KORJAUSKLINIKKA
Seurantaloja hoidetaan ja ylläpidetään yhteisöllisesti. Sysmässä sijaitseva Nikkaroisten nuorisoseurantalo Papula palkittiin vuonna 2014 hyvin tehdystä seurantalon korjauksesta. Yhdistyksen väki on tehnyt talolla runsaasti korjauksia talkootöinä. Kuva: Eeva Kassari.
19
Seurantalojen kestävä korjaaminen & vapaaehtoistyö rakennusperinnön hoidossa
Kirjoittaja: Riitta Vanhatalo, FT, toiminnanjohtaja / Suomen Kotiseutuliitto ja Seurantaloasiain neuvottelukunnan asiantuntijajäsen
Seurantalojen yli 130 vuotta jatkunut perinne on ainutlaatuinen. Seurantalot ovat erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamia taloja. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuorisoseurat, maamiesseurat, urheiluseurat kuin myös vapaapalokunnat ja kotiseutuyhdistykset. Myös vanhoja kyläkouluja ja muita rakennuksia on muutettu viime vuosikymmeninä seurantalokäyttöön. Seurantaloille on tyypillistä, että niitä ylläpitävät yhdistykset, jotka vastaavat myös talojen korjauksista.
Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtion korjausavustusta vuodesta 1978 alkaen. Nykyisin Suomen Kotiseutuliitto jakaa vuosittain korjausavustuksia noin 1,5 miljoonaa euroa valtion määrärahasta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää. Asiantuntijaelimenä avustusten jakamisessa toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta, jossa on edustus kaikista seurantaloja ylläpitävien yhdistysten keskusjärjestöistä (yhteensä 13), Suomen Kuntaliitosta, ympäristöministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Museovirastosta.
Seurantalojen rakennus- ja kulttuuriperintö sekä säästävä, kestävä korjaaminen ovat Suomen Kotiseutuliiton asiantuntijuutta. Kotiseutuliitossa seurantalojen korjausavustuksiin liittyvissä asioissa palvelevat hankesihteeri-tiedottaja ja rakennustutkija. Artikkelissa haastatellaan Kotiseutuliiton asiantuntijaa, rakennustutkija Lasse Majuria, joka arkkitehtina tuntee seurantalojen erityispiirteet, perinnekorjaamisen ja hyvien korjaussuunnitelmien merkityksen.
KESTÄVÄN KORJAAMISEN POLULLA
