KORJAUSKLINIKKA
Aurinkoteknologia on vieras elementti vanhassa talossa, mutta lappeen suuntaisesti katolle asennettuna se pistää vähiten silmään. Kuva: Pekka Hänninen.
39
Leikkaa päästöjä, kunnioita vanhaa
Kirjoittaja: Pekka Hänninen, arkkitehti SAFA IAH - arkkitehtuuritoimisto
Vanhan talon korjaaminen ja talosta huolehtiminen on usein ympäristön kannalta uudisrakentamista parempi vaihtoehto, ja olemassa olevan talon hiilijalanjälkeä voi pienentää monilla tavoin – samalla tippuvat asumiskustannukset. Jotta ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voitaisiin välttää, meidän tulee nipistää hiilijalanjälkiämme puoleen kuluvan vuosikymmenen aikana. Keskiverto suomalaisen asumisen hiilijalanjälki on reilut 3000 kiloa hiilidioksidia vuodessa, joka on noin neljännes koko-
naishiilijalanjäljestä. Asumisen hiilijalanjälki muodostuu kotiemme rakentamisesta, lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta, korjaamisesta ja lopulta purkamisesta. Uudet talot kuluttavat useimmiten selkeästi vähemmän lämmitysenergiaa kuin vanhat, mutta uudistalon rakentaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöt, joiden kurominen umpeen verrattuna vanhassa vastaavassa mutta energiatehottomammassa talossa asumiseen vie jopa vuosikymmeniä. Olemassa olevien rakennusten rakennus-
vaiheen päästöt ovat jo ilmakehässä, eivätkä ne enää lisää sen hiilidioksidipitoisuutta. Samoin korjausrakentaminen säästää luonnonvaroja ja maa-alaa. Tyypillinen vanhempi omakotitalo kuluttaa 20 000–40 000 kilowattituntia energiaa vuodessa, mutta vaihtelu on suurta. Vanhojen talojen ostoenergiankulutusta ja samalla asumisen hiiliajanjälkeä voi vähentää jopa viidennekseen alkuperäisestä kevyellä lisäeristämisellä ja tilkitsemisellä, laitteistojen säätämisellä sekä varsinkin siirtymällä hyödyntämään uusiutuvia
KESTÄVÄN KORJAAMISEN POLULLA
