KORJAUSKLINIKKA
Heinolan WPK-talo oli yksi Korjausklinikka-hankkeen korjausselvityskohteista. Kunnostustöiden edellä rakennuksesta laadittiin keväällä 2020 korjaustarveselvitys, joka ohjaa arvorakennuksen suunnitelmallisessa huollossa ja ylläpidossa sekä auttaa ennakoimaan korjaustarpeita. Kuva: Tuomas Uusheimo.
15
Selvitysten tarve & hyödyntäminen korjaushankkeessa Kirjoittaja: Reetta Nousiainen, tutkija / Lahden Museot
Vanhan rakennuksen korjaushanke tai käyttötarkoituksen muutos on aina yksilöllinen ratkaisu, jota ei voi tuottaa standardoidusti liukuhihnalta. Korjausrakentamisessa on otettava huomioon monia sellaisia seikkoja, joita uudisrakentajan ei tarvitse pohtia. Yllätyksiäkin tulee melko varmasti eteen. Yksi standardiratkaisu sentään löytyy: lähtötilanteen ja pohjatietojen selvittämisellä sekä hyvällä suunnittelulla on parasta aloittaa mikä tahansa korjaushanke. Seuraava askel viekin jo yksilölliselle polulle, sillä erityyp-
pisissä kohteissa tarvitaan erilaista selvitystietoa muun muassa rakennushistoriasta, kunnosta, korjaustarpeesta ja -tavasta.
Kertakäyttökulttuurista kestävään korjaamiseen Korjaus- tai muutosvaiheeseen tulevien rakennusten skaala on laaja ja monimuotoinen. Perinteinen rakennustapa tuotti rakennuksia, joiden korjaaminen ja muutostyöt perustuivat lähtökohtaisesti melko yksinkertaisiin periaatteisiin ja materiaaleihin. Tällaista taloa moni osasi itsekin ylläpitää ja huoltaa.
Valtaosa maamme nykyisestä rakennuskannasta on kuitenkin rakennettu teollisin, osin jopa kokeellisin menetelmin ja materiaalein 1960-luvulta alkaen. Myös jäljellä olevaa perinteistä rakennuskantaamme on ehditty vuosikymmenten varrella saneerata modernein opein. Samalla talotekniikan määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Rakennusteollisuuden valtavirta on ollut pitkään viritetty uudisrakentamisen periaatteille, joita sovelletaan yleisesti myös korjausrakentamiseen. Korjaaminen perustuukin useimmiten mittaviin purkutöihin ja koko-
KESTÄVÄN KORJAAMISEN POLULLA
