väärinkäytettynä olla kehityksen jarru. Pahimmillaan vaikkapa toimintaympäristöjä muovaavissa hankkeissa markkina ehtii valitusten käsittelyn aikana muovautua aivan toisiksi ja silloin on edessä paluu suunnittelupöydän ääreen.

Antti O. Vau summaa, että positiivisen kautta pääsee aina parempiin tuloksiin kuin etsimällä syyllisiä, sillä syyttely tai osoittelu ei auta koskaan asian käsittelyssä. Riski kannattaa aina ennemmin ottaa kuin jättää ottamatta. Vaikuttaa voi aina, se on vain päätettävä. Vau haastaakin kaikki tekemään oman osansa, auttamaan tai tekemään hyvän teon, olit sitten yksittäinen aktiivinen kansalainen, tai edustat yritystä, kuntaa tai yhdistystä. Vartissakin saa ihmeitä aikaan. 

Datalla johtaminen ja kestävyyden johtaminen ovat erinomaisia lisäyksiä jokaisen johtajan työkalupakkiin.

JOHTAJAN TYÖKALUPAKKI

Datalla johtamisen kulttuuri ja ESG

Menestyvä johtaja tarvitsee työkalupakkiinsa monenlaista osaamista. Muutosaltis ja tiedostava liiketoimintaympäristö on nostanut datalla johtamisen ja kestävyyden johtamisen niiden olennaisten taitojen joukkoon, joita organisaatioissa on nyt kehitettävä.

Monissa neuvotteluhuoneissa pohditaan parhaillaan, miten sekä ympäristön että liiketoiminnan kukoistus varmistetaan pitkällä tähtäimellä. Olennaisia tässä työssä ovat niin ESG-periaatteiden mukainen, kestävä ja vastuullinen toiminta kuin organisaation datalla johtamisen kulttuuri.

Hankkimalla ja hyödyntämällä dataa sekä sisällyttämällä ESG-tekijät päätöksentekoonsa, johtaja voi lisätä tehokkuutta ja organisaation sisäistä kyvykkyyttä, saada aikaan parempia liiketoiminnallisia tuloksia ja luoda – ei vain korjaavaa vaikutusta – vaan myönteistä jälkeä ympäröivään maailmaan.

Mitä on datalla johtamisen kulttuuri?

Tiedolla johtaminen on ollut jo pitkään monien yritysten digistrategian teema. Osaksi arkea, jokaisen työtä, dataohjautuva tekeminen ei kuitenkaan tule ilman oppimista ja kulttuurin muutosta.

Vallitsevassa liiketoimintaympäristössä menestyminen edellyttää entistä parempaa datan ymmärrystä ja hyödyntämistä organisaation joka tasolla eli datalla johtamisen kulttuuria.

Sen olemassaolo taas edellyttää, että olennaista tietoa pystytään keräämään ja analysoimaan tehokkaasti.

Datalla johtaminen tarkoittaa, että kaikki päätöksenteko perustuu oikeelliseen tietoon. Lähtökohta on, että päätöksenteko on tällöin mielekkäämpää ja johtaa parempiin tuloksiin niin nykytilan kuin tulevaisuuden kehityssuuntien arvioinnissa. Ei vain dashboardeja ja datan keräämistä, vaan analyysia ja toimintaa. Miten minäkin johdan omaa työtäni paremmin datan avulla?

Kestävyys on jokaisen asia – ESG tuo tekemisen näkyväksi Kestävyystekijät ovat viimeistään muutaman viime vuoden aikana nousseet yhdeksi yritysten kilpailuvalteista. Myös niiden on oltava läsnä kaikkialla organisaatiossa.

ESG-tekijöin (Environmental, Social ja Governance) kuvataan ja arvioidaan yrityksen vastuullisuutta. Kestävyyden johtamisessa kyse on siitä, että ESG-tavoitteet on yhteisesti hyväksytty ja omaksuttu. Kun työntekijät ovat yritykseen ja tavoitteisiin sitoutuneita ja vastuullinen toiminta on aidosti läsnä, voivat ne muodostua menestystekijäksi, joka edistää omistaja-arvon ja yrityksen kilpailukyvyn lisäksi myös koko toimialan vihreää siirtymää.

Kuulostaako ajankohtaiselta teidänkin organisaatiollenne? Tule mukaan oppimaan ja keskustelemaan Datalla johtamisen kulttuuri ja ESG –tapahtumakiertueelle 16.3.–9.5.2023! Kiertue vierailee 10 paikkakunnalla ympäri Suomen. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia, varaa paikkasi osoitteessa greenstep.fi/dataesg. 

Greenstep on suomalainen konsulttitalo, jonka yli 600 asiantuntijaa tukevat erikokoisia yrityksiä kasvumatkallaan niin talouden, Hr:n, analytiikan, vastuullisuuden, koulutuksen, laki- ja verokysymysten sekä liiketoiminnan oHjauksen saralla sekä kotimaassa että kansainvälisesti

HALUATKO OLLA YKSI NÄKYMÄTÖN JOHTAJA MUIDEN JOUKOSSA

VAI AIDOSTI YHTEISKUNNALLISESTI VAIKUTTAVA VOIMA?

Kaikkia tuntemiani menestyneitä johtajia on yhdistänyt yksi tekijä - heillä on ollut valtava halu edistää jotakin suurempaa agendaa. Heitä ei ole motivoinut oma palkka tai positio, vaan aito vaikuttaminen ja ovat sen uskaltaneet tuoda julki - kukin tyylillään!

Steve Jobs halusi uudistaa koko tavan, jolla käytämme teknologiaa. Elon Musk haluaa muuttaa liikkumisen ympäristöystävälliseksi. Ja jos nämä yliviljellyt esimerkit maailmalta tuntuvat etäisiltä, niin yksi kovimmista kotimaisista johtajista viime vuosikymmeniltä oli ulkoisesti aina niin vaatimattomalta vaikuttanut Matti Alahuhta.

Mistä hänet muistetaan parhaiten?

Siitä kuinka hän innosti “People Flow” strategiallaan Koneen henkilöstön valtavaan kansainväliseen menestykseen. Tästä kertoo jo hänen kirjansa otsikko: “Johtajuus - Kirkas suunta ja ihmisten voima”. Siitähän koko johtamisessa on lopulta kyse. Miten saamme ison joukon ihmisiä kasvamaan ja kulkemaan samaan suuntaan. Tämä ei onnistu ilman vaikuttavaa viestintää.

Itse tein omasta mielestäni vaikuttavaa johtamistyötä yli vuosikymmennen IT-alalla. Yrityksemme kasvoi kolmesta henkilöstä lopulta sadan henkilön yhtiöksi ja tein yhtenä johtajista oman osuuteni. Halusin jatkuvasti oppia uutta, sovelsin opittua käytäntöön ja uskoin tekeväni hyvää työtä. Ihmettelin aina välil-

lä, että miksei ole pöytä täynnä erilaisia työtarjouksia kun omasta mielestä kuitenkin pärjäsin niin hyvin.

Ei ole sattumaa, että vaihtoehtoja alkoi tulemaan siinä vaiheessa eteen kun aktivoiduin viestinnällisesti. Aloitin kirjoittamaan johtamisesta ja työelämästä, nämä rehelliset tekstit resonoivat selvästi.

Hyvä johtaminen ja inhimillinen työelämä olivat olleet minulle aina tärkeitä asioita, mutta en siitä ollut sen enempää puhunut. Selvästi keskustelua kaivattiin ja päädyin erilaisten lehtien palstoille ja muihin medioihin. Ymmärsin, että voisin vaikuttaa omaa työyhteisöäni laajemmin.

Pian tartuinkin tarjottuun mahdollisuuteen siirtyä Vismalle toimitusjohtajaksi. Minut haluttiin tuomaan hyvää johtajuutta ja parempaa työkulttuuria. Eli juuri niitä asioita mistä olin tullut tunnetuksi julkisena keskustelijana.

Jatkoin viestintää osana työtäni ja sain valtavasti lisää vaikutusmahdollisuuksia. Nykyisin olen jo vastuussa kaikista Suomen julkisen sektorin palveluista ja mukana myös muiden maiden yhtiöiden hallituksissa. Työssäni olennaista on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, olemmehan mukana miljoonien suomalaisten arjessa.

Enää en näe edes mahdollisena, että näin laaja tehtävä ja yhteiskunnallinen vastuu voisi onnistua ilman aktiivista viestinnällistä otetta. Se on ainoa mahdollisuus saada edes jollain tavalla julkiset päättäjät, markkinoiden monet toimijat ja meidän oma henkilöstö kulkemaan samaa matkaa kohti yhteistä isoa päämäärää - parempaa työelämää ja digitaalista arkea.

Mikä on sinun tarinasi - haluatko jäädä piiloon taustalle vai haluatko nousta aidosti yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi voimaksi? Viestinnän voima voi olla se erottava tekijä. 

Jukka Holm on työskennellyt Vismalla toimitusjohtajana vuodesta 2017. Toimitusjohtajan työn lisäksi hän on kuuden eri ohjelmistoyrityksen hallituksessa neljässä eri maassa ja vastaa Vismalla julkisen sektorin ohjelmistoyhtiöistä Suomessa. Jukka on toiminut teknologia-alan kasvuyritysten johtamistehtävissä liki 20 vuotta.

VAIKUTTAMISEN MONET MUODOT

Kun puhutaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, monen ensimmäinen mielikuva on puoluepoliittinen vaikuttaminen. Vaikuttamisen keinovalikoima on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. Tämä artikkeli esittelee kolme ei-puoluepoliittista näkökulmaa vaikuttamiseen. Jokaiselle yhteisistä asioista kiinnostuneelle löytyy varmasti juuri itselle sopiva tapa vaikuttaa!

VAIKUTTAMINEN JÄRJESTÖTOIMINNAN KAUTTA

MIELI ry eli MIELI Suomen Mielenterveys ry on mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Sen rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana on lisätä tietoa, osaamista ja toimenpiteitä mielenterveyden hyväksi.

MIELI ry:n vaikuttamistapojen kirjo on laaja. Jokaisella poliittisella päätöksellä on vaikutuksia mielenterveyteen. MIELI ry tarjoaa asiantuntemustaan poliittisen päätöksenteon tueksi ja herättelee yhteiskunnallista keskustelua. ”Järjestöt ovat perinteisesti olleet tärkeitä vaikuttajia. Kansalaistoiminnan kautta järjestöillä on usein hyvä kuva nykytilanteesta ja tarvittavista muutoksista”, kertoo Ellen Tuomaala.

MIELI ry vaikuttaa yhteiskunnallisesti myös ruohonjuuritasolla. Se koordinoi laajaa vapaaehtoistoimintaa ja tarjoaa yksilöille kriisitukea. MIELI ry vahvistaa myös yhteisöjä muun muassa jakamalla tietoa mielenterveyden vahvistamisesta ja tukemisesta, vaikuttamalla mielenterveyteen liittyviin asenteisiin sekä kouluttamalla ammattilaisia.

Ellen Tuomaala kiteyttää osuvasti: ”Päättäjiin vaikuttaminen on vain yksi siivu osasta laajempaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Yhteiskunnallista vaikuttamista voi tehdä meistä kuka tahansa erilaisin keinoin. Laajasti ymmärrettynä jo kysymys ”mitä sinulle kuuluu?” on yhteiskunnallista vaikuttamista.”

TEKSTI: HANNE SUDENTAIVAL | KUVAT: JANICA KARASTI / NEOTAR OY

VAIKUTTAMINEN VAPAAEHTOISTYÖN KAUTTA

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry on tavallisten äitien vuonna 2009 perustama järjestö, joka avustaa vapaaehtoisvoimin vähävaraisia lapsiperheitä tavara- ja vaatelahjoitusten sekä harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien muodossa. Toiminnan perusta on konkreettisessa toiminnassa: lapsi kerrallaan auttamalla luodaan hyvää moneen suuntaan.

”Jos jollekin toiminnalle on tarvetta, ei kannata jäädä odottelemaan että joku

joskus tekee jotain, jos voi itse kasata porukkaa ja lähteä toimimaan.”, kertoo toiminnanjohtaja Eveliina Hostila. ”Uskon, että pienilläkin teoilla ja sanoilla on merkitystä, ja toisaalta minun on helpompi olla osa yhteiskuntaa kun teen sen hyväksi oman pienen osani”.

”Vapaaehtoistoiminnassa on mukana erilaisia ihmisiä, joilla on sekä kokemusasiantuntijuutta että näkemyksiä

VAIKUTTAMINEN KANSALAISAKTIVISMIN KAUTTA

Elokapina on itseorganisoituva, ulkoparlamentaarinen liike, joka käyttää väkivallatonta suoraa toimintaa ja kansalaistottelemattomuutta saadakseen hallitukset reagoimaan ilmasto- ja ympäristöhätätilaan.

”Pyrimme johtamaan suurempaa yhteiskunnallista muutosta osoittamalla yhteiskunnan epäkohtia ja kieltäytymällä toimimasta yhteiskunnan vakiintuneiden toimintamallien mukaan”, Theo Levlin Elokapinasta kertoo. ”Toimintamme myös nostaa esiin sen kaksinaismoraalin, jolla julkisessa diskurssissa pelataan. Toisaalla pidetään ympäristökriiseihin reagoimista elintärkeänä ja toisaalla taas jatketaan kuin mitään ongelmaa ei olisi.”

Elokapinan toimintamalli on olla moraalinen selkäranka, joka on tinkimätön eikä hae kompromisseja. Kansalaistottelemattomuus on valikoitunut vaikuttamisen keinoksi, sillä tavalliset mielenosoitukset harvemmin ylittävät mediassa uutiskynnystä, mutta kansalaistottelemattomuudella viesti on noussut useammin myös julkiseen keskusteluun.

muiden kansalaisten tarpeista ja yhteiskunnallisista kehittämiskohteista. Tulisi myös muistaa, että kansalaisyhteiskunnalla on arvoa ja rooli sellaisenaan – ei vain julkisen sektorin palvelujen jatkeena.” Hostila toteaa. Hope ry:n toimintaan voi tulla matalalla kynnyksellä mukaan. Jokainen voi auttaa vaikka vain viisi minuuttia kerrallaan. Se riittää.

Kansalaisaktivismin vahvuus suhteessa politiikkaan on sen yksinkertaisuus. Ei tarvitse olla mielipidettä joka ikiseen kysymykseen, vaan voi keskittyä ajamaan yhtä asiaa ja luottaa siihen, että joku toinen porukka ajaa toista asiaa. Poliitikot taas joutuvat ottamaan kantaa kaikkeen, mikä myös syö heidän resurssejaan vaikuttaa asioihin.

”Politiikka toimii aina yhteiskunnan normien sisällä. Ympäristökriisit ovat sellaisessa skaalassa, ettei niitä ratkota vanhojen normien sisällä. On siis laajennettava ns. Overtonin ikkunaa, jolla pyritään kuvaamaan sitä, millainen politiikka ajatellaan yhteiskunnassa mahdolliseksi milläkin hetkellä.” Levlin kuvaa.

Lopuksi hän antaa neuvon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille: ”Hakeudu ryhmään, jossa jaetaan arvosi. Luo yhteisöä, joka pitää toisistaan huolta ja joka pyrkii kestävällä tavalla vaikuttamaan asioihin. Lähesty asioita myötätunnon kautta, vältä kilpailua muiden kanssa, yritä nostaa muita ympärilläsi.” Tämä on varmasti hyvä ohjenuora, oli vaikuttamisen aihe mikä vain!

Viestintätoimisto, joka tekee #ElämästäParempaa

Vaikutuksia viestinnällä. Hyvin kohdennettu sekä selkeä viesti synnyttää oivalluksia ja ajatuksia, joista syntyy tekoja. Vaikuta ja vakuuta sidosryhmäsi sekä verkostosi yhdessä osaavan viestintäkumppanin kanssa.

Meillä on kyky hallita kokonaisuuksia ja jalostaa ne ymmärrettäviksi paloiksi kohderyhmä huomioiden. Kysy rohkeasti lisää JC kontakteiltamme.

toimitusjohtaja, partneri 040 508 1100

asiantuntija, yhteiskunta‑ suhteet, partneri 040 720 5755

hallituksen puheenjohtaja 0500 590 132

operatiivinen johtaja, strateginen viestintä 050 385 6513

projektipäällikkö 050 384 8543

kumppania.fi // Pori // Tampere

projektipäällikkö 044 019 0132

Leena Roskala

Jenni Rajahalme

Teijo Virtanen

Nina Toivola

Kaisu Aarno-Kaisti

Sonja Sjögren

TEKNOLOGIA MUUTTAA

TÄNÄÄN TAPAA, JOLLA ELÄMME, TEEMME TYÖTÄ JA OLEM -

ME VUOROVAIKUTUKSESSA TOISTEN IH -

MISTEN KANSSA

Olen toiminut viimeiset kahdeksan vuotta analytiikan ja kehittyneen tekoälyn parissa. Näen, että tekoälyllä on potentiaalia muuttaa yhteiskuntaa monin tavoin, mukaan lukien tuottavuuden, te hokkuuden ja paremman päätöksenteon parantaminen. Kuinka tekoäly muuttaa yhteiskuntaa lähitulevaisuudessa ja kuinka yritykset voivat valmistautua edessä oleviin muutoksiin.

Yksi merkittävimmistä tavoista, joilla tekoäly muuttaa yhteiskuntaa, on tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Tekoälyn avulla koneet voidaan ohjelmoida suorittamaan toistu via tehtäviä tarkemmin ja nopeammin kuin ihmiset, mikä vapauttaa työntekijät keskittymään monimutkaisempiin ja luovempiin tehtäviin. Tämä tuottavuuden kasvu hyödyttää paitsi yrityksiä, myös yksilöitä ja koko taloutta.

Toinen tapa, jolla tekoäly muuttaa yhteiskuntaa, on parantaa päätöksentekoa tuomalla läpinäkyvyyttä. Tekoälyn avulla yritykset voivat analysoida suuria tietomääriä nopeasti ja tarkasti, mikä tarjoaa oivalluksia ja ennusteita, joita aiemmin oli mahdotonta saada. Tämä voi auttaa yrityksiä tekemään dataan pohjautuvia päätöksiä, joka johtaa parempaan kilpailukykyyn. Tekoäly voi myös auttaa yrityksiä tunnistamaan mahdolliset riskit ja mahdollisuudet, jolloin ne voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin riskien vähentämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Samalla on tärkeää huomata, että tekoälyn laaja käyttöönotto tuo mukanaan myös riskejä. Yksi tärkeimmistä huolenaiheista on työpaikkojen siirtyminen, koska tekoälyllä on potentiaalia automatisoida monia tällä hetkellä ihmisten tekemiä töitä. ChatGPT yllätti monet copywriterit. Luovan tekstin kirjoittajat eivät uskoneet koneiden pystyvän tekemään jo vuonna 2023 raakatekstiä hyvällä tasolla.

Työnkuvat muuttuvat, mutta myös uusia työpaikkoja syntyy. Mikä on työntekijän vastuu päivittää omaa osaamistaan?

Kirjoittajan on syytä opiskella antamaan hyviä komentoja tekoälylle. Yritykset voivat auttaa työntekijöitään kehittymään investoimalla jatkuvaan oppimiseen ja luomalla uusia työmahdollisuuksia, jotka hyödyntävät ihmisten ainutlaatuisia taitoja.

Tekoälyn käytössä on toinenkin riski. Tekoälyjärjestelmät ovat vain niin puolueettomia kuin tiedot, joilla ne on koulutettu. Jos opetusdatassa on vääristymiä, tekoäly säilyttää ne. Tämän riskin pienentämiseksi yritysten on varmistettava, että käytettävä tekoäly on koulutettu puolueettomaan dataan ja että algoritmit ovat läpinäkyviä ja selitettäviä. Tämä on johtajan vastuulla.

Yhteenvetona voin todeta, että tekoälyllä on potentiaalia muuttaa yhteiskuntaa monilla myönteisillä tavoilla. Yritysten omistajien ja liiketoiminnan ammattilaisten on syytä valmistautua edessä oleviin muutoksiin investoimalla tekoälyn ymmärrykseen. Ottamalla tekoälyn vastuullisesti käyttöön yritykset avaavat uusia mahdollisuuksia ja ovat osaltaan luomassa vauraampaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille. 

Antti Merilehto on teknologiasijoittaja, joka käy puhumassa tekoälyn todellisuudesta yritysten henkilöstölle ja johtoryhmille. Antin kirja Tekoäly – matkaopas johtajalle oli ilmestymisvuonnaan Suomen myydyin bisneskirja. GPT:n käyttöä esittelevä podcast GPT Special tulee ulos keväällä 2023. www.merilehto.com

Suomen Nuorkauppakamarien

yhteiskunnallisesti vaikuttavia

paikallisprojekteja

VUODEN POLIISI -PROJEKTI

Vuoden Poliisi on Helsingin Nuorkappakamarin merkittävin yhteiskunnallinen projekti ja sitä on toteutettu vuodesta 1976 lähtien. Helsingin Nuorkauppakamari haluaa projektin avulla vaikuttaa yhteiskuntaan lisäämällä poliisityön arvostusta ja parantamalla suomalaisten tietämystä poliisityön monipuolisuudesta sekä työstä, jota poliisi tekee yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin eteen.

Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja Poliisihallitus valitsevat Vuoden Poliisiksi työtehtävässään ansioituneen ja esimerkillistä toimintatapaa osoittavan poliisin. Projektin teema ja painopistealue vaihtuu vuosittain. Aiempina vuosina valinta on kohdistunut muun muassa nettipoliisien,

47. VUODEN POLIISI

Jari Kyllönen on järjestyksessään

47. Vuoden Poliisi. Hän pitää valintaa suuressa arvossa.

- Vuoden Poliisiksi valinta on suurin yksittäinen kunniamaininta, jonka yksittäinen poliisihenkilö voi saada. Olen valinnasta yllättynyt ja iloinen. Tunnen henkilökohtaisesti lukemattoman määrän raudanlujia ammattilaisia, joista kuka tahansa oli ansainnut tämän kunniamaininnan ja haluankin tässä yhteydessä osoittaa kaikille heille suuren kunnioitukseni heidän tekemänsä työn ja heiltä saamieni oppien vuoksi, hän totesi julkistustilaisuudessa.

Vuoden Poliisi –valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin perjantaina 28.10.2022 Valkoisessa salissa Helsingissä.

poliisikoirien ja kenttäpoliisien toimintaan sekä rikospoliisityöhön ja talousrikostutkintaan.

Projektin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut nostaa esille yksittäisiä ansioituneita poliisihenkilöitä, jotka tulevat eri puolelta Suomea ja edustavat monipuolisesti poliisityön eri osa-alueita. Vuoden Poliisi -projektin merkityksellisyydestä kertoo palkinnon pitkän historian lisäksi projektin korkea arvostus Suomen poliisin sekä projektin yhteiskumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppanit toimivat osaltaan projektin mahdollistajina mm. osallistumalla itse palkitsemisen sekä tilaisuuden puutteiden järjestämiseen. 

TEKSTI: HEIDI GROMMI-HUKKANEN

Lue lisää: www.poliisi.fi

KUVA: HELSINGIN NUORKAUPPAKAMARIN OMA ARKISTO

Sijoittajaseminaari-projektissa tarkoitus on tuoda näkökulmaa ja herättää ajatuksia yksityissijoittamisen maailmaan. Projekti on Lahden Nuorkauppakamarin järjestämä. Sijoittamisen näkökulmat ja esitykset voivat vaihdella halutun aihealueen mukaan, kuten esimerkiksi osake-, rahasto- tai asuntosijoittaminen. Yhtenä vuonna eräs teemoista oli itseensä sijoittaminen ja silloin kuultiinkin puheita niin unen tärkeydestä kuin itselle mieluisten asioiden tekemisestä.

Projektin tarkoitus on tavoittaa niin nuorkauppakamarilaisia kuin ulkopuolisia sijoittajia tulemaan kuuntelemaan hyviä esityksiä alan ammattilaisilta. Projektin tärkeimmät vaiheet ovat paikan ja ohjelman organisointi. Tähän on luotavissa työnjako, missä kaikille annetaan tietty alue, jonka sisällä on tarkoitus toimia. Tähän myös suositeltava varata aikaa riittävästi, ettei paine kasva muodostaa ohjelmaa sovitulle päivälle. Käytännön toteutukset päivää varten, informointi ja mainostaminen ovat hoidettavissa jaetulla hyvällä yhteishengellä.

KUVA: LAHDEN NUORKAUPPAKAMARIN OMA ARKISTO

EDUSKUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT VAIKUTTAJA-AKATEMIA ON VALMIINA

Suomalaiset valitsevat lainsäätäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi 2.4.2023. Vaikuttajaakatemia otti selvää helmikuun koulutuksessaan, mistä vaaleissa on kyse ja miten voi vaikuttaa poliittisilla areenoilla. Asiantuntijavieraina olivat vaalijuristi Heini Huotarinen (HNKK) ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Kun luet tämän artikkelin, sinullekin selviää, mistä eduskuntavaaleissa on kyse.

Vaalien perusedellytykset

Jo paljon ennen ennakkoäänestyksen tai edes vaalikampanjoiden alkamista eduskuntavaalit ovat työllistäneet niin puolueita kuin vaaliviranomaisia. Puolueet ovat keränneet vaalirahoitusta, etsineet ehdokkaita ja suunnitelleet vaalikampanjoita. Viranomaisvalmistelut ovat pitäneet sisällään tietojärjestelmän ylläpitoa, äänestyspaikkojen määräämistä ja kansanedustajapaikkojen jakamisen

vaalipiireittäin niiden väkiluvun mukaan. Harva tulee ajatelleeksi, miten iso logistinen operaatio vaalien järjestäminen on. Miljoonittain äänestyslippuja ja iso läjä toimivia vaalileimoja hankitaan ja kuljetetaan eri puolille Suomea ja ulkomaiden ennakkoäänestyspaikkoja.

Vaalijärjestelmä vaikuttaa vaalitulokseen

Tiesitkö, että eniten ääniä saanut puolue ei välttämättä voita vaaleja? Tämä johtuu siitä, että eduskuntavaaleissa maa on jaettu 13 vaalipiiriin, joissa ehdolla olevat puolueet ja ehdokkaat kisaavat vain toisiaan vastaan. Koska vaalitulos määräytyy alueellisesti suhteellisen vaalitavan mukaan, koko maan tuloksella ei ole vaikutusta paikkojen jakautumiseen. Vaalipiirit ovat keskenään erikokoisia: suurimmasta Uudenmaan vaalipiiristä valitaan 37 kansanedustajaa ja pienimmästä Lapin vaalipiiristä kuusi kansanedustajaa. Ahvenanmaalta valitaan sen

väkimäärästä riippumatta yksi kansanedustaja.

Vaalipiirien kokoerot vaikuttavat siihen, miten helppoa tai vaikeaa puolueen on saada kansanedustajapaikka. Tätä kutsutaan piileväksi äänikynnykseksi. Sen johdosta pienissä vaalipiireissä paljon kannatusta saavilla puolueilla on suhteellisesti paremmat mahdollisuudet menestymiseen kuin vähemmän suosituilla puolueilla. Ei ole siis sattumaa, että monet eduskunnan ulkopuoliset puolueet asettavat ehdokkaita eniten Uudenmaan vaalipiirissä.

Vaaleihin osallistuminen on helppo tapa vaikuttaa

Edustuksellisessa demokratiassa vaalit ovat kansan keino vaihtaa rauhanomaisesti hallitsijansa. Tämän vuoksi eduskuntavaaleissa äänestäjällä on suuri vastuu, sillä huhtikuussa valittava eduskunta vaikuttaa seuraavien neljän

TEKSTI: HEINI HUOTARINEN | KUVA: JOANNA MOORHOUSE, EDUSKUNTA

vuoden ajan Suomen lainsäädäntöön, talouteen ja myös tärkeisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Siksi on tärkeää tutustua sekä ehdokkaaseen että hänen puolueensa ajamiin asioihin, sillä ääni vaikuttaa sekä ehdokkaan että puolueen menestykseen.

Suomalaisen äänestäjän kannalta ehdokkaan ja puolueen valinta on vaalien työläin osuus, koska valinnanvaraa löytyy. Puoluerekisterissä on 24 puoluetta ja lisäksi valitsijayhdistykset asettavat puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita. Ehdokasmäärä koko maassa on yleensä noin 2 500, mutta äänestäjä voi äänestää vain omassa vaalipiirissä ehdolla olevaa ehdokasta. Tietoa ehdokkaiden näkemyksistä voi hankkia muun muassa vaalikoneista.

Äänestäminen onkin sitten helppoa. Voit äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Mukaan tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen.

Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa vaalipäivän äänestyspaikassa, joka määräytyy sen mukaan, missä asuit 10.2.2023.

Muista nämä vaikuttamismahdollisuudet vaaleissa:

- Lähde ehdokkaaksi! Eduskuntavaalien ehdokaslistat sulkeutuivat jo helmikuun loppupuolella, joten näihin vaaleihin olet myöhässä, mutta seuraavina vuorossa ovat presidentinvaali tammikuussa 2024 ja europarlamenttivaalit kesäkuussa 2024. Niihin ehdit!

- Tykkää ja jaa sosiaalisessa mediassa fiksujen ehdokkaiden postauksia! Niin parannat lempiehdokkaidesi näkyvyyttä. Huomaathan, että usein negatiiviset reaktiot saavat vielä enemmän katsojia. Älä siis ruoki trollia.

- Jos taskun pohjalla on muutakin kuin käytetty nenäliina, voit lahjoittaa vaalirahoitusta haluamillesi ehdokkaille. Korkeintaan 1499 euron lahjoituksia ehdokkaalle tai puolueelle yksityishenkilöltä ei julkisteta. Vaalirahoitus ei ole varma tai ainoa keino tulla valituksi, mutta kampanjointi ei ole ilmaista ja monet ehdokkaat käyttävätkin siihen paljon omaa tai lainattua rahaa.

- Äänestä ja ota kaveritkin mukaan! Hyvässä seurassa on mukava nauttia demokratian kunniaksi vaalikahvit.

Ota vaalitermit haltuun!

Valitsijayhdistys

Ehdolle asettumiseen vaaleissa ei välttämättä tarvita puoluetta. Itsenäiseksi ehdokkaaksi pääsee keräämällä nimiä tukijoilta ja itsenäiseen ehdokkaaseen viitataan vaalilaissa termillä valitsijayhdistys. Valitsijayhdistyksen ehdokkaana on käytännössä vaikea päästä läpi eduskuntavaaleissa, koska vaalitapa on suhteellinen. Ks. Myös Vaaliliitto

Nettiäänestys

Nettiäänestys tarkoittaa äänestämistä netin välityksellä omalta tietokoneelta ilman vaaliviranomaisen turvaa ja huolenpitoa. Nettiäänestys on kätevä tapa äänestää esimerkiksi ammattiliittojen vaaleissa, mutta se ei ole käytössä Suomessa virallisissa vaaleissa. Yllättävää on, että nettiäänestys ei juurikaan lisää äänestysaktiivisuutta. Esimerkiksi Virossa viimeisimpien parlamenttivaalien äänestysprosentti oli 63, kun Suomessa se on yleensä noin 70 %.

Vaaliliitto

Vaaliliitto tarkoittaa, että kaksi puoluetta sopii, että heidän äänensä lasketaan vaaleissa yhteen ikään kuin puolueet olisivat yksi puolue. Suhteellisessa vaalitavassa pienempien puolueiden voi olla kannattavaa solmia vaaliliitto läpimenomahdollisuuksien parantamiseksi. Vaaliliittojen huono puoli on se, että ei voi tietää, hyödyttääkö äänesi suosikkipuoluetta vai toista puoluetta samassa vaaliliitossa.

Vaalipiiri

Eduskuntavaaleissa käytettävä alue, joka on määritelty vaalilaissa. Vaalipiirien avulla varmistetaan, että eduskunta on alueellisesti edustava ja että sinne tulee valituksi kaikkia alueita tuntevia kansanedustajia.

Lisätietoja:

www.vaalit.fi/eduskuntavaalit

www.vaalirahoitus.fi

www.puoluerekisteri.fi

DATAN KÄSITTELY, LAATU JA MERKITYS YRITYKSESSÄ

Muutama vuosi sitten puhuttiin, että kaikki data kannattaa varastoida kritiikittömästi siltä varalta, että sille on vielä joskus käyttöä. Tällä hetkellä tilanne alkaa olla se, että datan määrä, tunnistettavuus ja laatu melkeinpä haastaa sen hyödynnettävyyttä.

Internetissä olevan datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi. Datan kerääminen ja varastointi asettaa toimijoille myös vastuita ja rajoituksia, erityisesti mitä tulee henkilötiedoiksi laskettaviin tekijöihin. Tämä on hyvä, sillä kaikkialla tapahtuva arvokkaan datan kerääminen tekee siitä toisaalta erittäin houkuttelevaa myös rikollisille toimijoille.

Viime aikojen ikävät tapahtumat ja lisääntyneet kyberuhkat ovat lisänneet tietoisuutta siitä, millaista dataa yrityksissä kerätään tai voidaan kerätä ja miten sitä tulee kerääjän varastoida ja suojata. Onkin erittäin suositeltavaa, että yritys pyrkii ennakoiden tunnistamaan minkälaista dataa yrityksessä prosessoidaan ja millä tavoin.

Toimijoiden vahvan tunnistamisen merkitys on kasvanut ja tulee kasvamaan huomattavasti. Yhä suurempi osa yhteiskunnan toiminnasta digitalisoituu, jolloin myös sitä säätelevä lainsäädäntö lisääntyy jatkuvasti. Näissä asioissa on hyvä pysähtyä määräajoin ja tarkastella kuinka asiat omassa yrityksessä ovat, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin.

Data on tavallisesti joukko havaintoja, merkintöjä ja ominaisuuksia. Data itsessään ei vielä merkitse mitään ja se on periaatteessa arvotonta. Vasta tulkinnan avulla datasta syntyy informaatiota, joka jalostuu inhimillistettynä arvokaaksi tiedoksi ja parhaimmillaan viisaudeksi.

Dataa voidaan käsitellä ja jalostaa monin eri tavoin. Kun dataa käsitellään alkuperäisjärjestelmässä sen ydintoimintaan liittyen, puhutaan datan primäärikäytöstä; esimerkiksi kun sähköinen ostolasku lähetetään, vastaanotetaan, tiliöidään ja maksetaan taloushallintojärjestelmässä.

Data ei kuitenkaan ole tämän jälkeenkään hyödytöntä, vaan monenlaista prosessista syntyvää dataa voidaan käyttää vielä sekundäärisesti esimerkiksi opettamaan järjestelmään upotettuja algoritmejä oletustiliöimään saman toimittajan samaa tuotetta koskeva lasku seuraavalla kerralla samalla tavoin tai antamaan työaikaa säästäviä suosituksia järjestelmän käyttäjälle.

Voi olla, että laskun liitteitä on pyritty myös tunnistamaan kuvantunnistusmenetelmin käyttökokemuksen parantamiseksi ja työn sujuvoittamiseksi. Laskun käsittelyprosessista saadaan myös kerätyksi hyödyllistä käyttödataa esimerkiksi, kuinka kauan operaatio kesti ja mitä kautta käyttäjä tuli sivustolle laskua käsittelemään.

On myös olemassa monenlaista sensoreista ja sijanneista kerättävää dataa, mitä voidaan hyödyntää vaikkapa olosuhteiden tai lokaation tunnistamiseen, sekä käyttökokemuksen räätälöintiin ja parantamiseen. Lyhyesti todeten parhaimmillaan datalla voidaan muodostaa digitaalinen kaksonen datan luoneen prosessin todellisuudesta.

KASVUHAKKEROINNILLA MENESTYSTÄ

Pitkän linjan startup-kasvun harrastaja ja pääomasijoittaja Mari Luukkainen kertoo, että kasvuhakkerointi on systemaattinen testausprosessi, joka tähtää ongelmanratkaisuun jatkuvien oppimiskokemusten kautta. Luukkaisen mukaan menetelmää voi soveltaa mihin tahansa liiketoiminnan osa-alueeseen. ”Kasvuhakkerointiprosessi laittaa testaamisen systemaattiseen, kommunikoitavaan ja skaalattavaan muotoon, jolloin sen avulla liiketoiminnan kasvattamisen avainkysymyksiin etsitään vastauksia järjestelmällisesti.”

Keskittymistä oikeisiin asioihin

Luukkainen näkee kasvuhakkerointiprosessin ratkaisevan monta ongelmaa liiketoiminnassa. ”Yksi edistymistä vaikeuttava tekijä on se, että ihmiset tekevät päämäärättömästi satunnaisia asioita, sen sijaan että keskittyisivät järjestelmällisesti yhden asian viemiseen kerrallaan alusta loppuun.”

Luukkainen laskee, että nykyajan tietotyössä ihmisellä on vain kolme tai neljä tuntia päivässä aivokapasiteettia asioiden eteenpäin viemiseen. ”Hyvä uutinen on, että yleensä se riittää! Useimmat meistä ovat vain kalenterioptimoinnin päässä unelmiensa neljän päivän työviikosta.” Luukkaisen mielestä oikeisiin asioihin keskittymällä saadaan aikaan kasvua myös liikevaihdon, rahoituskierrosten tai työpaikkojen muodossa.

Vahvuutena uteliaisuus

Luukkainen kertoo olevansa kotoisin pieneltä tehdaspaikkakunnalta, missä ei käytännössä ollut minkäänlaisia teknologia- ja yrittäjyyskontakteja. Hän on opetellut paljon asioita yksin ja useimmiten vaikeimman kautta, mistä hän näkee tänä päivänä olevan paljon hyötyä. Luukkainen on toiminut lukuisissa markkinointi- ja kasvurooleissa erilaisissa kasvuyhtiöissä. Viimeisin, Freska-niminen kotisiivousstartup, kasvoi kahdessa vuodessa alle miljoonasta yli kolmentoista miljoonan liikevaihtoon laajentuen samalla Norjaan ja Ruotsiin.

Luukkainen näkee vahvuutenaan loputtoman uteliaisuuden. Hänen mukaansa Startup-maailmassa mikään ei ole koskaan valmista, ja kaikki kysymykset ovat vailla vastausta, joten auttaa mikäli niihin suhtautuu mielenkiinnolla eikä anna epätietoisuuden lannistaa.

Tulevaisuuden johtajat ovat visionäärejä

Luukkainen ajattelee, että tulevaisuuden johtajuus tarvitsee rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta testi-iteraatiokulttuuria kohtaan. Hänen mukaan meillä on Suomessa kaikki lähtökohdat tuottaa lisää kansainvälisesti merkittäviä menestystarinoita, jotka vetävät puoleensa kansainvälisiä osaajia ja resursseja. Luukkaisen mielestä hyvät tulevaisuuden johtajat ovat visionäärejä, jotka inspiroivat ihmisiä ja luovat toivoa. He nauttivat puhumisesta, mutta ennen kaikkea kuuntelemisesta.

Ystävysty muutoksen kanssa

Mari Luukkainen on yksi Suomen Nuorkauppakamareiden tämän kevään kansallisen vuosikokouksen keynote -puhujista. Muutoksen haltuun ottaminen on Luukkaiselle jokapäiväistä: ”Koko urani on perustunut jatkuvalle muutokselle, joten muutos on tila missä olen tottunut olemaan ja tunnen oloni kotoisaksi.” Luukkaisen mielestä muutoksen ei tarvitse olla pelottavaa tai negatiivista, vaan hankalistakin muutoksista löytää usein positiivisia ja arvokkaita oppimiskokemuksia.

Hänen mukaansa muutosta ei pääse pakoon, joten hän kehottaa ystävystymään muutoksen kanssa ja tekemään siitä itsellesi supervoima!

Lue lisää: vuosikokous2023.fi

Pääomasijoittaja 140 miljoonaan euron Icebreaker.vc. venture capital -sijoitusyhtiössä

• Advisor Truly Agency -nimisessä

kasvuhakkerointitoimistossa

Perustaja Herizon-hyväntekeväisyysyhdistyksessä, joka kouluttaa maahanmuuttajanaisista kasvuhakkereita

MARI LUUKKAINEN

HAVAINTOJA IDEOINNISTA, INNOVAATIOISTA JA ROHKEUDESTA

Jokainen menestynyt yritys on lähtenyt liikkeelle ideasta. Ratkaisusta johonkin ongelmaan, päähänpistosta, ehkä räväkästä tulevaisuuden visiosta. Kaikista tuottoisimmat ideat ovat usein sellaisia, että niihin uskominen ja niiden edistäminen vaatii rohkeutta, kenties hieman poikkeuksellista luonnettakin.

Esimerkiksi tietokoneiden yleistymiseen eri toimialoilla ja etenkin kuluttajien käytössä suhtauduttiin epäillen vain joitakin vuosikymmeniä sitten. Sittemmin nämä tietokoneet ja niitä varten kehitetyt ohjelmistot ovat mullistaneet tapamme tehdä töitä, rakentaa kasvua ja viettää vapaa-aikaa.

Kaikista uusista ideoista ei tule kansainvälisiä menestystarinoita tai liiketoimintaa uudistavia innovaatioita – eikä tarvitsekaan. Aiemmista esimerkeistä tiedämme, että vaikka moni idea ei lähde lentoon, yksikin menestystarina oikeuttaa ne resurssit, joita piirustuspöydille jääneisiin ideoihin on uhrattu. Hylättyihin ideoihin käytetty aika ei ole hukkaan mennyttä – matkan varrella on takuulla opittu jotakin, mitä voidaan hyödyntää myöhemmin. Parhaimmillaan ideaa kehitettäessä on voitu jo luoda pohja seuraavalle, entistä pidemmälle viedylle innovaatiolle.

Teknologiasektorilla puhutaan paljon kokeilu- ja innovaatiokulttuurista. Sen sijaan, että pyritään johtamaan liiketoimintaa ja ihmisiä ennalta määriteltyjen tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti, ihmisiä kaikilla organisaation tasoilla kannustetaan ideoi-

maan uutta, kokeilemaan ja ottamaan yhdessä harkittuja riskejä. Tällainen kulttuuri ei synny tyhjästä, etenkään nykyisessä hybridiajassa, jossa kollega saattaa olla vain ääni ja kasvot videopalaverissa – toimiva innovaatiokulttuuri vaatii luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja empatiaa sekä muita että itseään kohtaan.

Yrittäjältä tai ideoijalta vaaditaan siis rohkeutta. Rohkeutta sanoa oma idea ääneen, rohkeutta uskoa sen onnistumiseen, joskus myös rohkeutta myöntää epäonnistuneensa. Meiltä muilta taas vaaditaan kannustusta. Niin yritysten kuin yhteiskunnan laajemminkin pitäisi aktiivisesti purkaa esteitä, jotka lamaannuttavat toisten intoa yrittää. On suunnattoman tärkeää tukea sitä, että idearikkaat saavat ideoida ja että jokaista kannustetaan tavoittelemaan unelmiaan.

Taloudellisesti epävarmoina aikoina moni yritys keskittyy oman toiminnan turvaamiseen ja kustannussäästöihin. Juuri nyt on kuitenkin entistä tärkeämpää investoida innovointiin, tuotekehitykseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Se on samalla investointi oman yrityksen ja koko Suomen tulevaisuuteen.

Siispä kannustan kaikkia rohkeuteen! Ilmianna rohkeasti oma tai toisen tuottava idea. Voittajille on luvassa erinomaisia mahdollisuuksia haastaa itseään ja jalostaa ideoita eteenpäin innostavien ja asiantuntevien ihmisten seurassa. 

TOIMITUSJOHTAJA

Mervi Airaksinen on Microsoft Oy:n toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä kokemus teknologia-alan eri johtotehtävistä ja vahvat näytöt yritysten luotsaamisessa kasvupolulla. Mervi jakaa Microsoftin näkemyksen teknologian merkityksestä paremman tulevaisuuden rakentamisessa.

Microsoft Oy on toiminut Suomessa vuodesta 1992. Microsoftin missio on auttaa jokaista maailman ihmistä ja organisaatiota saavuttamaan enemmän heille tärkeitä asioita.

MERVI AIRAKSINEN

MICROSOFT OY, TUOTTAVA IDEA 2023 -KILPAILUN SUOJELIJA (INNOVAATIOSARJA)

VAIKUTTAJAAKATEMIA ON TÄÄLLÄ TAAS

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vahvasti nuorkauppakamarien toiminnan ytimessä. Kiinnostusta vaikuttamiseen löytyy laajasti, mutta haasteena on kentän moninaisuus, mikä voi tehdä sen hahmottamisesta hankalaa.

Vaikuttaja-akatemian tarkoitus on tarjota jäsenille kattava tietopaketti erilaisista yhteiskunnallisista vaikuttajista ja järjestelmistä. Johdossa on Hanna Muukka Keskuspuiston Nuorkamarista. Osallistujien toivomukset ja kiinnostuksenkohteet ovat oleellisessa roolissa ohjelman rakentumisessa.

Ohjelma toteutetaan 11 webinaarin sarjana. Webinaareissa on mukana vierailevia puhujia, jotka edustavat monipuolisesti yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja näkökulmia. Esimerkiksi maaliskuun vieraspuhujana on toimittaja Ina Mikkonen.

Vuoden 2023 osallistujapaikat on täytetty, mutta loppuvuodesta aukeaa haku seuraavan vuoden kierrokselle. Jos omaa sisällään edes varovaista kiinnostusta vaikuttamisen mekanismien ymmärtämiseen ja yhteiskunnallisen perspektiivin laajentamiseen, niin kannattaa hakea mukaan! 

JOKAINEN MEISTÄ

VOI VAIKUTTAA

Mietitkö koskaan, että valinnoillasi on merkitystä?

Jo pelkkä ruokakaupan maitotiskillä tehty päätös olla ostamatta sitä halvinta maitopurkkia vaan valitsemalla sen vähä kalliimman purkin vaikutat ympäröivään yhteiskuntaan positiivisesti ja luot samalla muutosta ja parempia olosuhteita yrittämiselle maidontuottajille.

Vuosi 2023 on todellinen vaikuttamisen vuosi eduskuntavaaleineen ja muine mielenkiintoisine projekteineen. Tästä seuraavat kaksi vuotta on varsinkin jokaiselle politiikkaa seuraavalle varsinainen hattutemppu ja popcorniakin kuluu, kun aletaan hallitusta muodostaa. Eduskuntavaaleista starttaa presidenttipeli ja eurovaalien sähäkkä kansainvälinen vaikuttaminen ja siitä sujuvasti laskeutuen 2025 kuntavaaleihin ja paikalliseen vaikuttamiseen. Vaikka Nuorkauppakamari on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, meillä on mielestäni tärkeä rooli yhteiskuntavaikuttamisessa. Paikalliskamarit tekevät ympäri Suomen upeita yhteiskunnallisesti merkittäviä projekteja, oli kyse sitten taloustaitojen opettamisesta nuorille tai johtajuustaitojen kehittämisestä.

Haluankin kannustaa kamareita ottamaan rohkeasti yhteyttä esimerkiksi kaupunkinsa elinkeinoyhtiöön ja kaupunginjohtoon ja tuomaan esille kuinka merkittäviä juttuja he tekevät jo tai mitä voitaisiin tehdä yhteistyössä. Meistä kukaan ei kuitenkaan halua identifioitua salaseuraksi tai ryyppykerhoksi. Aivan kuten eräs hyvin tuntemani kunnanisä omana puheenjohtajavuotenani minulle totesi, ” Niin eikös sitä sanota, että Nuorkauppakamarilaiset pyytää rahaa omiin tarpeisiinsa ja rotaryt sitten jakavat siitä hyvää muille”. Arvatkaa, ottiko kupoliin? No otti.

Vuodessahan ei aina saada maailmaa valmiiksi, mutta yritetään ainakin parantaa. Haluankin haastaa jokaisen kamarilaisen miettimään, kuinka juuri sinä vaikutat ympäröivään yhteiskuntaan, miten teet siitä paremman ja sitä, miten tekemilläsi valinnoilla on merkitystä. On kyse sitten siitä, minkä numeron käyt kirjoittamassa siihen äänestyslippuun, kannustat Käärijän euroviisuvoittoon tai leijonat jälleen kerran kiinni MM-kultaan.

Vaikutetaan yhdessä!

PAULIINA HIRVINIEMI

Kirjoittaja on SNKK yhteiskuntavaikuttamisen kehitysjohtaja, joka mieltää itsensä järjestöjyräksi ja järjestövaikuttajaksi ja fanittaa täysillä Käärijän Cha Cha Chaata

ÄÄNESTÄ TULEVAISUUDEN PUOLESTA

Tulevaisuus rakennetaan tämän päivän päätöksillä

Elämme maailmassa, jossa resurssit ovat käytännössä aina rajallisia, jolloin on tehtävä valintoja niiden allokoinnista. Toisin sanoen, jotta johonkin voidaan panostaa, johonkin täytyy jättää panostamatta. Täytyy tehdä valintoja.

Tulevaisuuden rakentamisessa on ensiarvoisen tärkeää hahmottaa yhteinen tulevaisuudenkuva, ja siinä puolestaan äänestäminen on aivan keskeinen työkalu. Jotta mahdollisimman moni saisi äänensä kuuluviin, äänestämisen perusedellytyksiä ovat saavutettavuus, oikeellisuus ja turvallisuus.

Saavutettavuus perustuu Hejmossa erityisesti asioiden yksinkertaistamiseen, sekä tietysti tekniseen saavutettavuuteen. Periaatteena on ollut se, että jokaisella kokoukseen osallistuvalla on mahdollisuus äänestää ilman erityistä valmistautumista. Etäosallistujilla äänestäminen onnistuu samoilla laitteilla kuin kokoukseen osallistuminen, myös erityisillä apuvälineillä. Kokouspaikalla

osallistuville puolestaan on mahdollisuus joko käyttää nykyään lähes jokaisen taskusta löytyvää älypuhelinta, tai vaihtoehtoisesti äänestäminen onnistuu turvallisesti myös kokouksen järjestäjän laitteilla. Olemme järjestäneet suuren määrän kokouksia hyvin monenlaisille osallistujajoukoille, ja äänestykset saadaan toteutettua nykyään käytännössä missä tahansa kokouksessa nopeasti ja kattavasti.

Äänestysten oikeellisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että pystytään toteuttamaan sääntöjenmukaisia äänestyksiä erilaisissa organisaatioissa, vaikka äänestystavat olisivat hieman monimutkaisempiakin. Asiaäänestykset, henkilövaalit, suhteelliset vaalit ja siirtoäänivaalit onnistuvat, ja tietysti on voitava huomioida myös mahdolliset äänileikkurit, erilaiset äänimäärät ja valtuutukset. Erityisesti monimutkaisempien äänestystapojen kohdalla ajansäästö paperilippujen laskemiseen verrattuna on massiivinen, jonka lisäksi kone laskee aina oikein.

Turvallisuus pitää sisällään tietysti koko järjestelmän turvallisuuden, mutta äänestämisen kohdalla myös vaalisalaisuuden. Vaikka mikään järjestelmä ei ole täysin immuuni hyökkäyksille, tietoturvan taso on kuitenkin saatu sellaiseksi, että itse asiassa perinteisen lippuäänestyksen manipulointi olisi helpompaa kuin sähköisen äänestyksen. Myös vaalisalaisuus on Hejmossa jopa paremmassa turvassa perinteiseen lippuäänestykseen verrattuna, koska äänestyslippuihin ei jää tunnistettavia tekijöitä esimerkiksi käsialan tai tietynlaisen musteen muodossa.

Muutamassa vuodessa Hejmon järjestelmä ollaan saatu hiottua toimivaksi ja monipuoliseksi työkaluksi, ja samalla mukaan on tarttunut melkoisesti kokemusta erilaisten kokousten ja äänestysten järjestämiseen liittyen.

Minkälaisen tulevaisuuden sinä haluaisit rakentaa?

UUDEN AJAN JOHTAJUUS ON

HUOMISEN JOHTAJUUTTA JO TÄNÄÄN

Helmikuussa seitsemänvuotias Arvi kysyi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksissä (HS 10.2.2023), onko mikään sellainen asia ihan varma, mikä ei ole vielä tapahtunut? Ei ole, vastasi teoreettisen filosofian dosentti Markus Lammenranta Helsingin yliopistosta Arvin kysymykseen. Lammenrannan mukaan on hyvin vähän asioita, joista voimme olla ihan varmoja, ja tulevaisuuden tapahtumat eivät kuulu niihin.

Olin juuri lopetellut TYÖ2030-ohjelmajohtajan ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa työyhteisöille suunnatun johtajuustyökalun kehitystyöpajan, kun Arvin kysymys juolahti mieleeni. Kuinka mielekästä ylipäätään on kehittää mitään työkalua huomisen johtajille, jos emme voi olla varmoja siitä, mitä johtajuuskeskustelu ja tulevaisuuden johtaminen tulevat olemaan.

Tässä epäjatkuvuuksien ajassa mikään muu kuin muutos ei ole varmaa. Työ ja työelämä käyvät läpi suurta murrosta ja tarve uudistuksille on ilmeinen. Päätöksiä ja suuntaa on kuitenkin vaikea hahmottaa, jos emme tiedä, mitä tulevaisuuden johtajat tällä hetkellä ajattelevat. Viime vuonna yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja TYÖ2030-ohjelman kanssa teetetyn Johtajuusbarometri-tutkimuksen avulla selvitettiin milleniaalien ja sitä nuorempien keskuudessa, millaisena johtajuus koetaan yrityksissä tällä hetkellä. Vastauksista sai kättä pidempää tulevaisuuden päätöksentekoon siitä, millaista johtajuutta nuoret kaipaavat. Vastauksista kuulsi myös hiljaisia signaaleja johtamisja organisaatiomalleista, joilla suomalaiset yritykset voivat menestyä globaalisti tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden johtajuuden anatomiaan liittyvät ominaisuudet alkoivat tutkimuksen myötä hahmottua. Johtajuuden anatomiasta on helppo puhua, koska johtajuuskeskustelua käydään jo yhä enenevässä määrin ihmisläh töisestä ja ihmisestä kokonaiskuvan muodostavasta näkökulmasta. Keskustelussa pyristellään pois auktoriteetin ja kerrostumien aiheuttamista luurangoista kaapissa ja viedään sitä jatkuvasti empaattisempaan suuntaan. Johtajuus on aina tilanne- ja työpaikkakohtaista, mutta käytän siitä huolimatta tässä yh teydessä termiä perinteinen johtajuus, jonka myyttiä on lähdetty työyhteisöissä murtamaan.

Jos jokin, niin tämä matka vaatii paitsi pitkäjänteisyyttä, vahvoja hermoja ja uskoa tulevaisuuteen mutta myös konkreettisia välineitä, joiden avulla elefanttia voidaan palastella osiin. TYÖ2030-ohjelmaan kuuluu siksi sarja käytännönläheisiä keinoja ja työkaluja, joiden avulla hyvinvointia edistävä johtajuus ja moniääninen keskustelu siitä tuodaan jokaisen ulottuville.

Se, mitä tulevaisuuden työelämä ja johtajuus meiltä vaatii, on epäselvää. Emme voi olla varmoja siitä, mitä ne lopulta tulevat olemaan, mutta ainakin meillä on suunta ja työkaluja sen pohtimisen ja oivalluksien pohjaksi. 

SINI HAVUKAINEN TOIMINNAN JOHTAJA, SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY

MAHDOLLISTAJA IHMISILLE JA UUSILLE YRITYKSILLE

TEKSTI: HEIKKI LIUKKONEN | KUVA: PIIA MALMBERGIN OMA KUVA-ARKISTO

Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Piia Malmberg on käynyt pitkän ja opettavaisen polun johtajaksi. Hänen johtamansa verkosto valmentaa Suomessa tuhansia uusia yrittäjiä kestävän liiketoiminnan alkuun.

- Kun joku ojentaa käden ja tarjoaa mahdollisuuden, siihen kannattaa tarttua, sanoo Piia Malmberg kysyttäessä, kuinka matka johtajuuteen alkoi.

Hän tietää mistä puhuu, sillä myös hän tarttui tilaisuuteen kesällä 2013. Malmberg (ent. Kurki) oli tuolloin hakemassa työpaikkaa terveydenhuoltoalalla, kun kesken rekrytointiprosessin hänelle tarjottiin yrityksestä johtavaa asemaa. Kokemattoman, mutta potentiaalisen nuoren kyvyn nousu johtajaksi vaatii uskallusta sekä nuorelta itseltään että myös tilaisuuden antajalta. Myös tähän pätee viisaus, että johtajan tehtävä on kasvattaa uusia johtajia.

Sittemmin aiemmin sairaanhoitajana työskennellyt Piia Malmberg on myös opiskellut johtamista ja yrittäjyyttä yliopistossa sekä saanut paljon hyviä näkökulmia ja inspiraatiota myös muun muassa nuorkauppakamariharrastuksen koulutuksista. Tärkeä opettaja on ollut myös ennen kaikkea työ ja siinä itsereflektointi. Yhden tärkeän oivalluksen ja askeleen itsensä kehittämisessä hän haluaa nostaa erityisesti esille.

- Johtajana minun tehtäväni on auttaa johdettavia menestymään. Heidän menestyksestään riippuu myös minun menestykseni. Malmberg kuvaa ajatusta, joka teki vanhasta sääntöjen kontrolloijasta mahdollistajan.

Erilaisia ja ennenkokemattomia haasteita Malmberg kertoo voivansa kohdata melkein minä päivänä tahansa, vaikka kokemusta olisi takana paljon. Lisää oppia ja kokemusta saa-

UUSYRITYSKESKUKSET

dessa johtaja ymmärtää entistä kirkkaammin, kuinka vähän loppujen lopuksi tietää. Yksi haaste on kuitenkin ollut selkeästi ylitse muiden.

- Vaikein hetki työssä ja henkilökohtaisessa elämässäni oli, kun toinen odottamistani kaksosista syntyi kuolleena ja toinen 1700-grammaisena pikkukeskosena. Työntekoa oli pakko jatkaa ja kantaa vastuu sellaisesta, jota muut eivät voineet kantaa. Malmberg kertoo hiljaisena.

Rankka vastoinkäyminen on opettanut hänet ymmärtämään vielä paremmin ihmisten tunteita ja henkilökohtaisen elämän vaikutusta ihmisten suorituskykyyn työelämässä. Kokemus on opettanut entistä avoimemmaksi ja keskustelevammaksi.

Pelkkää mukavaa käsien heiluttamista johtajan työ harvoin on, vaan eteen tulee tilanteita, joissa on pakko tehdä kovia, epäsuosittuja ja kielteisiä päätöksiä. Myös sellaisia, jotka koskevat ihmisiä, joiden kanssa on tullut läheiseksi. Vaikeaan paikkaan valmistautumiseen Malmbergillä on hyviä neuvoja:

- Asiat on otettava asioina. Päättämättömyys johtaa usein entistä pahempiin vaikeuksiin. Luottamukselliset välit auttavat ihmisiä ymmärtämään vaikeita päätöksiä.

Piia Malmberg tietää mistä puhuu, sillä hän on kohdannut urallaan mm. Covid19-pandemian paineet tuotannollisiin ja taloudellisiin supistuksiin. Johdettavat ovat kuvailleet häntä luotettavaksi, johdonmukaiseksi, tasapuoliseksi ja päätöksentekokykyiseksi esihenkilöksi. 

- MAKSUTON PONNAHDUSLAUTA UUSILLE YRITTÄJILLE

Piia Malmbergin johtama Suomen Uusyrityskeskukset toimii keskusorganisaationa Suomen 30 alueelliselle Uusyrityskeskukselle. Uusyrityskeskukset tarjoavat maksutonta asiantuntijaneuvontaa kaikille yrittämisestä kiinnostuneille ja yrittäjänuraa suunnitteleville.

- Yritystä perustettaessa kannattaa ehdottomasti hyödyntää Uusyrityskeskusten kattavaa asiantuntemusta, sillä yrityksen perustamisessa ja toiminnassa on monia valppautta ja tietoa vaativia alueita, joista kaikista hyvin valmistautuneenkaan uuden yrittäjän on mahdotonta olla ajan tasalla.

Neuvomme myös valmiin yrityksen ostajia. Malmberg tähdentää.

Markkinahurmoshengessä joku saattaisi kysyä: Onko ilmaisia lounaita? Entä voiko ilmainen palvelu olla hyvää? Uusyrityskeskusten toimin-

nan rahoittavat kunnat ja monet yritykset, jotka kokevat uuden yrittäjyyden tukemisen paitsi hyödylliseksi, myös vastuullisuusteokseen. Tästä syystä Suomen Uusyrityskeskuksilla on myös yhteisöjäseniä, joille jäsenyys osa yrityksen tai organisaation yhteiskuntavastuuta. Uusyrityskeskusten palvelun hyvästä laadusta ja vaikuttavuudesta on vahva tilastollinen tae: Lukujen valossa Uusyrityskeskusten toiminta on yhteiskunnallisesti erittäin vaikuttavaa, ellei jopa elintärkeää. Uusyrityskeskusten kautta perustetaan vuosittain jopa noin 7000 uutta yritystä. Työllä on aitoa merkitystä, sillä siinä missä uusista yrityksistä ylipäätään enää alle puolet on toiminnassa viisi vuotta perustamisen jälkeen, Uusyrityskeskusten asiakkaina olleista uusista yrityksistä vastaava luku on yli 80 %.

Johtajana minun tehtäväni on auttaa johdettavia menestymään.

NUORKAUPPAKAMARI

SOIHDUNKANTAJAKSI SATEESSA

Suomessa on käynnissä useita hankkeita, joilla kaupunkien sijaintia kartalla yritetään siirtää kiskoilla lähemmäksi toisiaan. Turun ja Tampereen tunnin junat ovat valtavia ratahankkeita, jotka eittämättä toisivat lisää kasvun mahdollisuuksia pääteasemilleen.

Samalla paine näiden suurten kaupunkiseutujen kehittämiseen on jo nyt kovaa asumiskustannusten kasvaessa ja sosiaalisten ongelmien kasautuessa väkirikkaimmille seuduille. Yhä suurempi osa väestöstä potee sisäistä ristiriitaa hyvän elämän puitteiden ollessa tarjolla heille samassa sijainnissa, jossa myös väestöpaineen haasteet pintautuvat kovimmalla voimalla. Halutaan asua tiiviissä kaupunkikeskuksissa, mutta asumisen kehityssuunta ei tunnu hyvältä.

Koronapandemia oli lahja valkokaulustyön digitalisoitumiselle käynnistäen ajasta ja paikasta riippumattoman hybridityön aikakauden. Asuinsijainti ei enää määrittele työntekomahdollisuuksia. Riittää, kun pääsee torstaisin toimistolle, voi kokoustaa kotimatkalla ja asua niin, että neliöhinnoissa jää varaa erilliseen työtilaan myös kotioloihin.

Siten ei ainoastaan junaratojen päistä vaan niiden varsilta on helppo löytää taloudellisesti, sosiaalisesti ja asumismukavuudeltaan houkuttelevia sijainteja kasvun ihannepaikoilta, tunnin junamatkan sisältä.

Silti veri vetää pysymään pääteasemilla. Kehyskunnissa on liian hiljaista. Pikaradan päätepisteiden ohisektoriin jäävillä paikkakunnilla puuttuu uskallusta ja ylpeyttä kääntää katseita, vaikka ihmisiä on helpompi liikuttaa kuin kaupunkeja.

Ei riitä, että näissä paikoissa odotetaan paineen purkautumista lähiöistä lähikuntiin. Vetovoiman luominen vaati rohkeutta antaa suurkaupunkikehityksen tulla kylään. Junantuomien tarpeisiin vastaaminen on kestävän kasvun elinehto.

Lukuisat paikkakunnat ovat päässeet nauttimaan nuorkauppakamarilaisten liikkeellepanevasta voimasta. Kantavana ajatuksena on ollut haastaa totuttuja toimintamalleja, luoda yhdessä uutta ja aktivoida seudun elinkeinoelämän toimijat yhteisen tavoitteen taakse. Tästä on syntynyt kasvutapahtumia, seminaareja ja projekteja – mainetta ja mammonaa ympäröiville talousalueille.

JARKKO KURVINEN

Palveluna Oy;n kasvujohtaja

Jarkko Kurvinen auttaa yrityksiä ja asiantuntijoita rakentamaan kaksinumeroista kasvua palveluna.

Jarkko tunnetaan modernin

markkinoinnin ja myynnin sanansaattajana, innostavana

puhujana sekä palkittuna yrittäjänä ja tietokirjailijana. Parhaillaan

hän rakentaa kesäkuulle Suomen keskipisteeseen Hämeenlinnaan

vuoden kumouksellisinta kasvutapahtumaa, Growth LOOPia.

Suurten keskuskaupunkien orgaaninen leviäminen metropolialueeksi Suomen kasvukäytävän varrelle vaatii toimeenpanevia yksilöitä, joilla on asennetta, osaamista, kunnianhimoa ja halua pölyttyä ristiin kehityshaluisten kaltaistensa kanssa. Nuorkauppakamarilaiset voivat olla yhteiskunnan murroshetkellä soihdunkantajia sateessa, suojellen liekkiä ja sytyttäen kanssakulkijoita. Rohkeilla omia talousalueita kasvattavilla ja kehittävillä aloitteilla viedään koko Suomea junan lailla eteenpäin.

JARKKO KURVINEN

KASVUJOHTAJA PALVELUNA OY

THE FINNISH PARLIAMENTARY ELECTIONS ARE DRAWING NEARER AND THE INFLUENCER ACADEMY IS GETTING READY

Finnish people will elect new Members of Parliament (MP) for their four year term in 2.4.2023. JCI Finland Influencer Academy took a deep dive into the elections in a training session held in February to understands the essence of the elections and how one can influence and create impact in the political arenas. The session featured Heini Huotarinen, election lawyer (JCI Helsinki), and Johanna Vuorela, political researcher, as special guests. Read the whole article to gain insight on what the elections are all about.

Prerequisites for the elections

Long before the advance voting or even the candidates have started their campaigns the elections have required long hours and great effort from both the parties and the election authorities. The political parties have raised fun-

ding, recruited candidates and planned their campaigns. The election authorities have been busy maintaining their IT-systems, determing where polling stations will be set up, and calculating the distribution of MP seats according to the population of the electoral districts. It might not occur to everyone what a large logistical operation the organization of the elections is. Millions of ballots and a huge amount of election stamps are sourced and freighted all across Finland and abroad to the advance polling stations.

The electoral system influences the election results

Did you know, that the party which receives the most votes might not win the elections? This is because Finland is divided into 13 electoral districts in which the parties, and their candidates,

race against each other. The election results is determined based on the proportion of votes each candidate received and thus the overall national vote count has very little impact on who wins the elections. The electoral districts also differ in size: the largest district, Uusimaa, gets 37 MPs, while the smallest, Lapland, only gets 6 MPs. Åland has one MP regardless of the population.

The differences in the district sizes determine how easy, or hard, it is for a party to have it's candidate elected. This is sometimes referred as the hidden vote threshold. This means that in the smaller districts it is easier, in relative terms, for the more popular parties to win the MP seats than it is for the less popular parties. It not a coincidence that many parties, which don't yet have any seats, have the most candidates in the Uusimaa district.

TEXT: HEINI HUOTARINEN | TRANSLATION.: ANTTI KOSKINEN | PICTURE: JOANNA MOORHOUSE, EDUSKUNTA

Voting is an easy way to create an impact

In representative democracy elections provide a peaceful way for the people to change their leaders. The voters have a great power and great responsibility in the elections in April as the incoming parliament will be in charge of the Finnish legislation, finances and the, oh so, topical foreign and security policy for the next four years. As a voter you should take your time getting to know the candidates, the parties, and the causes they promote. Your vote will benefit both the candidate and their party.

For a Finnish voter, finding the right candidate and the right party, is the hardest part of the elections as there's no short supply of options. In addition to the 24 registered parties in Finland, constituency associations may nominate their independent candidates. Usually there are about 2500 candidates nationally, but one can only vote candidates of their own electoral district. You can learn about the views and causes of the candidates for example by browsing voting guides.

Casting your vote is the easy part then. You can vote in advance in any, domestic or abroad, advance polling station . You only need to bring your personal ID with you. On the election day you can only vote at a polling station in your own electoral district, which is determined by your place of residence on 10.2.2023.

Keep these influencing opportunities in mind:

- Sign up as a candidate! The time to register as a candidate for the Parliamentary elections ends at the end of February. You might be late for signing up for these elections, but next in line are the Presidental elections in January 2024 and the European Parliament election in June 2024. You can still sign up for those!

- Like and share social media posts made by candidates you support! This helps your favorite candidates gain visibility. Do notice that negative reactions tend to attract more attention, so don’t feed the trolls.

- If you happen to have more than just your hands in your pockets, you may consider supporting candidates financially. Donations made by private people to the candidates or to the parties that under 1500 euros are not published. Election funding does not guarantee that a candidate gets elected, but running a campaign is not cheap and many candidates spend their own savings or take loans to finance them.

Master the election lingo!

Constituency association

You don’t necessarily need a party to be a candidate in the elections. You can be an independent candidate by getting enough supporters. When you do this, the election legislation referes to you and your supports as a constituency association. In practice it is rather difficult to get a MP seat as an independent candidate due to the proportional method in which the result is determined. See, Electoral alliance.

Online voting

In some cases, such as in trade union elections, you can cast your vote via your computer online without election officials watching over you. Online voting is not available in Finland in any of the official elections. Supprisingly online voting does not seem to increase the amount of active voters. For example in Estonia the polling percentage in the parliamentary elections was 63 when in Finland the percentage is usually around 70 %.

Electoral alliance

Two parties can join in an alliance where their votes will be counted together as if they were one party. In proportional representation it might be better for the smaller parties to create alliances to improve their odds of getting their candidates elected. The downside of an alliance is that you cannot say whether your vote helped your favorite party or some other party in the alliance.

Electoral district

Geographical area determined in the electoral law, which is used in the parliamentary elections. The districts help ensure that the parliament is regionally representative and that the elected MPs are familiar with all regions.

Learn more:

https://vaalit.fi/en/parliamentary-elections

https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/en/index.html https://puoluerekisteri.fi/

Parhaimmat verkostoitujat tuntevat muutaman sata senaattoria.

SENAATIN BUSINESS-LOUNAAT

- matalan kynnyksen verkostoitumista parhaassa seurassa

Suomen Senaatti muodostaa verkoston, joka on täynnä kokemusta, erilaisia vahvuuksia ja persoonia, sekä ennen kaikkea ystäviä. Verkosto on kasvanut hiljalleen vuosikymmenten saatossa 1400 henkilön yhdistykseksi.

”Parhaimmat verkostoitujat tuntevat muutaman sata senaattoria, joten verkostossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Halusin että meillä olisi jokaisella alueella enemmän matalan kynnyksen paikkoja laajentaa omaa verkostoa, sekä tavata jo olemassa olevia ystäviä” toteaa puheenjohtaja Hanna Toimi. Ajatus Senaatin business-lounaista lähti liikkeelle näiden ajatusten pohjalta. Ideasta nappasi kiinni Tammerkosken Mia Pohjanheimo, joka lähti rakentamaan konseptia sekä ensimmäistä tapahtumaa Tampereelle 17.2.2023.

”Tavoitteena oli rakentaa tapahtuma joka vakiinnuttaisi tulevaisuudessa paikkansa odotettuna tilaisuutena, missä perusoletuksena on ajatuksia herättävä ohjelma ja laadukkaat puitteet pysähtyä nauttimaan hyvästä seurasta ja mielenkiintoisista keskusteluista. Ja Tampereella kun ollaan, lounas nautitaan mieluiten pitkänä” summaa Pohjanheimo.

Paikalla oli 35 osallistujaa 12:sta eri kamarista. Ohjelmassa oli mm. Ravintola Kosken kolmen ruokalajin menu ja keynote. Yllätysohjelma järjestyi Tampereen Kauppaseuran toiminnanjohtajan Pasi

Borgenströmin johdolla. Päivä huipentui Tammerkosken kamarin järjestämille C-alueen aftereille Ravintola Periscopessa.

”Upeita ystäviä ja kerrassaan hieno tilaisuus. Jari Saarenpään keynote oli timanttinen ja ruoka ensiluokkaista. Tunnelma oli katossa, toivottavasti tällaisia tilaisuuksia järjestetään lisää” toteaa senaattori Jocka Träskbäck Tampereen kamarista. ”Tilaisuus oli ennen kaikkea lämminhenkinen ystävien tapaaminen, jossa oli sopiva määrä asiasisältöä Saarenpää puheenvuoron merkeissä. Ikigai-teema sai ainakin meidät pohtimaan omaa rooliamme tämän päivän arjessa” kertovat Kankaanpään senaattorit Sari ja Jari Toivola.

Hanna Toimi piti päivää onnistuneena, ja odottaakin jo innolla mitä muilla alueilla on ohjelmassa: ”toivottavasti mahdollisimman moni senaattori tarttuu näihin tilaisuuksiin ja lähtee verkostoitumaan myös muille alueille”. Suoran palautteen perusteella tapahtuma aktivoi jäsenistöä ja poiki toiveita uusista kokoontumisista alueella, ”meillä on selvästi vahva yhteisöllisyyden tunne ja halu kokoontua tapaamaan toisiamme sekä kehittää edelleen itseämme. Tämä tapahtuma todisti jälleen sen että Senaatista löytyy paljon muutakin kuin pelkkä syke” toteaa Pohjanheimo pilke silmäkulmassa.

Seuraava Senaatin businesslounas järjestetään Lahdessa 24.3.2023. Lämpimästi tervetuloa! Turku ja Oulu tulossa vielä myöhemmin keväällä.