Leipuri 6-2022

Pääkirjoitus

SISÄLTÖ

Vuosikokous - huolena julkishallinnon päättäjien joustamattomuus

Leipuriliton tiedote: Huolena julkisen sektorin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja joustamattomuus

Leipuripäivät Vaasassa 8 Golfissa runsas osanotto 10 Vuosikokouksen alla mielenkiintoisia puheita 12 Kari Meltovaara puuttui puheessaan julkisiin hankintoihin 16 Mainio retki Bock’s Corner Breweryyn 18 Juustobuffetissa herkuteltiin ja viihdyttiin 20 Näyttelyssä aika vierähti nopeasti 28 Vetävää musiikkia Conditen tahtiin 29 Lapset viihtyivät Stundarsissa

Juhlaillallisen jälkeen kannat kattoon 34 Aurinkoisen herkut maistuivat Naantalin Asuntomessuilla

Kolumni Monimuotoisuudella turvaa tulevaisuuteen

Merkkipäivät, nimitykset, alueyhdistykset ja yritykset

Pellonpiennarpäivillä puhuttiin rukiista

Hamppu kiinnostaa nyt leipomoita

Ruuan vastuullisuusymmärrystä tutkittu

Murusia

Leipurissa kirjoitettua

Uutuuksia

Palveluhakemisto

Ledaren Årsmöte – bristande flexibilitet bland beslutsfattarna inom den offentliga förvaltningen väcker oro

Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Syyskuu 2022

Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi

Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Vuosikokous - huolena julkishallinnon päättäjien joustamattomuus

Suomen Leipuriliiton 122. vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät järjestettiin noin 375 osallistujan voimin elokuussa Vaasassa, jonne leipurikunta kokoontui viettämään viikonloppua yhdessä yhteistyökump paniensa kanssa. Perjantai aloitettiin perinteiseen tapaan Ravintoraisio Oy:n golf -kilpailulla ja iltaa jatkettiin Valio Oy:n juustobuffetilla. Lauantaiaa muna järjestettiin liiton virallinen vuosikokous, ja päivää jatkettiin leipomoalan tavarantoimittajien ammatillisella näyttelyllä. Lisäksi lauantain ohjel maan kuuluivat perinteinen Fazer Myllyn järjes tämä lastenretki sekä Condite Oy:n musiikkituokio, ja lauantai päättyi juhlaillalliseen.

Oli ilo nähdä leipomoalan toimijat kahden koronavuoden jäl keen viettämässä isolla joukolla yhteistä viikonloppua Vaasassa. Jokainen tietää, että haasteelliset ajat eivät ole toimialalla koro narajoitusten poistuttua vähentyneet, pikemminkin päinvastoin. Vallitseva talous- ja maailmantilanne huomioiden oli hienoa, että Leipuripäiville saapui henkilöitä 64:stä eri leipomo- ja kondito ria-alan yrityksestä, niin lapsia, nuoria, keski-ikäisiä kuin myös heitä vanhempia, siis varsinaisia aikuisia.

Leipomotoimialan yhteisöllisyys ja pitkät perinteet ovat olleet leipomo- ja konditoriayrittäjien vahvuus vuosikymmenien ajan. Se on varmasti myös yksi suurimmista syistä siihen, että vuonna 1900 perustettu liitto jatkaa edelleen toimintaansa ja Vaasassa järjestettiin siis jo 122. vuosikokous*.

Liiton vuosikokouksessa Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara toi vuosikokouspuheessaan (ks. jäljempä nä s.12-13) esille, miten Venäjän hyökkäyssodan seurauk sena ”lähes kaikkien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet samanaikaisesti ja erittäin voimakkaasti”. Erityisenä ongel mana Meltovaara nosti esille julkishallinnon eli kuntien ja valtion laitosten toiminnan ja näiden haluttomuuden toimi tussopimusten avaamiseen.

Liiton puheenjohtajan näkemykseen on helppo yhtyä. Julkis hallinnon toimintaan ja heidän laatimiin sopimusehtoihin täy tyy saada muutos tavalla tai toisella. Tiedossa on, että erityisesti pienet ja keskisuuret leipomot ja konditoriat ovat puristuksissa suurten toimijoiden keskellä. Leipomoalan raaka-ainetoimittajat, esimerkiksi myllyt, irtisanoivat keväällä 2022 sopimukset kesken sopimuskauden. Mutta ostajapuoli, kuten erityisesti yksittäisten kuntien ja valtion laitosten virkamiehet, ovat ilmoittaneet pitäy tyvänsä voimassa oleviin sopimuksiin ja että he eivät edes suostu neuvottelemaan muutoksista. Tilanne on yksittäisten yritysten kannalta täysin kohtuuton.

On kestämätöntä, että virkakoneisto laatii ensin Julkisista han kinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain perusteella kohtuuttomia sopimusehtoja. Ja sen jälkeen yksittäiset virkamie het vetoavat näihin sopimusehtoihin ja ilmoittavat, kuten erääs säkin tapauksessa, että sopimuksemme mukaan ”hintoja voidaan muuttaa aikaisintaan 1.1.2024 ja muutosehdotus tulee tehdä 4

kuukautta ennen” vuodenvaihdetta.

Monilla paikkakunnilla neuvottelut ja muu tokset julkishallinnon toimijoiden kanssa ovat onnistuneet, kun taas tietyillä paikkakunnilla vir kamiehet pitäytyvät tiukasti kiinni laatimissaan sopimuksissa. Jälleen kerran tulee mieleen vanha sanonta, että ”säännöt eivät ole kaikille samat”. Tuo sanonta tulee usein muutoinkin mieleeni, kun yksittäiset yrittäjät ottavat yhteyttä ja kerto vat kokemuksistaan julkishallinnon virkamiesten kanssa. Olisi mielenkiintoista toimitussopimuk siin liittyen tietää, että ovatko ”säännöt” olleet kaikenkokoisille yrityksille samanlaiset edes niillä paikkakun nilla, joilla virkamiehet ovat sopimuksiin vedoten kieltäytyneet neuvotteluista yksittäisten yritysten kanssa.

Julkishallinnon laatimien toimitussopimusehtojen on tiedet ty aina olleen kohtuuttomia ja yksipuolisia, mutta normaalissa markkinatilanteessa yritykset ovat pystyneet jotenkin toimimaan näillä virkakoneiston laatimilla sopimusehdoilla**. Mutta par haillaan eletään täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa muu tokset markkinoilla tapahtuvat entistä nopeammin. Positiivista on se, että monilla paikkakunnilla ruokahankinnoista vastaavilla päättäjillä on ollut hankalassa tilanteessa ”pelisilmää”. He ovat ymmärtäneet, että poikkeuksellisessa markkinatilanteessa ei voi da toimia entisin ehdoin, vaan myös virkakoneiston pitää pystyä joustamaan. Tämä on mahdollistanut sen, että myös pienet ja keskisuuret leipomot ovat pystyneet jatkamaan tuotteiden toi mittamista julkishallinnon kohteisiin. Mutta suomalaisessa vir kakoneistossa on aivan liian paljon päättäjiä, joiden pelisilmä on hävinnyt valta-aseman myötä.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu antoi 11.8.2022 kaksi suosi tusta***, joiden tavoitteena on edistää elintarvikeketjun kustan nuskriisin ratkaisemista ja parantaa sen kannattavuustilannetta. Toivottavasti tämänkaltaiset suositukset lisäävät myös virkako neiston yksittäisten virkamiesten ymmärrystä ja joustavuutta.

Mika Väyrynen

*Myös muissa pohjoismaissa Leipuriliitot ovat pitkäikäisiä. Tans kan Leipuriliitto on 126-vuotias, Norjan 124-vuotias ja Ruotsin muutaman kuukauden Suomen Leipuriliittoa nuorempi, kuiten kin myös 122-vuotias.

** Leipuri-lehden pääkirjoituksessa 7/2018 ”Julkiset hankinnat –Julkista teatteria” totesin muun muassa: ”Erään suuren kaupungin tarjouspyynnössä edellytetään, että tuotteita tarjoavan leipomon tulee antaa tuotteilleen nyt syksyllä 2018 kiinteät hinnat, jotka ovat voimassa tammikuun 2020 loppuun asti. Hintojen tulee siis olla kiinteät riippumatta siitä, mitä esimerkiksi raaka-aineiden ja/tai energian hinnalle tuona aikana tapahtuu”.

*** Suositus elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjen tarkentami seksi ja Suositus toimenpiteistä elintarvikeketjun kannattavuus tilanteen parantamiseksi (ks. jäljempänä s.43)

Tiedote 18.08.2022: Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuivat Vaasassa 12.8.-14.8.2022 - Huolena julkisen sektorin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja joustamattomuus

Huolenaiheena hankintalaki ja erityisesti julkisen sek torin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja jousta mattomuus

Virkamiehet piiloutuvat hankintalain taakse, kieltäyty vät neuvotteluista, vetoavat laatimiinsa pitkäkestoisiin sopimuksiin ja vaativat leipomo- ja konditoriayrittäjiä toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toi mintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta.

taakse ja kieltäytyvät neuvotteluista. On aivan käsittämätöntä, että leipomoyrittäjiä vaaditaan toimittamaan tappiolla pitkiä jak soja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta”.

Vaasa toimi isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomo- ja kon ditoriayrittäjien kokoontuessa 12.8.- 14.8.2022 sidosryhmineen pitämään 122. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä yli 375 henkilön voimin. Vuonna 1900 perustetun Suomen Lei puriliiton pitkäaikaisista perinteistä kertoo paljon se, että vuosi kokous on järjestetty jo seitsemän kertaa Vaasan piiriin kuulu vien leipuri- ja konditoriayrittäjien kanssa, ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 ja edellisen kerran vuonna 2007.

Parin koronavuoden jälkeen normaalilla tavalla järjestetyt Leipuripäivät olivat haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta erittäin hyvähenkinen viikonlopputapahtuma, ja samalla hieno osoitus leipomo- ja konditoria-alan yritysten yhteisöllisyydestä, mihin tärkeän lisämausteen toivat mukana olleet alan yhteistyö kumppanit, raaka-aine- ja konetoimittajat jne. Yhteisöllisyys ja pitkäaikaiset perinteet ovat olleet leipuri- ja konditoriayrittäjien voimavara jo yli vuosisadan ajan. Jälleen kerran leipomoiden ja konditorioiden edustajat perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuivat viettämään yhteistä viikonloppua, tällä kerralla Vaasaan.

Liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara nosti lauantaina 13.8.2022 Scandic Waskiassa pitämässään vuosikokouspuhees sa esille huolensa ja paheksuntansa julkisen sektorin elintarvi kehankintoihin liittyen. Meltovaara muun muassa totesi, että ”erikoista ja erittäin ongelmallista on nimenomaan kuntien ja valtion laitosten käytös ja niiden totaalinen haluttomuus toimi tusketjujen avaamiseen. Virkamiehet piiloutuvat hankintalain

Leipuriliitto toteaa, että monilla paikkakunnilla julkisen sek torin ruokahankinnoista päättävät henkilöt vetoavat julkissek torin laatimiin joustamattomiin, pitkäkestoisiin, kohtuuttomiin ja hyvän kauppatavan vastaisiin sopimusehtoihin. Toisilla paik kakunnilla ruokahankinnoista päättävät henkilöt ymmärtävät vallitsevan tilanteen, ja ovat valmiita neuvottelemaan asiassa. Erilaiset käytännöt eri puolella Suomea johtavat vallitsevassa markkinatilanteessa, lähes kaikkien kustannusten noustessa, eri tyisesti yksittäisten pienten ja keskisuurten yritysten osalta täysin epätasa-arvoiseen ja kohtuuttomaan tilanteeseen. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista ei toimi oikealla taval la varsinkaan kriisitilanteissa, kuten nyt nähdään elintarvikealan toimintaympäristön muututtua perinpohjaisesti Venäjän hyökät tyä Ukrainaan.

On positiivista, että elintarvikemarkkinavaltuutettu antoi 11.8.2022 suositukset sekä ”toimenpiteistä elintarvikeketjun kan nattavuustilanteen parantamiseksi” että ”elintarvikeketjun sopi muskäytäntöjen tarkentamiseksi”. Leipuriliitto toteaa, että pelkät suositukset eivät asiassa kuitenkaan todennäköisesti riitä, vaan todellisia toimia tarvitaan, tarvittaessa myös lainsäädännöllisiä, jotta yksittäisten virkamiesten toiminta ja asenne muuttuu. Vir kamiesten tulee myös kohdella kaikenkokoisia yrityksiä tasapuo lisesti, yritysten koosta riippumatta.

Leipuriliitto muistuttaa, että toimialamme on muusta elintar viketeollisuudesta poiketen sekä yritys- että työvoimavaltainen. Yli kolmasosa (35 %) elintarviketeollisuuden yrityksistä on lei pomoalan yrityksiä ja alamme työllistää lähes 25 % elintarvikea lan työvoimasta. Yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja myös valtiovallan etu on se, että toimialamme säilyy mahdollisimman monipuolisena, monimuotoisena sekä yritys- ja työvoimavaltai sena myös tulevaisuudessa.

Muhkeita ja maukkaita gluteenittomia uutuuksia

Tervetuloa Leipurin tapahtumaan 12.10.2022 Vantaalle!

Gluteenittomien tuotteiden suosion kasvu jatkuu edelleen. Tule mukaan Leipurin Baking Centeriin kuulemaan tuoreita ideoita ja tuoretta tietoa markkinoista sekä tutustumaan upouusiin resepteihin ja gluteenittoman leivonnan parhaisiin laitteisiin. Samalla tietysti maistellaan Leipurin koekeittiön loihtimia herkkuja.

Löydät lisää infoa ja ilmoittautumiskaavakkeen osoitteesta www.leipurin.fi/uutta-gluteenitonta

Leipurin Baking Center ja tuotekehitystiimi www.leipurinstore.com

Mukava tavata pitkästä aikaa Leipuripäivillä

Leipuripäivät Vaasassa 12.-14.8.2022 keräsivät yhteen hienon joukon leipureita ja heidän yhteistyökumppaneitaan. Ohjelma vietiin läpi tutulla kaavalla, ja tapahtumaan osallistui noin 375 henkilöä.

Leipuripäiviä isännöi Vaasan Piirin Leipomo yhdistys, jonka puheenjohtaja Andreas Knip (vas.) toivotti Harri Jaakkolan, Leivon Leipo mo, tervetulleeksi tapahtumaan.

Tapahtumapaikkana merellises sä Vaasassa toimi Hotel Scan dic Waskia, joka sijaitsee Vas kiluodossa, parin kolmen ki lometrin päässä kaupungin keskustasta. Käytännössä kaikki päätapahtumat olivat Waskiassa.

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys oli puheenjohtaja Andreas Knipin johdolla valmistellut Leipuripäiviä jo yli vuoden ajan yhdessä liiton toimiston kanssa. Työ tuotti hienon tuloksen, sillä järjestelyt sai vat runsaasti kiitosta.

Leipuripäivät aloitettiin perjantaina aamulla 12.8.2022 Raisio Open Golf-tur nauksella, johon osallistuneet saapuivat paikalle jo torstaina. Turnaus pelattiin Vaasan Golfin kentällä. Ne, jotka eivät golfanneet, mutta olivat paikalla jo perjan taina päivällä, saattoivat osallistua alueyh distyksen järjestämälle retkelle läheiseen pienpanimoon nimeltä Bock’s Corner Brewery. Perjantaina iltapäivällä vieraita viihdytti hotellin aurinkoisella terassilla Patrick Linman, jonka jälkeen siirryttiin nauttimaan Valion tarjoamasta upeasta juustobuffetista juomineen.

Lauantaina 13.8.2022 starttasi Fazer Myllyn lastenretki liikkeelle aivan ensim mäisenä, kello 9.15. Pian sen jälkeen eli kello 9.30 alkoi Leipuriliiton vuosikokous, jonka jälkeen siirryttiin tavarantoimitta jien näyttelyyn hieman ennen yhtätoista. Näyttelyn lomassa syötiin keittolounas ja näyttelyn päätyttyä nautittiin Condite Oy:n tarjoamasta musiikkihetkestä Scan dic Waskian terassilla. Intensiivinen päivä huipentui juhlaillalliseen, joka alkoi kello 19.30 Ravintola Waskiassa. Sen juontajana ja esiintyjänä toimi Krista Siegfrids, joka sai juhlakansan liikkeelle tanssilattialle he ti ensi tahdeista alkaen. Lauantaina kuten myös perjantaina oli mahdollisuus myös karaokeen hotellin yökerhon tiloissa.

Yksi jos toinenkin leipuripäivävieras päivitteli, miten mukavaa olikaan pitkästä aikaa nähdä kollegoja ja yhteistyökump paneita yhteisessä ammatillisessa tapah tumassa. Ja jälleen kerran nähtiin, ettei juhlimisen taito ole leipureilta unohtunut minnekään, hyvin monella ilta vierähti ai na pikkutunneille asti.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke ja Elina Matikainen

2 3

1. Leipuriliiton kunniajäsen Anders Bondén (vas.) vaihtoi ajatuksia Andreas Knips Hemba gerin Juhani Santalan kanssa.

2. Mauno Korhonen (oik.) Timo Parkkonen ja Arttu Hänninen tulivat Mikkelistä ja edustivat Suur-Savon Leipomoa.

3. Aetoleipurin Markku Kiiskinen ja Hanna Nis kanen olivat tulleet Leipuripäiville Kuopiosta.

4. Tamperelaisen Hakasen Leipomon Janne Hakanen ja Ullamaija Uusitalo totesivat monen muun tavoin, että Leipuripäiville oli jälleen mu kava tulla pitkästä aikaa.

5. Seniorit vesitauolla: Aarre Huovila, Kondito ria Huovila (vas.), Raimo Elonen, Elonen Oy Leipomo, Seppo Ojala, Ojalan Pakari sekä Esko Tuomisto, Pyymäen Leipomo.

6. Patrick Linman viihdytti vieraita perjantaina iltapäivällä Scandic Waskian aurinkoisella te rassilla.

7. Pulla-Pirtin Tiina (vas.) ja Sirpa Räinä nautti vat auringosta ja musiikista.

8. Tommi Jaakkola Mauste-Salliselta (vas.), Petri Laaksonen Kontion Konditoriasta sekä Anna Niininen Branderilta juttutuokiossa.

9. Hakafoodin Marko Lehojärvi ja Pirjo Heikki nen mukavissa tunnelmissa terassilla.

Kilpailun emännän, Ravintoraision Marjo Lehtisen ryhmässä pelasivat Raimo Liedes, Ramin Konditoria Kahvila (vas.) sekä Teemu Räinä, Pulla-Pirtti, joka löi myös kilpailun pisimmän driven.

Leipuripäivien golfissa runsas osanotto

Viisikymmentäyksi innokasta golfaajaa osallistui vuoden 2022 Leipu ripäivien yhteydessä järjestettyyn Raisio Open Golf -kilpailuun Vaa san Golfissa.

Raision isäntäväki Marjo Lehtinen, Ilkka Ojansivu ja Petri Liimatainen iloit sivat runsaasta osanotosta ja toivottivat koko joukon tervetulleeksi turnauk seen. Leipuripäivien porukkaa vastaanottamassa oli myös Vaasan Golfin toi minnanjohtaja Arto Sirviö

Tänä vuonna miesten ykkösenä ja kiertopalkintopokaalilla palkittiin Niko Määttä, Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo (38 p.). Pistebogeyn kakkosena palkittiin Thomas Silfverberg, Leipomo Rosten Oy (36 p.) ja kolmosena Lassi Hakanen, Hakasen Leipo mo Oy (35 p.). Naisten kiertopalkintopokaali ojennettiin Henna Frimanille, CGI Suomi Oy, jolla oli naisten paras tulos (34 p.). Scratch-sarjan parhaasta tuloksesta (82) vastasi Niko Määttä. Lisäksi palkittiin lähimmäs lippua lyönyt Erkki Timonen, Pielispakari Oy sekä ja pisimmän driven lyönyt Teemu Räinä, Pulla-Pirtti Oy.

Ravintoraision Ilkka Ojansivu (vas.), Petri Liimatainen (2. vas.) ja Marjo Lehtinen sekä Vaasan Golfin toiminnanjohtaja Arto Sirviö aloitusinfossa.

Kolmen miehen ryhmässä pelasivat Jarkko Petäjä, Suomen Kotileipomo/Leipomo Pe täjä (vas.), Mikko Kenttämaa, Perinne- ja luontaistuote P. Natunen ja Jukka Hämäläi nen, Kotileipomo Hämäläinen/Vöyrinpoika.

Päivän poseeraus -palkinnon voisi antaa tälle ryhmälle, jossa pelasivat Olli Hokkanen, Elonen Oy Leipomo (vas.), Henna Friman, CGI Suomi, Valtteri Tuomisto, Pyymäen Leipomo ja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen.

Kentällä mukana Elina Matikainen

Tässä

Voittajien

Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila (vas.), Mikko Käkelä, Elintar viketeollisuusliitto ETL, Lassi Hakanen, Hakasen Leipomo sekä Kari Meltovaara, Leipomo Rosten olivat saaneet onnettarikseen Karita Liljeroosin ja Veera Meltovaaran.

Pielispakarin Erkki Timosen (vas.) pelikavereina olivat Uotilan Leipo mon Pekka Uotila sekä Henriikka Heiskala.

on helppo hymyillä. Vasemmalta Erkki Timonen, Pielis pakari, Henna Friman, CGI Suomi, Niko Määttä, Timo Kyllinen Oy/ Huovisen Leipomo, Thomas Silfverberg, Leipomo Rosten sekä Lassi Hakanen, Hakasen Leipomo.

kuvassa poseeraa kaksi ryhmää. Vasemmalta Kimmo Virta nen, Leipurin, Thomas Silfverberg, Leipomo Rosten, Anders Bondén, Ecce-Re, Jouni Hyttinen, SKJ Systems, Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo, Tuomas Kärki, Foodwest sekä Pertti Vilén, Vilénin Leipomo.

Jouni Tuominen, Pyymäen Leipomo, auton ratissa, Pirjo Kyllinen (oik.) ja Eveliina Määttä Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomosta sekä Metoksen Kari Pusa viihtyivät samassa ryhmässä.

Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo (vas.), Petri Kivineva, Porin Leipä, Mika Väyrynen, Leipuriliitto sekä Aimo Jussila lähdössä kier rokselle.

Vuosikokouksen alla mielenkiintoisia puheita

Leipuriliiton vuoden 2022 vuosikokous pidettiin Scandic Waskiassa lauantaina 13.8.2022. Vuosikokoustilaisuuden pääpuhujina toimivat kansanedustaja Joakim Strand ja Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.

Lauantaina 13.8.2022 pidetyn vuosikokoustilaisuuden juonta jana ja avaajana toimi Kotilei pomo Hämäläinen Oy:n/Vöy rinpoika Oy:n toimitusjohtaja, leipomo yrittäjä Jukka Hämäläinen Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksestä. Hän toivotti kaik ki tervetulleiksi ja totesi, että tuntuu hy vältä pitää normaalit Leipuripäivät parin vuoden tauon jälkeen.

- Jutellaan, rentoudutaan ja nautitaan yhdessäolosta, hän kehotti aloituksessaan ja toivotti juhlapuhujaksi kutsutun kan sanedustaja Joakim Strandin tervetul leeksi estradille.

Joakim Strand on kansanedustajuuden lisäksi ahkera yhteiskunnallinen vaikutta

ja muutoinkin, sillä hän kertoi toimivan sa myös Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puheensa aluksi hän mainitsi tutustuneensa mielenkiinnolla Leipuriliiton toimiston hänelle etukäteen lähettämään materiaaliin, kuten Leipu ri-lehtiin ja Liiton 110-vuotishistoriikkiin. Erityisen myönteisellä tavalla olivat hänen huomiotaan kiinnittäneet Leipuri-lehtien pääkirjoitukset.

- Ne olivat harvinaisen suoraviivaisia, hyviä ja ottivat kantaa sekä geopolitiik kaan että kansalliseen politiikkaan, hän kehui ja kehotti yleisöä antamaan niille an saitut aplodit. Strand totesi miettineensä itsekin eduskunnan viimeaikaisia päätök siä esimerkiksi korona-asioissa ja myönsi,

että osittain on eduskunnassa ’sählättykin’. Näin tapahtui hänen mukaansa varsinkin epidemian alkuvaiheessa. Toki kyseessä oli uusi tuntematon tauti, täysin uusi vi rus, joka herätti kauhua niin meillä kuin muuallakin. Mutta esimerkiksi keväällä 2022 tartuntaluvut olivat aivan eri luokkaa

Joakim Strandin mukaan Vaasa on vireä ja kasvava kaupunki, jolle yhteistyö muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa on luontevaa sekä lyhyen välimatkan että kaksikieli syyden ansiosta.

Jukka Hämäläinen toimi vuosikokous tilaisuuden juontajana.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke ja Elina Matikainen

kuin keväällä 2020, jolloin Suomeen julis tettiin poikkeusolot ensimmäisen kerran sotavuosien jälkeen.

- Ei voi kuin nostaa hattua teille ja kai kille muille yrittäjille, jotka olette koko tämän ajan pyörittäneet yritystoimintaa, Joakim Strand totesi.

Leipuriliiton 110-vuotishistoriikkikir jasta Strand kertoi löytäneensä uusia kul mia, jotka peilaavat maamme kehitystä. Lisäksi sieltä oli osunut silmään tuttuja kasvoja.

- Muun muassa Kai Boström, jota muistelen lämpimästi. Hänen kanssaan ehdin toimia mm. Pohjanmaan maakun taliiton hallituksessa.

Vireä ja kasvava Vaasa

Vaasan kaupungin on perustanut Kus taa Vaasan poika Kaarle IX vuonna 1606. Vuonna 1852 Vaasa paloi ja sen jälkeen kaupunki siirrettiin lähemmäs merta, ny kyiseen paikkaansa. Sen jälkeen on tapah tunut paljon. Yli sata vuotta sitten raken nettiin mm. Vaasan kaupungintalo, joka sen aikaisia rakennusmenetelmiä ajatellen oli mittava saavutus. Siellä kokoontui it senäisen Suomen ensimmäinen senaatti vuonna 1918. Kaupungintalossa vietettiin myös osa Leipuripäivistä Vaasassa vuonna 1987.

- Nykyisin Vaasa tunnetaan parhaiten vahvan energiakeskittymän ansiosta. Sen ytimessä toimivat mm. Wärtsilä, ABB ja kaksisataa muuta yritystä, joiden pal veluksessa on noin 13 000 työntekijää ja liikevaihtoa kertyy viiden miljardin eu ron verran, luetteli Strand, jonka mukaan yritykset myös investoivat todella paljon, samoin kuin niiden alihankkijat. Hänen mukaansa kaupunki pyrkii parhaansa mukaan edesauttamaan yritysten toimin taa ja menestymistä.

- Meillä toimii myös maailman poh joisin ympärivuotinen reitti Vaasasta Uu majaan. Aurora Botnia -laiva ajaa puolet vuodesta ’jään läpi’ kuljettaen runsaasti matkustajia ja yhä enemmän myös rahtia. Lisäksi alus toimii alustana ja tutkimusla boratoriona alueemme yrityksille.

Myös Merenkurkun neuvoston puit teissa tehtävä yhteistyö on Vaasalle tärkeä eli ympärillä olevat Pohjamaan kunnat sekä vastaava alue Ruotsin puolella ovat tiiviissä yhteistyössä. Uumaja on yllättä vän lähellä, sillä lähimpien saarien välillä on vain noin kolmekymmentä kilometriä.

Suunnitelmissa onkin rakentaa silta Vaa sasta Uumajaan.

- Lupaan teille, että silta toteutuu ensi vuosikymmenellä. Voitte tulla muistutta maan minua tästä, ellei se toteudu, Strand vakuutti.

Strandin mukaan silta muuttaa Suo men strategista positiota; se kytkee mei dät Eurooppaan, emmekä ole enää saari. Ennen kaikkea meillä on reitti pohjoisen Norjan syväsatamiin, kuten Narvikiin ja Trondheimiin ja sieltä Eurooppaan sekä Atlantin kautta esimerkiksi Kaliforniaan.

Pohjoismainen yhteistyö tiivistä

Vaasan seudulla yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut konkreettista jo pitkään, mutta viimeaikaisten idän tapahtumien vuoksi pohjoismainen yhteistyö on tii vistynyt myös valtiollisella tasolla. Suo mea ja Ruotsia on yhdistänyt erityisesti Nato-prosessi. Leipuriliiton historiikista Strand oli pannut merkille, että sekä Suo messa että Ruotsissa perustettiin myös Leipuriliitot varsin yhtäaikaisesti, sama na vuonna (vuonna 1900). Suomalaiset olivat tässä kuitenkin vähän edellä, kuten Nato-prosessissakin.

- Eli Suomi näytti tässä tietä, ja ruot salaiset tulivat jo silloin hieman jäljessä.

Vaasaa Joakim Strand ’hehkutti’ vielä kertomalla, että kaupungissa on peräti kuusi eri korkeakouluyksikköä. Seutu kunnan panostus kulttuuriin per capita on maan korkein, mikä pitkälti johtuu seudun kaksikielisyydestä. Kaupungissa on myös nelikenttäinen jäähalli ja uusi jal kapallostadion. Noin 10 prosenttia alueen

asukkaista on ulkomaalaisia ja suuri osa heistä töissäkäyviä. Vaasassa puhutaan noin sataa eri kieltä.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä Joakim Strand mainitsi akkuarvoketjuun liittyvät investoinnit. Ns. pohjoismainen akkuvyöhyke, battery belt, ulottuu Nor jan Mo i Ranasta ja Ruotsin Skellefteåsta Vaasaan asti. Tähän liittyvien investointi en mittaluokka on huima maailmanluo kassakin ja alueelle hyvin tärkeä.

Lopuksi kansanedustaja totesi, että vii meaikaisten kriisien kautta on Suomessa opittu vihdoinkin ymmärtämään koti maisen energian ja elintarviketuotannon tärkeys.

- Se on ollut ja tulee aina olemaan tä män maan selkäranka. Toivotankin teille erinomaista vuosikokousta ja kiitän siitä, mitä olette tehneet tämän maan kehittä miseksi!

Kokousyleisö kuunteli kiinnostuneena Joakim Strandin puhetta.

Puhujalle annettiin lahjaksi tietenkin komea leipä.

Kari Meltovaara puuttui puheessaan julkisiin hankintoihin

Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara nosti vuosikokouspuheessaan esiin muun muassa huolensa ja paheksuntansa julkisen sektorin elintarvikehankinnoista poikkeustilanteessa. Leipuriliiton hän totesi onnistuneen toiminnassaan hyvin.

Puheensa alussa Kari Meltovaara palasi viimevuotiseen eli vuoden 2021 vuosikokouspuheeseensa, jonka lopuksi hän lausui Lau ri Tähkän laulun sanoin ”Tulkoon mi tä vaan”. Tällä hän totesi tarkoittaneensa koronan opettaneen leipomoille ja kon ditorioille, että tulkoon mitä tahansa ar vaamatonta, olemme liittona valmiita ja vahvoja.

- Tuota sanoessani en osannut kuvitel lakaan, mitä oli tulossa. Vielä alkuvuonna en olisi ikinä uskonut, että olemme taas keskellä poikkeustilaa.

Poikkeustilalla Meltovaara tarkoitti tietenkin Venäjän aloittamaa hyökkäys sotaa, joka on nyt pitkittynyt ja josta on tullut valtava tragedia Ukrainan kansalle. Nyt nähtiin mitä Venäjä voi tehdä, vaikka eurooppalaiset olivat halunneet tuudit tautua siihen, ettei mitään tuon kaltaista kuin Ukrainassa nyt on tapahtunut, voisi tapahtua.

- Venäjän aloittama sota on kaikessa kauheudessaan tuomittava teko ja osoitus siitä, että totalitaarisesti johdettu valtio voi sivuuttaa kaikki yhteiset sopimukset ja toimia demokraattisissa valtioissa nou

datettavan moraalin ja käyttäytymissään töjen vastaisesti.

Vaikka ukrainalaiset pitkälti joutuvat kin käymään taisteluaan yksin, on totuus se, että Ukrainan kriisistä on tullut koko länsimaisen demokraattisen maailman kriisi. Edelleen monessa Euroopan maas sa kuitenkin jatketaan esimerkiksi ener gian ostamista Venäjältä tai kierretään pakotteita, jotta oma hyvinvointi ei kärsisi.

- Tästä kaksinaismoralismista kärsii Ukrainan kansa, totesi Meltovaara.

Tuotantopanosten hinnat nousseet

Mutta sota vaikutti myös monella muulla tavoin, ja myös leipomo- ja kon ditoria-alaan. Esimerkiksi monien perus raaka-aineiden hinnat, jotka jo syksyllä 2021 olivat lähteneet nousuun, nousivat entisestään. Lisäksi energian hinta läh ti voimakkaaseen nousuun. Niin ikään investointeja tehneet tai suunnitelleet

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen ja Rami Louke

Puheenjohtaja Kari Meltovaara ihmetteli puhees saan sitä, että osa kuntien ja valtion laitoksista ei ole suostunut avaamaan hankintasopimuksiaan, vaikka koko elintarvikealan toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti.

yritykset huomasivat, että investoinnin hinta ei enää olekaan etukäteislaskelmien mukainen.

- Myös työvoimapula paheni entises tään korona-ajasta. Moni ihmetteli, mihin kaikki osaavat ihmiset ovat kadonneet.

Edellä mainitut asiat olisivat vielä olleet joten kuten hallinnassa leipomoissa ilman Ukrainan sotaa. Mutta nyt tuli lunta tu paan kerralla ja joka suunnasta.

- On erittäin poikkeuksellista, että lä hes kaikkien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet samanaikaisesti ja erittäin voimakkaasti. Useimmat kaksinumeroi sesti, jotkut jopa kolminumeroisesti.

Kari Meltovaara piti poikkeuksellisena myös sitä, että esimerkiksi myllyt irtisa noivat sopimuksia kesken sopimuskau den. Se aiheutti monelle leipurille ennal ta-arvaamattomia kustannuksia, joita ei voinut siirtää hintoihin.

- Tämän kaiken myötä huomattiin myös se, miten haavoittuvaisia globaalit tuotantoketjut ovat ja kuinka paljon häi riöt niissä vaikuttivat kotimaiseksi ajatel tuun markkinaamme.

Julkishallinnon toiminta ihmetyttää

Kari Meltovaaran mukaan elintarvi keteollisuutta ja kauppaa syytetään usein jopa valtiovallan taholta siitä, että ne riis tävät tuottajia. Hänen mielestään tässä poikkeustilanteessa suomalainen kauppa ja elintarviketeollisuus ovat kuitenkin toi mineet erittäin solidaarisesti ja ymmärtä väisesti.

- Ihmettelen mistä meitä syytetään? Me leipurit olemme myöntyneet ja ymmärtä neet vallitsevan tilanteen ja hyväksyneet muuttuneet hinnat. Myös kauppa on tul lut vastaan ja samoin kuluttaja on ymmär tänyt, mistä hinnannousut johtuvat. Vil jelijäkin on saanut viljastaan paremman hinnan ja pystyy nyt panostamaan vilje lyyn ja omavaraiseen tuotantoon.

Sen sijaan erikoisena ja myös ongel mallisena Meltovaara pitää julkishallin non eli kuntien ja valtion laitosten käytös tä. Ne ovat olleet hyvin haluttomia avaa maan toimitussopimuksiaan.

- Virkamiehet piiloutuvat hankintalain taakse ja kieltäytyvät neuvotteluista. On aivan käsittämätöntä, että leipomoyrittäjiä vaaditaan toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta.

Hyvä asia ei ole sekään, että kuluttaji en ostovoima heikkenee ja inflaatio jyllää. Esimerkiksi vuoden 2022 kesäkuussa ko konaisinflaatio oli Suomessa 8,1 prosent tia. Erityisen nopeasti kuluttajan kukka rossa ovat tuntuneet polttoaineen ja säh kön hinnannousut. Eikä huippua ole Mel tovaran mukaan vielä saavutettu; ainakin elintarvikkeiden hinnannousu jatkunee edelleen.

Leipuriliitto toiminut hyvin

Miten Leipuriliitto sitten on puheen johtajan mielestä suoriutunut edellä ker rotun ajan?

- Mitä edunvalvontaan ja jäsenistön neuvontaan tulee, katson meidän onnistu neen oikein hyvin. Esimerkiksi neuvontaa ja informaatiota muuttuneesta tilanteesta on aktiivisesti annettu niin Leipuri-leh dissä, jäsenkirjeissä kuin puhelimessakin.

Sen sijaan Leipuriliiton jäsenistön ja paikallisyhdistysten aktivoimisessa mu kaan liiton toimintaan olisi puheenjohta jan mukaan parantamisen varaa, samoin kuin uusien jäsenten hankkimisessa. Näi hin asioihin hän lupasi erityisesti paneu tua ja etsiä ratkaisuja yhdessä liiton halli tuksen kanssa.

- Lisäksi nuoremmat jäsenet tulisi saa da mukaan liiton luottamustehtäviin, sillä niissä tarvitaan sekä vanhempia, kokenei ta henkilöitä, mutta ehdottomasti myös nuorempia tuoreine ajatuksineen.

Kari Meltovaaran mukaan yhteistyö

ETL:n kanssa on parantunut erityisesti sen uuden toimitusjohtajan Mikko Kä kelän myötä. Keväällä 2021 allekirjoi tettiin uusi yhteistoimintasopimus, jossa sovittiin mm. uuden koordinatioryhmän perustamisesta. Siihen kuuluvat sekä Lei puriliiton että ETL:n johto.

- Tämä ryhmä on kokoontunut sovi tusti ja siinä Leipuriliitto on päässyt tuo maan esiin omat näkemyksensä, tarpeen sa ja toiveensa liittyen edunvalvontaan ja tes-asioihin. Onkin syntynyt tunne, että meitä kuunnellaan.

Kansainvälinen yhteistyökin on elpy nyt koronan jälkeen. Teollisten leipomoi den kansainvälisen järjestön AIBI:n tä män vuoden kesällä Sloveniassa järjestä mässä kongressissa Leipuriliiton edustajat kuulivat, että ongelmat leipomosektorilla ovat samanlaisia kaikissa maissa. Lisäk si tapahtumassa kävi selväksi oleellinen muutos leipomoiden käyttäytymisessä.

- Leipomoyrityksissä on siirrytty ’just in time’ -ajattelusta ’just in case’-ajatte luun. Eli varautuminen tulevaan ja enna kointi ovat nousseet arvoonsa.

Lopuksi puheenjohtaja esitti kiitokset kaikille Leipuriliiton jäsenille, ja erityises ti niille, jotka ovat panostaneet aikaansa liiton toimintaan. Kiitokset hyvästä työstä saivat myös toimitusjohtaja ja toimiston väki.

- Tämä yhteisö on ainutlaatuinen ja toi von, että se pysyy sellaisena! Toivon kai kille menestystä ja jaksamista maailman myllerryksissä, Kari Meltovaara lopetti.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Andreas Knip (keskellä). Häntä avustivat hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara (oik.) ja sihteerinä toiminut Mika Väyrynen.

Puheen jälkeen vietettiin hiljainen het ki viime vuosikokouksen jälkeen poisnuk kuneiden jäsenten muistoksi. He olivat Heli Huovila, Seppo Kainulainen, Jouko Malviala ja Otto Ekberg

Varsinainen vuosikokous

Leipuriliiton 122. vuosikokouksen pu heenjohtajana toimi Vaasan Piirin Leipo moyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri. Hänen apunaan olivat liiton puheenjohtaja Ka ri Meltovaara sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen, joka toimi kokouksen sihtee rinä.

Kokouksen esityslista hyväksyttiin muodossa, jossa se oli lähetetty jäsenis tölle vuoden 2021 vuosikertomuksessa. Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlas kijoiksi valittiin Nina Teemu, Pirjon Pa kari Oy ja Susanne Ahlnäs. Kokouskutsu oli lähetetty useammassa jäsenkirjeessä sekä lisäksi Leipuri-lehdessä 5/2022, jo ten kokous todettiin lailliseksi ja päätös valtaiseksi.

Ensimmäiseksi kokouksessa käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja ti linpäätös. Vuoden 2021 vuosikertomus oli lähetetty jäsenistölle heinäkuun alussa ja se sisälsi myös tilinpäätöstiedot. Tilin päätös osoitti tilikaudelta 2021 alijäämää poistojen jälkeen vain noin 644 euroa, vaikka alijäämäksi oli budjetoitu 76 000 euroa. Keskustelua asiasta ei sen enempää virinnyt, joten puheenjohtaja totesi, että

vuosikertomus ja tilinpäätös on käsitelty.

Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mi ka Väyrynen luki tilintarkastuskertomuk sen. Valtuuskunnan lausunnon luki puo lestaan valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Valtuuskunta puolsi lausunnos saan tilinpäätöksen vahvistamista ja vas tuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastaja ei ollut antanut huomautusta asiaan liittyen. Vuosikoko us vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili velvollisille vastuuvapauden.

Hallituksen ja valtuuskunnan puheen johtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioissa vuosikokous päätti jatkaa entistä käytäntöä. Käytäntö on ollut, et tä tilintarkastajalle on maksettu palkkio laskun mukaan. Hallituksen ja valtuus kunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei ole palkkiota maksettu, mutta kulut, matkat ja majoitus on korvattu. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle on maksettu päivärahat.

Henkilövalinnat

Tänä vuonna kokouksessa valittiin Lei puriliiton hallituksen varapuheenjohtaja vuosiksi 2023-25. Tehtävään ehdotettiin hallituksen nykyistä varapuheenjohtajaa Harri Jaakkolaa Leivon Leipomosta Tam pereelta. Hänet valittiin aplodien saatte lemana jatkamaan tehtävässä. Jaakkola kiitti luottamuksesta ja totesi, kuten pu heenjohtaja Meltovaarakin vuosikokous puheessaan, että myös nuorempaa polvea tulisi yhä enemmän innostaa ja saada mu

kaan liiton luottamustehtäviin.

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kokouksen päätöksellä Jari Elonen, Elo nen Oy Leipomo ja varapuheenjohtajana Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Jäseniksi valittiin kunkin paikallisyhdis tyksen puheenjohtaja. Ellei puheenjohtaja voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjoh taja toimia kokouksessa puheenjohtajan sijaisena ja äänivaltaisena jäsenenä.

Tilintarkastajaksi valittiin entinen eli Sauli Salmi KHT ja samoin varatilintar kastajaksi entinen toimija eli tilintarkas tusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuk sen Leipuriliiton toimintasuunnitelmak si vuodelle 2023 samoin kuin ehdotuk sen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2023. Kumpikin oli lähetetty jäsenistölle jäsen tiedotteen liitteenä 6.7.2022.

Jäsenmaksut ja muut talousasiat

Puheenjohtaja Andreas Knip totesi, että hallituksen laatima esitys toiminta suunnitelmaksi sekä jo hyväksytty tuloja menoarvio perustuvat nykytasoiseen ja -muotoiseen jäsenmaksuun, joka perus tuu yrityksen/konsernin liikevaihtoon pe rustuvaan perusjäsenmakuun sekä työn tekijäkohtaiseen jäsenmaksuun.

Vuosikokous päätti pitää em. maksut en nallaan ja ne ovat vuonna 2023 seuraavat:

Liikevaihto milj. € perusjäsenmaksu € yli 50 5000 yli 15 1500 yli 10 1200 yli 5 900 yli 1,5 600 alle 1,5 350

Työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyi ennallaan eli se on 18 €/työntekijä vuon na 2023. Työntekijäkohtaisen jäsenmak sun osalta noudatetaan samaa periaatetta kuin tähänkin asti eli sitä maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työ ehtosopimusta, elintarvikealan toimihen kilöiden työehtosopimusta, elintarvikea lan autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöis tä. Osa-aikaiset: esim. 2x50 % = 1 kokoai kainen (henkilötyövuosina).

Myös Leipuriliiton minimijäsenmak su säilyy ennallaan eli 400 eurossa. Yri tyksillä, joiden liikevaihto on alle 1,5 mil

Harri Jaakkolaa onnittelivat varapuheen johtajuudesta Kari Meltovaara, Mika Väy rynen ja Andreas Knip.

joonaa euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja ETL:n neuvottelemia työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on edelleen 250 euroa. Jos yrityksen lii kevaihto on yli 1,5 milj. euroa, jäsenmak su on kuitenkin yrityksen liikevaihtoa vastaavan perusjäsenmaksun suuruinen riippumatta siitä, mitä työehtosopimuk sia yrityksessä sovelletaan. Liittymis maksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmak su 75 euroa.

Vuosikokous hyväksyi myös halli tuksen esityksen, että konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mut ta työntekijämaksu maksetaan kaikista leipomotoimintaan kuuluvista työnte kijöistä. Samoin hyväksyttiin se, että jä senet voivat valintansa mukaan maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lo pussa ja toisen puolen viimeistään touko kuun lopussa.

Vuoden 2023 jäsenmaksujen tuotok si arvioidaan 155 000 euroa. Tästä sum masta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimin tamaksuja muille tahoille, kuten Leipä tiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle, kansainvä lisille leipomo- ja konditoria-alan järjes töille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:lle.

Leipuriliitto maksaa/tilittää jäsenistöl tään saamistaan jäsenmaksutuloista Lei pätiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuus liitto ry:lle, Suomen Yrittäjille, ja muille yhteisöille yhteensä noin 107 500 euroa. Jos arvioidut jäsenmaksutulot toteutuvat, liiton varsinaiseen toimintaan jää edellä mainituille järjestöille maksettujen jäsenja yhteistoimintamaksujen jälkeen noin 47 000 euroa.

ETL:lle maksettavilla maksuilla pys tymme takaamaan jäsenistöllemme sekä elinkeinopoliittisen että työsuhdeasioiden neuvonnan ja ohjeistuksen nykyisessä laa juudessa. Leipätiedotus ry tekee tärkeää työtä leivän ja muiden leipomotuotteiden menekin edistämiseksi ja Leipuriliiton jäsenyrityksillä on mahdollisuus hyödyn tää Leipätiedotuksen asiantuntemusta ja viestinnällistä materiaalia omiin tarkoi tuksiinsa. Kansainvälisissä järjestöissä mukana oleminen on myös tärkeää. Vil ja-alan yhteistyöryhmä VYR tukee kan sallisen viljastrategian toteutumista pa rantamalla viljaketjun kannattavuutta ja sen toimivuutta.

Leipuriliiton toiminnan mahdollista vat sijoitustoiminnan tuotot, joiden arvi oidaan olevan ensi vuonna 315 000 euroa. Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasol la, kun vuosikokous hyväksyi 88 000 eu ron alijäämäisen tulo- ja menoarvion.

Liiton varsinainen toiminta (Leipuri liiton sääntöjen 2 §:n tarkoituksen toteut taminen) rahoitetaan olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saaduista tuotoista. Jos sijoitustoiminnan tuotot eivät ole riit tävän suuria, liiton toimintaa joudutaan rahoittamaan liiton pääomia ”syömällä”. Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan jäse nistömme etua, koska vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsen maksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot. Koska liiton varat ovat suurelta osin pörssiosakkeissa, vaikuttavat maailman tapahtumat suuresti liiton sijoitustoimin nan tuottoihin. Keväällä 2022 alkanut Ve näjän hyökkäys Ukrainaan sekä keväällä 2020 alkanut koronakriisi ja muun muas sa näiden seurauksista voi aiheutua vielä nykyistä pahempi maailmanlaajuinen ta louskriisi, joiden seurauksena sijoitustoi minnan tuotot voivat jäädä vuonna 2023

budjetoitua pienemmiksi. Jos näin tapah tuu, niin liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia siten, että Leipuriliiton pääomat tulevat vähentymään budjetoitua enemmän ensi vuoden aikana.

Jäsenyrityksiä muistutettiin myös sii tä, että niiden tulee maksaa työntekijä kohtaista jäsenmaksua oikean työntekijä määrän mukaisesti. Leipuriliiton hallitus on korostanut, että toimiston tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että näin tapahtuu. Tiedossa on, että monet yritykset ilmoitta vat työntekijämäärän alakanttiin ja säästä vät näin jäsenmaksussa pienen summan. Mutta kun useat yritykset tekevät näin, ei kyseessä ole enää pieni summa. Asia on tärkeä myös jäsenyritysten tasapuolisen kohtelun kannalta.

Seuraava vuosikokous

Aivan viimeiseksi kokous päätti seu raavan vuosikokouksen paikasta. Leipo mo Rosten Oy:n Veera Meltovaara esitti kutsun tulla pitämään vuoden 2023 vuo sikokousta ja kesäpäiviä ensi elokuuksi Turkuun.

Kutsu otettiin vastaan aplodein, joten vuosikokous ja kesäpäivät päätettiin pitää ensi vuonna Turussa 11.8-13.8.2023. Ter vetuloa!

Leipuriliiton puheenjohtajisto pysyi ennallaan. Oikealla hallituksen vpj Harri Jaakkola, sitten valtuuskunnan pj Jari Elonen, hallituksen pj Kari Meltovaara ja vasemmalla valtuuskunnan varapj Anttu Rautio. Niin Jaakkola, Elonen kuin Rautiokin valittiin jatkamaan tehtävissään.

Mainio retki Bock´s Corner Breweryyn

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys järjesti perjantaina 12.8.2022 päiväohjelmana retken läheiseen Bock´s Corner Breweryyn.

Bock’s Corner Brewery on itse näinen pienpanimo, joka on perustettu jatkamaan pitkää paikallista olutperinnettä lähes kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ensimmäinen olut valmistui vuonna 2015. Perinteet ovat vuodelta 1865.

Panimo sijaitsee entisen jääkellarin ti loissa. Sen yhteydessä on gastropubi, jossa oluita ja siidereitä voi maistella hyvän ruu an kera. Samalla voi katsella panimomes

tarin työskentelyä. Panimon yhteydessä on myös myymälä.

Ryhmän ohjelmassa oli ensin panimo kierros, jossa panimomestari Alexander Meyer esitteli paikan ja kertoi oluen val mistuksesta. Sen jälkeen maisteltiin kol mea erilaista olutta maistelulaseista ja lo puksi nautittiin maittava lounas.

Retki sai osallistujilta runsaasti kehuja, joten kiitokset järjestelyistä Vaasan Piirin Leipomoyhdistykselle!

Panimomestari Alexander Meyer esitteli pai kan ja kertoi oluen valmistuksesta olutsäiliöi den äärellä. Kuva Maria Vestergård.

Panimon tuotannossa on useita erilaisia olui ta, joista kolmea maisteltiin. Kuva Kati Sinda

Panimorakennus näyttää ulkopäin hyvin idyl liseltä. Kuva Kati Sinda.

Entisen jääkellarin tiloihin mahtui iso joukko oluen maistelijoita. Kuva Jouni Hyvönen.

Erittäin joustava

Markkinoiden joustavin tekniikka pienille ja keskisuurille leipomoille.

VEMAG Robot 500 on täydellinen työkalu leipomoille, joilla on laaja valikoima erilaisia tuotteita. Laite on kehitetty erityisesti pienille ja keskikokoisille leipomoille ja sen tekniikka mahdollistaa perinteisten leipien, sekä kakkujen, keksien ja gluteenittomien tuotteiden valmistamisen.

Taikina-annostelija on helposti siirrettävissä eri työpisteille. Nopean reseptien ja tuotteiden vaihtoajan ansiosta erilaisia leipomotuotteita voidaan valmistaa yhdellä laitteella. Robot 500:ssa on korkea hygieniataso ja siinä on helposti puhdistettava rakenne.

Tavataan Göteborgissa: 4. – 7. lokakuuta | osasto B03:02

Jos tarvitset messulippuja, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen nemco@nemco.fi

Juustobuffetissa herkuteltiin ja viihdyttiin

Valio tarjosi perinteisen Leipuripäivien juustobuffetin Scandic Waskian ravintolassa. Tarjolla oli juustoinen herkkupöytä salaatteineen ja leipineen sekä juomineen ja sen jälkeen hyvää tanssimusiikkia.

Perjantain juustobuffet on odotet tu tilaisuus paitsi hyvien tarjoi lujensa, myös mukavan tunnel mansa vuoksi. Tässä tilaisuudes sa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kol legojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa vapaissa merkeissä. Kahteen vuoteen ei

oltu päästy viettämään Leipuripäiviä ei kä myöskään juustobuffettia normaaliin tapaan ja sen kyllä huomasi puheensori nasta, joka välillä yltyi lähes korviahuu maavaksi.

Valiosta oli paikalla upea joukko emän tiä ja isäntiä, jotka ottivat vieraat vastaan.

Tilaisuus oli todella mukava ja voimaan nuttava, ja ruuan jälkeen soittonsa aloit tanut illan orkesteri Allan & Astronauts houkutteli tanssihaluiset pyörähtelemään ravintolan tilavalle parketille.

Leipuripäivävieraita kauniisti katetun juustobuffet-pöydän äärellä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke

Pöytää täydensivät erilaiset salaatit. Noutopöytään oli katettu monenlaisia juustoja.

Juustobuffet-pöytä

Juustopöydän

Valion emännät ja isännät koottiin samaan kuvaan. Vasemmalta Anna Järvelä, Pasi Räisänen, Mika Parviainen, Jari Leppänen, Toni Mälkki, Merja Nykter, Petri Järvinen, Satu Ruohonen ja Jarmo Laaksonen.

antimista nauttivat Putaan Pullan Antti ja Eija Tyykiluo to (oik.), Iita Tyykiluoto sekä Jani Salomaa.

oli katettu ravintola Waskiaan kahteen eri paik kaan, mikä teki ruuan ottamisen joutuisammaksi.

Arto Mussalo Pekan Leivästä (vas.) ja Petri Kivineva Porin Leivästä keskustelutuokiossa.

Nuorta komeaa leipuripolvea edustivat Elosen Eetu Elonen (vas.), Pyymäen Leipomon Valtteri Tuomisto sekä Elosen Olli Hokkanen.

Irja ja Ari Ignatius, BakAri Consulting, tapailivat tahteja tanssilattialla.

Anne Somer ETL:stä ja Otto Lundström Eromangan Kotileipomosta vaihtoivat ajatuksia.

Mervi Vilén Vilénin Leipomosta ja Karri Kunnas Foodwestistä nautti vat tunnelmasta.

Nostetta syksyyn

Eikö nyt vihdoin ole aika siirtää ajatukset pidemmälle syksyyn? Meiltä löydät loppuvuoden herkkuleipiin laadukkaat paranteet, apuaineet ja jauhoseokset, josta leivot kaikista parhaat leivät. Jotta pääset alkuun, haluamme nostaa valikoimastamme muutamia huipputuotteita, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua!

Natural Exo Rye on jauhemainen leivänparanne, joka sopii hyvin ruisvuokasekä ruispalaleipään tuomaan pehmeyttä ja volyymiä. Luonnollisesti fermentoitu kaurahapatteemme Sugrano Avena antaa mukavasti lisää hapokkuutta ja säilyvyyttä tuotteillesi. Pehmeimmät sämpylät saat ehdottomasti käyttämällä nestemäistä parannettamme Fermeson Prestigeä. Älä unohda myöskään meidän E-kooditonta parannettamme Son plus Forzaa, joka toimii yleisparanteena leipomotuotteissa.

Lopuksi emme voi olla mainitsematta, että tänä vuonna valikoimaamme on tulossa mullistava uutuustuote! Olethan jo uutiskirjeemme tilaaja, jotta olet ensimmäisten joukossa kuulemassa tästä ja muista uutuuksistamme?

Liity uutiskirjeemme tilaajaksi nettisivujemme kautta tai ilmoittamalla asiakaspalveluumme!

www.condite.fi

Näyttelyssä aika vierähti nopeasti

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttely järjestettiin tänä vuonna kahden vuoden tauon jälkeen. Nyt haluttiin tavata asiakkaat ja yhteistyökumppanit kasvoista kasvoihin.

Tavarantoimittajien näyttely järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä sisätiloissa että ulos pystyte tyssä isossa teltassa. Tämä katsottiin parhaaksi vaih toehdoksi, sillä Scandic Waskian sisätilat olisivat ol leet varsin sokkeloiset näyttelyä ajatellen. Nyt osastoja oli sekä talon suurimmassa kokoustilassa eli Vaskiluoto-salissa sekä sen välittömään yhteyteen pystytetyssä teltassa. Huolenaiheena oli luonnollisesti sää; teltan vuoksi toivoimme, ettei olisi polttavaa hellettä, mutta ei myöskään kaatosadetta. Toiveemme kuultiin varsin hyvin, sillä onneksi lauantaiaamuna hetken aikaa telttaa piiskannut sade loppui nopeasti ja sää muuttuu aurinkoisen läm pimäksi, mutta ei kuitenkaan polttavan kuumaksi.

Ohessa katsaus näyttelyn annista.

Mauste-Sallisen osastolla Ari Grönlund esitteli moni käyttöisiä Fruttup jauheita, joilla voi maustaa paitsi gelaton, myös esimerkik si smoothiet tai kerman. Jauheita on useita eri makuja ja ne ovat maidot tomia, gluteenittomia ja rasvattomia eikä niissä ole käytetty emulgaattoreita.

Jere Grönlund (oik.) isännöi Primulatorin osastoa, jolle poikkesi Bergwallin Leipomon väkeä kolmessa polvessa eli Anette Berg vall-Fagerström (sininen asu), vierellään tytär Elin Blomqvist sekä tä män lapset Miranda ja Colin Blomqvist sekä Elinin puoliso Kristoffer Blomqvist (vas.). Myös isovanhemmat Ulla-Britt ja Per-Erik Bergvall olivat Leipuripäivillä mukana eli yrityksestä oli edustus peräti neljässä polvessa.

Kaskein Marja Oy:n Jari Palomäki (oik.) ja Timo Kesti esittelivät eri laisia leipomoillekin sopivia marja- ja hedelmätuotteita. Kotimaisten kuivattujen marjojen ohella tarjolla on eksoottisempiakin herkkuja, kuten pensasmustikoita tai mangoa, jotka poimitaan kypsinä ja pa kastetaan saman tien ilman säilöntäaineita. Uutuutena esiteltiin vielä paistonkestävä mustikkatäyte.

SJK Systems Ltd Oy:n tuoreita kuulumisia kertoivat Ullan Pakarin Heikki ja Helene Lankoskelle Mattias Högnäs (vas.) ja Aku Tuppu rainen.

Ojalan Pakarin Vesa Ojala, Susanna Ojala ja Päivi Paasimäki jutteli vat Aspelin Oy:n Antti Mantereen (vas.) kanssa.

Jauhetekniikka on tämän vuoden alusta ollut nimeltään Powdea tai virallisesti Powdea Technologies Oy. Toimitusjohtaja Tuomo Kousan mukaan yhtiön kansainvälinen toiminta on kasvanut siinä määrin, että nimen tulee toimia sekä ulkomailla että kotimaassa. Puoliso, insinööri Riikka Kousa työskentelee yrityksen engineering-puolella laitesuunnittelijana ja on ollut kantava voima myös yrityksen laatujär jestelmän rakentamisessa.

Fazer Myllyn osastolla pelattiin 3D-lasit päässä miekkailupeliä, joka kokeilijoiden mukaan oli hyvin koukuttava. Osaston tuoteuutuutena Katri Mäkinen (vas.), Jyrki Koponen ja Taija Felt esittelivät mm. uu den kotimaisen vahvan vehnäjauhon pizzataikinoihin. Mainita kan nattaa myös ruokakaura, joka on kotimainen vaihtoehto riisille.

Cortexin Petri Helenius (vas.) ja Miika Autioniemi kertoivat näytte lyvieraille Cortexin laajasta tuotevalikoimasta, josta tällä hetkellä leipomoita kiinnostavat erityisesti erilaiset puoliautomaattiset laitteet. Osastolla esillä oli Compa 3 -tulostin, jonka uusia ominaisuuksia ovat esimerkiksi mahdollisuus verkkoyhteyksiin sekä entistä suurempi toimintanopeus.

Prosessi- ja pakkausteknologiaan ja niissä erityisesti elintarvikete ollisuuteen erikoistuneen Arcxo Groupin miehet olivat näyttelyssä ensimmäistä kertaa. Koneita ja laitteita heillä on monenkokoisten leipomoiden tarpeisiin. Yksi tunnetuimmista edustuksista ovat Hart mannin pakkaus- ja siivutuskoneet, kertoivat Pasi Pekkanen (oik.), Jari Pekka Kiiski sekä Thomas Wook.

Foodwestin osastolla maisteltiin Ruususta, alkoholitonta kuohujuo maa, jonka makuprofiili on kehitetty Foodwestissä. Hurmaavasti ruu sunlehdiltä maistuvaa kuohuvaa saa jo laajasti kaupoistakin. Erkki Timperille tarjoilee macaroneja Pekan Leivän toimitusjohtajaksi lo kakuun alussa siirtyvä Karri Kunnas. Tuomas Kärki ja Anne Mäkinen seuraavat vierellä.

Finnbakelsin osastolla olivat esillä mm. e-koodittomien paranteiden uutuudet Lecimax low voimaparanne ja Lecisoft master pehmeä pa ranne. Asiakkaita palvelivat Tommi Leander (vas.), Susanna Suho nen sekä yhtiön palveluksessa vähän aikaa sitten aloittanut Kari Sil lfors (2. oik.), joka kuunteli tarkkaavaisena Porokylän Leipomon Ville Korkalaisen (oik.) toiveita.

Condite Oy:tä edustivat Leipuripäivillä mm. Cecilia Finnström (vas.), Bertil Borg, Katja Borg, Simo Timonen, Minna Pöytälaakso,Helmii na Troberg sekä Anders Borg. Tuoteuutuutena oli mm. Capsi Pro-S Pizzakastikeseos, josta syntyy pizzakastike vettä ja öljyä lisäämällä. Kastikkeessa on itsessään niin paljon makua, että täytettä tarvitaan vähemmän. Tuote myydään 2,5 kilon sangossa.

Peltolan Pussin laajaa valikoimaa esittelivät Ville Järvenpää (vas.) ja Pekka Ritola. Pusseja menee muuallekin kuin vain leipomoille, kuten kuvasta näkyy. Leipomot ovat kuitenkin tärkeä asiakaskunta ja aina kin toistaiseksi pussikauppa on käynyt, vaikka maailmalla kuohuu kin. - Leipomotuote on yleensä pakattava tavalla tai toisella, miehet totesivat.

Ravintoraision osastolla Tuire Elonen, Elonen Oy Leipomo (oik.) ja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen, maistelivat kotimaisia härkäpa pupohjaisia Beanit- ja Härkis -kasviproteiineja, joiden kysyntä kasvaa Marjo Lehtisen (vas.), Ilkka Ojansivun ja Petri Liimataisen mukaan tasaisen varmasti koko ajan.

Leipurin Oy:n osastolla Rami Liedes, Ramin Konditoria (oik.) maisteli vegaanista pitkoa, jossa oli käytetty uutta Soft Dough Concentrate -miksiä. Se antaa pullille ja munkeille lisää pehmeyttä, kertoivat Kim mo Virtanen (vas.) ja Tommi Lönnqvist. Taustalla Tarja Sjöfelt mais tattaa uusia gluteenittomia herkkuja, joista on Leipurin koeleipomolla Vantaalla leipureille erillinen infotilaisuus lokakuun alkupuolella.

Etinex Oy:n erikoisalaa ovat etikettitulostimet ja etiketit. Vesa Olkkosen mukaan tulostimissa yleistyvät kovaa vauhtia värillisiä etikettejä tulos tavat laitteet. Etiketeissä voi olla myös hyvin eri laisia muotoja. Suosit tuja ovat etikettien eri laiset väripohjat, kuten tässä kuvassa näkyvä keltainen.

Bedika Oy:n osastolla Ritva ja Asko Laurila jututtivat Tarmo Ahosta, jonka mukaan Bedika jatkaa entiseen tapaan tuotanto- ja pakkaus koneiden ja tarvikkeiden maahantuonti- ja markkinointiyhtiönä, jota vetää Niko Nurminen. Ahonen itse kertoo jäävänsä eläkkeelle ensi vuoden keväällä.

Lallemand Finland Oy:n eli tutummin Suomen Hiivan osastolla oli uu tena kasvona Sten Erm (vas.) yhdessä Jukka Mäkelän kanssa. Erm on eläkkeelle jääneen Erkki Varosen seuraaja ja hän on ollut talossa jo kolmisen vuotta, jona aikana hiivan valmistus on tullut jo hyvinkin tutuksi.

Jukka Vihavainen F.K.Trube Oy:stä tutustui Ki-Sal Oy:n tarjontaan. Jukka Linnatsalo ja Joonas Vuorivirta (oik.) totesivat osastolla, että muovi on yhä korvaamaton monessa pakkauksessa, mutta koska kiertotalous on päivän sana, muovipakkauksetkin tulisi saada kiertä mään mahdollisimman hyvin.

Multivac Oy:n laajaa konetarjontaa esittelivät Pirjon Pakarin Hannu Malmivaaralle (keskellä) ja Teija Solalle Kimmo Vesterinen (vas.), Hannes Fahllund (2.oik.) ja Arto Mäkinen.

Leipätiedotuksen osastolla Terhi Virtanen (2.vas) piti näyttelyvierail le kilpailua eri viljalajien tähkien tunnistamisessa ja Leipuriliiton Kati Sinda otti vastaan illallisen pöytävarauksia. Etualalla Leipomo Juuren Samuli Honkanen tekee materiaalitilausta Leipäviikkoa varten, taus talla Elonen Oy Leipomon Jari Elonen ja Foodwestin Karri Kunnas pohtivat viljavisan oikeita vastauksia, joilla sai pyöräyttää palkinnon onnenpyörällä.

Helsingin Myllyn Tuukka Rytkönen kertoi, että kauran suosio jatkuu ja kauraa menee paljon myös vientiin. Uutuutena leipomoille tarjo taan kauraraskia, joka lisää tuotteiden hyllyikää. Se on pakaste, jon ka myyntierä on toistaiseksi varsin suuri eli 400 kiloa.

Progressum Oy tarjoaa apuaan leipomoiden liiketoimintaan suunnit telemalla ja toteuttamalla erilaisia prosesseja ja investointeja. Jouni Kohvakan mukaan suunnittelemalla saavutetaan edullisempi ja pa rempi lopputulos.

Pakkauksia valmistavan Pyrollin urheilulliseen joukkueeseen kuuluivat Anne Penkari, Tarmo Toivonen sekä Jarno Passi.

Munkkimiehet Oy:n Harri Gröhn (vas.) kertoi Putaan Pullan Jan ne Tyykiluodolle (2. vas.), Antti Tyykiluodolle, Jani Salomaalle sekä Jaakko, Eija, Iita, Helmi ja Ismo Tyykiluodolle, että Munkkimiesten pakastetut valmiit munkkituotteet ovat hyvä vaihtoehto leipomoille, jotka eivät itse syystä tai toisesta voi valmistaa munkkeja. Munkit ovat sulatuksen jälkeen käyttövalmiita.

Bonne Juomat Oy:n uutuuksia olivat kotimaiset metsäsienikeitot korvasieni, herkkutatti, kantarelli ja suppilovahvero. Puolen litran pakkaus säilyy huoneenlämmössä. Maistatuksessa olivat myös yhti ön hedelmä- ja marjasoseet, jotka ovat makeuttamattomia ja lisäai neettomia. Fazer Myllyn Jarkko Arrajoki (vas.) piipahti osastolla Matti Väänäsen ja Galina Boziukovan esitellessä tuotteita.

Kinnusen Myllyn tuore toimitusjohtaja Annu Kuure (vas.) ja Mar ja-Riitta Kinnunen tarjoilivat juureen leivottua leipää, joka oli leivottu Kinnusen myllyn jauhoista Aroma Bageri & Konditorissa. Kotimaas sa leipomot ovat Kinnusen Myllyn tärkeitä asiakkaita, ja lisäksi myllyl lä on vientiä kymmeniin maihin ympäri maailmaa.

Metos

CGI Suomi Oy:n Henna Friman ja Ilkka Nuutinen kertoivat leipureille CGI BC Food toiminnanohjausjärjestelmästä, joka on kehitetty elin tarviketoimialalle. Järjestelmä sisältää mm. nopean tilaus-tuotan to-toimitusketjun hallinnan, sekä työkalut tuotannon ohjaamiseen, kysynnän ennustamiseen, laadunseurantaan sekä asiakas- ja tuote kannattavuuden seurantaan.

Oy:n Mikko Lehtovirta esitteli Metos Gastroline Cube-vitriiniä, jossa tuotteet tulevat poikkeuksellisen hyvin esille, koska jokaisella hyllyllä on oma LED-valaistuksensa. Vitriiniä saa kolmella leveydel lä:600, 900 ja 1300.

Vetävää musiikkia Conditen tahtiin

Condite Oy:n järjestämä musiikkituokio tavarantoimittajien näyttelyn jälkeen on muodostunut jo perinteeksi Leipuripäivillä. Tällä kerralla siitä nautittiin aurinkoisella Scandic Waskian terassilla, kuohujuomaa nauttien.

Conditen liiketoiminnan kehitysjohtaja Bertil Borg toi votti vieraat tervetulleiksi terassille, jonne esiintyjäk si oli saapunut Koop Arponen. Hän tuli tunnetuksi vuoden 2008 Idols-kilpailun ylivoimaisena voittaja na. Yhdessä kahden kitaristin kanssa esiintynyt Arponen kehot ti yleisöä kertomaan omia musiikkitoiveitaan. Musiikkihetkessä kuultiinkin hienoja biisejä mm. Elviksen, Dire Straitsin, Queenin ja Eaglesin tuotannosta.

Kiitokset Conditelle mukavasta tilaisuudesta, jossa saattoi hetken hengähtää näyttelyn jälkeen ennen juhlaillallista.

Leipuripäiväyleisö

kokoontui Scandic Waskian terassille nauttimaan lasin kuohuvaa ja kuuntelemaan Koop Arposen letkeää musisointia.

Berti Borg kohotti maljan ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Koop Arponen (keskellä) soittajakumppaneineen todella otti yleisönsä.

Lapset viihtyivät Stundarsissa

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Agneeta Knip

Tänä vuonna Fazer Myllyn jär jestämä lastenretki suuntau tui Stundarsiin, joka on yksi Suomen suurimmista ulkoil mamuseoista: elävä museo, pohjalainen käsityöläiskylä ja koko perheen käynti kohde. Mökit sisustuksineen kuvaavat 1800–1900-lukujen vaihteen maaseudun elämää talonpoikien, käsityöläisten ja ti lattoman väestön näkökulmasta. Historiaa elävöitetään aikamatkoilla, tapahtumilla sekä aidoilla esineillä ja rakennuksilla.

Jo 1930-luvulla alkunsa saaneessa Stundarsissa on kuutisenkymmentä Mus tasaaren kylistä ja Vaasan ympäristöstä siirrettyä rakennusta. Museorakennukset ja -esineet osoittavat, miten pohjalaisessa kylässä asuttiin ja elettiin 1800-luvun lo pulla ja 1900-luvun vaihteessa. Stundar siin tuodaan kesäksi maatilan kotieläimiä ja alueella on myös Leiki&oppimismiljöi tä, joissa lapset pääsevät kokeilemaan en tisaikojen askareita.

Keppareilla ylitettiin esteitä.

Puujaloilla kävely oli yksi suosittu laji ennen vanhaan.

Stundarsissa on kuutisenkymmentä Mustasaaren kylistä ja Vaasan ympäristöstä siirrettyä rakennusta.

Bussissa olisi ollut tilaa isommallekin joukolle.

Juhlaillallisen jälkeen kannat kattoon

Tunnelmia illallisen alkuvaiheilta. Krista Siegfrids sekä Show’n Acapella Groupin Christer Ekman (oik.) vauhdissa Ravintola Waskian toisella ylätasanteella.

Ravintola Waskiassa nautittu Leipuripäivien juhlaillallinen keräsi väkeä salin täydeltä. Illallisella nautittiin hyvän ruuan ja juoman lisäksi mainiosta ohjelmasta. Suorastaan ’kannat kattoon’ lennätti Krista Siegfrids, joka sekä juonsi tilaisuuden että toimi sen pääesiintyjänä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke

Illallisen aikana esiintyi myös Show ’n Acapella Group, viiden miehen lau lukokoonpano Christer Ekmanin johdolla. Ryhmä muun muassa in noitti juhlaväen snapsien maisteluun joh tamalla kaksi snapsilaulua, joiden sanat oli painettu menukortteihin. Miehet esiintyi vät myös alkuruuan jälkeen esittäen me nevän laulukimaran tunnettuja iskelmiä. Koska kuuluvuus ei ollut paras mahdolli nen salin jokaiseen kolkkaan, kävi ryhmä erikseen laulamassa salin ylätasanteilla istuneelle yleisölle. Tämä oli hienoa ylei sön huomioimista. Hieman myöhemmin

Show ’n Acapella Group esitti vielä sere nadin, joka oli suunnattu tilaisuuden kai kille naisille, mutta jonka erityiskohteeksi poimittiin yleisöstä Pirita Huikuri Ramin Konditoria Kahvila Oy:stä.

Illallistilaisuuden todellinen tähti oli kuitenkin Krista Siegfrids, joka tun

netaan muun muassa Suomen eurovii suedustajana muutaman vuoden takaa. Hän juonsi illallistilaisuuden alusta al kaen, antaen alussa puheenvuoron myös Leipuriliiton puheenjohtajalle Kari Mel tovaaralle, joka toivotti kaikki tervetul leiksi yhteiseen juhlaan. Krista aloitti oman esiintymisensä pääruuan jälkeen ja sai yleisön heti mukaansa vauhdikkaalla showllaan. Sen tahdissa tanssittiin ainakin puoleen yöhön asti, toki välillä kakkubuf fetista nauttien. Loppuillasta viihdyttiin vielä ravintolan alakerrassa, jossa oli tar jolla mm. karaokea.

Leipuripäivien tilaisuuksiin leipiä ja kakkuja toimittivat Andreas Knips Hembageri, Aroma Bageri & Kondito ri, Cerimon Oy Ab, Hyväskä Oy, Kau hajoen Laatuleipurit Oy, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Lapuan Leipä Oy, Kb Lillkungs Bageri & Konditori Ky, Maa lahden Limppu Oy-Malax Limpan Ab, Malax Bageri & Conditori Ab, Nelimar kan Leipomo Oy, Ojalan Pakari Oy, Pir jon Pakari ja Vöyrinpoika Oy.

Illallisella Ravintola Waskia täyttyi ääriään myöten.

Illallisvieraat löysivät kukin paikkansa,osa pienen etsimisen jälkeen.

Tunnelmia kutsuvieraspöydissä.

Kakkubuffet illallisen jälkiruokana on pitkä perinne. Jokaisen kakun ohessa oli nimikyltti, joka kertoi, minkä leipomon kakku oli kyseessä.

Reijo Alander (vas.), Markku Hakanen, Marja-Liisa Alander ja Marketta Hakanen tulossa illalliselle.

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka teitte Leipuripäivät kaikkine ohjelmi neen mahdolliseksi. Kiitos Ravintoraisiolle golfista, Valiolle juustobuffe tista, Fazer Myllylle lastenretkestä ja Conditelle musiikkihetkestä. Kiitos kaikille näyttelyssä mukana olleille tavarantoimittajille; toitte tapahtu maan arvokasta ammatillista antia. Kiitokset myös Scandic Waskian henkilökunnalle ja erityisesti Marko Paulinille hyvistä järjestelyistä. Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen työryhmä teki ison työn Leipuripäi vien valmisteluissa. Liiton toimisto kiittää työryhmää hyvästä yhteistyös tä. Kesäkiireidensä keskellä alueyhdistys järjesti vielä perjantain upean panimoretken. Kiitokset myös kaikille niille alueen leipomoille ja kondi torioille, jotka toimititte leipiä ja kakkuja Leipuripäivien tilaisuuksiin.

Vietimme huikean mukavat Leipuripäivät, kiitos kaikille mukana olleille. Tervetuloa ensi vuonna Turkuun 11.-13.8.2023!

Show’n Acapella Groupin esittämä Lju va Flickan-serenadi oli suunnattu illan kaikille naisille, mutta sen erityiskoh teeksi pääsi Pirita Huikuri.

Tässä pöydässä väkeä mm. Finnbakel sista, Trubelta ja Porokylän Leipomosta. Krista Siegfrids osasi ottaa yleisönsä.

Show ’n Acapella Group vauhdissa alkuruuan jälkeen.

Aurinkoisen herkut maistuivat Naantalin Asuntomessuilla

Yksi Naantalissa tänä kesänä järjestettyjen Asuntomessujen kahvilatoimijoista oli paikallinen Naantalin Aurinkoinen Oy. Yrittäjä Petri Kolehmainen lähti mukaan varovaisin ennakko-odotuksin.

Tulos yllätti positiivisesti.

Tällä kerralla messukahvilaan haluttiin paikallista väriä, to teaa toimitusjohtaja Petri Ko lehmainen, Naantalin Aurin koinen Oy:n yrittäjä. Hänen mukaansa aikaisemmin messukahvioita olivat pyö rittäneet ’ei niin käsityövaltaiset leipomot’ tai muut isommat toimijat.

Itse hän ei ollut messukahvila-asiaa sen enempää suunnitellut, mutta kuuli asiasta mainittavan alueen kaupunkien (Naantali, Turku, Raisio, Kaarina) päättä jien kokouksessa hyvissä ajoin ennen ta pahtumaa: Naantalin asuntomessuillehan sopisi hyvin myös Naantalin Aurinkoisen kahvila. Silloin Kolehmainen itsekin kiin nostui ajatuksesta.

- Asia lähti sitten etenemään aika no peasti. Ensin kävin keskusteluja Suomen Asuntomessujen kanssa ja sain sieltä hy väksynnän. Sen jälkeen tein sopimuksen Casseli Oy:n kanssa, joka vastasi messujen ravintola- ja kahvilatarjonnasta.

Toki Kolehmainen sanoo miettineensä messukahvilaa monelta kantilta; millaisen panostuksen ja resurssit se vaatisi ja olisi ko se kannattava. Asiakasmäärää kun ei

Yrittäjä Petri Kolehmainen yllättyi messukah vilan liikevaihdosta, joka oli yli kaksinkertai nen ennakoituun nähden. Vieressä puoliso Susanna Kolehmainen.

voinut tietää etukäteen.

- Ajattelin kuitenkin, että varmasti vii mevuotinen messukävijöiden määrä eli 80 000 tulee ylittymään, sillä viime vuon na korona vielä vaikutti. Lopulta kävijöitä oli 116 000.

Messuihin tutustui keskimäärin 30005000 henkilöä päivässä ja heistä noin kymmenen prosenttia poikkesi Naantalin Aurinkoisen kahvilaan. Asiakkaita oli siis useita satoja joka päivä, parhaimpina päi vinä heitä oli yli 600.

- Yllätys oli itsellenikin, että kahvilan liikevaihto oli yli kaksi kertaa sen, mi tä olin ennakoinut, Kolehmainen kertoo tyytyväisenä.

Palautteen perusteella kävijät tuntuivat olevan tyytyväisiä niin itse messuihin kuin myös niiden ruokatarjontaan. Sitä kehut tiin jopa kaikkien aikojen parhaimmaksi.

- Suomen Asuntomessujen keräämissä kirjallisissa palautteissa meidänkin tuot teemme saivat kehuja ihan nimeltä mai niten, iloitsee Kolehmainen.

Paikkakaan ei ollut yhtään hassumpi, sillä asuntomessualue sijoittui kauniil le Luonnonmaan saarelle, jossa sijaitsee

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Petri Kolehmainen/Naantalin Aurinkoinen

Ravintola-alueella oli useampi kahvila ja ra vintola, ja päätoimija oli Casseli Oy. Asiakas paikkoja oli sekä sisällä teltassa että ulkona terassilla.

myös presidentin kesäasunto Kultaranta. Naantalin Asuntomessut olivat avoinna 15.7.-14.8.2022.

Kuljetukset leipomoista ennen kymmentä

Naantalin Aurinkoisen kahvila toi mi messuilla vuokralaisena Casseli Oy:n pyörittämässä ravintola-kahvilateltassa, jossa oli kolme ravintolaa ja myös kolme kahvilaa. Casseli on erikoistunut erilais ten tapahtumien, kuten messujen, festa reiden, konserttien ja yritystapahtumien ruokahuoltoon.

- Sopimukseen kuului teltta, vesi ja säh kö. Kaiken muun hoidimme kahvilaan it se, kuten vitriinit ja kylmälaitteet, samoin erikoiskahvilaitteet kahvimyllyineen. Kas sajärjestelmä oli yhdistetty omaan kassa järjestelmäämme, kertoo Kolehmainen, jonka mukaan kahvilan rakentamisessa oli toki oma työnsä. Lisäksi etukäteen teh tyjä suunnitelmia jouduttiin jonkin verran muuttamaan, kun kahvilaa päästiin pys tyttämään telttaan.

- Kuinka iso työ kahvilan rakentami nen sitten oli, on kuitenkin suhteellista. Paljon pienempi työ siinä oli kuin pysy vän kahvilan rakentamisessa, Kolehmai nen naurahtaa.

Messujen ravintola-alueella oli yhteiset asiakaspaikat, joita oli sekä sisällä isossa teltassa että ulkona terassilla yhteensä kuutisensataa. ’Lisukkeena’ alueen laidalla oli vielä vaunu, josta myytiin Ville Haapa salon hatsapureja.

Alueen ravintoloilla oli myös anniskelua.

- Harkitsin anniskelua meillekin, mut ta sitten päätin, ettemme kuitenkaan ala siihen. Anniskelua ei ole muissakaan kah viloissamme. Se olisi ehkä tuonut hieman lisämyyntiä, mutta toisaalta myös lisää työtä ja kustannuksia.

Kaikki kahvilassa myytävät tuotteet tehtiin Naantalin Aurinkoisen Raision ja Naantalin tuotantopisteissä ja kuljetet tiin messualueelle aamuvarhaisella ennen messujen porttien aukeamista eli ennen kello kymmentä.

- Alueelle ei saanut tulla autolla mes sujen aukioloaikana, joten käytännössä kaikki tuotteet oli tuotava kahvilaan aa

mulla. Ne riittivät yleensä varsin hyvin ko ko päiväksi, sillä opimme varsin nopeasti arvioimaan päivän kävijämäärää sääen nustuksen perusteella.

Tuotevalikoima messukahvilassa oli luonnollisesti kapeampi kuin Naantalin Aurinkoisen normaalivalikoima, sisältäen pari kolmekymmentä tuotetta, kuten esi merkiksi mansikkaviinerit, piispanmun kit, rapuleivät ja annossalaatit.

Voi suositella muillekin

Naantalin Aurinkoisen messukahvila työllisti 6-7 työntekijää. Miehitystä piti olla kahvilassa koko ajan joka päivä kello 10-18, kun asuntomessujen portit olivat auki. Kahvilapäälliköksi palkattiin yksi Naantalin Aurinkoisen entisistä kahvila päälliköistä, jolla työtilanteensa vuoksi oli mahdollisuus ottaa tehtävä vastaan.

- Saimme töihin myös toisen ’paluu muuttajan’ eli entisen kahvilan työnte kijämme. Lisäksi siirsimme muutaman kahviloidemme kesätyöntekijöistä mes sualueen kahvilaan. Myös omat 17- ja 19-vuotiaat lapseni ahkeroivat siellä koko ajan, Kolehmainen kertoo.

Naantalin Aurinkoisella on kaikkiaan 11 pysyvää kahvilaa Naantalissa, Turussa, Raisiossa ja Kaarinassa. Tarvittaessa niis tä olisi ollut mahdollista siirtää tuuraajia messukahvilaan, mutta tällaisia tilanteita ei juurikaan tullut eteen. Kolehmaisen mukaan kahviloiden suhteen on yrityk sessä oltu aktiivisia myös korona-aikaan, sillä silloin on avattu peräti kolme kahvi laa, joista viimeisin elokuun puolivälissä Hamburger Börsiin Turkuun.

Messukahvilakokemus oli siis Naan talin Aurinkoiselle ensimmäinen laatu aan ja Petri Kolehmaisen mukaan se oli oikein myönteinen. Etukäteen asetetut tuotto-odotukset täyttyivät hyvin, joten yrittäjä on tyytyväinen. Vaikka kävijöitä messuilla ei ollut ihan niin paljon kuin ennakkoon odotettiin, myynti ylitti odo tukset reilusti.

- Voin kyllä suositella tätä esimerkik si ensi vuonna Loviisassa järjestettävil lä Asuntomessuilla, jos se vain jollekin leipomoyrittäjälle on mahdollista, eli jos konsepti on samantapainen kuin tänäkin vuonna, hän toteaa.

Naantalin Aurinkoisen kahvila palveli asun tomessujen kävijöitä jokaisena messupäivä nä tapahtuman aukioloaikoina kello 10-18.

Naantalin Aurinkoisen kokoama kuvakollaasi kertoo messukahvilan tunnelmista kuukauden kestäneen tapahtuman aikana.

Monimuotoisuudella turvaa tulevaisuuteen

Ruoalla ja ruoantuotannolla on vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin sekä ilmastonmuutokseen ja muuhun ekologiseen hyvinvointiin.

Maailma tuottaa riittävästi ruokaa kaikille ihmisille, mutta silti 815 miljoonaa kärsii aliravitsemuksesta. Ruoantuotanto vaikut taa maaperän terveyteen ja aiheuttaa kas vihuonekaasupäästöjä. Se liittyy luonnon monimuotoi suuden heikkenemiseen ja eläinten hyvinvointiin. Usein tuottajilta puuttuu oikeuksia ja kuluttajilta turvaa.

Luonnon monimuotoisuus on elämää ylläpitävä voima. Yli 75 prosenttia maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia pölyttäjistä. Muun muassa ome nat, metsämarjat ja monet muut hedelmät ja vihannekset tarvitsevat pölyttäjiä.

Taloudelliset paineet luonnonvarojen käyttöön ovat suuria ja kasvavat edelleen, eikä talouskasvua ole vielä saatu toteutumaan ilman luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Tähän on saatava muutos.

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat tiiviisti kyt köksissä toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöissä, mikä vaikuttaa lajien kykyyn sel vitä. Mitä enemmän lämpötilat nousevat, sitä harvempi laji pystyy selviämään. Toisaalta heikko ekosysteemien tila

kärjistää ilmastonmuutoksen vaikutuksia siinä missä elin voimaiset ekosysteemit lieventävät niitä. Ilmastonmuutos on kuitenkin saanut julkisessa keskustelussa paljon enem män huomiota verrattuna luonnon monimuotoisuuteen.

Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tulisikin ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut.

Biodiversiteetti ei ole vain luonnonkasvien vaan myös tuotantokasvien monimuotoisuutta. Ruoantuotannossa monimuotoisuus lisää häiriönkestävyyttä, kun eri lajit sie tävät erilaisia olosuhteita ja häiriöitä. Monokulttuureissa, eli yhteen lajiin perustuvissa viljelmissä, on suurempi riski häiriöille, kuten taudinaiheuttajille ja tuholaisille. Maaperä kuluu myös enemmän.

Viljelemällä monipuolisesti erilaisia kasveja hajautetaan riskejä. Tarvitsemme monipuolisuutta ja erilaisten riskien ja olosuhteiden kestoa, koska ilmastonmuutoksen vuoksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry

Jukka Ihanus on nimitetty yhteiskuntasuhteiden johtajaksi 1.9.2022 alkaen. Hänestä tulee liiton johtoryhmän jäsen ja hän raportoi toimitusjohtajalle. Ihanus on työskennellyt valtioneu voston palveluksessa eri ministeriöissä, STTK:ssa yhteiskun tavaikuttamisesta ja elinkeinopolitiikasta vastaavana johtajana sekä Keskustan eduskuntaryhmässä lainsäädäntösihteerinä. Koulutukseltaan hän on juristi.

MMM, agronomi Suvi Rinta-Kiikka on aloittanut viestinnän asi antuntijana 1.8.2022.

OTM, HM Samuli Nissilä on aloittanut työmarkkina-asiantunti jana 9.8.2022 työ- ja osaaminen edunvalvontakokonaisuudessa.

Bonne Juomat Oy

Jyri Eeronaho on nimitetty Bonne Juomat Oy:n hankintavastaavaksi.

Merkkipäivät

Aimo Jussila täyttää 70 vuotta 16.9.2022. Jussila on toiminut viime vuodet omassa yrityksessään Amihelp Oy:ssä konsulttina sekä lisäksi yrityskummina (Pirkanmaan Yrityskummit ry:ssä) ja mentorina Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Aikaisemmin hän on ollut Fazer Leipomot Oy:ssä eri tehtävissä sekä Porin Leipä Oy:n ja Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtajana. Hän on viime vuosina kirjoittanut myös Leipuri-lehteen useita talous aiheisia artikkeleita. Merkkipäivää vietetään lähipiirissä.

Tammisaarelaisen Wi-Box Bagerin yrittäjä Mika Äbb täyttää 50 vuotta 5.10.2022. Merkkipäivää hän viettää työn merkeissä.

Yritykset

Laurell Oy Hämeenlinnassa täyttää 75 vuotta 20.9.2022. Vuo sipäivää juhlistetaan henkilökunnan kanssa.

Porin Leipä Oy täyttää 75 vuotta 24.10.2022. Vuosipäivää vie tetään työn merkeissä.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME KAIKILLE PÄIVÄNSANKAREILLE!

Alueyhdistykset

Yritykset

Royal Bakery Oy ja Pian Pakari Oy

Lempäälässä toimiva Royal Bakery Oy on nimittänyt Juha Lehtolan uudeksi toimitusjohtajakseen. Lehtola on toi minut 30 vuoden ajan liike-elämässä erilaisissa johtotehtävissä. Vuodesta 2021 lähtien hän on toiminut yrittäjänä ja hallitusammattilaisena. Hän omistaa vaimonsa Pia Lehtolan kanssa leipomoja ravintolaliiketoimintaa harjoittavan Pian Pakari Oy:n.

Pian Pakari Oy:n emoyhtiö on samalla hankkinut vähemmistöosuuden Lem päälässä toimivasta Royal Bakerysta, mikä entisestään vahvis taa yhtiöiden välistä yhteistyötä. Juha Lehtola tulee toimimaan sekä Royal Bakery Oy:n toimitusjohtajana että Pian Pakari Oy:n leipomoliiketoiminnan johtajana

Royal Bakery Oy on vuonna 2012 perustettu noin 30 henki löä työllistävä leipomo- ja kahvilaliiketoimintaa harjoittava yri tys, joka yhdistyi vuonna 2016 Leipomo Ståhlberg Oy:n kanssa. Tänään yhtiö on nykyaikainen artesaanileipomo-konditoria, joka toimittaa laajasti tuotteitaan niin yritysasiakkaille kuin ruokakau poille. Ståhlberg-kahvilat sijaitsevat Lempäälän Ideaparkissa ja kauppakeskus Veskassa Pirkkalassa. Lisäksi yhtiö avaa loppu vuoden aikana uuden kahvilan Tampereen keskustaan Hämeen kadulle.

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys kävi yritysvierailulla Maus te-Sallinen Oy:ssä Naantalissa 23. elokuuta. Ohjelmassa oli yritysesittely, varastokierros ja koeleipomon esittely. Mukana oli väkeä Kotileipomo Hämäläisestä/Vöyrinpojasta, Lapuan Leivästä, Andreas Knips Hembagerista, Pirjon Pakarista, Oja lan Pakarista sekä Aroma Bageri & Konditorista, kaikkiaan nel jätoista henkilöä. Vierailua isännöivät Mauste-Sallisella myynti päälikkö Jessica Viholainen, myyntiedustaja Aino Alakuijala ja myyntisihteeri Bodil Sjöblom-Abdul. Yhteiskuvassa ovat sekä vieraat että isäntäväki.

OSTETAAN TAI VAIHDETAAN

- uudehko 5-6 rivinen REX sämpyläkone panostajalla ja pitkällä rullaajalla. Painoalue alkaen n. 35 g. Voi olla myös muita varusteita - Vaihtokone 6 rivinen REX panostajalla ja pitkällä rullaajalla, painoalue n. 35-85 g

Veraisen Leipomo Oy Eero Verainen 050 511 0064

Pellonpiennarpäivillä puhuttiin rukiista

Pro Ruis ry järjesti loppukesällä kaksi Pellonpiennartapahtumaa rukiin viljelijöille. Niissä oli esillä ajankohtaista asiaa muun muassa rukiin viljelystä ja jalostuksesta sekä markkinanäkymistä. Viljelijöille kerrottiin myös lajikkeista, kasvinsuojelusta ja lannoituksesta. Pu heenvuoroja pitivät Pro Rukiin jäsenyritykset ja yhteistyökumppanit sekä RUISMESTARI 2022 -kilpailun sponsoriyritykset.

Pellonpiennarpäivät järjestettiin Mäntsälän Sahakylässä sekä Liedossa. Mäntsälän tilaisuus pidettiin viljelijä Petri Solan ruispellon laidalla. Petri Sola on mukana myös Pro Rukiin RUISMESTARI 2022 -kilpailussa, jossa kilpaillaan tämänvuoti sella ruissadolla. Toinen tapahtumista oli Liedossa, missä puheenvuorot pidettiin Liedon koeruuduilla. Mukana oli esittely rukiin virallisista lajikekokeista (LUKE) ja Boreal Kasvinjalostuksen ruutukokeista.

Molemmissa Pellonpiennartilaisuuk sissa Pro Rukiin varapuheenjohtaja ja vil jelyasiantuntija Lasse Matikainen kertoi tämänhetkisestä rukiin viljelytilanteesta Suomessa. Ruista oli tänä kesänä viljelys sä noin 20 000 hehtaarin alalla. Viimei sen kymmenen vuoden aikana rukiin vil jelyala on vaihdellut maassamme 12 000 hehtaarista 38 000 hehtaariin. Tämä on käytännössä syksyllä kylvettyä ruista ja kevätrukiin osuus kokonaisruisalasta on hyvin pieni ja se on pysynyt vakaana vii meiset vuodet.

Rukiin tämänvuotinen kokonaissato jäänee vuosittaisesta tarpeesta.

Syyskasvina rukiin tulee selvitä talven olosuhteista. Viime talvi ei ollut suotuisa rukiin viljelylle, vaan tuhansia hehtaareita tuhoutui hankalissa olosuhteissa. Hehtaa risatonäkymät ovatkin hyvin vaihtelevat ja alueelliset erot ovat suuria: kasvustot

ovat paikoin harvoja ja paikoin erittäin reheviä. Tämän kesän sato-odotukset ovat keskimääräiset, mutta huippuvuotta ei to dennäköisesti ole näköpiirissä. Sen verran pahoin talvi kuritti monia ruislohkoja.

Rukiin valtakunnallinen keskisato on viime vuosina ollut 3400 kg/ha ja vaih telu alueiden ja lohkojen välillä on ollut todella suurta. Kymmenen viime vuo den aikana keskisato on vaihdellut 2090 – 4800 kg/ha välillä. Keskisadon nousu on johtunut lähinnä siirtymisestä hybri dilajikkeiden viljelyyn.

Rukiin riittävyys ja laatukriteerit

Rukiin markkinanäkymistä tilaisuuk sissa olivat kertomassa hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta ja viljanhan kintajohtaja Tero Hirvi Fazer Myllyltä. Heidän mukaansa kokonaissato jäänee vuosittaisesta tarpeesta. Varastoja on kui tenkin jäljellä vielä aiemmilta satovuosilta, vaikka varastotasot ovatkin talven aikana laskeneet.

TEKSTI/KUVAT Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Viljelijä Petri Solan ruispellon laidalle oli saa punut yli kaksikymmentä asiasta kiinnostu nutta viljelijää.

Suomessa rukiin käyttö on pääasiassa elintarvikekäyttöä, pieni osa sadosta me nee rehuksi ja kylvösiemeneksi. Oravuon ja Hirven mukaan rukiin kokonaiskäyttö on viime vuosina liikkunut 90 – 100 mil joonassa kilossa ja vuositasolla elintarvi kekäyttö on ollut noin 82 miljoonaa kiloa vuodessa. Todennäköistä on, että aivan näin suurta satoa emme pelloilta tänä vuonna saa. Viime syksyn sateet osuivat rukiin optimaalisimpaan kylvöaikaan, mikä verotti kylvöalaa. Talvituhot olivat syysviljoilla merkittävät, mutta ruis selvi si talvesta parhaiten. Se, miten kotimainen ruis riittää vuoden 2023 satoon saakka riippuu monesta asiasta, kuten varastois ta, käytöstä ja laadusta.

Rukiin laatukriteereistä tärkein on sakoluku. Laadullisesti myllyillä on tar vetta monille eri sakolukuluokille, mutta pääasiallinen tarve on 150-200-sakoiselle rukiille. Hieman korkean sakolukutason kanssa pärjätään paremmin kuin mata lan, joten puintivalmis ruis on hyvä puida mahdollisimman pian, jotta sakoluku ei pääse putoamaan. Suomessa rukiin vilje lyn tavoitteena on leipäviljalaatu. Tavalli simmin perusruisjauhon sakoluvut ovat noin 110-140:ssä. Alimman sakolukuta son (alle 80) ruista voidaan käyttää mäm min valmistukseen ja ns. raskijauhona. Korkeamman sakoluvun ruisjauhoja käy tetään näkkileivän valmistukseen. Vaikka ruislajikkeiden valikoima on laajentunut viime vuosina ja erityisesti hybridilajik keiden määrä on kasvanut, ei lajikkeis sa kuitenkaan ole havaittu suuria eroja käyttölaadun osalta. Lajikkeiden väliset erot korostuvat enemmän viljelyssä; tal venkestävyydessä, viljelyvarmuudessa ja satotasoissa.

Jotta kotimaisen rukiin saanti olisi tur vattu myös seuraavan satokauden jälkeen, tarvittaisiin Raision ja Fazer Myllyn vil janhankinnasta vastaavien mukaan syk syn 2022 kylvöille ja siten 2023 puinneille rukiin viljelypinta-alaa noin 25 000 – 30 000 ha. Näin myös sadosta 2023 saataisiin riittävästi ruista täyttämään kysyntää.

Myllyiltä muistutetaankin, että ruis on hyvin talvehtivana ja satoisana kasvina hyvä vaihtoehto syksyn kylvöille. Vaikka kevätviljoilta syyskylvöalaa vapautuukin tänä vuonna keskimääräistä vuotta myö hemmin, elo-syyskuun vaihteessa kylvet ty ruis ehtii vielä kasvuun mukaan. Aikai simmat ohra ja kauralohkot valmistune vat puintikuntoon elokuussa. Aikainen

sadonkorjuu mahdollistaa peltolohkojen vapautumisen myös rukiin kylvöille.

Lajikekokeilla kestävää ja satoisaa ruista

Viljelyn kannattavuuden ja omavarai suuden kannalta on tärkeää löytää lajike, joka soveltuu kasvuympäristöön ja joka tuottaa hyvin ja laadukasta satoa. Viral lisissa lajikekokeissa testataankin ruisla jikkeiden viljelyvarmuutta, kertoi tutkija Antti Laine Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Kokeissa selvitetään lajikkeista mm. satoisuutta, taudinkestävyyttä, rea gointia ympäristötekijöihin ja laatuomi naisuuksia.

Laineen mukaan viljelyvarmuuteen liittyvistä tekijöistä syysviljoilla tärkein ominaisuus on talvenkestävyys, joka on rukiilla parempi kuin syysvehnällä ja ruis vehnällä. Syysviljat, kuten ruis, eivät ole enää talvesta selvittyään samalla tavalla alttiita kasvukauden aikaisille sääoloille, kuten kevätviljat kuivuudelle, sillä ne ovat ehtineet muodostaa itselleen hyvän juu riston jo kevätkosteuden aikana. Tämän juuriston turvin ne selviävät kesän kuivien jaksojen aikana kevätviljoja paremmin.

Rukiin jalostus

Boreal Kasvinjalostus Oy:llä on rukiin jalostuksessa ja koetoiminnassa käytössä laaja testausverkko, joka ulottuu Varsi nais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen asti. Kasvinjalostaja Sanna Grönroosin mukaan ruutukokeita teh dään viidellä koepaikalla ja niiden lisäksi rukiin talvenkestävyyttä testataan erik seen neljällä koepaikalla.

- Laajan testausverkon ansiosta saam me hyvän käsityksen lajikkeiden käyttäy tymisestä erilaisissa olosuhteissa.

Viime talvi oli Suomessa olosuhteiltaan hyvin rankka ja osa ruiskasvustoista tu houtui täysin.

- Hyvä talvenkestävyys on yksi tär keimmistä jalostustavoitteista rukiin ja lostusohjelmassa. Talvenkestävyyden tes taus aloitetaankin heti jalostusprosessin alussa, jolloin Suomen oloihin liian herkät linjat karsiutuvat pois aineistosta, Grön roos totesi.

Jalostuksella pyritään parantamaan rukiin viljelyvarmuutta ja erityisesti pit käkortisen rukiin alttius lakoontumiselle on yleisesti tiedossa. Tähän kehitetään rat

TERMEJÄ

Populaatiolajike = Populaa tiolajikkeen kaikki kasviyksilöt muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan niin paljon, että tuottavat yhtenäisen kasvuston ja tasalaa tuisen sadon. Populaatiolajikkei den siementä tuotettaessa sen yksilöt pölyttävät toinen toisensa ja lajikkeen ominaisuudet säilyvät sukupolvesta toiseen.

Populaatiosyysruislajikkeet ovat perinteisiä laajasti Suomessa vil jeltyjä ruislajiketyyppejä. Populaa tiorukiit ovat erittäin talvenkestä viä ja hyvin Suomen kasvuoloihin sopivia. Parhaimmilla populaati olajikkeilla päästään hyvin lähelle hybridilajikkeiden satotasoa.

Hybridilajike = Hybridilajikkeet jalostetaan lisäämällä erikseen äiti- ja isäpopulaatioita (joiden sisäinen geneettinen vaihtelu on suppeaa). Hybridilajikkeen siemen tuotetaan pölyttämällä äitipopulaatio ainoastaan isäpo pulaation tuottamalla siitepölyllä. Kun isä ja äiti ovat geneettisesti kaukana toisistaan ja niiden yhdistelmä on valittu oikein, saadaan risteytyssiemen, hybridi lajike, jonka elinvoima ja satopo tentiaali ovat erittäin korkeat. Hybridilajikkeella tuotettua satoa ei voi käyttää kylvösiemeneksi, sillä se tuottaa erittäin sekavan kasvuston ja heikon sadon. Hybri dirukiin siemen on uusittava joka vuosi. Syysrukiin hybridilajikkeilla on korkea satopotentiaali, joka saavutetaan oikeaa viljelytek niikkaa noudattamalla. (lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR)

kaisua lyhytkortisuusgeenin avulla. Geeni on saatu käyttöön RYE-SUS EU projektin kautta. Grönroosin mukaan lyhytkortis ten suomalaisten populaatioruislajikkei den jalostusprosessi on vasta alussa. ”Mei dän täytyy vielä varmistua siitä, ettei gee nillä ole negatiivisia vaikutuksia muihin tärkeisiin ominaisuuksiin, kuten satoon, juuristoon tai jyväkokoon. Odotammekin tämän jalostusprosessin tuloksia suurella mielenkiinnolla,” totesi nuori kasvinjalos tuksen asiantuntija lopuksi.

Hamppu kiinnostaa nyt leipomoita

Kotimainen öljyhamppu nostaa päätään vauhdilla. Taustalla on kiinnostus kasviperäisiin proteiinilähteisiin, jotka nyt ovat kuuma sana elintarvikemarkkinoilla.

Hamppu oli tärkeä viljelykasvi Suomessa aina 50-luvulle as ti. Sen viljely loppui kuiten kin vähitellen muun muassa siihen, ettei kuituhampun kuitua enää tarvittu tekstiileihin ja myös siihen, että huumepolitiikan vuoksi hampun viljelyä alettiin rajoittaa lainsäädännöllä. Niin pä kiellettiin yksiviivaisesti kaikenlaisen hampun viljely.

Hampusta on olemassa kolme eri laji ketta: öljyhamppu, kuituhamppu sekä lää ke- eli päihdehamppu. Nimensä mukai sesti niistä kasvaa raaka-ainetta vain tiet tyyn käyttötarkoitukseen. Öljyhampusta tai kuituhampusta ei siis saa kannabista, eikä lääkehampusta puolestaan synny öl jyä tai kuitua. Onneksi tämä on nyt otettu huomioon myös lainsäädännössä.

Hamppua on tarjolla myös proteiinijauheina sekä syksystä lähtien proteiinikonsentraat tina (oik.), joka sisältää proteiinia 65 pro senttia.

FoodFarmin Satu Pura ja Pasi Penkari (vas.) sekä TransFarmin Jyrki Seppälä esittelivät hampunsiementen erilaisia raaka-ainemuo toja. Siementä on tarjolla mm. kuorimatto mana, kuorittuna, idätettynä, paahdettuna sekä myös pelkkänä leseenä.

- Tätä nykyä öljyhamppua ja kuitu hamppua saa viljellä EU:ssa viljelyyn sallituilla lajikkeilla, kertoi markkinoin tipäällikkö Satu Pura FoodFarm Oy:stä kesäkuussa järjestetyssä tuotekehittäjien vinkkipäivässä. FoodFarm on öljyhamp putuotteiden myyntiin ja markkinoin tiin erikoistunut yritys, jonka omistavat Murtolan HamppuFarmi ja Trans Farm. Jälkimmäinen on erikoistunut erikoiskas vien viljelytykseen ja jalostukseen, edelli nen puolestaan hampun jalostukseen eri laisiksi ingredienteiksi. Molemmat ovat perheyrityksiä.

Roppakaupalla hyviä ominaisuuksia

Viime vuosina on havahduttu öljyham pun siementen hyviin ominaisuuksiin ja alettu kehittää niiden laajempaa käyttöä elintarvikkeissa. Kasviproteiinien suosion kasvu on suorastaan ’räjäyttänyt pankin’. Öljyhampun siemenet tekee kiinnosta vaksi niiden erinomainen ravintosisältö, gluteenittomuus, hyvä maku ja kotimai suus. Siemenissä on helposti imeytyvää proteiinia, kaikkia välttämättömiä amino happoja, runsaasti kuitua sekä omega-ras vahappoja oikeassa suhteessa. Lisäksi vain harva on hampulle allerginen. Viljelyssä hamppu on erinomainen hiilensitoja.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Knehtilän luomutilan emäntä Minna Sak ki-Eerola on vakuuttunut öljyhampusta raa ka-aineena ja uskoo, että se on seuraava hittiraaka-aine elintarviketeollisuudessa.

- Kiinnostus öljyhamppua kohtaan on tällä hetkellä kovaa. Esi merkiksi parikymmentä leipomoa tekee tuotekehitystyötä ham pun kanssa, mutta tuotteiden markkinoille saaminen vie aina oman aikansa, toteaa Pasi Penkari FoodFarm Oy:stä.

Nettiä selaamalla selviää, että uusia hamppua sisältäviä leipo motuotteita on jo tullutkin markkinoille. Ainakin satunnaisesti niitä ollut jo tätä ennenkin, mutta mitään valtavirtaa ei hampun käyttö leipomoissa ole ollut.

Tuotekehittäjien vinkkipäivä pidettiin hyvinkääläisellä Kneh tilän luomutilalla, jonka emäntä Minna Sakki-Eerola oli valmis tanut vieraille erilaisia hamppua sisältäviä tarjottavia, niin ruokia kuin leivonnaisiakin. Hampun siemeniä hän oli lisännyt mm. sämpylöihin ja saaristolaisleipään. Sakki-Eerola kehui öljyham pun monipuolisuutta ja sanoi uskovansa, että hamppu on seuraa va ns. hittiraaka-aine elintarviketeollisuudessa.

Öljyhampun siemeniä jalostetaan erilaisiksi ingredienteiksi. Siemeniä käytetään kuorimattomina ja kuorittuina ja niistä pu ristetaan myös öljyä, joka sisältää runsaasti monityydyttymättö miä rasvahappoja sekä omega-rasvahappoja. Öljy ei kuitenkaan kestä paistamista. Lisäksi siemenistä valmistetaan ns. proteiini jauheita, joissa on proteiinia erilaisia määriä. Tähän asti jauheet on tehty siementen puristuksesta jäävästä ’kakusta’, jolloin niissä on vihreä väri. Tämän vuoden syksyllä TransFarmin valikoimaan on tulossa vaalea, kuorituista hampunsiemenistä tehty proteiini konsentraatti.

- Leipomoissa tätä nykyä suosituimpia ovat kokonaiset ja kuo ritut siemenet, joita voidaan lisätä esimerkiksi leipätaikinoiden joukkoon. Hinnaltaan edullisin on kuorimaton siemen. Kuo ritun siemenen kilohinta nousee korkeammaksi, koska kuoren osuus siemenestä on kaksi kolmasosaa, kertoo FoodFarmin toi mitusjohtaja Jyrki Leppälä

Ominaisuudet selvityksen alla

Juuri nyt elintarvikealan tuotekehittäjiä kiinnostavat öljyham pun ominaisuudet eli miten eri ingredientit soveltuvat eri käyt tökohteisiin, millaisia reunaehtoja toimivuudelle on asetettava ja mitä on huomioitava käytössä. Tietoa hampun käytöstä on lähinnä yleisellä tasolla ja lisää tietoa tarvitaan. Sitä ollaan nyt Foodfarmille keräämässä Foodwestin tekemällä, vuonna 2021 aloitetulla applikaatioselvityksellä.

Selvityksessä testattiin leivontakokeessa hamppuproteiinin so veltuvuutta gluteenittomaan leivontaan, jossa hamppuraaka-ai neella voi korvata muita jauhoja kuten kaura- tai tattarijauho ja. Taikinan leipoutuvuus oli hyvä ja nostatus sekä uuninousu riittävät, kun käytössä oli rakenteensäätöaineet kuten psyllium. Hamppuproteiinia käyttämällä vaikutettiin leivän ravitsemuksel lisiin ominaisuuksiin ja testileipä oli runsaskuituinen sekä pro teiinin lähde. Gluteenittomassa leivonnassa hamppuproteiini voisi sopia esimerkiksi tattarileipätuotteisiin nostamaan tuotteen proteiinipitoisuutta.

Öljyhampun applikaatiotestausta laajennetaan ja syksyn ai kana tarkastellaan uusien raaka-ainejakeiden, erityisesti uuden edellä mainitun hamppuproteiinikonsentraatin ominaisuuksia. Proteiinikonsentraatti poikkeaa perinteisistä hamppuproteiineis ta sekä vaalean värinsä että neutraalin makuprofiilin osalta. Myös proteiinipitoisuus tässä ingredientissä on selvästi aiempia hamp puproteiineja korkeampi (65 %).

Ruuan vastuullisuusymmärrystä tutkittu

Ruokatieto Yhdistys halusi selvittää mitä suomalaiset ajattelevat ruoasta, sen vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Selvitys liittyi 4.9. vietettyyn suomalaisen ruoan päivään.

Tutkimus paljastaa, että isossa mittakaavassa suomalai set ajattelevat ruokaa ja sen merkitystä laajasti, ja vas tuullinen toiminta nähdään yllättävän monipuolisesti, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja An ni-Mari Syväniemi

Tärkein yksittäinen ruoan vastuullisuuteen liittyvä asia vastaa jien mielestä on, että ruokaan käytetty raha jää Suomeen, omaan maakuntaan tai kuntaan. Kyselyyn vastanneista 73 % oli tätä mieltä. Erityisesti yli 35-vuotiaat sekä pienemmillä paikkakun nilla asuvat vastaajat korostavat vastuullisuutta aluetalouden nä kökulmasta. Lisäksi selvä enemmistö vastanneista (78 %) näkee suomalaisen ruokaketjun myös laajemmin tärkeänä osana koko Suomen taloutta.

Vastauksissa korostuvat monenlaiset vastuullisuuden ulottu vuudet. Tällä hetkellä, kun ruoan hinta nousee ja taloudellinen epävarmuus on suurta, kansalaisten näkemyksissä vastuullisesta ruoantuotannosta nousevat ehkä vielä tavallista enemmän esiin talouteen ja toimeentuloon liittyvät näkökulmat, arvelee kulut tajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta. Kotimaisen tuotannon ja tuottajien tukeminen nähdään hänen mukaansa vastuullisena, koska maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt näkyväksi sen, etteivät huoltovarmuus ja ruokaturva ole itsestäänselvyyksiä niinkään vakaissa maissa kuin Suomi.

Ympäristöasiat ja erityisesti eläinten hyvinvointi korostuvat vastuullisuusajattelussa, erityisesti naisilla ja nuoremmilla vastaa jilla. Kyselyyn vastanneista 70 % korostaa eläinten hyvinvoinnin huomioimista osana ruoan vastuullisuutta. Lähes yhtä monelle (69 %) tärkeä vastuullisuuden mittari on ruoan turvallisuus.

Kyselyyn vastanneista 40 % kertoo olevansa huolissaan jostain suomalaiseen ruokaan ja ruokaketjuun liittyvästä asiasta. Yleisin huolenaihe on ruoantuottajien toimeentulo sekä maanviljelijöi den jaksaminen.

Lähes 60 % kyselyyn vastanneista luottaa siihen, että suoma laiset viljelijät tekevät parhaansa ruoan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Mitä vanhempi vastaaja, sitä luottavaisempaa suhtautuminen on suomalaisiin viljelijöihin.

Suuri osa kuluttajista arvioi kotitalouksien hiilijalanjäljen korkeammaksi kuin se todellisuudessa on. Vastaajista 61 % arvi oi ruoan osuuden kotitalouksien hiilijalanjäljestä olevan puolet tai enemmän. Todellisuudessa ruoasta aiheutuva osuus kotita louksien hiilijalanjäljestä on 20 %. Tämän tiesi noin kolmannes (34 %) vastaajista.

Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy Ruokatieto Yhdis tyksen toimeksiannosta 18–85-vuotiaiden kansalaisten parissa 25.5.-1.6.2022 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Vas taajia oli 1099.

Auringonkukkaöljyn tuotannon sivuvirroista vaihtoehtoja

lihalle

VTT koordinoi EIT Foodin rahoittamaa Taste2Meat-hanketta, jonka keskeisiä ta voitteita ovat ilmastonmuutoksen hillitse minen sekä EU:n proteiiniomavaraisuu den kasvattaminen tarjoamalla kestäviä vaihtoehtoja lihankulutuksen vähentämi seksi.

Hankkeessa käytetään auringonku kan puristekakkua proteiinin lähteenä ja suunnitellaan sekä hybridi- (liha- ja kasviproteiinia sisältäviä) että puhtaasti kasviproteiinipohjaisia maukkaita vaih toehtoja lihalle eurooppalaisia kuluttajia varten, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer

Auringonkukansiemenet ovat maa ilman kolmanneksi suurin kasviöljyn lähde. Auringonkukan puristekakku on auringonkukkaöljyn tuotannosta synty vä sivuvirta. Hankkeessa auringonkuk kaproteiiniin yhdistetään lisäksi herneestä ja rapsista saatavia proteiineja.

Yksi hankkeen tavoitteista on vauh dittaa kasviproteiinien ja niihin liittyvien prosessien nopeaa markkinoille pääsyä tämän hetken nopeasti muuttuvassa lii ketoimintaympäristössä tieteellisen osaa misen avulla.

Hankkeen aikana tehtävillä kuluttaja tutkimuksilla selvitetään, millaisia käsi tyksiä ja asenteita eurooppalaisilla kulut tajilla on lihaa korvaavista tuotteista sekä mitä lisäarvoja he niihin pääasiassa liittä vät. Kuluttajien hyväksynnällä on keskei nen merkitys sen kannalta, kuinka lihaa korvaavien tuotteiden ympärille pysty tään kehittämään toteuttamiskelpoista liiketoimintaa.

Kahvia paahdetaan taas Vallilassa

Meiran paahtimotoiminta Helsingin Val lilassa on saatu jälleen käyntiin joulu kuussa 2021 tapahtuneen tulipalon jäljil tä. Paahtaminen käynnistyi heinäkuussa noin kuusi kuukautta tapahtuneen jäl keen. Vaikka tulipalo oli mittava, sen ai heuttamat vahingot rajautuivat onneksi pääosin vain rakennuksen ullakkokerrok sen ja kattorakenteiden sekä raakakahvin syöttöprosessin vaurioihin.

Paahtimon korjauksen ja tuotannon uudelleenkäynnistämisen suunnitte lu aloitettiin Meiralla välittömästi palon jälkeen. Korjauksen aikana paahtimol la toimittiin poikkeusjärjestelyillä. Pavut paahdatettiin ulkopuolisilla kumppaneilla ja syötettiin jauhatukseen ja pakattavaksi Vallilassa. Monimutkainen toimintamalli vaati yhtiön logistiikka- ja tuotantohenki lökunnalta venymistä ja päivittäistä ongel manratkaisua. Sillä aikaa kunnossapito- ja rakennustiimi ahkeroi korjausurakassa, jonka se selvitti uskottua nopeammin.

Yhtiön mukaan tilanne vahvisti meira laisten yhteenkuuluvuutta, sekä ammatti-

Fiskars on arvostetuin brändi

Taloustutkimus Oy:n on tänäkin vuon na kysynyt suomalaisilta, mitä brändejä he arvostavat. Tutkimusta on myös päi vitetty ja mukana on aiempaa enemmän tuoteryhmiä sekä brändejä. Brändeistä on selvitetty arvostuksen lisäksi myös mm. tunnettuus ja käyttö, brändin kehitystren di, suosittelu, vastuullisuus, sekä hinta- ja brändimielikuva. Vuoden 2022 arvostetuimmat brändit ovat:

ja kotiseutuylpeyttä. Yrityksen paahtimo toiminta on sijainnut Vallilassa vuodesta 1935 lähtien, ja siellä se tulee säilymään myös jatkossa.

Meiran paahtotoiminta on tällä het kellä täysimittaista lukuun ottamatta pa putuotteiden pakkaamista, joka odottaa edelleen rakennusmateriaaleja. Vallilan kiinteistössä niin ikään sijaitseva Meiran maustetehdas on toiminut normaalisti jo joulukuun viimeisestä viikosta lähtien.

Meiran omistaa italialainen Massimo Zanetti Beverage Group, joka on Euroo pan suurimpia kahvialan yrityksiä. Mei ran tunnetuin kahvibrändi Suomessa on Kulta Katriina.

Porkkana on vuoden 2023 vihannes

Vuoden 2023 vihanneksiksi on valittu vä rikkäät porkkanat. Valinnan vuoden vi hanneksesta tekevät Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.

Suomessa porkkanaa viljelee ammat timaisesti noin 300 puutarhayrittäjää yli 1700 hehtaarin peltoalalla. Luomupork kanaa viljelee hiukan alle 40 yritystä. Porkkana on perunan jälkeen suosituin kasvis ja sitä syödään vuosittain yhdek sän kiloa henkeä kohden. Pääsääntöisesti myynnissä oleva porkkana on kotimaassa kasvatettua.

Alun perin porkkanat olivat pääosin purppuranvärisiä tummia tai valkoisia. Hollantilaiset onnistuivat jalostamaan näistä vaihtoehdoista meillä suosituim man oranssin porkkanan, jonka väri ku vastaa samalla Alankomaiden kuningas huoneen Orania-Nassaun kuningassuvun tunnusväriä. Oranssien porkkanoiden li säksi Suomessa viljellään valkoisia, keltai sia ja tummanpunaisia porkkanoita.

Suosituksia kustannus-

kriisin ratkaisemiseksi

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on anta nut kaksi suositusta, joiden avulla elin tarvikeketjun kustannuskriisiä ja kannat tavuusongelmia voidaan helpottaa. Suo situs elintarvikeketjun sopimuskäytän töjen tarkentamiseksi keskittyy kustan nuskriisin helpottamiseen nykyisten sopi musten puitteissa sekä toisaalta sopimus järjestelmän kehittämiseen tulevaisuutta ajatellen. Nykyisten sopimusten kohdalla avainasemassa ovat sopimusosapuolten väliset neuvottelut; niiden ratkaisuhakui suus, vaatimusten asianmukaisuus ja osa puolten kompromissihalukkuus. Sopi musrakenteiden edelleen kehittämisessä korostetaan selkeitä hinnantarkistusehto ja. Erityisen tärkeitä ne ovat elintarvike ketjun pitkäkestoisissa, kiinteähintaisissa toimitussopimuksissa. Lisäksi mainitaan, että julkisen sektorin toimijoiden sopi muksiin on saatava lisää joustavuutta.

Suositus toimenpiteistä elintarvike ketjun kannattavuustilanteen paranta miseksi keskittyy maa- ja elintarviketa louden kannattavuusongelmien helpot tamisen keinoihin. Suosituksessa keskity tään erityisesti ketjun toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Se tarkoittaa avointa tiedon kulkua kumpaankin suun taan ketjussa. Esimerkiksi tieto kysynnäs tä ja sen muutoksista tulisi välittää alku tuotantoon asti, jotta koko ketju pystyisi reagoimaan muutoksiin.

Suosituksiin voi perehtyä tarkemmin osoitteessa https://www.ruokavirasto.fi/ elintarvikemarkkinat/ratkaisut-ja-ohjeis tus/suositukset/suosituksia-kustannus kriisin-ratkaisemiseksi/

Ruoan hinta nousussa

Päivittäistavarakaupan hintaindeksin mu kaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat heinäkuussa 10,2 prosenttia vuoden 2021 heinäkuusta. Päivittäistavarakaupan hin taindeksi kuvaa elintarvikkeiden, alkoho littomien juomien, mietojen alkoholijuo mien, tupakan, kodin kulutustavaroiden, nikotiinivalmisteiden, vitamiinien, puu tarhatarvikkeiden, sisäkasvien ja -kukki en, lemmikkieläintuotteiden, sanoma- ja aikakauslehtien irtonumeroiden, henki lökohtaisten hygieniatuotteiden sekä kau neudenhoitotuotteiden hintakehitystä.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 12,4 prosenttia. Alkoholijuomien ja tupakan hinnat nou sivat 4,0 prosenttia ja käyttötavaroiden hinnat 6,7 prosenttia vuoden 2021 heinä kuuhun verrattuna. Indeksi kuvaa päivit täistavarakaupoissa myytävien tuotteiden hintojen kehitystä. Kaikkien kuluttaja hintojen vuosimuutos eli inflaatio oli hei näkuussa 7,8 %. Kesäkuussa inflaatio oli myös 7,8 %.

Päivittäistavaroiden hinnat nousivat vuoden 2022 tammi-heinäkuussa yhteen sä 6,2 prosenttia vuoden 2021 vastaavas ta ajanjaksosta. Elintarvikkeiden ja alko holittomien juomien hinnat nousivat 7,3 prosenttia ja alkoholijuomien ja tupakan hinnat 3,6 prosenttia. Käyttötavaroiden hinnat nousivat tammi-heinäkuussa 3,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyri tysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa. Jäsenyritykset toimittavat kuukausittaiset tietonsa suoraan Tilastokeskukseen. Tie dot ilmoitetaan arvonlisäverollisina.

Hämeenlinnalainen Herkkumaa Oy in vestoi voimakkaasti vähentääkseen toi mintansa aiheuttamaa ympäristökuormaa ja luopuu höyrytuotannossa fossiilisista polttoaineista. Uudessa ratkaisussa höyry ja lämpö tuotetaan päästöttömästi, kus tannustehokkaasti ja hiilivapaasti. Höyry on elintarviketuotannossa kriittistä, sil lä koko prosessi on sen varassa. Höyryä käytetään mm. keittokattiloiden lämmi tykseen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin – kaikkiin vaiheisiin, jotka vaativat kor keita lämpötiloja.

Herkkumaa ottaa ensimmäisenä maa ilmassa käyttöön Elstor Oy:n kehittämän teollisuusmittakaavan 10 MWh:n energi avarastointiyksikön. Siinä fossiilinen polt toaine korvataan fossiilivapaasti tuotetul la sähköllä, jonka energia varastoidaan lämpövarastoon. Sieltä se käytetään läm mön ja höyryn tuotantoon. Se pienentää Herkkumaan tuotannon hiilijalanjäljen teoriassa nollaan. Elstor-järjestelmän val mistuksesta syntyneet päästöt kompen soidaan ratkaisun puolen vuoden käytöllä.

Järjestelmä korvaa noin 264 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa (2021) käyt tävän vanhan järjestelmän. Uudistus on jatkumo vuoden 2021 heinäkuussa käyt töön otetulle prosessivesien energian tal teenotolle.

Herkkumaan ja Elstorin hanke sai Bu siness Finlandin energiatehokkuuden pa rantamisen ja uuden teknologian inves tointituen, joka kattaa noin kolmannek sen investoinnista.

Suomalaiset ovat huolissaan julkisen talouden tilasta

EK:n Taloustutkimuksella elokuun alussa teettämän kyselyn mukaan selvä enem mistö suomalaisista on huolestunut julki sen talouden tilasta. Kyselyyn vastasi 1002 henkilöä.

Vähintään melko huolissaan julkisen talouden tilasta on valtaosa eli 74 prosent tia suomalaisista. Vain kolme prosenttia ei ole julkisen talouden tilasta ollenkaan huolissaan.

Julkista taloutta pitäisi selvän enem mistön mielestä korjata julkisia menoja

leikkaamalla. Tätä mieltä oli 59 prosenttia vastaajista. Veroja oli valmiina nostamaan 26 prosenttia vastaajista, 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Menoja pitäisi vastaajien mielestä kar sia ennen kaikkea julkisesta hallinnosta. Peräti 86 prosenttia heistä valitsi tämän vaihtoehdon. Myös yritystuista oltiin valmiita leikkaamaan (56 prosenttia), sa moin sosiaaliturvasta, eli esimerkiksi työt tömyys-, toimeentulo- ja asumistuesta (41

prosenttia). Sen sijaan poliisin, koulutuk sen ja puolustusvoimien menoista ei olla valmiita leikkaamaan.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäi sikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastaa siten, että työttömyyspäivära han taso on aluksi nykyistä korkeampi, mutta se laskee työttömyyden pitkittyes sä ja sitä maksetaan nykyistä lyhyemmän aikaa. Tämä sai kannatusta 48 prosentilta vastaajista ja 32 prosenttia vastasi ei.

Päästötöntä elintarviketuotantoa uudella teknologialla

Leipurissa kirjoitettua

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 6/1927

Koska leipomotyölaki on kohta uudelleen edus kunnan käsiteltävänä, on Leipuriliitolla nyt uusi mahdollisuus vaikuttaa lakiehdotuksen sisältöön ja korjata sitä. Yksi tärkeimmistä korjauksista on Liiton mielestä se, että lain tulee koskea kaikkia leipomoita. Edellisessä lakiehdotuksessa lain alaisuu

desta olisi vapautettu tehtaat, joissa valmis tetaan kovaa leipää, keksejä tai niihin verrat tavia tuotteita. Liiton johtokunnan asettaman toimikunnan tehtäväksi tuli laatia eduskunnal le annettava lausunto, josta selviää, millainen leipomotyölaki tyydyttäisi niitä työnantajia, joita Suomen Leipuriliitto edustaa. Leipuriliiton johtokunta on saanut lahjaksi nuijan, jonka iskulla kokousten päätökset voidaan sinetöidä. Tähän asti se on tehty lyi jykynällä naputtamalla. Visakoivusta tehdyn

Leipuri 75 vuotta sitten, nro

Eduskunta on vapaut tanut polttopuut hinta säännöstelystä mikä tarkoittanee polttopuun hintojen nousua tuleva na talvena. Leipomoiden kustannuksia kasvattaa myös valtioneuvoston päätös tuntipalkkojen korottamisesta 5,00 - 6,50 markalla yksi tyisoikeudellisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Leipäteollisuusyhdistyksen lei pomojaoston johtokunnan mukaan palkan

6/1947

korotukset ovat leipomoissa 23 %. Tämän vuoksi päätettiin anoa leipomoille tukipalk kioita, sillä huomioon ottaen leipomoiden nykyisen vaikean aseman, johtokunta arvi oi, että ne eivät pysty selviytymään näistä palkankorotuksista. Ilman tukipalkkioita niiden on lomautettava työntekijänsä ja jopa lopetettava toimintansa. Professori Paavo Pero on laatinut mietin nön ammattioppilaiden koulutusohjelmak si ja ammattikokeisiin liittyvien näytteiden määrittelemiseksi. Ammattiopetus tapahtuisi niin, että käytännöllisen opetuksen antaisi

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 6/1962

Lehdessä esitellään lei pomotuotteiden kelmu pakkausta, sillä leivän pakkaaminen on entistä ajankohtaisempaa mm. itsepalvelumyymälöiden lisääntyessä. Kelmu es tää tuotteen kuivumisen ja suojaa ulkopuolelta tulevalta pilaantumiselta. Tuote kääritään kelmuun ja suljetaan kuumasaumaajalla. Ns. LSAT-kelmuun voi leivän pakata melkein heti uunista otettuna, sillä se päästää höyryä lävitseen. Näin säästetään sekä aikaa että varastotilaa sekä saavutetaan tasaisempi

tuotanto ilman viikonlopun korkeapainetta. Artikkelin mukaan ostajia olisikin nyt syytä alkaa kasvattaa käyttämään pakattua leipää, joka on edellisenä päivänä paistettua eikä tänä aamuna uunista otettua. Suomen NNKY:n Liiton toimitalo Helsingissä Pohjoisen Rautatiekadun ja Runeberginka dun kulmassa on uudistettu. Ravintolan ja ho tellin lisäksi Liiton liikelaitoksiin kuuluu myös leipomoliike, joka sai uudet tilat käyttämättö mästä juhlasalista. Samalla myös leipomon konekantaa uudistettiin. Leipomon mestarina toimii Diethem Schulz. Turussa puolestaan on pidetty harjannostajaiset H. & J. Rostenin leipomon liiketalossa Kärsämäentiellä. Tuo

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 6/1982

Finnresta-messuilla on järjestetty juhlakak kujen koristelukilpailu, jonka on voittanut Kari Brander Tampereel ta. Toiseksi tuli Lahja Heinonen Turusta ja kolmanneksi Rauno Siitonen Tampereelta. Kilpailu järjestettiin kut sukilpailuna ja siihen osallistui kaksitoista

kondiittoria eri puolilta maata. Töistä arvioitiin vain ulkonäkö, koska valmiit työt jäivät näytil le koko messujen ajaksi. Leipurilinjojen opettajat ovat huolissaan tule van keskiasteen uudistuksen vaikutuksesta leipurin ja kondiittorin koulutukseen. Opet tajat pitävät oppisuunnitelmia liian suppeina ja erikoistumisjaksoja liian lyhyinä. Ope tusmateriaali on puutteellista, eikä opetta jien täydennyskoulutus ole järjestyksessä. Opettajat antoivat asiasta julkilausuman

nuijan lahjoitti Liitolle johtokunnan jäsen lei purimestari O. Wirtanen Lahdesta. Hän oli teettänyt nuijalle myös visakoivuisen rasian. Sen kannen sisäpuolelle oli hopealaattaan kaiverrettu sekä lahjan saajan että antajan nimet sekä päivämäärä. Voitiinkin todeta, että Leipuriliitolla oli nyt pulskempi nuija kuin itse eduskunnalla, jossa puhemiehen nuija on tosin isompi, mutta siellä ei ole minkään laista rasia, missä sitä säilyttää. Lahjoittajalle kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto.

mestari ja tietopuolinen opetus annettaisiin ammattikoulussa. Mestari saisi korvauksen oppilaan pitämisestä ja oppilaalle maksettai siin myös kohtuullinen palkka. Toisena vaih toehtona opetukseen voisi olla, että oppilas kävisi jonkun liiton ylläpitämän ammattioppi laskoulun. Oppiaika päättyisi kummassakin tapauksessa kisällitutkintoon. Käsiteollisuu den korkein arvonimi olisi mestari. Vain mes tarinarvon omaavalla olisi oikeus harjoittaa alansa käsityöammattia elinkeinonaan.

tantotiloja tulee leipomossa olemaan 816 neliöitä ja lisäksi sosiaalitiloja, myymälä, toi mistot, autosuoja ja asuintilaa.

Pirkanmaan Leipomoliikkeenharjoittajat ovat tehneet yhteismatkan Leningradiin puheen johtajansa Väinö Leivon johdolla. Perillä tutustuttiin nähtävyyksiin sekä myös Badaje vin leipätehtaaseen, jonka kapasiteetti oli 36 tonnia ruisleipää ja 25 tonnia rinkeleitä vuo rokaudessa. Tehdas toimi kolmessa vuo rossa 550 työntekijän voimin. Neljä tällaista laitosta piti koko Leningradin 4,5 miljoonaa asukasta leivässä. Limppu arvioitiin matka laisten keskuudessa hyväksi laadultaan.

herättääkseen kaikki vaikuttavat tahot alan koulutuksen ja kehityksen turvaamiseksi tu levaisuudessakin.

Helsingin leipomoliikkeet ovat järjestäneet leipomolaatikoiden vaihtotapah tuman. Yrittäjät toivat heiltä löytyneet vieraat laatikot Leipurien Tukun pihaan ja etsiskelivät omansa. Lehden mukaan tapahtuma oli onnistunut ja lukuisat leipomo laatikot löysivät näin oikeat omistajansa.

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Atrialta nopeaa ja helppoa

Yhden pannun taktiikalla valmistuvat Pasta Carbonara ja Pippuripossu ovat Atrian syksyn uutuuksia, jotka paistetaan pannulla, sekaan lisätään vain ruokaker ma, vesi ja pasta tai riisi.

Uutta Fazerilta

Fazer Gluteeniton -tuoteperhe kasvaa kolmella tuotteella, jotka ovat Sadonkor juupuuro, Maistuvampi kaurapuuro sekä Marjapiirakka kaurapuuro. Tuotteet valmistetaan Fazerin gluteenittomassa myllyssä Joutsassa, ja niillä on Sydän merkki ja Joutsenmerkki. Hillo- ja marmeladihyllyyn tulee Fazer Alku -sarjaan Uuniomena-maku. Toinen uutuus on Fazer Pihlaja -makeisista tut tu maku marmeladin muodossa. Fazer Yosa -kauravälipalatuotteet siir tyvät osaksi Fazer Aito -tuoteperhettä eli ne myydään jatkossa tällä brändillä, mutta kuitenkin merkinnällä ’Yosa-suo sikki’. Reseptit säilyvät ennallaan ja ma kuvaihtoehdot ovat metsämarja, mango,

Snellman satsaa lihapulliin

Snellmanin Lihanjalostus Oy laajentaa tuotevalikoimaansa uuteen tuoteka tegoriaan, valmisruokaan. Tätä varten Pietarsaaren tehtaaseen on rakennettu laajennus, joka mahdollistaa uudenlaisten tuotteiden valmistuksen. Syyskuussa en simmäisinä tuotteina lanseerataan Kun non lihapullat ja Kunnon jauhelihapihvit. Uusissa tuotteissa ei valmistajan mu kaan ole käytetty lainkaan ylimääräisiä täyteaineksia tai lisäaineita. Lihapullissa ja jauhelihapihveissä on 95 % lihaa eikä lainkaan lisäaineita. Makua antavat itse tehty naudan lihaliemi sekä mausteet, keinotekoisia aromeja ei käytetä. Ainek set ovat samoja kuin kotikeittiössä. Uu den tuotantolinjan ansiosta tuotteilla on myös kaunis paistopinta ja väri. Molem missa tuotteissa on 300 gramman uudel leensuljettava pakkaus.

Ruoka valmistuu parissa minuutissa myös Murea & Nopea -sarjan kastikkeellisilla uutuuksilla Possu ja tandoorikastike sekä kana ja Red Curry kastike tai Pannuate rialla Pomodoro pork ja kasvikset. Kai kissa näissä lihasuikaleet ovat valmiiksi kypsiä. Sekaan lisätään ruokakermaa ja oheen keitetään mieleinen lisäke. Siipikarjapuolen helpot ja nopeat ovat Kanan paistivartaat, jotka valmistuvat uunissa noin vartissa. Kaksi makua ovat sourcream & balck pepper flavour sekä mild chili.

Vierastarjoiluun tuo helpotusta tarjoilu valmis Glaseerattu vaahterasiirappinen kypsä juhlapaisti, jolle antavat makua pinnan glaseeraus ja pehmeä savu sekä vaahterasiirapin makeus.

Hiilineutraali kuohuviini

Viinien maahantuoja Vindirekt on tuonut markkinoille yhteistyössä italialaisen Corvezzon perhetilan kanssa hiilineutraalin Think-kuo huviinin, jonka hiilijalanjälki tiede tään koko tuotantoketjun osalta. Hiililaskelman teki Suomen Luon nonvarakeskus eli LUKE. Viinin etiketin on suunnitellut Antero Nuutinen ja kompensoinnin yhteis työkumppani on suomalainen asiantunti jayritys Nordic Offset. Think-kuohuviini on saatavilla Alkon valikoimasta ja verkkokaupasta. Se on myös Vindirektin horeca-valikoimassa. Tuotteen hinta Alkossa on 13,50 euroa.

Tummempaa kahvia Pauligilta

vanilja ja maustamaton greek style. Li säksi kasvipohjainen Aito -sarja kasvaa kauragurteilla, joiden makuvaihtoehdot ovat banaani, mansikka-banaani sekä mango-passion. Tuotteiden makeus tulee vain marjoista ja hedelmistä. Ai to-sarjaan tulee myös kaksi kasvipohjais ta ruokafraichea, maustamaton ja chili& paprika. Niitä voi käyttää sekä kylmänä että lämmitettynä.

Valiolta kasvispohjaisia

Keväällä Valio yhdisti voimansa Gold& Greenin kanssa, tänä syksynä kaupan hyllyyn saapuvat Gold&Green vegekuu tiot ja vegenugetit. Lisäksi Gold&Greenin kenties tunnetuin tuote, Nyhtökaura palaa kaupan hyllyyn eli Nyhtökaura Nude ja Tomaatti ovat taas saatavilla. Tuotteet sopivat moneen ruokavalioon, esimerkiksi vegaaniseen, kananmunatto maan ja soijattomaan pöytään. Valio Oddlygood Easy Cookingilla myös kastikekysymys ratkeaa kasvipohjaisesti. Sen ruoanvalmistusominaisuuksiin kuu luu, että se kestää hyvin haudutusta. Tällä gluteenitto malla uutuudella on myös Sydän merkki.

Pauligin Juhla Mokka-uutuudet Lempeä ja Rohkea on kehitetty tummapaahtoisten vaihtoehto jen ystäviä ajatellen. Lempeän paahtoaste on 4 ja sitä kuvataan täyteläisen tummapaahtoiseksi. Pakka uskoot 425 hienojauhatus ja 450 g papu pakkaus. Rohkea on puolestaan erittäin tummapaahtoinen kahvisekoitus tum milla kaakaon vivahteilla. Pakkaus 220 g, hienojauhatus. Hieman vaaleamman paahdon eli paahtoaste 3:n ystäville so piva Juhla Mokka Samettinen on markki noilla jo vanha tuttu. Sen myyntipakkaus vaihtuu nyt pienestä suuremmaksi (425 hienojauhatus ja 450 g papupakkaus). Kahvit on paahdettu Vuosaaren hiilineut raalissa paahtimossa, ja ne ovat Rainfo rest Alliance -sertifioituja.

Väriaineeton levitevaihtoehto

Suomessa valmistettu Keiju Valkea on palmuöljytön, täysin kasvipohjainen vaih toehto leivän päälle, ja se soveltuu myös ruoanlaittoon sekä leivontaan. Levite on valmistettu rypsiöljystä. Nimensä mukai sesti levite on väriltään tavanomaista vaaleampi, koska se ei sisällä lainkaan väriaineita. Keiju Valkea sisältää vain välttämättömät ainesosat, ja mausteena siinä on ripaus suolaa. Se on laktoosi ton, maidoton ja sopii myös vegaaneille. Tuote kehitetty yhteistyössä allergiaper heiden kanssa ja se on saanut oikeuden käyttää Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Al lergiatunnusta.

Kansallisteatterin näyttelijöiden herkut

Kansallisteatterin uu menista löytynyt, kirjoi tuskoneella naputeltu näyttelijöiden reseptivih konen sai uuden elämän näyttävänä ruokakirjana, joka osaltaan juhlistaa 150 vuotta täyttävää teatteria. Mukana on myös uusia reseptejä ja tarinoita teatterin nykyisiltä tähdiltä. Kaikkiaan reseptejä on yli viisikymmen tä, joiltakin näyttelijöiltä useampiakin. Mukana on lapsuusmuistoja, perinneruo kia, klassikoita, luottoreseptejä, uuden kokeilua, kuriositeetteja, jälkiruokia ja makuja maailmalta.

Kirjan tekijöitä ovat keittokirjailija ja ruo ka-ammattilainen Teresa Välimäki, va lokuvaaja Laura Riihelä sekä näyttelijä Sari Puumalainen. Kirjan on kustantanut Otava ja kirjan oikeudet omistaa Kansal listeatterin Näyttelijäyhdistys.

Erikoistukkukauppaa

Yhteishyvä kokosi parhaat kotiruoat

Yhteishyvän uudesta Parhaat kotiruoat -kirjasta löytyy 100 reseptiä kodin arkeen ja viikonloppuun. Kirjan reseptikattaus on jaoteltu kasvis-, kana-, liha-, ja kala ruokiin, vegaanisiin ruokiin, lisukkeisiin, jälkiruokiin, aamu- ja välipaloihin sekä suolaisiin ja makeisiin leivonnaisiin. Sopi va vaihtoehto löytyy myös hakemistosta pääraaka-aineen tai tarpeen mukaan. Yhteishyvän reseptit on testattu toimi viksi ja ne ovat käytännöllisiä eli raa ka-aineet löytyvät tavallisen marketin valikoimasta. Ohjeissa on aina huomioi tu terveellisyys liiallista sokeria tai ras vaa välttäen, kasviksia ja hyviä rasvoja suosien. Resepteissä vältetään hävikkiä ja ylimääräisen tiskin muodostumista. Oivaltavat vinkin antavat mahdollisuu den myös ruokien ja leivonnaisten tuu naukseen.

Yhteishyvän parhaat kotiruoat -keitto kirja on saatavilla Prismoissa ja S-mar keteissa sekä prisma.fi -verkkokaupassa hintaan 19,90 euroa.

Årsmöte – bristande flexibilitet bland beslutsfattarna inom den offentliga förvaltningen väcker oro

Finlands Bageriförbunds 122:a årsmöte och sommardagar, det vill säga Bagar dagarna, samlade cirka 375 deltagare och ordnades i augusti i Vasa där bagar branschen samlades för att fira ett veckoslut till sammans med sina samarbetspartner. På sedvan ligt sätt satte vi igång på fredagen med Ravin toraisio Oy:s golftävling och på kvällen fortsatte vi med Valio Oy:s ostbuffé. På lördagsmorgonen ordnades förbundets officiella årsmöte och dagen fortsatte med en yrkesmässig utställning av ba geribranschens varuleverantörer. Till lördagens program hörde även den traditionella barnutfärden som ord nades av Fazer Mylly samt Condite Oy:s musikstund. Lördagen avslutades med en galakväll.

Det var en glädje att efter två pandemiår se bageribranschen i stor skara fira ett gemensamt veckoslut i Vasa. Var och en vet att utmaningarna inom branschen inte försvunnit i och med att coronavirusrestriktionerna slopats, snarare tvärtom. Med tanke på den rådande ekonomiska situationen och världsläget är det fint att personer från 64 olika företag inom konditori- och bage ribranschen deltog i Bagardagarna, både barn, unga, medelålders och även äldre, det vill säga vuxna.

Gemenskapen och långa traditioner inom bageribranschen har i decennier utgjort konditori- och bageriföretagarnas styrka. Det är säkert också en av de största orsakerna till att förbundet som grundades år 1900 fortsätter sin verksamhet och att årsmötet i Vasa redan är det 122:a i ordningen*

I sitt tal på årsmötet framförde ordföranden för Bageriför bundet Kari Meltovaara (se s.12–13) hur ”priserna på nästan alla produktionsinsatser har stigit samtidigt och mycket kraftigt” på grund av Rysslands anfallskrig. Som ett särskilt problem lyfte Meltovaara upp den offentliga förvaltningens, det vill säga kom munernas och de statliga inrättningars verksamhet och deras ovilja att öppna upp för leveransavtal.

Det är lätt att instämma med bageriförbundets ordförande. På ett eller annat sätt är det nödvändigt att få en ändring på den offentliga förvaltningens verksamhet och deras sätt att ställa upp avtalsvillkor. Man vet att i synnerhet små och medelstora bage rier och konditorier kommer i kläm mellan stora aktörer. Bage ribranschens råvaruleverantörer, exempelvis kvarnarna, sade upp avtalen mitt under avtalsperioden våren 2022. Köparna däremot, i synnerhet enskilda kommuners och statliga inrättningars tjäns temän har meddelat att de håller sig till gällande avtal och att de vägrar diskutera om förändringar. Situationen för enskilda före tag är totalt orimlig.

Det är ohållbart att byråkraterna med stöd av lagen om offentlig upphandling och koncession först upprättar orimliga avtalsvillkor. Därefter åberopar enskilda tjänstemän dessa avtalsvillkor och meddelar, såsom i ett visst fall att enligt vårt avtal ”kan priserna ändras tidigast 1.1.2024 och ett förslag till ändring ska göras fyra månader före” årsskiftet.

På många orter har förhandlingarna med ak törerna inom den offentliga förvaltningen lyckats och ändringar har gjorts, däremot håller tjänste männen på vissa orter stenhårt fast vid de avtal som ingåtts. Än en gång kommer jag att tänka på att ”samma regler gäller inte alla”. Det tänker jag ofta på när enskilda företagare tar kontakt och berättar om sina erfarenheter med tjänstemän nen inom den offentliga förvaltningen. Det vo re intressant rörande leveransavtalen att få veta om ”reglerna” för olika stora företag ens varit de samma på de orter där tjänstemännen genom att åberopa avtalen har vägrat att förhandla med enskilda företag.

Leveransavtalsvillkoren som ställs upp av den offentliga för valtningen är kända för att vara orimliga och ensidiga, men un der normala marknadsförhållanden har företagen på något sätt klarat av att driva sin verksamhet på dessa myndighetsapparatens avtalsvillkor**. För tillfället lever vi i en fullständigt exceptionell situation där förändringar på marknaden sker i allt snabbare takt. Positivt är att i svåra situationer och på flera orter har beslutsfat tarna som svarar för livsmedelsupphandling haft ”spelsinne”. De har förstått att det i ett exceptionellt marknadsläge inte är möjligt att fortsätta på samma villkor och att även myndighetsapparaten måste vara flexibel. Tack vare detta har små och medelstora ba gerier kunnat fortsätta att leverera produkter till slutmålen inom den offentliga förvaltningen. Det finns alldeles för många besluts fattare inom den finländska myndighetsapparaten vilka förlorat spelsinnet i sin maktposition.

Livsmedelsmarknadsombudsmannen gav två rekommenda tioner den 11 augusti 2022*** vars syfte är att lösa kostnadskri sen och förbättra lönsamhetssituationen inom livsmedelskedjan. Förhoppningsvis ökar dessa rekommendationer även förståelsen och flexibiliteten bland enskilda byråkrater.

Mika Väyrynen

* Även i övriga Norden har bageriförbunden en lång historia. Danmarks bageriförbund är 126 år gammalt, Norges 124 år och Sveriges, som är några månader yngre än Finlands Bageriför bund, 122 år gammalt.

** I ledaren i Tidningen Leipuri 7/2018 ”Offentliga upphand lingar – offentlig teater?” konstaterade jag bland annat följande: ”Upphandlingsannonsen för en stor stad kräver att det bageri som erbjuder sina produkter ska nu på hösten 2018 ge sina produkter fasta priser som gäller fram till slutet av januari 2020. Priserna ska således vara oförändrade oavsett vad som händer med råvaru- och/ eller energipriserna under denna period”.

*** Rekommendation för precisering av avtalspraxis inom livs medelskedjan och Rekommendation om åtgärder för att förbättra lönsamheten inom livsmedelskedjan (se s. 43).

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Toimisto

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi

Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com

Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi

Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Valtuuskunta

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi

Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi

Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi

Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi