KORJAUSKLINIKKA
Kulttuuriperintö ja rakennusperintö toimivat linkkinä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Vuonna 1891 valmistuneella WPK-talolla on tärkeä rooli osana Heinolan kaupunkikuvan ajallisia kerrostumia. Kuva: Tuomas Uusheimo.
7
Kestävä korjaaminen Hyvinvointia, resurssiviisautta ja kerroksellista kulttuuriperintöä
Kirjoittaja: Kirsti Kovanen, arkkitehti, Korjausklinikka-hankkeen ohjausryhmän jäsen
Kestävästä korjaamisesta on puhuttu melko vähän aikaa. Se on osa kestävän kehityksen politiikkaa, joka taas on vastaus kysymyksiin hyvinvoinnin tavoittelemisesta kaikille niin, että ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja äärimmäinen köyhyys poistetaan.
koskevat tavoite numero 11 Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä yhdyskunnat ja sen alatavoite Tehostaa hankkeita maailman kulttuuri- ja luontoperinnön suojelemiseksi. Myös tekniikkaa, taloutta ja tuotantotapoja sekä vettä, energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet koskettavat läheisesti korjaamista.
Nämä tavoitteet on kirjattu Agenda 2030 -asiakirjaan, joka hyväksyttiin syksyllä 2015 YK:ssa. Agendan 17:n tavoiteryhmän toteuttamista seurataan ja arvioidaan. Suoraan korjaamista
Toimet kulttuuriperinnössä toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita monipuolisesti niin kulttuurin, talouden kuin sosiaalisenkin kestävyyden kannalta ja työ kulttuuriperinnön
parissa tarjoaa hyviä mahdollisuuksia tavoitteiden toteuttamiseen käytännössä. Tavoitteiden vaikutus valtioiden politiikkaan ja prioriteetteihin on merkittävä. Kestävyys leikkaa jo kaikkien yhteiskunnan toimintojen suunnittelun läpi. Suunnittelun tuloksena yhä suurempi osa investoinneista kohdistetaan kestävää kehitystä tukeviin prosesseihin. Se, miten kansalaiset ja toimijat omassa toiminnassaan tavoitteita edistävät, on parhaillaan käynnissä.
KESTÄVÄN KORJAAMISEN POLULLA
