Leipuri 6/21 by Leipuri

6 / 2021

Leipuriliitto jäseneksi Suomen Yrittäjiin Leivän ote pitää suomalaisten ruokavaliossa

Leipuripäivät vietettiin mukavissa tunnelmissa pienimuotoisesti

SISÄLTÖ

Syyskuu 2021 Leipuri 119. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

LEIPURI 6 / 2021

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Suunnittele ja valmistele tapahtumia – valmistelujen jälkeen peruuta niitä

Jäsenyritykset Leivon Leipomossa kehitettiin uusi menestysresepti

Vuosikokous valitsi Kari Meltovaaran uudelleen puheenjohtajaksi

Raisio Open golfattiin aurinkoisessa säässä

Perjantai-iltana nautittiin juustobuffetista

Juhlaillallinen lähes sadan hengen voimin

Lastenretki räätälöitiin pienelle porukalle

ETL:n uusi toimitusjohtaja Mikko Käkelä haastattelussa

Mikael Pentikäinen: Leipuriliitto tervetullut Suomen Yrittäjiin

Mitä toimialajärjestöjäsenyys Suomen Yrittäjissä tarkoittaa?

Suomalaiset ovat ahkeraa leivänsyöjäkansaa

Kolumni Euroopan taloustilanne vakautuu, mutta vielä emme ole voiton puolella

Murusia

Leipuriopiskelijat soutivat samassa veneessä

Merkkipäivät, vainajat, palkinnot

Leipurissa kirjoitettua

Uutuuksia

Palveluhakemisto

Ledaren Planera och förbereda evenemang – ställa in dem efter förberedelserna

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 7 - vko 43.

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Suunnittele ja valmistele tapahtumia - valmistelujen jälkeen peruuta niitä

uomen Leipuriliiton vuosikokoustapahtuma, Leipuripäivät, järjestettiin 13.8-15.8.2021 Helsingin Kalastajatorpalla. Edeltäneiden viimeisten viikkojen koronauutisointien myötä tilaisuus kuihtui yli 400 henkilön tapahtumasta noin sadan henkilön tapahtumaksi. Huolimatta siitä, että virallisia esteitä Leipuripäivien tapahtumien järjestämiseksi ei ollutkaan, Leipuriliiton hallitus päätti peruuttaa muun muassa tavarantoimittajien ammatillisen näyttelyn. Uudet viranomaisten määräämät koronarajoitukset tulivat voimaan vasta tapahtuman jälkeisellä viikolla. Asenneilmapiiri elokuussa 2021 oli se, että vastuullinen tapahtumajärjestäjä on Suomessa taho, joka ei juuri mitään tapahtumia järjestä. Liiton hallitus kuitenkin päätti, että niille henkilöille, jotka haluavat saapua viettämään vuosikokousviikonloppua Helsinkiin, annetaan siihen mahdollisuus. Oli hienoa, että näin tehtiin. Saatujen palautteiden mukaan pienimuotoisemmat Leipuripäivät olivat onnistuneet, paikalle tulleet näyttivät viihtyneen, eikä koronakaan vieraillut ”rokotettujen juhlissa”. Leipuriliiton toimiston ja Etelä-Suomen Leipomoyrittäjien yhteinen puolitoista vuotta kestänyt valmistelutyö meni valitettavasti kuitenkin suurelta osin hukkaan, ja tapahtumien peruutuskulut jäivät Leipuriliiton maksettavaksi. Leipuripäivien supistuminen suunniteltua pienimuotoisemmiksi luonnollisesti harmittaa, kun tiedän, että tapahtuman eteen monet henkilöt olivat nähneet paljon vaivaa ja kuluttaneet valmistelutyöhön paljon myös omaa vapaa-aikaansa. Mutta voi vain kuvitella, miltä Helsingin juhlaviikkoja valmistelleista henkilöistä tuntui, kun uusien koronarajoitusten myötä ”juhlaviikoista jäljelle jäi vain murunen”, kuten Helsingin Sanomien 23.8.2021 asiaa koskeneessa artikkelissa todettiin. Juhlaviikkojen Tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula totesi kyseisessä Helsingin Sanomien artikkelissa juhlaviikkojen peruutuksiin liittyen, että ”Olo on kuin Stalinin vainojen poliittisilla vangeilla. Aamupäivällä kaivettiin ojaa ja iltapäivällä sama oja täytettiin. Sama toistui seuraavana päivänä. Sillä saatiin vankien mieli murrettua pikkuhiljaa.” Edellä mainittu toteamus kuvaa hyvin tapahtuma-alan turhautuneisuutta viranomaisten toimintaan. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotun mukaisesti ”Noin tuhannen ihmisen työpanos meni hukkaan tai jäi käyttämättä. Yhteensä noin 600 taiteilija oli valmistellut 200 esitystä. Kun mukaan lasketaan vielä noin 150–200 työntekijää järjestyksenvalvojista ääniteknikkoihin ja autokuskeihin, alkaa hahmottua, miten suuri määrä osaamista tapahtumaa varten oli sidottuna”. Artikkelin mukaan juhlaviikoista jäi käteen 2,5 miljoonan euron kustannukset*. Näitä juhlaviikot kuulemma hakevat työ- ja elinkeinoministeriöltä tapahtumatakuun turvin. Tapahtumasäätiön tj:n toteamuksesta muistuu itselleni mieleen, kun useampi vuosi sitten tokaisin kilpailuviranomaisen tutkijoille, että ”teidän jo vuosia jatkunut tutkinta muistuttaa Stalinin

ohjetta, että ei ole olemassa syyttömiä ihmisiä, on vain huonosti tutkittuja juttua, ja kun oikein paljon tutkitte, kyllä te jotain keksitte”. Viranomaisten toimintaan turhautuneet ihmiset toteavat joskus sellaista, jota ei välttämättä kannattaisi ”suustaan päästää”. Suuri vaara on, myös Suomessa, että yksittäiset viranomaisen edustajat, asiasta tietämättömien mielestä ehkä syystäkin, pahastuvat edellä mainitun kaltaisista kommenteista. Tuollaisten kommenttien jälkeen viranomaisen edustajat ovat usein vain entistä virkaintoisempia ja pikkumaisempia, koska harvalla viranomaisen edustajalla on niin vahva itsetunto, että he pystyvät ohittamaan turhautuneiden ihmisten kommentit pelkällä olankohautuksella. Jokainen ymmärtää, että asiat etenevät parhaiten silloin, kun ihmiset kohtelevat toisiaan ystävällisesti. Toisaalta on kuitenkin syytä aina muistaa, että jos myötämielisen viranomaisratkaisun saamisen edellytyksenä on viranomaisen mielisteleminen tai heille kumartaminen/niiaaminen, on se ensimmäinen askel korruptioon. Viranomaisten korona-aikaiset poukkoilevat toimintatavat ja mielivaltaiset päätökset ovat joka tapauksessa vieneet uskottavuutta viranomaisten puolueettomasta toiminnasta. Suurimpina kärsijöinä ovat olleet sekä ravintola-alan yritykset ja niiden työntekijät että tapahtuma-alan toimijat. On ollut positiivista seurata, miten esimerkiksi perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen on tasaiseen tahtiin tuonut julkisuudessa esille viranomaistoimintaan liittyneitä epäkohtia. Sen sijaan on erikoista, että esimerkiksi oikeuskansleri ei ole nähnyt viranomaisten toiminnassa mitään moitittavaa. Oikeuskansleri näyttää toimineen koko koronakriisin ajan enemmänkin viranomaisten päätösten avustajana ja neuvonantajana kuin viranomaistoiminnan valvojana. Välillä tulee pohdittua, että noudatetaanko viranomaistoiminnassa lakeja vain silloin, kuin se viranomaiselle itselle sopii? Vanhassa sanonnassa, ”politiikka ratkaisee tärkeät asiat, juridiikka soveltuu vähemmän tärkeisiin”, näyttää olevan kuitenkin vinha perä. Jopa Suomen perustuslailla on haluttu ”pyyhkiä pöytää”, kun se on ollut ”esteenä tarvittaville toimenpiteille”, kuten viime keväänä usein uutisointiin. Siis laki, joka on säädetty kansalaisten turvaksi viranomaisen mielivaltaa vastaan, olisi ollut esteenä tarvittaville viranomaispäätöksille. Toivoa sopii, että tulevaisuudessa Suomessa lakeja viranomaistoiminnassa kuitenkin kunnioitetaan, perustuslaista lähtien. Suomen tulee olla lakeja noudattava oikeusvaltio, eikä vain näytellä olevansa sitä. Mika Väyrynen

*Leipuriliiton maksettavaksi jääneet kustannukset eivät onneksi olleet lähimainkaan noin suuret, mutta toisaalta tapahtumatakuu yms. ei korvaa peruutuksia, koska rajoitukset tulivat voimaan vasta Leipuripäivien jälkeen. LEIPURI 6 / 2021

v JÄSENYRITYKSET v

Leivon Leipomon tuotantopäällikön Anssi Räntilän johdolla kehitetty Kaurakas on Suomen ensimmäinen sataprosenttinen kaurapasta.

Leivon Leipomossa kehitettiin uusi kaurainen menestysresepti Leivon Leipomo on kehittänyt Suomen ensimmäisen sataprosenttisen kaurapastan. Uusi Kaurakas-putkipasta oli elokuun lopussa ratkenneen Suomalainen Menestysresepti -innovaatiokilpailun finalistituote.

inaalipaikka oli tamperelaiselle Leivon Leipomolle jo toinen, sillä vuonna 2019 kisan voittajaksi valittiin leipomon kaura-siemenpyörykkä Boltsi. S-ryhmän ideoiman kilpailun finaalin voitti tänäkin vuonna pyörykkä, ravintoloitsija Marjaana Pohjolan Fallero-falafelit, jotka valmistetaan härkäpavuista, kasviksista ja mausteista. Sen ja kaurapastan lisäksi finaalikamppailussa olivat mukana Foodinin Chia Good -luomuvälipala, Bean Betterin fermentoidut härkäpapupalat, Kamaboko Finlandin savustetusta lahnasta valmistettu Leikkala-kalaleikkele sekä Ko-

LEIPURI 6 / 2021

meroFoodin Ateriakippo. Kaurakas-uutuuspastan todellinen puuhamies on leipomon tuotantopäällikkö Anssi Räntilä, joka veti uutuuspastan tuotekehitystä. Räntilä oli kehittämässä myös ensimmäisessä kilpailussa voittoisaa Boltsi-pyörykkää. Nyt tavoitteena oli tehdä pastaa vain ja ainoastaan kaurasta. Aiemmissa kaurapastoissa on ollut kauraa noin kolmannes. Tuoteidea kuulostaa helpolta, mutta runsaskuituisen, vain täysjyväkauraa sisältävän Kaurakas-pastan kehitystyö oli kaikkea muuta. – Aivan järjetön työ! Teimme testiä

testin perään. Kaura eroaa vehnästä niin paljon, että tuotekehityksessä tehtiin liki seitsemänsataa koetta, ennen kuin kaurapastasta tuli sellaista kuin pitääkin, Anssi Räntilä kertoo. Televisio-ohjelmassa kaikki näyttää nopealta ja helpolta, mutta arkitodellisuudessa tuotteiden kehitys vaatii tekijöiltä valtavasti työtä valtavan lyhyessä ajassa. Räntilä joukkoineen onnistui kuin onnistuikin tavoitteessa ja uusi sataprosenttinen täysjyväkaurapasta toimii ruuanvalmistuksessa kuin vehnäpasta. Leivon Leipomossa ollaan ylpeitä myös siitä, että kauraraaka-aine tulee pastaan läheltä. Sen tuottavat erityisen viljelyrenkaan viljelijät. Jyvät jauhetaan Kokemäellä ja pastaksi kaura kaulitaan noin seitsemänkymmenen kilometrin päässä pelloista Eurassa. Todellista lähipastaa siis. Tuotekehityksen taustalla on Leivon Leipomon yhteistyö suomalaisten kauratutkijoiden ja viljelijärenkaan kanssa. Viljelytekniikoita kehittämällä – esimerkiksi maaperän ja lannoituksen balansoinnilla – kauran proteiinipitoisuus saatiin nousemaan korkealle. Sata grammaa Kaurakas-pastaa sisältää peräti kahdeksantoista grammaa proteiinia. Ja vielä enemmän on luvassa. - Tämän vuoden kaurasadossa proteiinipitoisuus on entistä korkeampi, Anssi paljastaa. Lueteltakoon vielä tukku kauran hyviä ominaisuuksia: kaurassa on proteiinia, hyvä aminohappokoostumus, hyvää rasvaa ja beetaglukaania eli liukoista kuitua. Kaura on monipuolinen viljaraaka-aine ja sen maku on hyvä. Leivon Leipomossa uskotaan, että Kaurakas-pastalla on hyvät edellytykset kasvaa Boltsin veroiseksi kestosuosikiksi, vaikka Menestysresepti-voittoa ei tänä vuonna tullut. – Boltsin myyntiluvut nakuttavat yhä tapissa. Perhe on kasvanut ”kaura-ranskalaisilla” eli Boltsi Rinkuloilla ja juuri lanseeratulla Boltsi Burgerilla, Leivon Leipomon ja Boltsin toimitusjohtaja Harri Jaakkola kertoo. Leipomot ovat menestyneet vuonna 2019 alkaneessa Suomalainen Menestysresepti -kilpailussa mainiosti, sillä kahdella ensimmäisellä kerralla voitto meni leipomoyritykselle ja tänäkin vuonna leipomo taisteli voitosta finaalissa. Viime vuonna kisan ykkönen oli Leipomo Rostenin Rostis. Kaurakas-putkipasta on myynnissä S-ryhmän kaupoissa.

AITOA

ARTESAANITYYLIÄ Puhtaat raaka-aineet, käsityö, tuoreus ja korkea laatu. Näistä elementeistä koostuvat myös Leipurin artesaanituotteet. Herkullisen makuelämyksen kruunaa luonnetta uhkuva upea ulkonäkö. Tutustu monipuoliseen raakaaine- ja laitevalikoimaan sekä resepti-ideoihin nyt Leipurin verkkosivuilla.

LEIPURINSTORE.COM

LEIPURIN.COM

v LIITON VUOSIKOKOUS v

Vuoden 2021 vuosikokous valitsi Kari Meltovaaran jatkamaan puheenjohtajana << Hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara totesi vuosikokouspuheessaan, että koronapandemiasta on opittu yrittäjinä ja liittona, että mitä tahansa ennalta arvaamatonta voi tulla ja se voi muuttaa toimintaympäristöämme nopeasti ja jopa pysyvästi. Samalla on kuitenkin tullut selväksi, että olemme kykeneväisiä selviytymään.

< Paikallisyhdistystä edustanut Toni Rantala, Konditoria pH7 Oy, toivotti osallistujat tervetulleiksi vuosikokoukseen.

Leipuriliiton vuoden 2021 vuosikokous pidettiin Kalastajatorpalla Helsingissä lauantaina 14.8.2021. Tavanomaisten vuosikokousasioiden ohella esityslistalla oli myös Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajan valinta. Kari Meltovaara valittiin puheenjohtajaksi toiselle kaudelle eli vuosiksi 2022-24. Seuraava vuosikokous pidetään Vaasassa elokuussa 2022. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

aikka koronarajoitukset leikkasivat Leipuripäivien 2021 ohjelmaa, pidettiin Leipuriliiton 121. vuosikokous lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eli lauantaina 14.8.2021 aamupäivällä. Aloitusaikaa vain siirrettiin tuntia myöhem-

mäksi totutusta puoli kymmenestä, koska tavarantoimittajien näyttelyä ei pidetty. Niin ikään kokous siirrettiin väljempiin tiloihin eli Kalastajatorpan kongressipuolen alakerran Merisalista yläkerran Siirtomaasaliin. Turvavälit olivat siellä hyvin kohdallaan kokouksen noin neljällekym-

menelle osallistujalle. Vuosikokoustilaisuuden juontajana ja avaajana toimi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n edustajana leipomoyrittäjä Toni Rantala Konditoria pH7 Oy:stä. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi ja totesi, että on mukavaa jälleen nähdä leipurit vuosikokouksessa näinkin lukuisassa määrin kaikista tapahtuman valmisteluihin liittyneistä vastoinkäymisistä huolimatta. Ne kaikki johtuivat tietenkin koronapandemiasta. - Jo viime vuonna totesin korona-ajan todistaneen, että kun leipomoja konditoriayrittäjät ahdistetaan nurkkaan, he löytävät sieltä tiensä ulos ja selviytyvät, Rantala totesi. Ainakin hänen oman yrityksensä kohdalla tuo pitää paikkansa, sillä Konditoria pH7 on Rantalan mukaan koronan ’ahdistamana’ avannut tietä vähittäiskauppoihin aina pohjoisinta Suomea myöten ja saanut niistä myyntipaikkoja hyvin. Näin on tullut yritykselle yksi tukijalka lisää ja samalla myös voimakasta kasvua, joka mahdollistaa uusien työntekijöiden palkkaamisen. - Visiona on tuplata liikevaihtomme seuraavan kahden vuoden aikana, ennusti Rantala ja totesi vielä, että myös jotakin hyvää siis koronasta voi sanoa seuranneen.

Puheenjohtajan vuosikokouspuhe Kokouksen puheenjohtajaa Mika Gilania avustivat Kari Meltovaara (oik.) ja Mika Väyrynen (vas.).

LEIPURI 6 / 2021

Toni Rantalan avauksen jälkeen oli vuorossa Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, joka myös omasta puolestaan toivotti paikalla olijat tervetul-

v LIITON VUOSIKOKOUS v

Kalastajatorpan Siirtomaasalissa pidetyssä vuosikokouksessa oli mahdollista pitää hyvät turvavälit.

leiksi vuosikokoukseen. Hän totesi, että kuten vuotta 2020, leimasi tämänkin vuoden Leipuripäiviä korona, eikä tapahtumaa saatu valitettavasti tänäkään vuonna vietyä läpi täysimittaisena. - Harva meistä olisi vielä heinäkuun lopussa uskonut, että elokuun puolivälissä ollaan tilanteessa, jossa yhteiskunnan rajoitukset ja kasvaneet tartuntamäärät vaikuttavat jälleen kerran näin vahvasti yritysten ja yksilöiden käyttäytymiseen hyvästä rokotekattavuudesta huolimatta. Meltovaaran mukaan ihmiset tarvitsevat kanssakäymistä, sosiaalista yhdessäoloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota Leipuripäivät vuosittaisena traditiona edustaa. Hänen mukaansa oli harmillista, etteivät leipurit vieläkään voineet viettää suurella joukolla yhteistä juhlallista viikonloppua yhdessä leipurikollegojen ja yhteistyökumppaneiden seurassa. - Se olisi ollut tarpeen kaikkien yhteiskunnan asettamien sekä omaehtoisten rajoitteiden jälkeen. Päätös toistamiseen perua täysimittaiset Leipuripäivät oli Kari Meltovaaran mukaan raskas. Viime vuonna jouduttiin tekemään sama päätös jo hieman aikaisemmassa vaiheessa. Kaikki uskoivat, ettei sellaista päätöstä tarvitsisi tehdä enää toista kertaa. Toisin kuitenkin kävi ja lisäksi meni suurelta osin hukkaan se kaikki valmistelutyö, jonka Leipuriliiton toimisto ja Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät olivat etukäteen tehneet Leipuripäivien hyväksi. Tästä kaikesta myös puheenjohtaja oli pahoillaan niin valmisteluja tehneiden tahojen kuin myös kaikkien osallistujien puolesta. - Kun viime vuonna vuosikokouksessa puhuin koronan aiheuttamasta toimin-

Kari Meltovaara valittiin Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2022-24 eli toiselle kaudelle. Mika Väyrynen onnittelee ja Kati Sinda odottaa etualalla kukkien kanssa.

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkamaan valittua Jari Elosta onnittelee korona-ajan tapaan Kati Sinda. Taustalla varapuheenjohtajana jatkamaan valittua Anttu Rautiota onnittelee puolestaan Kari Meltovaara, yhtä lailla koronaturvallisesti.

taympäristön äkillisestä ja totaalisesta muutoksesta, en olisi uskonut, että muutos olisi niin pitkäaikainen ja osin myös pysyvä. Meltovaara totesikin, että paitsi että koronapandemia on aiheuttanut monia muutoksia toimintaympäristöömme, se on vaikuttanut yhteiskuntaan myös muutoin. Tästä esimerkkejä ovat etätyön lisääntyminen, ravintola- ja tapahtuma-alan näivettyminen, pt-kaupan ja rautakauppojen kukoistus ja valitettavasti myös ihmisten pahoinvoinnin lisääntyminen. - Leipomotoimialan yrityksiä pandemia on kohdellut hyvin eriarvoisesti. Isot toimijat ovat nauttineet pt-kaupan ja online-kaupan hyvästä menestyksestä samalla kun omiin kahviloihin ja/tai horeca-sektoriin keskittyneiden leipomoyritysten taistelu olemassaolosta on ollut rajua ja tuloksenteko on revitty pääasiassa yrittäjien selkänahasta. Onneksi sentään myös onnistumisia mahtuu joukkoon, kuten äsken Toni Rantalalta kuulimme.

nituissa asioissa on puheenjohtaja Meltovaaran mukaan Elintarviketeollisuusliitto ETL ry, jonka kanssa on tehty yhteistoimintaa vuosikymmenten ajan. Kun ETL sitten viime syksynä irtisanoi yhteistoimintasopimuksen, se aiheutti hämmennystä Leipuriliitossa. Sopimusta haluttiin ETL:n mukaan harmonisoida niin, että se olisi yhteneväinen kaikkien muiden ETL:n yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. Lihakeskusliitto, Panimoliitto). Leipuriliitossa tuntui kuitenkin enemmänkin siltä, että ETL:n silloinen johto halusi tehdä eron Leipuriliitosta, jonka mielestä viimeisimmät työehtosopimukset oli tehty vain isojen yritysten ehdoilla, työrauhan säilyttämisen nimissä, ei ’hankaliin’ tekstikysymyksiin paneutuen ja niihin muutoksia hakien. Tämän Leipuriliitto oli sanonut myös ääneen. Tarvittiinkin paljon työtä ja useita neuvotteluja ennen kuin uusi, molemmin puolin hyväksyttävä yhteistoimintasopimus syntyi ETL:n ja Leipuriliiton välille. Näitä neuvotteluja kävivät Leipuriliiton puolelta puheenjohtaja Kari Meltovaara, valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen. He korostivat neuvotteluissa sitä, että työehtosopimuksia ei voida tehdä ainoastaan alan suuria yrityksiä palvellen, vaan myös pienten ja keskisuurten kannat huomioon ottaen. Muutoin ei voida puhua yhtenäisestä elintarviketeollisuudesta. - Kiitoksen sopimuksen syntymisestä ansaitsee ETL:n hallituksen puheenjohtaja, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, joka ymmärsi, mitä halusimme sanoa. Eli että myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat edustettuina ETL:n toiminnassa ja alan yhtenäisyyden vuoksi pitää kuun-

Uusi sopimus ETL:n kanssa Seuraavaksi puheenjohtaja siirtyi puhumaan Leipuriliiton tehtävistä sekä viime vuoden syksyn ja tämän kevään tapahtumista yhteistyökumppaneidemme kanssa. - Leipuriliitolla on tehtäviä laajalla rintamalla, mutta ensisijainen tehtävämme on kuitenkin toimia jäsenistön edunvalvojana ja neuvonantajana työmarkkina- ja elintarvikelainsäädäntökysymyksissä sekä toimia toimialamme arvostuksen ja näkyvyyden edistäjänä. Tärkein yhteistyökumppani ensin mai-

LEIPURI 6 / 2021

v LIITON VUOSIKOKOUS v

nella myös niiden ääntä päätöksenteossa. Liitot perustivat myös yhteisen ns. koordinaatioryhmän tes-kysymyksiä varten. Se on tarpeen siksi, että Leipuriliitolla ei ole enää edustusta ETL:n työelämän ohjausryhmässä eikä työmarkkinatoimikunnassa. Koordinaatioryhmässä on edustus sekä Leipuriliiton johdosta että ETL:n johdosta ja sen on tarkoitus kokoontua vähintään neljä kertaa vuodessa. Tässä ryhmässä saadaan viestittyä ETL:lle Leipuriliiton tarpeista ja toiveista tes-asioissa kuin myös muista yhteistoimintaan liittyvistä kysymyksistä.

Leipuriliitto jäseneksi Suomen yrittäjiin Kari Meltovaaran mukaan Leipuriliitossa halutaan viedä eteenpäin myös esimerkiksi paikallista sopimista sekä erilaisia muita yrittäjyyteen liittyviä asioita. - Sen vuoksi aloitimme keskustelut Suomen Yrittäjien kanssa. Tämän järjestön painoarvo elinkeinopoliittisissa kysymyksissä on kehittynyt koko ajan merkittävämmäksi. Yrittäjien suuri jäsenmäärä, myös elintarviketeollisuuden yritysten osalta, antaa isomman painoarvon edunvalvonnassa myös Leipuriliiton asioissa. Leipuriliitto liittyi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjäseneksi tämän vuoden kesäkuussa. (Lue lisää tästä jäsenyydestä ja sen mukanaan tuomista eduista tämän lehden sivuilta 24-27.) - Leipuriliitto tulee viemään leipomoyrittäjien edunvalvontaa ja asioita eteenpäin Suomen Yrittäjiin muodostettavan ruoka-alan toimijoiden valiokunnan kautta. Kari Meltovaaran mukaan koronapandemiasta on opittu yrittäjinä ja liittona, että mitä tahansa ennalta arvaamatonta voi tulla eteen ja se voi muuttaa toimintaympäristöämme nopeasti ja jopa pysyvästi. - Samalla on tullut selväksi, että olemme kykeneväisiä selviytymään, tulkoon mitä vaan, kuten erään laulun sanoissa todetaan. Leipuriliitto on jäseniänsä varten ja ajamme aina parhaamme mukaan jäsenistömme etua kaikissa alaamme ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Lopuksi puheenjohtaja tiivisti hyvin monen toiveen. - Ensi vuonna Leipuripäivät voidaan toivottavasti pitää normaalissa laajuudessaan ja voimme jälleen saapua suurella joukolla tapaamaan kollegoja ja yhteistyökumppaneita.

LEIPURI 6 / 2021

Puheen jälkeen pidettiin hiljainen hetki muistaen viime vuosikokouksen jälkeen joukostamme poistuneita. He olivat Kaj Boström, Lepplax Raisa Turunen, Helsinki Jaakko Aitolahti, Hamina Raimo Meltovaara, Helsinki Kaj Halme, Espoo

Varsinainen vuosikokous Leipuriliiton 121. vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Gilan. Hänen apunaan olivat liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen, joka toimi kokouksen sihteerinä. Kokouksen esityslista hyväksyttiin muodossa, jossa se oli lähetetty jäsenistölle vuoden 2020 vuosikertomuksessa. Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Nina Ekberg-Tkaczick (Ekberg 1852 Oy Ab) sekä Kai Schulz. Kokouskutsu oli lähetetty useammassa jäsenkirjeessä sekä lisäksi Leipuri-lehdessä 5/2021, joten kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ensimmäiseksi kokouksessa käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös. Vuoden 2020 vuosikertomus oli lähetetty jäsenistölle 6.7.2021 ja se sisälsi myös tilinpäätöstiedot. Jäsenistöllä oli siis ollut jo etukäteen tilaisuus tutustua vuosikertomukseen ja tilinpäätökseen. Tilinpäätös osoitti tilikaudelta 2020 alijäämää 27 544,22 euroa. Keskustelua asiasta ei sen enempää virinnyt, joten puheenjohtaja Mika Gilan totesi, että vuosikertomus ja tilinpäätös on käsitelty. Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mika Väyrynen luki tilintarkastuskertomuksen. Valtuuskunnan lausunnon luki puolestaan valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Valtuuskunta puolsi lausunnossaan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastaja ei ollut antanut huomautusta asiaan liittyen. Niinpä vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden puheenjohtaja Mika Gilanin nuijan kopauksen saattelemana. Esityslistan seuraava kohta oli hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioista päättäminen. Kaikkien osalta päätettiin jatkaa entistä käytäntöä. Tilintarkastajal-

le on maksettu palkkio laskun mukaan. Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei ole palkkiota maksettu, mutta kulut, matkat ja majoitus on korvattu. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle on maksettu päivärahat.

Henkilövalinnat Tänä vuonna kokouksessa valittiin Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja vuosiksi 2022-24. Tehtävään ehdotettiin hallituksen nykyistä puheenjohtajaa Kari Meltovaaraa, Leipomo Rosten Oy. Hänet valittiin aplodien saattelemana puheenjohtajaksi toiselle kaudelle eli siis vuosiksi 2022-24. Meltovaara kiitti luottamuksesta ja totesi, että suuri osa nykyisestä puheenjohtajakaudesta on kulunut koronakysymysten pyörteissä. Jatkossa puheenjohtaja toivoi voitavan keskittyä myös muihin asioihin; sellaisiin, jotka vievät leipomoja konditoria-alaa ja sen arvostusta eteenpäin. Tärkeänä tekijänä siinä hän näkee myös yhteishengen jäsenyritysten välillä. Yhteiseen hiileen puhaltamisen ja muun yhteishengen kasvattamisen mm. Leipuripäivien, koulutuksen ja muiden yhteisten asioiden avulla Meltovaara sanoi kiitospuheessaan nostavansa yhdeksi tulevan puheenjohtajakautensa tavoitteista. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kokouksen päätöksellä Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo ja varapuheenjohtajana Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Jäseniksi valittiin kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Kokouksen päätös oli myös se, että ellei puheenjohtaja voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja toimia kokouksessa puheenjohtajan sijaisena ja äänivaltaisena jäsenenä. Tilintarkastajaksi valittiin entinen eli Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajaksi niin ikään entinen toimija eli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen Leipuriliton toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2022 samoin kuin ehdotuksen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2022. Kumpikin oli lähetetty jäsenistölle jäsentiedotteen liitteenä 6.7.2021.

Jäsenmaksut ja muut talousasiat Puheenjohtaja Mika Gilan totesi, että hallituksen laatima esitys toimintasuunnitelmaksi sekä jo hyväksytty tulo- ja

v LIITON VUOSIKOKOUS v

Leipuriliiton puheenjohtajisto säilyi ennallaan. Vasemmalla hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy ja puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy. Seuraavana valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo ja reunimmaisena oikealla varapuheenjohtaja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy.

menoarvio perustuvat nykytasoiseen ja -muotoiseen jäsenmaksuun, joka perustuu yrityksen/konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmakuun sekä työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun. Vuosikokous päätti pitää em. maksut ennallaan ja ne ovat vuonna 2022 seuraavat: Liikevaihto milj. € perusjäsenmaksu € yli 50 5000 yli 15 1500 yli 10 1200 yli 5 900 yli 1,5 600 alle 1,5 350 Työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyi samana eli se on 18 €/työntekijä myös vuonna 2022. Sen osalta noudatetaan samaa periaatetta kuin aikaisemminkin eli sitä maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikelana autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esim. 2x50 % = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina). Myös Leipuriliiton minimijäsenmaksu säilyy ennallaan eli 400 eurossa. Yrityksil-

lä, joiden liikevaihto on alle 1,5 miljoonaa euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja ETL:n neuvottelemia työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on edelleen 250 euroa. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa. Vuosikokous hyväksyi myös hallituksen esityksen, että konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Samoin hyväksyttiin se, että jäsenet voivat valintansa mukaan maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa. Vuoden 2022 jäsenmaksujen tuotoksi arvioidaan 155 000 euroa. Tästä summasta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Leipätiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle, kansainvälisille leipomoja konditoria-alan järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:lle. Jos jäsenmaksutulot toteutuvat edellä mainitulla tavalla, jää Leipuriliitolle edellä lueteltujen jäsen- ja yhteistoimintamaksujen jälkeen noin 47 000 euroa. Suurin osa Leipuriliiton jäsenmaksuista tilitetään siis muille järjestöille myös ensi vuonna. Lei-

puriliiton toiminnan mahdollistavatkin sijoitustoiminnan tuotot, joiden arvioidaan olevan ensi vuonna 323 000 euroa. Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi 76 000 euron alijäämäisen tulo- ja menoarvion. Leipuriliiton vuosittainen toiminta perustuu siis olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saatuihin tuloihin. Siksi sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan liiton jäsenistön etua. Vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot. Tässä kohdassa hallitus halusi muistuttaa jäsenistöä siitä, että koska liiton varat ovat suurelta osin pörssiosakkeissa, vaikuttavat maailman tapahtumat suuresti liiton tuottoihin. Esimerkiksi jos tulee maailmanlaajuinen talouskriisi vuonna 2022, sijoitustoiminnan tulot voivat jäädä budjetoitua pienemmiksi. Tällöin liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia siten, että ne tulevat vähentymään budjetoitua enemmän ensi vuonna. Mika Gilan muistutti jäsenyrityksiä myös siitä, että niiden tulee maksaa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. Leipuriliiton hallitus on korostanut, että toimiston tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että näin tapahtuu. Tiedossa on, että monet yritykset ilmoittavat työntekijämäärän alakanttiin ja säästävät näin jäsenmaksussa pienen summan. Mutta kun useat yritykset tekevät näin, ei kyseessä ole enää pieni summa. Asia on tärkeä myös jäsenyritysten tasapuolisen kohtelun kannalta.

Seuraava vuosikokous Aivan viimeiseksi kokous päätti seuraavan vuosikokouksen paikasta. Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip kutsui liiton pitämään vuoden 2022 vuosikokousta Vaasaan. Kutsu otettiin vastaan aplodien saattelemana. Seuraava vuosikokous on Vaasassa 12.-14.8.2022. Tervetuloa!

LEIPURI 6 / 2021

v RAISIO OPEN GOLF v

Golffarit nauttivat aurinkoisesta säästä Vaikka Leipuripäivien ohjelmaa jouduttiinkin supistamaan, järjesti Ravintoraisio kuitenkin perinteisen golfturnauksensa perjantaina 13.8.2021. Tällä kertaa pelattiin Espoossa, Tapiola Golfissa. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

esän lämpö helli viimeisiä kertoja toden teolla turnauspäivänä, jolloin lämpötila nousi Espoossakin hellerajoille. Parempaa keliä ei olisikaan voinut toivoa golfkilpailulle, jota emännöi tuttuun tapaan Ravintoraision Marjo Lehtinen. Pelaajat toivotti lämpimästi tervetulleiksi myös Tapiola Golfin toimitusjohtaja Jari Hakkarainen. Tapiola Golfin kenttä on rakennettu entisen kaatopaikan päälle. Sen kumpuilevassa maastossa ei ole puita, mutta sen sijaan hiekkabunkkereita ja pieniä ruohikkoniittyalueita on runsaasti, mikä antaa pelaajille mukavasti haastetta. Sen moni huomasi tässäkin kilpailussa. Mukaan oli ilmoittautunut 35 golfin harrastajaa, joista viisi oli naisia. Yhteislähdöllä kello yhdeksän aloitettu kierros oli valmis kahden-kolmen aikaan iltapäivällä, jonka jälkeen oli vuorossa lounas ja palkintojen jako klubitalolla.

LEIPURI 6 / 2021

Pääsarjan parhaaksi golffasi Ville Harju, Ajan Herkku Oy (42 p.). Toiseksi tuli Teemu Räinä, Pulla-Pirtti Oy (39 p.) ja kolmanneksi Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri (37 p.). Harju sai kotiin viemisiksi turnauksen komean kiertopalkintopokaalin. Naisten sarjan paras oli kilpailua emännöinyt Marjo Lehtinen, Ravintoraisio Oy (35 p.). Parhaan lyöntituloksen palkinnon vei Teemu Räinä 78 lyönnillä. Niin ikään Teemu palkittiin tuloksesta 2,83 metriä väylällä 2 käydyssä lähimmäs lippua-erikoiskilpailussa. Toinen lähimmäs lippua -erikoiskilpailu käytiin väylällä 13. Siinä parhaan tuloksen (0,48 m) teki Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Tämän jutun kuvista välittyy mukava ja rento tunnelma ja ulkona käyty kilpailu oli turvallinen myös koronan kannalta. Kiitos Ravintoraisio Oy:lle ja kaikille pelissä mukana olleille!

Hyvärisen Leipomon Mikko Heikkinen puttaa, Kontion Konditorian Petri Laaksonen (vas.) ja Savonlinnan HerkkuPekan Pekka Eskelinen seuraavat miten käy.

Tarmo Toivonen Pyroll Pakkaukset (vas.), Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy ja Kari Virtanen, Pulla Pojat Oy seuraavat, kun Rami Virolainen, Elonen Oy Leipomo keskittyy avauslyöntiin väylällä 6.

Kilpailun voittaja Ville Harju, Ajan Herkku Oy (vas.) seuraa, miten Jarmo Aspelin, Aspelin Group Muovijaloste sekä Mikko Keski-Nirva, Pulla-Pirtti Oy valmistelevat seuraava lyöntiään.

v RAISIO OPEN GOLF v

1 3

1. Huovisen Leipomon Timo Kyllisellä (vas.) oli kilpailun toiseksi paras lyöntitulos. Hyvin pelasivat myös Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo (keskellä) ja Jouni Hyttinen SKJ Systems Oy. 2. Lähelle lippua lyötiin parhaiten tässä ryhmässä, jossa pelasivat Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto (vas.), Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Teemu Räinä, Pulla-Pirtti Oy sekä Eetu Elonen, Elonen Oy Leipomo. 3. Kilpailun emäntä Marjo Lehtinen (vas.) pelasi yhdessä Leipomo Rostenin Veera Meltovaaran kanssa. 4. Eromangan leipomon Otto Lundström (oik.) osallistui tähän turnaukseen ensimmäistä kertaa, Seurakseen hän oli saanut Oona Väärnin Pulla-Pirtistä sekä Tuomas Harjun Foodwestistä. 5. Pertti Vilén, Vilénin Leipomo Oy, Jussi Heino, Heinon Leipomo Oy ja Juha Rantala, Johdin Oy. 6. Voittajat tuulettavat yhteiskuvassa. Vasemmalla naisten sarjan ykkönen Marjo Lehtinen, sitten miesten ykkönen Ville Harju, kakkonen Teemu Räinä ja kolmonen Andreas Knip. Anttu Rautio sai toisen erikoiskilpailupalkinnon.

6 LEIPURI 6 / 2021

v JUUSTOBUFFET-ILTA v

Perjantai-iltana nautittiin juustoista ja hyvästä seurasta TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

eipuripäivien perinteinen perjantai-illan juustobuffet järjestettiin tänä vuonna hieman erilaisissa merkeissä kuin aikaisemmin. Vieraita oli vähemmän ja tavanomaisen paikasta toiseen vaeltelun sijaan jokainen istui määräysten mukaisesti omalla paikallaan pöydän ääressä Kalastajatorpan Pyöreässä salissa. Maistuvan illan Leipuriliiton jäsenille halusi tarjota Valio, vaikka heidän edustajiaan ei tällä kerralla ollut tilaisuudessa mukana. Tilaisuudessa viihdyttiin erinomaisesti eikä vähiten herkullisten tarjoilujen vuoksi. Yleisöä viihdyttivät myös trubaduurit eli parivaljakko Mikko Moilanen ja Teemu Paananen. Vaikka ravintolarajoitukset olivatkin voimassa, laulun esittäminen oli mahdollista, kunhan esiintyjien ja yleisön välillä oli riittävästi välimatkaa.

2 12

LEIPURI 6 / 2021

v JUUSTOBUFFET-ILTA v

3 5 6 7

4 1. Juustojen, salaattien ja muiden tarjottavien kaunis tarjollepano oli Kalastajatorpan ammattilaisten käsialaa. 2. Buffet-pöydän ympärillä riitti väkeä. 3. Pöydän herkkuja annostelevat lautasilleen Hyvärisen Leipomon Maarit ja Antti Vanninen sekä Mikko Heikkinen. 4. Leistin Leipomon Antti Muuri ja Saara Vilmari edustivat Kaakkois-Suomen leipomoyhdistystä. 5. Leipomo Rostenin Kari ja Veera Meltovaara (etualalla) skoolasivat Merja ja Mika Väyrysen, Jari Elosen, Olli Kuhdan, Tuula Suojarinteen ja Anttu Raution kanssa. 6. Pöydässä neljä leipuria eli Pekka Eskelinen Savonlinnan HerkkuPekasta (vas.), vieressä Toni Rantala Konditoria pH7 Oy:stä, Timo Kyllinen Huovisen Leipomosta (Rantalaa vastapäätä) sekä Timo Rajapuro Uudenmaan Leivästä. 7. Joroisten Leipomon Anita ja Juha Miettinen (vas.) kertoivat kiirehtivänsä Leipuripäiviltä kotiin jo lauantaina, sillä Juhan piti olla töissä sunnuntaina. Aetoleipurin Markku Kiiskinen ja Hanna Niskanen sen sijaan jäivät tapahtumaan vielä lauantai-illaksikin. 8. Fazer Myllyn Jarkko Arrajoki (oik.) viihtyi Matti Hokkisen ja Tiina Reinamon seurassa.

8 LEIPURI 6 / 2021

v JUUSTOBUFFET-ILTA v

9 9. Trubaduureina toimivat Mikko Moilanen, laulu ja Teemu Paananen, kitara. 10. Mäkilän Leipomon Jari Mäkilän ja Piia Liimataisen (ikkunan vieressä) sekä Porin Leivän Petri Kivinevan (Mäkilän vieressä) kanssa istuivat samassa pöydässä Foodwestin Tuomas Kärki (edessä oik.) ja Munaxin Matti Nyfors. 11. Vasemmalla Anna Repo Nurmileivästä, Mika Gilan Kakkutalo Gilanista sekä Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta. Oikealla edessä Nina Ekberg-Tzaczick Ekberg 1852 Oy Ab, sitten Otto Lundstöm Eromangan leipomosta, Elina Gilan sekä Leipuriliiton Kati Sinda. 12 Andreas Knip oli liikkeellä koko perheen kanssa. Oikealla lapset Celina ja Felicia sekä puoliso Agneeta Knip. Seurueeseen kuului myös Sirje Muhhina. Andreas ja muut Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen aktiivit isännöivät ensi vuoden Leipuripäiviä Vaasassa 12.-14. elokuuta. 13. Pulla-Pirtin nuorempaa polvea edustivat sisarukset Lilja ja Lasse Räinä (oikealla). Heidän seuranaan pöydässä vasemmalla Saku Kylmäoja ja Ella Jurvakainen.

LEIPURI 6 / 2021

11 12 13

Multivac Oy myy kaikki leipomokoneet.

Fritsch – kaulauskoneet

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

Artezen – palakoneet

LEIPURI 6 / 2021

v ILLALLINEN v

Lauantai-iltana kokoonnuttiin juhlaillalliselle lähes sadan hengen voimin

avintolarajoitusten vuoksi illallinen piti aloittaa jo kello 18, joten aikataulua muutettiin lauantaina siltä osin. Juhlavieraat saapuivat paikalle hyvissä ajoin ja hyvillä mielin. Kaikki mahtuivat tällä kerralla Kalastajatorpan Pyöreään saliin. Paitsi että vieraat viihtyivät mainiosti keskenään ja ruoka maistui, oli tilaisuudessa myös ohjelmaa. Alkuruuan eli kylmäsavulohi-ravunpyrstötartarin jälkeen nousi lavalle digiharmonikan maailmanmestari Netta Skog, jonka esityksen aikana yleisö huokaili ihastuksesta. Digiharmonikka vie tämänkin instrumentin

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

soinnin aivan uudelle tasolle. Erityisesti viimeiseksi kuultu Sibeliuksen Finlandia nosti suorastaan karvat pystyyn, niin upealta se kuulosti. Eikä siinä vielä kaikki, sillä soittaja Netta Skog paljasti olevansa harmonikkataiturin lisäksi myös leipuri-kondiittori! Taisipa hän saada tilaisuudessa muutaman, puoliksi leikillään heitetyn työtarjouksenkin, vaikka hän ei juuri nyt leipomistöitä teekään. Toinen ohjelmanumero nähtiin ja kuultiin pääruuaksi nautitun roseepaahdetun häränselyksen jälkeen. Siinä näyttelijät Miia Nuutila ja Seppo Halttunen hyppäsivät Mirkun ja Arton rooleihin ja

selvittivät esityksessään, voivatko nainen ja mies koskaan ymmärtää toisiaan. Vaikutti vähän siltä, että ainakaan ihan helppoa se ei ole. Lopuksi maisteltiin kahvin ja avecin kera alueyhdistyksen leipomoiden ja konditorioiden toimittamia toinen toistaan upeampia kakkuja. Leipuripäiville kakkuja ja leipiä olivat toimittaneet Ekberg1852 Oy Ab, Emil Halme Oy, Kakkutalo Gilan Oy, Konditoria pH7 Oy, Nurmileipä Oy, Sinuhe Oy sekä Keuda (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä).

Ilmassa oli juhlan tuntua, kun Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara toivotti vieraat tervetulleiksi illalliselle. Paikalla oli lähes sata henkilöä.

LEIPURI 6 / 2021

v ILLALLINEN v

Illalliselle saapumassa hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola ja Riia Jaakkola, Leivon Leipomo Oy.

Mervi Vilén Vilénin Leipomosta ja Karri Kunnas Foodwestistä illallistunnelmissa.

Jauhetekniikka Oy:n Tuomo ja Riikka Kousa saapumassa illalliselle.

Leivon Leipomoa edustivat Sanna Leivo ja Johannes Alanen (etualalla) sekä Fanny Jaakkola ja Viljami Vähä-Haukijärvi.

Pulla-Pirtistä oltiin mukana isolla seurueella, johon kuului sekä varttuneempaa että nuorempaa polvea. Edessä vasemmalla Hannu ja Sirpa Räinä ja oikealla Heikki ja Tuula Räinä, jotka toimivat yrittäjinä Viskaalin tilalla Muhoksella. Sirpasta seuraavina serkukset Tiina Räinä ja Lilja Räinä sekä Liljan avec Saku Kylmäoja. Tuulasta seuraavina Teemu Räinä ja avec Oona Väärni. Yhteisiä leipomomuistoja löytyi roppakaupalla tältä seurueelta, johon kuuluivat vasemmalla istuvat Pekka Nokelainen, Olli Kuhta, Marja Nokelainen ja Kari Ruohomaa. Ikkunan vieressä oikealla Walle Ruohomaa, sitten Matti Raikkala ja Tuula Suojarinne.

LEIPURI 6 / 2021

v ILLALLINEN v

Paikallisyhdistyksen puheenjohtajan Kakkutalo Gilanin Mika Gilanin (edessä vas.) ja Elina Gilanin kanssa viihtyivät yhdistyksen kutsuvieraat Juha Mattila ja Kristiina Ruoko (pöydässä keskimmäisinä) sekä ikkunan vieressä istuvat paikallisyhdistyksen aktiivi Kai Schulz sekä hänen avecinsa Tarja Nyström.

Kuvassa etualalla Teija Ruokamo, Kinnusen Mylly (vas.) sekä vastakkain istuvat Keudan opettajat Susanna Ollikainen ja Sanna Ek. Seuraavina Karri Kunnas Foodwestistä ja Mervi Vilén Vilénin Leipomosta sekä saman leipomon Sirpa Peltonen ja Pertti Vilén. Sirpa Peltosen takana on Ville Harju Ajan Herkusta ja ikkunan vieressä istuvat Aetoleipurin Markku Kiiskinen ja Hanna Niskanen.

Netta Skog veteli mahtavat tahdit digiharmonikallaan. Illallisvieraat kuulivat mm. Myrskyluodon Maijan ja Finlandian. Paitsi digiharmonikan maailmanmestari ja esiintyvä taiteilija Netta Skog on myös leipuri-kondiittori.

Miia Nuutila ja Seppo Halttunen saivat esityksensä jälkeen kotiin vietäväksi kakun kumpainenkin. Ne luovuttivat Mika Gilan (vas.) ja Kai Schulz Etelä-Suomen alueyhdistyksestä.

Leipätiedotuksen Kaisa Mensonen (vas.) ja Terhi Virtanen maistelivat jälkiruokaa eli kakkupöydän antimia.

LEIPURI 6 / 2021

v ILLALLINEN v

Illallisen kakkupöytä oli houkuttelevan runsas. Siihen olivat kakkuja toimittaneet Ekberg1852 Oy Ab, Emil Halme Oy, Kakkutalo Gilan Oy, Konditoria pH7 Oy, Nurmileipä Oy ja Sinuhe Oy.

LEIPURI 6 / 2021

v LEIPURIPÄIVÄT v

Lastenretki räätälöitiin pienelle porukalle

Fazer Myllyn järjestämä lastenretki on yleensä Leipuripäivien odotetuin tapahtuma nuorempien osallistujien kohdalla. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Agneeta Knip

änä vuonna kohteeksi oli valittu Fazerilassa Vantaalla sijaitseva Fazer Experience Vierailukeskus. Vaikka Leipuripäivien ohjelmaa supistettiin, halusi Fazer Mylly kuitenkin järjestää retken niille lapsille, jotka tulevat paikalle. Osallistujiksi ilmoittautuivat Knipin perheen tyttäret Celina ja ja Felicia sekä heidän äitinsä Agneeta Knip ja isoäitinsä Sirje Muhhina. He saivat aivan yksilöllisen retken, ovelta ovelle Fazer Myllyn hoitamana ja huolehtimana. Ryhmä kehui retken järjestelyjä mahtaviksi ja vierailukeskusta todella tutustumisen arvoiseksi. Kiitokset järjestäjille! 1. Myös herkut kuuluivat tottakai retken ohjelmaan. Jokainen sai koristella kuorrutetut munkit mieleisekseen. Oikeassa reunassa kuvaa ottaa Agneeta Knip, sitten hänen äitinsä Sirje Muhhina, seisomassa vierailukeskuksen opas, sekä Celina Knip ja Felicia Knip. 2. Koristelun tuloksia. 3. Felicia ja Celina ihastelivat vierailukeskuksen trooppisen puutarhan kasveja.

Kiitos Kaikille teille, jotka osallistuitte tämän vuoden vuosikokoustapahtumaamme. Meillä oli kuin olikin Leipuripäivät, vaikkakin jouduimme peruuttamaan suuren osan oheisohjelmasta. Saimme kuitenkin nauttia Ravintoraision golfkilpailusta, perjantai-iltana Valion tarjoamasta juustobuffetista, vuosikokouksesta sekä lauantain juhlaillallisesta. Fazer Myllyn lastenretkikin loppujen lopuksi toteutui pienen joukon voimin. Kiitos näiden tapahtumien järjestämisestä Raisiolle, Valiolle ja Fazer Myllylle! Kiitokset myös Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Gilanille ja muille aktiiveille, jotka jaksoitte puurtaa Leipuripäivien järjestelyissä jo toisen kerran. Tänäkään vuonna ei kaikki suunniteltu toteutunut, mutta saimme kuitenkin viettää yhteisen viikonlopun, johon kaikkiaan osallistui noin sata henkilöä suuresti nauttien. Toimimme terveysturvallisesti ja vastuullisesti, kuten pitikin, eikä takaiskuja koronan suhteen ole ilmennyt. Leipuripäivien järjestelyihin osallistuneet yhteiskuvassa. Vasemmalta Mika Väyrynen, Elina Matikainen, Matti Hokkinen, Kai Schulz, Mika Gilan, Anna Repo, Toni Rantala, Kati Sinda ja Nina Ekberg-Tkaczick. Kuva: Kari Meltovaara.

LEIPURI 6 / 2021

Myös Hotelli Hilton Kalastajatorpan ystävällinen, palvelualtis ja ammattitaitoinen henkilökunta ansaitsee suuret kiitokset! Ensi vuonna Leipuripäivät pidetään Vaasassa 12.-14. elokuuta. Toivottavasti silloin saamme kokoontua Leipuripäiville isolla joukolla. Tervetuloa mukaan!

Ihan uutta ihanuutta. Salaisuutemme on vihdoin julki! Suurin uutuuksemme ja tuorein puheenaiheemme on tänä syksynä meidän valloittava Petit konsepti. Nämä pienet herkut ovat näyttävän näköisiä, pitkään säilyviä ja uskomattoman helposti valmistettavia. Ole sinäkin rohkea! Riko rajoja ja luo herkullisia makuelämyksiä kanssamme.

Tutustu konseptiin ja resepteihin kotisivuiltamme!

www.condite.fi Tilaukset 02 4365 900 tai sähköpostilla tilaukset@condite.fi LEIPURI 6 / 2021

v ESITTELYSSÄ v

ETL:n uusi toimitusjohtaja Mikko Käkelä:

Suomalaisen elintarviketeollisuuden vahvuudet nostettava paremmin esiin Kesäkuun alussa Elintarviketeollisuusliitto ETL ry:n toimitusjohtajana aloittaneen Mikko Käkelän mielestä olisi korkea aika nostaa esiin sitä, miten erinomaisesti elintarviketeollisuus ja koko suomalainen ruokaketju toimii. Ruokaa ja juomaa on riittänyt myös korona-ajan poikkeusolosuhteissa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVA Nina Kaverinen

TL:n uusi toimitusjohtaja kuvaa itseään määrätietoiseksi, tiimityöhön uskovaksi persoonaksi. Jos hän johonkin uskoo, hän on valmis tekemään sen eteen paljon työtä. Ominaisuuksikseen hän lukee myös kilpailuhenkisyyden, jota tarvitaan bisnesmaailmassa. Siellä Käkelä onkin tätä ennen työskennellyt lähes koko työuransa ajan eli ollut johtotehtävissä ruoka- ja palvelualan kansainvälisissä yrityksissä. Ennen Elintarviketeollisuusliittoa hänen työnantajansa oli maailman johtava ruokapalvelukonserni Compass Group PLC, joka toimii 45 maassa. Mikko Käkelä toimi Compass Group Finland Oy:n toimitusjohtajana kymmenen vuotta. Samalla hän vastasi konsernin Tanskan toiminnoista parin vuoden ajan. Suomalaisille Compass Group tuli tutuksi, kun se osti Fazer Food Servicen vuonna 2019. Muitakin ruoka-alan toimijoita mahtuu Käkelän työuralle. McDonald’s -or-

LEIPURI 6 / 2021

ganisaatiossa hän auttoi 90-luvulla ja 2000-luvun alussa franchising-yrittäjiä liiketoiminnan kehittämisessä. Se toi kosketuspintaa yksittäisen yrittäjän arkeen ja siihen, mitä yrittäjän elämä on, kun yritykseen satsaa omia rahojaan. Sen jälkeen ruotsalaisen kuntosaliketju Satsin Suomen johtajuus toi tuntumaa palvelubisnekseen. - Eli ruoka- ja palvelubisnestaustalla tässä ollaan, hän summaa.

Arvostus ruokaan korkealla Ymmärryksensä ruuasta ja kokemuksensa ruokabisneksestä sekä myös palveluista Mikko Käkelä uskoo toimivan oivana pohjana myös työlleen Elintarviketeollisuusliitossa. Ainakin tietämys horeca-sektorista ja sen tarpeista on hänellä vankka. - Johtajakokemus yritysmaailmassa tuo ymmärrystä myös jäsenyritystemme päivittäisiin haasteisiin niin isoissa kuin pienemmissä, yrittäjävetoisissa yrityksissä, jota on paljon myös elintarvikesektorilla. Ruokaa Käkelä sanoo arvostavansa erittäin korkealle ja koronapandemian myötä se nousi vielä korkeammalle. Tä-

mä arvostus tarkoittaa hänelle arvostusta läpi koko ruokaketjun. - Jo alkutuotannossa tehdään valtavasti töitä raaka-aineiden tuottamisessa. Elintarviketeollisuus jalostaa ne lopputuotteiksi, joista voimme nauttia. Ainakin itse henkilökohtaisesti pidän todella paljon hyvästä ruuasta ja valmistan sitä mielelläni myös itse tai yhdessä perheeni kanssa. Olen myös ravintolapalveluiden aktiivinen käyttäjä. Arkista työpaikkalounastakaan Käkelä ei mielellään jätä väliin. Se edistää hänen mukaansa sekä työtehoa että lisäksi yhteisöllisyyttä, kun lähdetään porukalla syömään henkilöstöravintolaan. Yhteisöllisyys ja työyhteisö ovat Käkelän mielestä muutoinkin tärkeä osa työelämää – myös hänelle itselleen. Osittain sen vuoksi hän ei uudessa työssä aloittaessaan vetäytynyt kotitoimistolle etätöihin, vaan sanoo tulleensa päivittäin ETL:n toimistolle Pasilaan kotoaan Kirkkonummelta. - Ajattelen, että muilla on matalampi kynnys tulla keskustelemaan kanssani, jos olen täällä kuin että olisin muualla etäyhteyden päässä. Haluan olla avoin, kuunteleva ja keskusteleva johtaja.

v ESITTELYSSÄ v

Korona-ajan rajoitukset ovat jonkin verran vaikuttaneet uuden toimitusjohtajan perehtymisvaiheeseen. Jäsenyrityksiin tutustuminen on toistaiseksi tehty enimmäkseen keskustelutasolla ja yritysvierailut siirretty varmuuden vuoksi myöhemmäksi. Sen sijaan oman organisaation työntekijät ovat tulleet jo varsin hyvin tutuiksi, samoin kuin monet sidosryhmät avainhenkilöineen. Kesällä, etenkin heinäkuussa, oli aikaa myös pureksia asioita rauhassa läpi ja suunnitella tulevaa syksyä, joka nyt on hyvää vauhtia menossa.

Ruokaketju toiminut poikkeusoloissakin Toistaiseksi vaikuttavin ja silmiä avaavin asia uudessa työssä on ollut elintarvikeketjumme erinomainen toimivuus myös poikkeusolosuhteissa. Mikko Käkelä miettii, kuinka moni suomalainen sitä on tullut edes ajatelleeksi. - Sitä, että ruokaa ja juomaa on aina tarjolla kaupoissa, pidetään vähän liiankin itsestään selvänä asiana. Jo normaaliolosuhteissa ruuan matka alkutuotannosta kuluttajalle on erittäin vaativa prosessi, poikkeusolosuhteista puhumattakaan. - Olemme eläneet globaalin koronapandemian aiheuttamassa erityistilanteessa jo puolitoista vuotta, mutta ruuan ja juoman osalta olemme eläneet lähestulkoon normaalisti. Missään vaiheessa ruoka ja juoma ei ole loppunut kaupoista. Olisi kyllä korkea aika nostaa esiin sitä, miten erinomaisesti suomalainen ruokaketju on tässä kriisissä hoitanut tonttinsa. ETL:n toimitusjohtaja näkeekin, että elintarviketeollisuus voisi pitää positiivisempaa ääntä itsestään ja kertoa enemmän omasta tekemisestään sekä alan vaikuttavuudesta elinvoiman tuojana yhteiskunnassa. Tällaista ulostuloa ETL:stä lieneekin siis tiedossa tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Suomalaisuus on valtti myös maailmalla, sillä siellä Suomea arvostetaan. Sen Käkelä toteaa kansainvälisen kokemuksensa perusteella. - Vaikka viennin eteen onkin tehty ja tehdään koko ajan työtä, voisimme kyllä vielä rohkeammin tuoda siellä esiin itseämme ja vahvuuksiamme. Tutkimus, tuotekehitys ja innovointi ovat meillä ihan oma luokkaansa maamme kokoon nähden ja valinnan vaihtoehtoja on valtavasti. Meillä on kyllä valtavasti potentiaa-

lia elintarvikkeissamme, Käkelä hehkuttaa ja lisää, että yhteistyö on valttia myös viennissä. - Erityisesti pk-yrityksissä kannattaa tehdä yhteistyötä eli yhdistää niukkoja resursseja. Tietenkin se pitää tehdä kilpailulain sallimissa rajoissa. Maailmalla riittää kyllä kaikille markkinoita, kun sinne vain päästään.

Laaja työkenttä ETL:lla on vastuullaan laaja toimintakenttä, johon Mikko Käkelä on ensi töikseen perehtynyt. - Olemme kyllä hyvin monessa asiassa mukana, eli toimimme jäsenyritystemme hyväksi monella alueella, hän toteaa. Tärkeää on esimerkiksi pitää toimintaympäristö vakaana ja työmarkkinat toimivina. Viimeksi mainitusta puhutaan paljon juuri nyt erityisesti työvoiman riittävyyden kannalta, kun osaajapula vaivaa lähes jokaista alaa. - Paljon merkitsee alan houkuttelevuus. Lisäksi koulutuspolkujen on oltava olemassa ja työnantajien ja työntekijöiden kohdattava. Koulutusta on tarjottava myös ns. maakunnissa, lähellä yrityksiä. Kauemmas opiskelemaan lähtevät jäävät helposti sille tielleen, eivätkä palaa takaisin. Työmarkkina-asiat ovat muutoinkin tärkeitä elintarvikealan yrityksille. Niistä löytyy Käkelän mukaan aina kehitettävää, ja nämä kehityskohteet tulee käydä läpi palkansaajapuolen ja työnantajien kesken saman pöydän ääressä. - Olennaista on hyvä keskusteluyhteys edellä mainittujen kahden osapuolen välillä sekä ymmärrys siitä, mitä halutaan saavuttaa. Mielestäni meillä on tuo hyvä keskusteluyhteys ja toimimme muutoinkin positiivisessa hengessä. Yhteisistä teemoista on keskusteltu hiljattain myös Leipuriliiton johdon kanssa ns. koordinaatioryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Koordinaatioryhmä perustettiin alkuvuodesta solmitun uuden yhteistoimintasopimuksen nojalla mm. siksi, ettei Leipuriliitolla ole enää edustusta ETL:n työelämän ohjausryhmässä eikä työmarkkinatoimikunnassa. - Mielestäni pääsimme liikkeelle hyvin. Kummallakin liitolla on tahtotila kehittää yhteistä tekemistä ja toimia entistä aktiivisemmin niin, että myös leipomoalaa nostetaan esiin entistä vahvemmin. Vakkaa ei

teidänkään Leipuriliitossa tarvitse pitää kannen alla. Jatkossa varmasti näemme ja kuulemme konkreettisia tuloksia tästä.

Paikalliset maut kunniaan Mikko Käkelän mukaan on erinomainen asia, että leipomoalan yrityksiä on kaikkialla läpi Suomen. - Tämän ansiosta alalla näkyy paikallisuus eli on lukuisia erilaisia tuotteita paikallisine ominaispiirteineen. Tämä alan rikkaus on mielestäni erittäin hieno juttu! Arvostan paikallisuutta korkealle, ja toivon sen säilyvän. Uskon, että hyvin moni muukin arvostaa, ja haluaa samalla tavalla sen säilyvän. - Isommassa kuvassahan on kysymys siitä, että koko Suomi pidetään elinvoimaisena ja asuttuna. Menestyvien ja elinvoimaisten yritysten avulla se onnistuu. Kun työpaikat ja palvelut ovat lähellä, ei tarvitse muuttaa muualle niiden perässä. Käkelällä on myös omat leipomoja konditoriatuotesuosikkinsa, joista muutamia hän pyynnöstä mainitsee. Periaatteekseen hän sanoo monipuolisen terveellisen syömisen, jossa on tilaa myös herkuttelulle ja nautinnoille. – Leipä kuuluu ruokavaliooni päivittäin, niin ruisleipä kuin muutkin leivät, tilanteesta riippuen. Mikä onkaan parempaa kuin tuore sämpylä ja voita päällä? Pullapuolella on korvapuusti ehdoton suosikkini. Konditoriatuotteista voisin mainita kesäisen tuorejuustokakun mansikoilla ja kylmään vuodenaikaan suklaakakun hyvän kahvin kera. Erittäin paljon hyviä tuotteita on leipomoilla ja konditorioilla kyllä tarjolla. Vaikka ETL:n toiminta pysynee jatkossakin peruspiirteiltään samanlaisena, tuo uusi toimitusjohtaja varmasti toimintaan tuoreita ajatuksia, ja niin pitää ollakin. Mikko Käkelä uskoo tuovansa liittoon ’yritysten äänen’ eli bisnesymmärrystä sekä lisäksi aktiivisuutta ja positiivista tekemistä. Visio siitä, että korkeatasoista, osaavaa ja huipputuotteita tuottavaa suomalaista elintarviketeollisuutta tulee nostaa enemmän esiin julkisuudessa ns. kansantajuisesti, on selkeä. - Kun ihmisillä on alasta positiivinen kuva, se heijastuu monella tapaa myönteisesti ja myös siten, että ala houkuttelee paremmin työntekijöitä.

LEIPURI 6 / 2021

v JÄRJESTÖYHTEISTYÖ v

Mikael Pentikäinen toivottaa Leipuriliiton tervetulleeksi Suomen Yrittäjiin Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo olevansa monestakin syystä iloinen Leipuriliiton toimialajärjestöjäsenyydestä Yrittäjissä. Hänen mukaansa kyseessä on suhde, jossa voi sekä antaa että saada eli se hyödyttää kumpaakin osapuolta.

TEKSTI Elina Matikainen KUVA Markus Sommers

LEIPURI 6 / 2021

v JÄRJESTÖYHTEISTYÖ v

skon, että Suomen Yrittäjillä on annettavaa leipomoalan edunvalvonnalle ja voimme tukea Leipuriliittoa sen tärkeässä työssä. Varsinkin niissä asioissa, joissa meillä on yrittäjyyden olosuhteisiin liittyvää erikoisosaamista, kuten vaikkapa verotuksessa tai työmarkkinakysymyksissä, Mikael Pentikäinen toteaa. Hänen mukaansa Yrittäjissä on leipomoja konditoria-alan yrityksiä jo ennestään, mutta hienoa on nyt saada koko yrittäjävetoinen toimiala mukaan. Pentikäinen näkee hyödyn kahdensuuntaisena, eli että myös Suomen Yrittäjät on ’saamapuolella’. - Leipuriliiton myötä saamme merkittävästi lisää elintarvikealan arvoketjun samoin kuin työnantajayrittäjyyden osaamista. Pidämme näitä asioita tärkeinä ja toivomme, että leipomoalan yritykset aktiivisesti jakavat tätä osaamistaan esimerkiksi meidän valiokunnissamme ja verkostoissamme. Henkilökohtaisesti Pentikäisellä on mukavia muistoja leipomoalasta, sillä ollessaan nuorena miehenä Amerikassa hän työskenteli jonkin aikaa sikäläisessä perheleipomossa. Tuore leipä hänen tulee edelleenkin ostettua lähes joka päivä, usein suoraan lähileipomon myymälästä. Savolaistaustaisen toimitusjohtajan ostoslistalle kuuluvat myös savolainen rieska samoin kuin pohjalainen rieska ja karjalanpiirakat. Toki myös pullat ja muut makeat maistuvat. Leipuriliiton jäsenyrityksille toimialajärjestöjäsenyys tuo etuja, joita Pentikäisen mukaan kannattaa käyttää hyväksi. Tarjolla on muun muassa erilaisia tapahtumia, joista saa iloa ja hyötyä itselle, mutta niillä on laajempikin merkitys. - Mitä enemmän saamme tietoa suoraan kentältä, sitä parempi etenkin erilaisissa ongelmatilanteissa, joihin meidän pitäisi reagoida. Silloin tietoa ei ole koskaan liikaa. Yrittäjillä vuoden päätapahtuma on Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät. Joka toinen vuosi niiden yhteydessä pidetään myös liittokokous. Tapahtumaan liittyy myös erilaista ammatillista sisältöä sekä juhlagaala, jotka viime vuonna jouduttiin perumaan. Tänä vuonna näyttää paremmalta, sillä viranomaistahoilta on saatu vahvistus, että Yrittäjäpäivät on mahdollista järjestää suunnitellusti eli 24.-25. syyskuuta Jyväskylässä.

Vaikutusmahdollisuuksia Leipuriliiton jäsenyritykset voivat siis vaikuttaa asioihin jo sillä, että osallistuvat aktiivisesti ja tuovat esiin kantojaan ja mielipiteitään. Vaikutuskanavana voivat toimia myös Suomen Yrittäjien valiokunnat tai verkostot. Mikael Pentikäisen mukaan tavoitteena on, että valiokunnat välittävät Yrittäjien hallitukselle ja toimiston väelle mahdollisimman hyvin tietoa siitä, mitä kentällä ja jäsenjärjestöissä ajatellaan, jotta Yrittäjissä osataan ajaa oikeita asioita. Leipomo- ja konditoriayrittäjille tärkeitä valiokuntia ovat mm. työmarkkinavaliokunta, elinkeinopolitiikan valiokunta, rahoitus- ja verovaliokunta sekä osaamisen valiokunta. Ne ovat 12-henkisiä, noin neljä kertaa vuodessa kokoontuvia vaikutuskanavia, joissa leipomoalan yrittäjiäkin toivotaan aktiivisina näkyvän.

Leipuriliiton jäsenyrityksille toimialajärjestöjäsenyys tuo etuja, joita Pentikäisen mukaan kannattaa käyttää hyväksi. Uudet valiokuntien ja verkostojen jäsenet vuosille 2022-23 valitaan tämän vuoden syksyllä avoimella haulla. Uutena valiokuntien joukkoon on näillä näkymin tulossa ruokavaliokunta, joka keskittyy nimenomaan elintarvikealan kysymyksiin. Erityisesti tässä valiokunnassa leipomoja konditoriayrittäjillä on vaikuttamisen paikka. Ruokavaliokunnan perustaminen etenee hyvää vauhtia, sillä se sai laajaa kannatusta Suomen Yrittäjien hallituksen kokouksessa elokuun lopussa. Lopullisesti asia lyödään lukkoon hallituksen syyskuun kokouksessa.

Agendalla monia kysymyksiä Tämän artikkelin haastatteluhetkellä elokuun lopussa koronatilanne oli heikentynyt ja Suomen Yrittäjissä seurattiin tarkasti, mikä vaikutus sillä oli yrityksiin ja niissä jo virinneeseen kasvuun. Tarvittaessa oltiin valmiita kannanottoihin ja toimenpiteisiin. Mikael Pentikäisen mukaan suhdannekuva on yleisesti selkeästi parantunut. Koronasta on selvitty odotettua paremmin, ja tuoreet tilastokeskuk-

sen luvut osoittavat, ettei pelättyä isoa konkurssiaaltoa tullut. - Mutta kannattaa muistaa, että moni yrittäjä on tehnyt paljon töitä ja käyttänyt omia taloudellisia puskureitaan eli panostanut itse yritykseensä koronatilanteessa. Selviytyminen ei siis ole ollut vain ns. ulkopuolisen avun, kuten yritystukien tai konkurssilainsäädännön muutosten ansiota, vaan pitkälti myös yrittäjien omaa ansiota. Kaikilla ei kuitenkaan mene hyvin. Kesällä noin 15 prosenttia yrityksistä oli maksuvaikeuksissa. Siis erittäin iso joukko yrityksiä. Myös lopettaneiden yritysten määrässä on tapahtunut selkeä kasvu. Kun vuonna 2019 lopettaneita yrityksiä oli noin 21 000, vuonna 2020 niitä oli noin 26 000. Toisaalta uusiakin yrityksiä on perustettu varsin runsaasti, viime vuonna noin 36 000. Onneksi yrityksiä siis kuitenkin syntyy enemmän kuin kuolee. Suuri huoli Suomen Yrittäjillä on siitä, mistä saadaan työntekijät kaikkiin uusin ja myös vanhoihin yrityksiin. - Työvoimapula tuntuu olevan monen yrityksen ykkösongelma. Budjettiriihen yhteydessä olemme esittäneet siihen ratkaisuehdotuksia kuten ulkomaisen työvoiman saamisen helpottamista, oppisopimuskoulutuksen tehostamista, yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa, tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämisen työkaluja ja niin edelleen. Yrittäjien agendalla on myös monia muita yrittäjille tärkeitä kysymyksiä, kuten yritysten kustannustuki, lainsäädäntöpuolella velkasaneerauslainsäädännön uudistaminen, maksuehtolainsäädännön uudistaminen tai se, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostettaisiin enemmän. Näihin pyritään vaikuttamaan niissä ministeriöissä, joiden toimialaan ne kuuluvat. Työmarkkinapuolella Mikael Pentikäinen on julkisuudessakin puhunut paljon paikallisesta sopimisesta. Sen osalta hän kohdistaa odotukset lähinnä seuraavaan hallituskauteen, jolloin toivottavasti saadaan tehtyä paikallista sopimista mahdollistavia lainsäädännön muutoksia. - Se, että yhä useampi ala näyttää siirtyvän työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolelle, osoittaa vahvasti lainsäädäntöuudistusten tarpeen.

LEIPURI 6 / 2021

v JÄRJESTÖYHTEISTYÖ v

TEKSTI Elina Matikainen

Mitä tarkoittaa Leipuriliiton toimialajärjestöjäsenyys Suomen Yrittäjissä? Suomen Leipuriliitto liittyi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjäseneksi tämän vuoden kesäkuussa. Olemme nyt mukana järjestössä, joka edesauttaa yrittäjiä ja yrittäjyyttä Suomessa. Jäsenyyden myötä Leipuriliiton jäsenyritykset saavat uusia etuja.

eipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara totesi tämänvuotisessa vuosikokouspuheessaan Kalastajatorpalla, että Suomen yrittäjistä Leipuriliitto sai yhteistyökumppanin, joka ajaa erityisesti yrittäjien ja yritysten asiaa tässä maassa. Tähän elinkeinoelämämme suurimpaan, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestöön kuuluu yrityksiä hyvin monelta toimialalta. Suomen Yrittäjien jäsenenä on myös reilut kuusikymmentä toimialajärjestöä ja Leipuriliitto on nyt yksi näistä järjestöistä. Suomen Yrittäjät on vaikuttajataho kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa Suomessa. Sen painoarvo on tänä päivänä suuri erityisesti elinkeinopolitiikkaan liittyvissä asioissa mutta myös työmarkkinapolitiikkaan liittyvissä asioissa. Yrittäjillä on laajat kontaktit yhteiskunnan eri toimijoihin niin Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuin myös eduskuntaan, aina EU-tasolle asti. Suomen Yrittäjien keskustoimisto on Pasilassa Helsingissä ja siellä ahkeroi kuutisenkymmentä työntekijää toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen johdolla. Leipuriliiton jäsenyys Suomen yrittäjissä ei vaikuta Leipuriliiton jäsenenä olevien yritysten Leipuriliiton jäsenmaksuun. Leipuriliiton jäsenyys Suomen Yrittäjissä ei myöskään vaikuta millään tavoin Leipuriliiton ja ETL:n väliseen yhteistoimintasopimukseen. Yrittäjä voi haluta tutustua muihin oman paikkakunnan yrittäjiin ja toisaalta on tärkeää olla jäsenenä myös oman alansa toimialajärjestössä. Niinpä osa Leipuriliiton jäsenyrityksistä on jo jäsenenä Suomen Yrittäjien paikallisjärjestössä. Kaikkein yksityiskohtaisin tieto oman alan

LEIPURI 6 / 2021

asioista ja edunvalvonnasta on omalla toimialajärjestöllä. Se tuo yhteyden myös muihin oman alan yrittäjiin.

Etuja Leipuriliiton jäsenistölle Jäsenyys Suomen Yrittäjissä tuo Suomen Leipuriliitolle ja sen jäsenistölle monia etuja sekä järjestötasolla että yksittäistä Leipuriliiton jäsenyritystä ajatellen. Järjestötasolla Leipuriliiton käytettävissä on yrittäjien laaja asiantuntijoiden joukko ja voimme jäsentiedottamisessamme hyödyntää Suomen Yrittäjien tiedotteita, uutiskirjeitä ja verkkopalveluita. Myös yksittäiselle Leipuriliton jäsenyritykselle on luvassa etuja, sillä Leipuriliiton toimialajärjestöjäsenyys tarkoittaa, että monet Yrittäjien erilaiset tapahtumat,

Leipuriliiton jäsenyys Suomen yrittäjissä ei vaikuta Leipuriliiton jäsenenä olevien yritysten Leipuriliiton jäsenmaksuun. kuten seminaarit ja koulutukset ovat nyt Leipuriliiton jäsenyritysten sekä henkilöjäsenten ulottuvilla. Osa näistä tilaisuuksista on maksullisia, osa maksuttomia. Koulutukset ja tapahtumat löytyvät yrittäjien verkkosivuilta osoitteesta yrittäjät.fi/ajankohtaista. - Leipuriliiton jäsenyritysten on mahdollista hankkia itselleen myös Suomen Yrittäjien ’Laaja palvelupaketti’, joka laajentaa palveluja ja etuja, toteaa toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä.

Palvelupaketti on sidoksissa yritysjäsenyyteen ja y-numeroon, joten se ei ole mahdollinen Leipuriliiton henkilöjäsenille. Tämä 95 euroa/jäsenyritys vuodessa maksava paketti tuo sen lunastaneen yrityksen ulottuville seuraavat Yrittäjien valtakunnalliset jäsenpalvelut: maksuton lakiasioiden neuvonta puhelimitse arkisin kello 8-18 (yleistä neuvontaa, joka ei kuitenkaan ulotu esimerkiksi sopimusten tekemiseen tms.). Puhelinnumero (vaihde) lakiasioiden neuvontaan on 09 2292 222. Neuvontaa annetaan monella eri alueella, kuten esimerkiksi työnantaja-asioissa, verotuksessa, rahoitusasioissa, lakiasioissa ym. asiakirjapankin käyttöoikeus (sisältää erilaisia valmiita sopimuspohjia ja muita asiakirjoja mm. seuraavilta alueilta: kauppa, vuokraus, perheoikeus, tietosuoja-asetus, työsuhteet, velkasuhteet, yhtiöoikeus jne. jne.) Yrittäjä-lehti 4 kertaa vuodessa uutiskirje 2 kertaa kuukaudessa (erikseen kohdennetut uutiskirjeet yksinyrittäjille ja työnantajayrityksille) mittava määrä erilaisia Suomen Yrittäjien jäsenetuja, kuten alennuksia vakuutusmaksuista, puhelinliittymistä, sähköstä, hotellimajoituksista, bensiinistä ym. ym. (ks. yrittäjät.fi/jäsenyys/ jäsenedut)

Palvelupaketin voivat siis lunastaa ne Leipuriliiton jäsenyritykset, jotka haluavat. Paketti on voimassa helmikuun lopusta lähtien vuoden eteenpäin seuraavan vuoden helmikuun loppuun. - Pääsääntöisesti tiedustelemme alkuvuodesta toimialajärjestöltä eli tässä

v JÄRJESTÖYHTEISTYÖ v

tapauksessa Leipuriliitolta, mitkä sen jäsenyrityksistä haluavat lunastaa laajan palvelupaketin. Leipuriliitto kokoaa tiedot meille, Hämeenniemi toteaa. - Periaatteessa laajan palvelupaketin voi siis lunastaa vasta ensi vuoden helmikuun lopusta lähtien, mutta mikäli jokin Leipuriliittoon kuuluva yritys haluaa lunastaa palvelupaketin vielä tänä syksynä, sekin on toki mahdollista. Sen voi hoitaa minun kauttani, jatkaa Hämeenniemi, jonka tavoittaa sähköpostilla osoitteesta mika.hameenniemi@yrittajat.fi Laajan palvelupaketin lunastaneet Leipuriliiton jäsenyritykset saavat Suomen yrittäjien jäsennumeron. Jäsennumeroa tarvitaan/kysytään jäsenpalveluita käytettäessä, esimerkiksi soitettaessa lakiasiain neuvontaan. Samoin jäsennumeroa tarvitaan kirjauduttaessa asiakirjapankkiin sekä jäsenetuja käytettäessä. - Jäsenenne ovat tervetulleita myös vuosittaisille Yrittäjäpäiville, joita tänä vuonna on tarkoitus viettää Jyväskylässä 24.25.9.2021, toivottaa Hämeenniemi, jonka mukaan Yrittäjäpäiville voi ilmoittautua myös ilman laajaa palvelupakettia ja mukaan pääsee jäsenhinnalla, kunhan muistaa ilmoittautuessa kertoa, että on Yrittäjiin kuuluvan toimialajärjestön eli tässä tapauksessa Suomen Leipuriliiton jäsen. Laaja palvelupaketti oikeuttaa Suomen

Palvelupaketin voivat lunastaa ne Leipuriliiton jäsenyritykset, jotka haluavat. Henkilöjäsenet eivät voi tilata palvelupakettia, koska se on sidoksissa yritysjäsenyyteen ja y-numeroon. Yrittäjien valtakunnallisiin palveluihin, mutta se ei oikeuta Yrittäjien paikallis- ja aluejärjestöjen järjestämiin koulutuksiin tai tapahtumiin tai mahdollisiin muihin aluetason etuihin.

Vaikuttaminen Suomen Yrittäjissä Yrittäjien organisaatiossa ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidetään kahden vuoden välein Yrittäjäpäivien yhteydessä. Tänä vuonna sitä ei ole, vaan jälleen ensi vuonna. Uutena elimenä yrittäjissä on valtuusto, jonka liittokokous valitsee ja joka kokoontuu liittokokousten välillä. Kaksi vuotta liittokokousten välillä on varsin pitkä aika ja valtuusto linjaa Yrittäjien toimintaa liittokokousten välillä. - Ensi vuonna liittokokouksessa valittavaan valtuustoon on myös Leipuri-

liitolla mahdollisuus saada edustaja, sillä toimialajärjestöjäsenille on määritelty tietty osuus valtuuston paikoista, toteaa Hämeenniemi. Reilun kuudenkymmenen toimialajärjestöjäsenen lisäksi Suomen yrittäjillä on 20 aluejärjestöä ja 400 paikallisyhdistystä. Lisäksi on erilaisia valiokuntia ja verkostoja, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Juuri nyt niillä on meneillään jälkimmäinen kausi ja loppuvuodesta jälleen niihin aletaan etsiä uusia edustajia. Tällöin myös toimialajärjestöt voivat ehdottaa omia ehdokkaitaan valiokuntiin ja verkostoihin. Yrittäjiin on perusteilla myös uusi ruoka-alan asioihin keskittyvä valiokunta, joka on elintarvikealan yrityksille erityisen tärkeä vaikuttamispaikka. - Valiokunnat ja verkostot ovat niitä elimiä, jotka toimivat kentän ääninä ja antavat hallitukselle ’syötteitä’, millaisia käytännön toimia ja linjauksia olisi hyvä tehdä, Hämeenniemi toteaa. Edellä mainittujen kautta myös Leipuriliitto voi vaikuttaa Suomen Yrittäjien toimintaan ja linjauksiin. Oma asiansa on sitten edunvalvonta, jota Yrittäjät tekee yhdessä toimialanjärjestöjäsentensä kanssa niille ajankohtaisissa asioissa niin kansallisissa kuin myös EU-tason asioissa.

Yrittäjien työelämägallup: Järjestäytymisasteessa notkahdus Ammattiliiton jäseniä on 59 % suomalaisista työllisistä eli hieman vähemmän kuin aikaisempien tutkimusten mukaan. Naisista suurempi osuus (62 %) kuin miehistä (57 %) on ammattiliiton jäseniä. Tämä käy ilmi Työelämägallupista, jonka Kantar teki Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tämän vuoden touko-kesäkuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi 1002 työllistä. Ikäryhmittäiset erot ammattiliittojen jäsenyydessä eivät ole kovin suuria. Osuus on pienin 30-44-vuotiailla (55 %) ja suurin yli 55-vuotiailla (65 %). Tärkein syy olla kuulumatta ammattiliittoon on se, että jäsenyys maksaa liikaa (33 %). Toiseksi tärkein on liittojen poliittisuus (28 %) ja se, että koetaan, ettei jäsenyydestä ole hyötyä (27 %). Jäsenyyden hinta korostuu naisilla ja liittojen poliittisuus miehillä perusteena siihen, miksi ei haluta kuulua ammattiliittoon. Järjestäytyminen on selvästi alhaisempaa pienillä työpaikoilla ja yksityisellä sektorilla.

Työttömyyskassoihin kuulutaan selvästi enemmän kuin liittoihin. Kassoihin kuuluu 74 prosenttia työllisistä. Nuoret kuuluvat kassoihin muita vähemmän. Samoin kassoihin järjestäytyminen on vähäisempää pienillä työpaikoilla. Yrittäjät tai yksityiset ammatinharjoittajat ovat selvästi harvimmin (18 %) työttömyyskassan jäseniä. Ansiosidonnainen työttömyysturva on suurin syy olla ammattiliiton jäsen (63 %). Osuus on hieman laskenut: tammikuussa 2021 se oli 65 %, syyskuussa 2020 se oli 67 % ja kesäkuussa 2018 se oli 66 %. Seuraavina kuulumissyinä tulevat parempien työehtojen haluaminen (41 %) ja tuen tavoitteleminen työpaikalla (23 %). Kysyttäessä vaatiiko ansioturvan saaminen ammattiliiton jäsenyyden, kolmannes vastaajista arvioi edelleen näin olevan, vaikka kytkös on purettu vuosia sitten. – Moni toki näkee, että liitot puolustavat ansioturvaa, ja siksi haluavat järjestäytyä, vaikka tietävät, ettei liiton jäsenyys ole ansioturvan peruste, toteaa Suomen Yrittäjien

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. 66 prosenttia työllisistä olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi heille ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan YTK:n jäsenyyden. Osuus on kasvanut viime vuosina ja erityisesti koronakriisin aikana. Tyytymättömiä tähän olisi 14 prosenttia. Ammattiliittojen jäsenistä 58 prosenttia olisi erittäin tai melko tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun, erityisesti pienillä työpaikoilla.

Tärkeimmät tulokset

- Enää 59 prosenttia työllisistä kuuluu ammattiliittoon - 74 prosenttia työllisistä kuuluu työttömyyskassaan - Edelleen kolmannes työllisistä luulee, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saadakseen pitää kuulua ammattiliittoon

LEIPURI 6 / 2021

v LEIPÄTIEDOTUS v

Tutkimuksen mukaan leivän kulutus on Suomessa huippuluokkaa, enemmistöllä vähintään 3 viipaletta päivässä. Monipuolisessa leipävalikoimassamme on mistä valita.

Suomalaiset ovat ahkeraa leivänsyöjäkansaa Jopa 99,7 prosenttia suomalaisista kertoo syövänsä leipää osana ruokavaliotaan. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n tekemästä kuluttajatutkimuksesta. TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry KUVA Leipätiedotus ry

eivän suosio perustuu maun lisäksi vahvasti terveellisyyteen, etenkin täysjyväviljatuotteiden kohdalla. Keväällä 2021 tehdyn kyselyn mukaan leipien terveellisyyttä arvioitaessa ruisleipä koetaan selkeästi terveellisimmäksi. Kolmen kärjen täydentävät täysjyväleipä sekä kauraleipä. Ruisleivän merkitys suomalaisille on vahva: yli 90 % vastaajista totesi sen kuuluvan oleellisesti ruokakulttuuriimme. Leipätiedotus ja Pro Ruis toteuttivat toukokuussa kuluttajatutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää leivän kulutukseen liittyviä tottumuksia, viljojen ja leipien koettuja vaikutuksia terveyteen sekä koronapandemian vaikutusta leivän kulutukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kuluttajien näkemyksiä kauratuotteiden roolista ruokavaliossa. Tutkimukseen vastasi 1000 iältään 18-70 -vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen mukaan leivän kulutus

LEIPURI 6 / 2021

hyvään makuun. Kuluttajista yli 60 % kertoo leivän maun olevan yksi merkittävimmistä leipävalintaan vaikuttavista tekijöistä. Edullinen hinta, leivän tuoreus, kotimaisuus sekä viljaraaka-aine seuraavat muina valintakriteereinä. Näihin huomionsa kiinnittää noin neljä kymmenestä leivän ostajasta. Myös erilaiset terveysnäkökohdat saavat kuluttajan ojentamaan kättään leipähyllyn suuntaan. Leipä yhdistetään terveellisyyteen niin aikuisten kuin lastenkin näkökulmista. Leivän tiedetään tarjoavan tärkeitä hiilihydraatteja ja täysjyväviljan koetaan parantavan suoliston terveyttä sekä alentavan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Nuoremmille leivän ostajille (alle 40-vuotiaat) hinta ja terveellisyys ovat tärkeämpiä, kun taas leivän raaka-aine ja tuotteen kotimaisuus ovat vahvemmin yli 40-vuotiaiden ostopäätöksiin vaikuttavia asioita. Yleisesti arvioiden kuluttajat kokevat leivän ja erityisesti täysviljatuotteet tärkeäksi osaksi ruokavaliotaan.

Ruisleipä leipähyllyn suosikki on Suomessa huippuluokkaa: vastaajista 99,7 % ilmoitti leivän kuuluvan ruokavalioonsa. Suomalaisista 65 prosenttia syö vähintään 3 viipaletta leipää päivässä. Valtaosa valitsee aterioilleen 3-5 viipaletta leipää päivittäin. Erityisen hyvin leipä maistuu yli 40-vuotiaille vastaajille, jotka syövät leipää keskimäärin enemmän kuin alle 40-vuotiaat. Kuusi kymmenestä vastaajasta ostaa leipää vähintään kaksi kertaa viikossa tai useammin. Yleisimmin suomalaiset käyvät leipäostoksilla 2-3 kertaa viikossa. Näin kertoo toimivansa reilu 40 % kuluttajista. Talouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, leipää ostetaan säännöllisimmin, 2-3 krt/vko (74 %), verrattuna aikuistalouksiin (55 %).

Leipää syödään, koska se on hyvää ja terveellistä Leivän suosio perustuu selkeästi sen

Leivän ostamiseen vaikuttaa eniten maku aiemman kokemuksen pohjalta. Suosituimmat leivät suomalaisessa ruokapöydässä on tehty rukiista ja kaurasta. Vastaajista 79 % kertoo valitsevansa mielellään rukiisen leivän ja 76 % kaurasta leivotun. Kolmanneksi suosituinta leipätyyppiä, sekaleipää, ostoskoriinsa valitsee 52 % kuluttajista. Neljä kymmenestä kuluttajasta valitsee mielellään ohra- tai vehnäleipää. Rukiin kohdalla miesten ja naisten valinnat ovat yhdenvertaiset. Muita viljatyyppejä arvioitaessa naiset suosivat hieman enemmän kauraa kuin miehet. Ruispalaleivän ja kauraleivän suosio Suomessa on vahva. Ruispalaleivät ovat jo tovin olleet valintojen kärjessä ja puolet suomalaisista nimeääkin ne kolmen suosituimman leipävalintansa joukkoon. Kauraleipä on kuitenkin kivunnut jo melkein ruisleivän rinnalle: neljä kymmenestä vastaajasta nostaa kauraleivän leipien TOP3 -listalleen. Kolmannelle sijalle

v LEIPÄTIEDOTUS v

suosituimpien leipien joukossa nousevat sämpylät. Tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät ruisleivän terveellisimmäksi leipävaihtoehdoksi. Jopa 87 % vastaajista pitää ruisleipää terveellisenä. Suomalaiset tietävät hyvin myös täysjyväviljan terveellisyydestä, sillä 84 % toteaa sen olevan terveellistä. Kolmen kärjen täydentää kauraleipä, joka on 73 % mielestä terveellistä. Terveellisyydessään nämä kolme leipätyyppiä ovat ylivoimainen kolmikko, sillä neljänneksi terveelliseksi nimetty, gluteeniton leipä, oli sitä vain 39 % mielestä. Vehnäleivällä on kuluttajien korvissa edelleen melko epäterveellisen tuotteen kaiku, sillä alle viidennes vastaajista piti sitä terveellisenä. Markkinoilla on kuitenkin paljon kuitupitoisia ja runsaskuituisia vehnäleipävaihtoehtoja, jotka kuitu- ja ravintoainepitoisuudeltaan ovat hyviä ja terveellisiä valintoja.

tettavan vahvasti joulun aikaan. Riisipuuron rinnalla moni katsoo myös ruispuuron kuuluvan suomalaiseen ruokakulttuuriin: 68 % vastaajista nostaa nämä puurot kuuluviksi suomalaiseen ruokapöytään. Näistäkin vastauksista käy ilmi rukiin vahva asema ruokakulttuurissamme.

Kaura syödään leipänä ja puurona Kuluttajien selkeät suosikit kauratuotteista ovat leipä ja puuro. Yli 70 % vastaajista pitää kaurapuuroa ja -leipää houkuttelevana kauratuotteena. Markkinoilla olevat monet muutkin kauratuotteet ovat löytäneet tiensä kuluttajien ruokapöytiin

ja kauraa pidetään houkuttelevana raaka-aineena: vain 3 prosenttia vastaajista toteaa, ettei mikään kauratuote houkuttele heitä. Vajaa kolmannes kuluttajista kertoo korvanneensa joitain eläinperäisiä tuotteita ruokavaliossaan kauratuotteilla. Pääasiallisina syinä tähän ovat terveellisyys, kokeilunhalu sekä ekologisuus ja ympäristöystävällisyys. Kauratuotteilla eläinperäisistä tuotteista useimmiten on korvattu maitoa ja lihaa. Tutkimuksessa lihatuotteilla tarkoitettiin naudan ja porsaanlihaa. Punaisen lihan kategoriassa jauheliha oli tyypillisin raaka-aine, joka korvattiin kauratuotteella.

Koronapandemia lisännyt leivän kulutusta Lähes joka viides kuluttaja toteaa, että leivän kulutus on kasvanut pandemian myötä. Ihmiset ovat kiinnittäneet myös hieman aiempaa enemmän huomiota leipähävikkiin ja leivän terveellisyyteen. Eri vastaajaryhmiä vertailtaessa leivän kulutus on kasvanut vahvimmin talouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, nuorten eli alle 40-vuotiaiden joukossa sekä erityisruokavaliota noudattavien joukossa. Yleisesti arvioiden, koronapandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut siihen, mistä ihmiset ostavat leipänsä. Perinteiset ruokakaupat ovat edelleen tyypillisin ostospaikka. Tulosten perusteella ihmiset ovat alkaneet leipoa leipää enemmän kotonaan. Näin toteaa noin joka neljäs vastaajista. Tämä painottuu erityisesti kotitalouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia.

Maku, hinta, tuoreus ja kotimaisuus ovat leivän neljä tärkeintä ostokriteeriä.

Ruisleipä ja kaurapuuro kuuluvat ruokapöytään Pyydettäessä arvioimaan, mitkä annetuista ruokavaihtoehdoista kuuluvat suomalaiseen ruokapöytään, ollen tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, ei voittajista ole epäselvyyttä; ruisleipä ja kaurapuuro ovat ykkösiä. Ruisleivän saama arvostus kokonaistuloksissa on erittäin vahva: yli 90 % vastaajista totesi sen kuuluvan oleellisesti ruokakulttuuriimme. Kolmantena tulee riisipuuro, jonka suosio keskittyy ole-

Ruispalaleivän ja kauraleivän suosio Suomessa on vahva. Kolmantena tulevat sämpylät.

LEIPURI 6 / 2021

K OLU MN I

Euroopan taloustilanne vakautuu, mutta vielä emme ole voiton puolella Korona on kurittanut kansantalouksia ja yrityksiä kovalla kädellä. Talouden vuoristoratamaista taantumaa ja nousua on seurattu EU:ssa pitkin pandemiaa, eikä yllätyksiltäkään ole vältytty. Siinä missä esimerkiksi matkustaminen loppui maailmanlaajuisesti lähes kokonaan, joillakin sektoreilla maailman pysähtyminen ja digitaaliset ratkaisut ovat tuottaneet tulosta.

Lisääntynyt kotoilu on kasvattanut suomalaisten intoa niin puutarhan kuin kodin kunnostamiseen, ja samoin koronan nostattamat kotikokkailu- ja leivontabuumit ovat lisänneet päivittäistavarakauppojen myyntiä roimasti. Silti useille pienille ja keskisuurille palvelualan yrityksille, kuten konditorioille ja leipomoille, kulunut puolitoistavuotinen on ollut vähintäänkin piinaava ja epävarma. EU:n tasolla on nähty niin hyviä kuin huonoja taloudellisia heilahduksia. Vuonna 2020 Euroopan talous tippui dramaattisesti lähes 7 %, mutta jo vuoteen 2022 mennessä BKT:n uskotaan kasvavan lähes 4 %, mikä ylittäisi kriisiä edeltäneen tason. Talouden nousua edesauttavat huomattavasti koronarokotekattavuuden lisääntyminen ja siitä seurannut rajoitusten lieventyminen, sekä ennakoidut EU:n kohdennetut elvytystoimet. Lisäksi useat alat, jotka kärsivät koronan alkuvaiheesta eniten, kuten matkailu- ja turismi, ovat saaneet nyt kesän aikana positiivista kasvua. Me suomalaiset olemme löytäneet uudelleen kotimaan matkailun parhaat puolet, mikä on estänyt pahimmat turistikadon seuraukset Suomessa. Komission tuoreimmissa ennusteissa

LEIPURI 6 / 2021

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

EU:n talouden nousu on lupaavaa, mutta toisaalta Suomessa hitaampaa. Tähän luonnollinen selitys on se, ettei Suomen talous missään pandemian vaiheessa sukeltanut syvälle pohjaan useiden mui-

den jäsenmaiden talouksien tavoin. Toisin sanoen jäsenmaat, jotka ovat eniten kärsineet kansantaloudellisesti koronan seurauksista, ovat nyt rokotteiden ja matkailun lisääntymisen myötä saaneet kasvua aikaan. Samaan aikaan niissä maissa, joissa pandemiaa on hoidettu tasaisen ja suhteellisen hyvin, talousvaikutukset ovat olleet pienemmät. Hitaalta näyttävä nousu ei ole täten välttämättä huono asia. Vielä emme voi kuitenkaan onnitella itseämme, sillä ilmastonmuutos on yhä pandemiaakin suurempi globaali uhka. Varautuminen siihen ei saa unohtua koronan varjoon, vaan hyvä koronapolitiikka vaatii täsmätoimien lisäksi viisautta tehdä niitä uudistuksia, jotka ennemmin tai myöhemmin tulevat välttämättömiksi. EU kohdistaa parhaillaan historiallisen suuria tukimääriä vihreän talouden ja digitalisaation edistämiseen, jotta tässä myös onnistumme. Päättäjien lisäksi tarvitaan myös koko yhteiskunnalta sitkeyttä ja ponnistuksia kriisin pysäyttämiseksi. Kuten pandemia todisti, osaamme varmasti reagoida, mutta sitäkin enemmän meidän pitäisi ennakoida, innovoida ja uskaltaa.

v MURUSIA v

Konditoria pH7 Oy laajentaa yhteistyötä K-ryhmän kanssa

Myös leipä on oivallista kasvisruokaa.

Yli puolet suomalaisista haluaa lisätä kasvisruuan syöntiä Suomalaisten ruokavalio on nykyisin varsin lihapitoista. Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvissyöjiä ja vegaaneja on väestöstä vain noin joka kymmenes. Kuitenkin yli puolet – 54 prosenttia – suomalaisista vastaa myöntävästi kysymykseen ”haluaisitko lisätä kasvipohjaisen ruuan osuutta ruokavaliossasi?” 30 prosenttia vastaa tähän ”ei”, ja loput 16 prosenttia ovat joko jo kasvissyöjiä tai vegaaneja tai eivät osaa sanoa kantaansa. Tämä selviää WEGANin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa, jossa haastateltiin 1100 henkilöä 23.-27.7.2021. - Tutkimus osoittaa, että kasvissyönti ei ole millään tavalla äijämäisyyden vastakohta, sillä miehissä on lähes yhtä paljon kasvissyönnin lisäämisen kannattajia kuin naisissa, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen. Erityisen paljon kasvissyönti, esimerkiksi vegaaniset pikaruuat, kiinnostavat nuoria. Alle 25-vuotiaista lähes 80 prosenttia on kiinnostunut syömään vegaanista ruokaa, jos sitä olisi helposti saatavilla esimerkiksi pikaruokana.

Ravintolatasoisten tuotteiden tulo ruokakauppaan on siivittänyt myös muun laadukkaamman tuotetarjonnan kasvua. Ilmiö näkyy esimerkiksi kaupan konditoriatuotteiden kysynnän kasvuna. Näin kertoi K-ryhmä tiedotteessaan syyskuun alussa. Paikalliset tuotteet ovat kauppiaille keskeinen tapa räätälöidä valikoimaa vastaamaan paikallista kysyntää. K-kauppiaat hakevatkin aktiivisesti asiakkaita kiinnostavia uutuustuotteita lähi- ja pientuottajilta. Vuosittain noin 50 pientuottajaa autetaan pääsemään valtakunnallisiin valikoimiin. K-ryhmän kanssa yhteistyötä laajentava tuusulalainen Konditoria pH7 Oy on hyvä esimerkki uudenlaisesta konditoriatarjonnasta. Kun korona vähensi ravintolatilauksia viime vuoden maaliskuussa, Konditoria pH7:n yrittäjä Toni Rantala kertoo ottaneensa yhteyttä ympäristön K-kauppoihin. Huomio oli, ettei monessakaan kaupassa ollut laajaa konditoriatuotteiden valikoimaa. Rantala tarttui tilaisuuteen ja nyt vuosi myöhemmin on sovittu laajenevasta yhteistyöstä K-ryhmän kanssa. Muun muassa Ruoholahdessa ja Järvenpäässä pilotoidaan K-Citymarketien kanssa shop-in-shop -konditoria-leipomoita. Rantalan mukaan suomalaiset eivät ole tottuneet vielä tilaamaan kakkuja ruokakaupoista, mutta hän uskoo, että siihen tulee muutos. Visuaalisesti näyttävät tuotteet kiinnostavat yhä useampaa kuluttajaa. Konditoriatuotteiden myynti on kehittynyt

Kuluttajat ovat innostuneet kansainvälisemmistä tuotteista ja uutuuksista kuten macaronseista.

K-ryhmässä 18 % viimeisen vuoden aikana. Tuotteiden hyvä myynninkehitys on ollut jo pitkään nousujohteista. Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta vastaavan johtajan Harri Hovin mukaan kasvu alkoi jo ennen koronaa, ja viimeisen vuoden aikana se on jopa kiihtynyt. Edes koronarajoitukset eivät ole vaikuttaneet juhlasesonkeina myytyjen kakkujen menekkiin. Suomalaisten ostotottumukset ovat muuttuneet. Perinteisissä sesongeissa, kuten äitienpäivänä myydään edelleen hyvin perinteisiä tuotteita, mutta samaan aikaan kuluttajat ovat innostuneet kansainvälisemmistä tuotteista ja uutuuksista kuten macaronseista ja erilaisista juustokakuista. Voileipäkakut ovat taas trendikkäitä. Nyt kiinnostavat myös pienemmät pakkauskoot ja näyttävät leivokset sekä pienet kakut, jotka sopivat myös yhden ja kahden hengen talouksille. Kaikki pH7:n tuotteet valmistetaan käsityönä, ja pääosin ilman lisäaineita ja kotimaisista raaka-aineista. K-ruokakauppoihin on saatavilla monipuolinen valikoima pH7:n tuotteita: artesaanileipien ja -leivonnaisten rinnalla tarjolla on myös artesaanijäätelöä, suklaata ja lakupalloja. Valikoimat voivat vaihdella kauppakohtaisesti.

K-Citymarket Ruoholahden kauppiaan Tero Huhtalan (vas.) ja pH7 Oy:n Toni Rantalan yhteistyö alkoi jo vuoden 2020 syksyllä. Asiasta kerrottiin myös Leipuri-lehdessä 7/2020.

LEIPURI 6 / 2021

v MURUSIA v

Raision uudesta tehtaasta kauraisia tuotteita Raisio Oyj aloitti uuden kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvän tehtaan rakentamisen Raision tehdasalueella kaksi vuotta sitten. Tehdas valmistui aikataulussa ja ensimmäiset siellä valmistetut tuotteet saatiin kauppoihin syyskuun alussa. Paitsi että uusi tehdas keskittyy valmistamaan kasvipohjaisia tuotteita, se on myös hiilineutraali. Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Kuusiniemen mukaan kasvipohjainen ruokavalio on nyt vahvassa myötätuulessa ja kasvussa ja se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, vaikkakin on jo tällä hetkellä varsin kilpailtu tuotekategoria. Syyskuun alussa Raisio toi siihen omia tuotteitaan, omien lippulaivabrändiensä eli Elovenan ja Benecolin alle. Tuotteet on valmistettu kovassa nosteessa olevasta kotimaisesta kaurasta ja tuotteiden kasvipohjaisuus ulottuu myös pakkauksiin. Tunnetuinta kaurabrändiä Elovenaa saa jatkossa myös kaurajuomana, ruoka-

kerman tapaan käytettävänä kauraruokana ja lusikoitavina kauravälipaloina. Kuluttajatutkimuksissa joka kolmas vastaaja kertoo, että kasvipohjaisia tuotteita pidetään eettisinä ja maapallolle parempana valintana. Elovena-tuotteet pakataan kasvipohjaisiin pakkauksiin, jotka ovat 100 prosenttisesti kierrätettäviä.

Benecol OAT on puolestaan maailman ensimmäinen kaurapohjainen tuoteperhe, joka sisältää kolesterolia alentavaa kasvistanolia. Sarjan ensimmäiset tuotteet ovat kaurashotti sekä kauragurtti, joissa kummassakin on tarjolla kolme eri makua. Benecol OAT -tuotteiden makeus tulee yksinomaan marjoista, hedelmistä ja kaurasta. Sataprosenttisesti kasvipohjaiset ja maitohappobakteereja sisältävät tuotteet on pakattu pikareihin ja pulloihin, jotka kierrätetään kartonkina. Vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen ovat nyt Pekka Kuusiniemen mukaan keskeinen osa kaikkea Raision strategiaa. Yhtiön hyvän ruoan ohjelman tavoitteena vuosina 2022-25 on mm. kaikkien pakkausten kierrätettävyys vuoden 2025 loppuun mennessä, oman tuotannon hiilineutraalisuus vuoden 2023 loppuun mennessä sekä se, että vähintään 80 % yhtiön tuotteista on terveellisiä vaihtoehtoja omissa tuoteryhmissään vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi tuetaan yhtiön henkilöstön terveellistä elämäntapaa ja hyvinvointia sekä minimoidaan raaka-aineiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä arvioidaan tuotantoketjujen ihmisoikeusvaikutuksia

Korona sai miehet syömään vihanneksia Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti miesten kasvihuonevihannesten syönti lisääntyi koronan aikana. Liki neljännes 35-54-vuotiaista miehistä arvioi vihannesten syömisen lisääntyneen joko selvästi tai hiukan pandemian aikana. Kaikista vastaajista 16 prosenttia arvioi lisänneensä kasvihuonevihannesten syöntiä selvästi tai hiukan. Missään vastaajaryhmässä vihannesten syönti ei ollut vähentynyt. Tutkimuksesta selviää myös, että jopa 99 prosenttia suomalaisista syö kasvihuonevihanneksia, eli tomaatteja, kurkkuja tai salaatteja. Tärkeimpiä syitä niiden käyttöön olivat vastaajien mukaan terveellisyys, maukkaus sekä helppokäyttöisyys. 79 prosenttia vastaajista valitsee mieluummin kotimaisia kuin ulkomaisia kasvihuonevihanneksia. Kyselyn teki IROResearch Oy tuhannelle suomalaiselle 16.-24.2.2021.

LEIPURI 6 / 2021

Laajennus toi tuotantolaitokselle lisätilaa 1200 neliötä.

Myllärin Vaasan laajennus valmistui Helsingin Mylly Oy:n Vaasan tuotantotilojen tuorein laajennus on valmis. Tehtaalla valmistetaan muun muassa Myllärin gluteenittomat kauratuotteet. Tuotanto- ja varastotilojen laajennus oli tarpeen, koska gluteenittomien tuotteiden kysyntä niin kotimaassa kuin maailmallakin kasvaa. Tuoreimman laajennuksen myötä tuotantolaitokselle tuli 1 200 neliötä lisää tuotanto- ja varastotiloja. Laajennus mahdollistaa sekä uusien tuotteiden että uusien pakkausvaihtoehtojen tuonnin markkinoille. Elokuussa tuotiin kauppoihin neljä uutta gluteenittomasta puhdaskaurasta valmistettua tuotetta ja yrityksellä on suuria kasvuodotuksia myös viennin puolella. Vientiä on yli 40 maahan ja viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on jo noin 35 prosenttia. Vientiin menee erityisesti luomutuotteita ja gluteenittomia kauratuotteita. Maailmalla yritys tunnetaan nimellä Helsinki Mills.

v MURUSIA v

Elintarvikemarkkinoiden kotimaisuusaste 72 prosenttia Luonnonvarakeskus Luken kesäkuun puolivälissä julkaiseman Tuonti III -tutkimuksen mukaan elintarvikemarkkinoiden tuontiaste nousi vuosina 2003–2011 vajaan prosenttiyksikön vuosivauhtia, mutta sitten kasvu pysähtyi. Vuonna 2016 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Tuontia ovat elintarviketuotannossa ja -jakelussa käytettävät tuotteet sekä elintarvikkeet kaupan hyllyllä. 2000-luvulla kasvoivat valmiselintarviketuonnin määrä ja tuontipanosten hinnat. 2010-luvulla tilanne vakiintui talouden kasvunkin taituttua. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli vuonna 2016 9,3 miljardia euroa, josta tuotannon panos- ja investointituontia 6,4 miljardia ja valmiselintarvikkeita 2,9 miljardia euroa. Kun huomioon otetaan kotimaan tuotannossa käytetyt tuontituotteet, pitkäkestoiset investoinnit sekä kaupan elintarviketuonti, niin ruuan kotimaisuusaste oli 72 prosenttia vuonna 2016. Tuonnista huolimatta suomalaiset syövät siis valtaosin kotimaisin voimin tuotettua ruokaa. Huoltovarmuuden näkökulmasta tuonnin seuraaminen ja sen hallinta on tärkeää. Vaikka kotimaisuusaste on korkea, Suomi on riippuvainen tuonnista. Isoja tuoteryhmiä elintarvikkeiden tuotannon sujumiseksi ovat mm. maatalouden kasvinsuojelu- ja lannoiteaineet, energian raaka-aineet ja jalosteet sekä eläinrehujen kasvivalkuainen.

Tomaatti on vuoden 2022 vihannes Suomalaisten suosikkivihannes tomaatti on valittu vuoden 2022 vihannekseksi. Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Eniten syödään ns. peruspyöreitä tomaatteja, mutta erikoistomaattien kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia. Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoo-

Ruis - hellekesän selviytyjä Heinäkuun kuumat ja kuivat olosuhteet vaikuttivat merkittävästi rukiin jyväkokoon, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Myös muiden viljakasvien sadot näyttävät jäävän juuri jyväkoon pienuuden vuoksi tavallista pienemmiksi. Vahvan juuriston avulla ruis kestää viljakasveista parhaiten veden puutetta ja ruis onkin pärjännyt muihin kasveihin nähden hyvin, erityisesti vertailtaessa keväällä kylvettyihin. Hyvin myönteistä on myös se, että säät ovat suosineet rukiin sadonkorjuuta. Myllyiltä saatujen tietojen mukaan ensimmäiset laatuanalyysitulokset kertovat kesän 2021 rukiin laadun olevan hyvä:

Heinäkuun kuumuus ja kuivuus vaikuttivat rukiin jyväkokoon. Jyvät jäivät edellistä satokautta pienemmiksi, jolloin niiden koko vastasi sateisempien kesien jyväkokoa. Kuva Lasse Matikainen.

sakoluvut ovat hyvällä tasolla eikä torajyvää esiinny. Rukiin kokonaissatoennuste on varsin hyvä ja toteutuessaan turvaa kotimaisen raaka-aineen. Ensi talvenakin saamme siis nauttia kotimaisesta rukiista leivotusta ruisleivästä.

Suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasot nousussa Suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasot ovat nousseet selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana, osoittaa Oulun yliopistossa tehty mittava seurantatutkimus. Suotuisaa kehitystä selittävät paitsi kansalliset D-vitamiinisuositukset myös D-vitamiinin lisääminen nestemäisiin maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että rasvalevitteiden D-vitaminoinnilla ei ollut samanlaista vaikutusta veren D-vitamiinitasoihin kuin D-vitamiinin lisäämisellä maitoon. Selvimmin D-vitamiinitasot nousivat niillä henkilöillä, joilla oli seurannan alkaessa matalimmat D-vitamiinitasot. Tulos kertoo siitä, että D-vitamiinilisät ovat erityisen naa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. Viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta viljely on maailman huippua ja samanaikaisesti suomalaiset viljelijät ovat onnistuneet pienentämään merkittävästi viljelyn hiili- ja vesijalanjälkiä. Tomaatti on yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Erityisen tomaatista tekee sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Sen on tieteellisestikin todettu

tärkeitä hyvin matalien D-vitamiinitasojen ehkäisemisessä. Näyttöä saatiin myös kalan syönnin hyödyistä. Kalan syöminen suositusten mukaan, eli ainakin kahdesti viikossa, vaikutti myönteisesti elimistön D-vitamiinitasoihin. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että D-vitamiinin saannin ohella myös perimä sekä käyttäytymis- ja sosioekonomiset tekijät saattavat vaikuttaa yksilöllisiin D-vitamiinitasoihin. Aihetta tutkittiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohortissa tutkittavien ollessa 31- ja 46-vuotiaita. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3 650 henkilöä.

Puutarhaharrastajien suosiossa ovat erikoislajikkeet. Tässä punastuvat Rotkäppchen-punahilkkatomaatit. Kuva: Timo Taulavuori

ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassyöpää. On myös viitteitä, että tomaatit vähentäisivät masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimistöön kypsennetyistä ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista. LEIPURI 6 / 2021

v OPPILAITOKSET v

Leipuriopiskelijat soutivat samassa veneessä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteen opettaja, lehtori Reijo Heinonen on tunnettu aktiivisuudestaan ja opiskelijamyönteisistä tempauksistaan. Elokuussa hän toteutti ryhmäytymisen oman ideansa pohjalta. Mukana oli 25 jatkavaa leipuri-kondiittoriopiskelijaa opintojen eri vaiheista.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Kuvakaappauksia Tredu KangasalanYouTube-videosta

Reijo Heinosen mukaan opiskelussa aivan kuten työpaikallakin tärkeä asia on se, että ryhmä tuntee yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvän hengen luominen on usein kiinni pienistä asioista. - Niin koulussa kuin työpaikallakin ollaan samassa veneessä, jossa pitää soutaa niin, että veneen kokka näyttää samaan yhteen suuntaan, kuvaili Reijo, joka keksi, että tämän asian voi toteuttaa aivan kirjaimellisestikin. Yllätysohjelma toteutettiin heti syyslukukauden toisena koulupäivänä. - En kertonut etukäteen tarkasti, mitä tulemme tekemään. Menimme koko porukka, siis yhdessä 25 opiskelijan kanssa, Tampereella sijaitsevaan Varalan Urheiluopistoon ja pakkauduimme kahteen kirkkoveneeseen. Niillä opettelimme soutamaan yhdessä ja kiersimme läheisen Viikinsaaren. Päivä huipentui yhteiseen illalliseen. Reijo kertoo, että erilaista ryhmäytymistä kyllä tehdään etenkin uusien opiskelijoiden kanssa, mutta se tapahtuu yleensä oppilaitoksen tiloissa. Hän sanoo halunneensa näyttää, että asia voidaan toteuttaa myös toisella tavalla. Tällaisiin ylimääräisiin tapahtumiin ei oppilaitoksella ole erityistä budjettia, mutta toimipiste- ja koulutuspäällikkö Marjo Tommiska näytti idealle kuitenkin vihreää valoa. Pyhäjärven rannalla sijaitsevasta Varalasta vuokrattiin kaksi kirkkovenettä ja niille ohjaaja kahden tunnin ajaksi. Reijo itse toimi ohjaajana toisessa veneessä. - Selvisimme hyvin pienillä kustannuksilla. Eli myös yritysten kannattaisi ottaa tällainen ohjelmaan, ei ole kallista, Reijo vinkkaa. - Illalliseen sain sitten sponsoriapua muualta, hän jatkaa. Kaiken kaikkiaan ryhmäytymispäivästä tuli erittäin onnistunut, ja siitä tuli opiskelijoilta paljon positiivisia kommentteja. - Kun on hyvä henki, asiat sujuvat paremmin. Sitä paitsi tarvitsemme juuri nyt kaikkea mahdollista positiivista, toteaa itse aina positiivinen Reijo Heinonen.

Oikea souturytmi löytyi nopeasti.

Kuvassa Varalan ohjaaja Simeon Seitz (vas.) sekä Tredun Marjo Tommiska, Reijo Heinonen ja yrityskoordinaattori Antti Lyhteilä.

Veneet työnnettiin yhdessä vesille.

LEIPURI 6 / 2021

Merkkipäivät

In memoriam

Sinuhe Oy:ssä Lahdessa viettää Matti Valtari 80-vuotispäiväänsä 18.9.2021. Juhlat perhepiirissä. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Kaj Halme on poissa Oy Emilsberg Ab:n ja Oy Emil Halme Ab:n pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Kaj Halme kuoli 19.7.2021 lyhyen sairauden jälkeen. Hän oli kuollessaan 72-vuotias. Kaj Halme sai Halmeen leipomon vetovastuun vain 22– vuotiaana vuonna 1970, ja hän johti yritystä yhtäjaksoisesti 43 vuotta. Kaj Halmeen johdolla Halmeen leipomo otti ensimmäiset askeleensa sähköisen markkinoinnin maailmaan ja sähköisten myyntikanavien hyödyntämiseen. Tuotekehittelyssä leipomo pyrki vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin nopealla aikataululla unohtamatta niin tärkeitä perinteisiä leipomotuotteita ja valmistusmenetelmiä, joista Halmeen leipomo on kuuluisa.

Palkinnot

Akavan yrittäjäpalkinto Helsingin Mylly Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maret Puhkille myönnettiin Akavan yrittäjäpalkinto 2020. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Akavan yrittäjäpalkinnon perusteina mainitaan muun muassa, että yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kaksinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Vahvasti kehittämis- ja kasvuhakuisen yrityksen arvoja ovat vastuullisuus, yhdessä tekeminen ja jatkuvuus. Yksi osoitus ympäristövastuusta on Suomen ensimmäinen hiilineutraali mylly. Palkintotyöryhmä kiinnitti huomiota myös henkilöstön hyvinvointiin panostamisen.

Espoon Yrittäjät valitsivat Kaj Halmeen Vuoden yrittäjäksi vuonna 2011. Hän jäi ansaitulle eläkkeelle vuonna 2013, mutta jatkoi menestyksellisen yrittäjäuransa jälkeen hallituksen puheenjohtajana. Hänelle oli tärkeää huolehtia työntekijöiden viihtyvyydestä ja ammattitaidon kehittämisestä, ja monien työntekijöiden pitkät työurat ovat osoitus hänen strategiansa onnistumisesta. Nina Tønnessen Kirjoittaja on Kaj Halmeen serkun tytär ja sekä Oy Emil Halme Ab:n että Oy Emilsberg Ab:n hallituksen jäsen.

Tilaa Leivonnan teknologia -kirja Leipuriliitosta Suomen Leipuriliiton kustantama Leivonnan teknologia – Ruokaleipä -kirja pureutuu perusteellisesti ruokaleivän leivonnan jokaiseen vaiheeseen. Kirja ilmestyi vuonna 2017. Leivonnan teknologia -kirja on suunnattu niin leipomoalan ammattilaisille kuin opiskelijoillekin. Sitä voi tilata Suomen Leipuriliiton nettisivuilta www.leipuriliitto.fi kohdasta julkaisut. Kirja maksaa 39,60 euroa (sis. alv.). Kirjassa käydään läpi leivänteon koko prosessi; raaka-aineet, taikinanteko, paisto, jäähdytys ja pakkaaminen. Esillä ovat myös tuotekehitysprosessi, kylmä- ja pakasteleivonta, laatujärjestelmät, leivontavirheet, gluteeniton leivonta sekä tietenkin leivonnan raakaaineet sekä koneet ja laitteet. Kirjaan kuuluu myös seikkaperäinen hakemisto sekä alan terminologiaa selvittävä sanasto. Kirjassa on runsas kuvitus. Kotisivultamme voit tilata myös muita oppikirjojamme, Kondiittorin käsikirjaa sekä Kahvileipäkirjaa, joiden hinta on 22 euroa (sis.alv.).

LEIPURI 6 / 2021

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri-lehti 95 vuotta, nro 6/1926 Lehdessä on kirjoitus osuustoimintamuotojen välisestä kilpailusta. Erityisesti mainitaan osuuskaupat ja osuuskassat, jotka molemmat voivat harjoittaa talletusliikettä. Osuuskaupoissa varat palvelevat kirjoituksen

mukaan pelkästään kulutusta, kun taas osuuskassojen talletukset annetaan pienviljelyksen edistämistarkoituksiin. Huolestuneita ollaan siitä, että osuuskauppojen säästökassat ovat saaneet haltuunsa suuret määrät varoja, jotka luonnostaan muutoin kuuluisivat osuuskassoille. Etenkin maaseudun pienet pääomat ovat näin pois tuotannon palveluksesta. Kirjoi-

tuksessa todetaan, että ” on sanottu, että osuuskauppojen säästökassaliikkeeseen sisältyy luotto-olojemme tervettä kehitystä uhkaava vaara.” Niinpä Suomen Pankin sanotaan syystäkin ryhtyneen ohjaamaan näiden rahalaitosten korkopolitiikkaa oikealle tolalle.

Leipuri-lehti 75 vuotta sitten, nro 6/1946 Lehdessä on kutsu Leipuriliiton vuosikokoukseen Turkuun. Kokouspäivänä on luvassa myös tutustumista turkulaisiin teollisuuslaitoksiin ja illalla juhla ravintola Seurahuoneessa. Seuraavana päivänä lähde-

tään seuramatkalle Suomen matkailijayhdistyksen turistimajalle Paraisiin. Helsingin Leipomoliikkeiden yhdistys on pitänyt ensimmäisen varsinaisen vuosikokouksensa Ravintola Fenniassa Helsingissä. Vuosikokoukseen sisältyvien aiheiden ohella keskusteltiin myös johtaja Anton Määttäsen tekemästä ehdotuksesta, että yhdistykseen kuuluville leipomoille hankittaisiin

yhteinen lääkäri. Vilkkaassa keskustelussa kävi ilmi, että sellaiseen olisi mahdollisuuksia. Asia jätettiin johtokunnan hoidettavaksi. Suomen Höyryleipomo on vaihtanut omistajaa. Tehtaan uusi omistaja on Matin Leipä oy -niminen yhtiö, joka on perustettu Helsingin Mylly ja Kauppa oy:n aloitteesta. Tehtaan toimintaa tullaan jatkamaan entiseen tapaan eli valmistamalla ainoastaan kuivaa leipää.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 6/1961 Frankfurtin suureen leipomonäyttelyyn oli pystytetty ’Kansakuntien leipomo’, jossa esiintyi ammattilaisia kaikkiaan kahdeksasta maasta, niiden joukossa Suomi. Useimmat esiintyjäryhmät valmistivat ruokaleipää ja kahvileipää, olivathan kysymyksessä leipomomessut. Suomalaiset leipoivat kolmihenkisellä joukkueella, johon kuuluivat mestarit Matti Leskinen ja Toivo Matikainen Helsingistä sekä Kasperi Löfgren Tampereelta. He valmistivat karjalanpiira-

koita, korvapuusteja, kahvipitkoja, Porvoon tippoja sekä tippaleipiä. Kaikki nämä olivat saksalaisille ammattimiehille uusia. Suurinta kiinnostusta herätti tippaleivän paisto. Lehden mukaan suomalaisista leivonnaisista ei jäänyt muruakaan myymättä. Edellä mainitun tapahtuman eli Frankfurtin messujen yhteydessä pidettiin myös kansainvälisen Leipuriliiton UIB:n kokous. Siellä useat maat olivat kertoneet leivän hintatilanteesta. Niiden mukaan hintoja oli korotettu, mutta tilanne ei ollut kuitenkaan parantanut yrittäjien asemaa. Palkankorotukset ja kustannusten nousu ovat eliminoineet hinnankorotukset. Leivän

hintasäännöstelystä on useimmissa maissa jo päästy, mutta esimerkiksi Italiassa se on edelleen voimassa. Lehdessä kerrotaan myös, että Vaasan Höyrymylly on päättänyt rakentaa suuren näkkileipätehtaan Hollantiin Weerenin kaupunkiin. Tehdas rakennetaan 160-miljoonaista kuluttaja-aluetta ajatellen ja on myös kooltaan sen mukainen, investointina noin 2,5 miljardin markan arvoinen. Suomessa Kauppahuone Gustav Paulig täyttää 85 vuotta. Paitsi että Paulig on maamme suurin kahvipaahtimo, se on myös merkittävä teen ja mausteiden pakkaaja ja lisäksi sillä on pakaste-, jäätelö sekä herkkusäilyketehtaat.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 6/1981 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Ravitsemustoimikunta on jättänyt mietinnön, jonka on tarkoitus toimia myös elintarvikkeiden kulutuksen ohjenuorana. Viljavalmisteiden osalta sanoma kuulostaa varsin tutulta, sillä mietinnön mukaan viljavalmisteiden ja erityisesti täysjyvävalmisteiden käyttöä tulee lisätä nykyisestään. Viljavalmisteet ovat suomalaisen

LEIPURI 6 / 2021

arkiravinnon tärkeimmät hiilihydraattilähteet. Seinäjoella ovat Balmerin leipomon kondiittorit valmistaneet 32 metriä pitkä äitienpäiväkakun, jota tarjoiltiin Seinäjoen Mailajussien ja Imatran välisen pesäpallo-ottelun yhteydessä. Kakku koottiin ja viimeisteltiin paikan päällä. Viidelletuhannelle henkilölle tarjoiltuun kakkuun kului mm. 6000 munaa, 200 kiloa sokeria ja 200 kiloa vehnäjauhoja. Kermaa meni 350 litraa ja viinirypäleitä koristeluun 100 kiloa. Leipomoiden energiansäästöistä on pidetty kursseja, jotka ovat keränneet yhteensä noin

parisataa leipuria ympäri Suomen. Kursseja vetivät VTT:n tutkijat Aimo Jussila, Matti Laukkanen ja Jorma Railio. Koulutusta ovat saaneet myös ammattikoulujen leipomolinjan opettajat, joille Leipuriliitto järjesti nelipäiväiset jatkokurssit konditoriatyön opetuksesta Roihuvuoren ammattikoulussa. Leipurien Tukun yhden iltapäivän kurssilla toista sataa leipomoyrittäjää puolestaan kohensi taseiden lukutaitoaan Tukun varatoimitusjohtajan Raimo Arvolan johdolla.

v UUTUUDET v

Valion uutuuksia

Tex Mex seuraavalle tasolle Pauligin uusi Next Mex on täysin uusi tuotesarja, jonka mauan sanotaan eroavan aiemmista Santa Maria Tex Mex -tuotteista. Lähtökohtana ovat meksikolaiset makuelämykset ja ruokarekoista tutut mielenkiintoiset ja raikkaat makuyhdistelmät. Next Mex -sarjan tuotevalikoimasta löytyvät maissista ja vehnästä valmistetut minitortillat, kolme erilaista maustetahnaa kasviksille, kanalle tai lihalle sekä säväyttäviä salsoja: Taqueria, Peach & Chili ja Tomatillo. Lisäksi tuotesarjaan kuuluu lime- & jalapeñomajoneesi. Santa Maria -brändin Tex Mex -valikoima täydentyy myös uusilla värikkäillä porkkanaa ja punajuurta sisältävillä tortilloilla sekä erityisesti kasvisten maustamiseen sopivalla Chili & Lime Taco -mausteseoksella. Lisäksi valikoimaan tulee No Salt or Sugar added Taco -mausteseos, joka sopii erityisesti jauhelihalle.

Atrian kätevä marinadipakkaus Tänä syksynä Atria tuo myös kanafileisiin muovia säästävän Rullaa & Mausta -pakkauksen, jolla kotikokki voi maustaa tuotteen itse. Pakkaus sisältää kolme kevyesti suolattua kanan fileepihviä ja mausteosion kirkkaan yrttiöljyn (60 g). Ruohosipulin ja pippurin pikantti yhdistelmä sopii erityisesti kanalle. Lihan laadun pystyy toteamaan helposti itse, sillä mausteet eivät peitä fileepihvejä. Pakkauksen öljyn voi hyödyntää paistamiseen, muuta öljyä ei tarvita. Makuvarianttina myös Atria Kanan Fileepihvit Valkosipuli-basilika -mausteöljyllä 380 g. Rullaa & Mausta -pakkaus palkittiin Pohjoismaiden parhaana pakkauksena kategoriassaan Scan Star 2020 -kilpailussa.

Valio on kasvattanut Ei lisättyä sokeria -tunnuksella merkittyjen jogurttien valikoimaa Luonnonjogurtti+ uuniomena ja Luonnonjogurtti+mango & persikka -mauilla. Pikarit, 150 g on valmistettu kartongista, joten ne voi kierrättää kartonkikeräykseen. Valio Oddlygood Bake & Dessert on kasvipohjainen vaihtoehto maustetulle rahkalle. Sen voi nauttia sellaisenaan, ja lisäksi se sopii jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Makuvaihtoehtoina vanilja sekä vadelma & mustikka. Pakkaus 200 g pikari. Uutuus on myös Valio Oddlygood Easy Whipping, joka on kasvipohjainen vaihtoehto vispikermalle. Kuten Bake&Dessert, se on 100 % kasviperäinen, gluteeniton ja valmistettu Suomessa.

Maukasta ja terveellistä helpotusta arkeen Uudet Myllärin Vadelmarenkaat saavat makunsa aidosta vadelmasta. Murot sisältävät suomalaista täysjyväkauraa ja 100 grammassa muroja on 14 grammaa sokeria. Banaaninmakuiset Myllärin Murotyynyt sisältävät 43 % suomalaista täysjyväkauraa ja 100 grammassa muroja on 11 grammaa sokeria. Myllärin murot valmistetaan Helsingin Myllyn tehtaalla Närpiössä kotimaisista viljoista. Tuotteille on myönnetty Sydänmerkki. Lettujen ja pannukakkujen valmistukseen on tarjolla valmiissa annospussissa (300 g) oleva Myllärin Pinaattilettujauho sekä Lettu- ja pannukakkujauho (1 kg). Kumpaankin jauhoon lisätään vain neste, sekoitetaan ja paistetaan pieniä tai isoja lettuja. Vaihtoehtoisesti voi valmistaa pannukakun uunissa ja höystää sen esimerkiksi jauhelihalla tai paistaa vohveleita. Kumpikaan jauhoseos ei sisällä maitoa tai kananmunaa. Myllärin-tuotteet valmistetaan kotimaisesta, lähellä kasvaneesta viljasta. Myllyt pyörivät vesivoimalla tuotetulla vihreällä sähköllä ja lämpöenergiaa tuotetaan omassa biovoimalassa kaurankuoria polttamalla. Vuodesta 2020 alkaen Myllärin-tuotteiden valmistus on hiilineutraalia.

Rostis saa kaksi uutta makua valmisruokahyllyyn Leipomo Rostiksen Rostis iski viime vuonna suomalaisten makumaailmaan. Sen ruiskuoren sisällä on riisipuurotäyte, voita ja kananmunaa. Rostenin ja HKScanin aloittaman kumppanuuden myötä Rostis saa nyt kaksi uutta makuvaihtoehtoa. Uudet tuotteet ovat HK Rukiinen Rostis Kana-kaura ja HK Rukiinen Rostis Kinkku-pekoni. Ne on pakattu kahden kappaleen pakkaukseen ja löytyvät kaupan valmisruokahyllystä. Kinkku-pekoni-Rostiksessa on riisiä ja suomalaisesta lihasta tehtyjä kinkku- ja pekonikuutioita maustettuna pippurilla. Kana-kaura-Rostis on tehty kotimaisesta broilerista ja kaurasta. Kummatkin Rukiiset Rostikset ovat kuitu- ja proteiinipitoisia ja laktoosittomia. Rostikset valmistetaan Leipomo Rostenilla Turussa ja HKScan hoitaa myynnin ja jakelun.

Syksyn uutuuslevite Uusi Keiju Merisuola (70 %) on kasvipohjainen levite, joka sisältää hienoksi jauhettua merisuolaa. Levite sopii hyvin myös ruoanvalmistukseen ja leivontaan. Uutuuslevite on kehitetty Bunge Finlandin omalla tehtaalla Raisiossa. Sen pääraaka-aineena toimii rypsiöljy, joka sisältää runsaasti hyvinvointia tukevia omega-3-rasvahappoja. Suomessa valmistettu Keiju Merisuola erottuu muista markkinoilla olevista merisuolaa sisältävistä levitteistä täysin kasvipohjaisena tuotteena. Tuote ei sisällä lainkaan palmuöljyä ja on lisäaineeton, laktoositon ja maidoton. Pakkauskoko on 400 grammaa.

LEIPURI 6 / 2021

v UUTUUDET v

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Alkoholitonta alkoholia The Helsinki Distilling Companyn tislaajamestari Mikko Mykkänen master blender Kai Kilpinen ovat muun tislauksen ohella kehittäneet vuoden ajan prosessia alkoholittoman tisleen valmistamiseksi. Ensimmäinen suomalainen ”alkoholiton alkoholi”, juomasekoituksiin sopiva Helsinki Nolla saatiin laajaan vähittäiskauppajakeluun syyskuun alussa. Juoma on valmistettu tislaamon palkitulla giniosaamisella ja saa makunsa katajanmarja- sekä muista mauste- ja yrttitisleistä. Ne sekoitetaan salaisella reseptillä ja tislaamon kehittämällä innovatiivisella valmistustavalla. Helsinki Nollan tekijät vakuuttavat sen sisältävän riittävästi makua, jotta se mahdollistaa aidon drinkkielämyksen ilman alkoholia. Heidän mukaansa se ei ole makuvettä, vaan yrttitisleestä ja mausteista valmistettu alkoholiton juoma, joka tukee laadukasta tonic-vettä sekä muita cocktailien rakennusaineita. Nolla myydään puolen litran pulloissa, jonka hinta on noin 15 euroa.

Erikoistukkukauppaa

Välipalan proteiini kananmunasta Munax Oy on tuonut kauppoihin välipalauutuuden nimeltä PURE Snack. Se on kylmähyllyssä myytävä lusikoitava herkku, jonka proteiinit tulevat suomalaisesta kananmunan valkuaisesta. Tuote on valmistettu Suomessa, luonnonmukaisesti fermentoimalla. Menetelmä mahdollistaa hyvän maun, vähän kaloreita ja lohkeavan rakenteen. Uutuus ei sisällä maitoa, soijaa, viljaa tai makeutusaineita. Sokeria on lisätty vain sen verran mitä hapattamisessa tarvitaan. Kolme makua ovat mango, marjat ja banaani. Pakkaus 175 g pikari.

LEIPURI 6 / 2021

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä. WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille. CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 6 / 2021

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi Tmi Tarmo Palomaa

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com Puh: +358207921308 Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 7/2021 ilmestyy viikolla 43

LEIPURI 6 / 2021

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

P. 0207 815 400

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti.

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia

pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

22.-26.1.2022 SIGEP, Rimini Italia Leipomo-, jäätelö-, kahvila- ja konditoria-alan messutapahtuma. Messut 22.-26.1.2022 järjestetään perinteisenä messutapahtumana. Messuilla on noin 1250 näytteilleasettajaa 28 näyttelyhallissa. Viiden päivän aikana messuilla järjestetään yli 1300 tapahtumaa: luentoja, näytösesityksiä, workshopeja, kilpailuja ja paljon muuta.

LEIPURI 6 / 2021

LEDAREN

Planera och förbereda evenemang – ställa in dem efter förberedelserna

inlands Bageriförbunds årsmötesevenemang, Bagardagarna, ordnades 13.8–15.8.2021 på Fiskartorpet i Helsingfors. På grund av coronanyheter under föregående veckor minskade evenemanget från över 400 deltagare till cirka 100 deltagare. Trots att inga officiella hinder för att ordna Bagardagarnas evenemang fanns beslutade sig Bageriförbundets styrelse för att ställa in bland annat leverantörernas bransch utställning. Nya coronabegränsningar fastställda av myndigheter trädde i kraft först veckan efter evenemanget. Inställningen i augusti 2021 var att en ansvarig evenemangsorganisatör i Finland är en aktör som inte organiserar särskilt många evenemang. Förbundets styrelse beslutade ändå att de personer som vill anlända till Helsingfors för att fira årsmötesveckoslutet skulle ha en möjlighet att göra detta. Det var bra att man gjorde så. Enligt feedback som vi fått var de mer småskaliga Bagardagarna en succé, de som kom såg ut att trivas bra och coronan besökte inte ”de vaccinerades fest”. Bageriförbundets kontors och Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät:s gemensamma förberedelsearbete, som tagit ett och ett halvt år, gick tyvärr mestadels förlorat och avbeställningskostnader för evenemangen återstod för Bageriförbundet att betala. Det är självklart irriterande att Bagardagarna har blivit mer småskaliga än vad som planerats, när jag vet att många människor har ansträngt sig mycket inför evenemanget och använt mycket av sin egen fritid för förberedelsearbetet. Men jag kan bara föreställa mig hur det kändes för de människor som förberedde Helsingfors festveckor, när det på grund av de nya coronabegränsningarna ”bara fanns en smula kvar av festveckorna”, som man konstaterade i artikeln om ämnet i Helsingin Sanomat 23.8.2021. Stuba Nikula, verkställande direktör för festveckornas Evenemangsstiftelse, konstaterade i samma artikel i Helsingin Sanomat om inställningar av festveckorna: ”Det känns som om jag var en politisk fånge under Stalins förföljelser. På förmiddagen grävde man ett dike och på eftermiddagen fyllde man igen samma dike. Samma sak upprepades följande dag. På detta sätt lyckades man så småningom bryta ner fångarnas psyke.” Det ovannämnda påståendet beskriver väl frustrationen inför myndigheternas verksamhet inom evenemangsbranschen. Enligt artikeln i Helsingin Sanomat: ”Cirka tusen människors arbetsinsatser gick förlorad eller användes inte. Sammanlagt cirka 600 konstnärer hade förberett 200 presentationer. När man tar med cirka 150–200 andra anställda, från ordningsvakter till ljudtekniker och chaufförer, börjar man förstå hur mycket kunnande som krävdes för evenemanget”. Enligt artikeln förorsakade festveckorna 2,5 miljoner euro i kostnader*. Dessa ska festveckorna ansöka om från arbets- och näringsministeriet med stöd av evenemangsgarantin. Kommentarer av verkställande direktören för Evenemangsstiftelsen påminner mig om när jag för flera år sedan konstaterade för konkurrensmyndighetens forskare: ”er undersökning, som har

LEIPURI 6 / 2021

fortsatt redan många år, påminner om Stalins anvisning: det finns inga oskyldiga människor, det finns bara dåligt undersökta ämnen, och när ni undersöker tillräckligt mycket hittar ni nog något något”. Människor, som är frustrerade över myndigheternas verksamhet, säger ibland sådant som det inte nödvändigtvis lönar sig att ”släppa ut ur munnen”. En stor fara, också i Finland, är att enskilda representanter för myndigheten blir sårade över ovannämnda kommentarer. Kanske några som inte vet något om ämnet tycker sig ha en bra orsak till att bli sårade. Efter sådana kommentarer är representanter för myndigheten ofta ännu mer entusiastiska och småaktiga eftersom få representanter för myndigheten har så stark självkänsla att de kan ignorera frustrerade människors kommentarer med axelryckning. Var och en förstår att ärenden framskrider bäst när människor bemöter varandra med vänlighet. Å andra sidan bör man ändå alltid komma ihåg att det första steget till korruption är att förutsättningen för positiva myndighetsavgöranden är att man fjäskar eller bugar och bockar för myndigheten. Myndigheternas otydliga verksamhetssätt och godtyckliga beslut under coronatiden har i alla fall tagit trovärdighet från myndigheternas neutrala verksamhet. De största skadelidande parterna har varit både företag inom restaurangbranschen och aktörer inom evenemangsbranschen. Det har varit positivt att följa hur till exempel statsrättsexperten Pauli Rautiainen offentligt och regelbundet har lyft fram missförhållanden gällande myndigheternas verksamhet. I stället är det konstigt att till exempel justitiekanslern inte har hittat något att kritisera i myndigheternas verksamhet. Justitiekanslern ser ut att ha agerat mer som assistent och rådgivare för myndigheternas beslut än som övervakare av myndigheternas verksamhet under hela coronakrisen. Ibland funderar jag om lagarna följs i myndigheternas verksamhet endast när det passar för myndigheten själv? Det ser ut att finnas ett korn av sanning i det gamla ordspråket ”politik avgör det som är viktigt, juridik passar för det mindre viktiga”. Man har velat ”putsa bordet” även med Finlands grundlag eftersom den har varit ”ett hinder för nödvändiga åtgärder”, såsom det stod i nyheterna förra våren. Alltså lagen, som har fastställts för att trygga medborgare mot myndigheternas godtycke, var ett hinder för myndigheternas nödvändiga beslut. Vi måste bara hoppas att myndigheterna i framtiden ska respektera Finlands lagar i sin verksamhet, med början i grundlagen. Finland ska vara en rättsstat som följer lagarna och inte bara låtsas att vara en. Mika Väyrynen

*De kostnader som Bageriförbundet ska betala var lyckligtvis

inte så stora, men å andra sidan ersätter evenemangsgarantin inte inställda evenemang eftersom begränsningarna trädde i kraft först efter Bagardagarna.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon Pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 6 / 2021

Leipuri 6/21

Articles inside

Ledaren

Palveluhakemisto

Uutuuksia

Leipurissa kirjoitettua

Merkkipäivät, vainajat, palkinnot

Kolumni

Leipuriopiskelijat soutivat samassa veneessä

Murusia

Suomalaiset ovat ahkeraa leivänsyöjäkansaa

Mitä toimialajärjestöjäsenyys Suomen Yrittäjissä tarkoittaa?

ETL:n uusi toimitusjohtaja Mikko Käkelä haastattelussa

Vuosikokous valitsi Kari Meltovaaran uudelleen puheenjohtajaksi

Lastenretki räätälöitiin pienelle porukalle

Raisio Open golfattiin aurinkoisessa säässä

Mikael Pentikäinen: Leipuriliitto tervetullut Suomen Yrittäjiin

Pääkirjoitus

Juhlaillallinen lähes sadan hengen voimin

Jäsenyritykset