TEKSTI JUHO NARSAKKA
KONFLIKTI ON POLIITTINEN TILA Politiikassa tarvitaan konflikteja, mutta viime vuosina niitä on tuottanut ennen kaikkea uusliberaali oikeisto ja äärioikeisto. Tästä kehyksestä irtautumiseksi vasemmiston on pelkäämisen sijaan syleiltävä hedelmällisiä konflikteja.
J
pitkä julkaisuluet telo täydentyi alkuvuodesta julkaistulla kirjalla Konflikti – Talous ja politiikka (Into 2020). Opiskeluaikoinaan Jakonen toimi prekariaattiliikkeessä ja lukuisissa muissa yhteiskunnal lisissa liikkeissä sekä teki autonomikommunistista Megafonilehteä. Tämän jälkeen tutkijanura on vienyt mukanaan, ja viime vuosina hän on profiloitunut työn ja talouden politiikan tutkija na. Mutta miksi kirja juuri konfliktista? ”Kyseessä oli sivutyö, joka muuttui päätyöksi. Minua häi ritsi 2010-luvun yhteiskunnallisissa liikkeissä pitkään vallinnut vaisu kausi. En halua vähätellä ihmisten osallistumista ja sitä toi mintaa, jota on ollut esimerkiksi natseja vastaan tai feminismin saralla, mutta vuosikymmenen alussa laajempi uskallus kriitti seen kansalaisyhteiskunnan toimintaan oli alamaissa. Varsinkin vasemmalla puoluepolitiikassa pelättiin konflikteja, ja sama ilmiö oli kankeasti toimivalla ay-puolella. Konfliktia ei pitäisi pelätä toimintatapana, ja pitäisi nähdä konflikteja olevan koko ajan.” Viime vuosikymmentä voidaan hahmottaa konfliktien kaut ta niin, että kaksi voimakkainta aktivismia tekevää tahoa ovat olleet äärioikeisto ja uusliberaali oikeisto. Vasemmisto on profi loitunut järjen äänenä ja jopa maltillisena vaihtoehtona. Hyvistä aikomuksista huolimatta tämä on ajanut vasemmiston kon servatiiviseen nurkkaan, oli kyse sosiaalisista oikeuksista tai ympäristökysymyksistä. Tästä asemasta on lähinnä kyetty puo lustautumaan ja olemaan reaktiivisia hyökkääviä oikeistovoimia vastaan. Jakosen mielestä on tärkeää tunnistaa oikeiston hyök käys, jotta tilannetta voidaan analysoida ja miettiä, millä tavalla asioita voisi tehdä toisin. YVÄSKYLÄLÄISEN Mikko Jakosen
POLITIIKKA ON UUDEN LUOMISTA Konflikti-sana ei aina herätä myönteisiä mielleyhtymiä, mutta silti konflikteja rakennetaan usein tarkoituksella. Puoluepolitii kassa, yhteiskunnallisissa liikkeissä ja työmarkkinoilla eri osa puolet lähtevät usein tietoisesti tuottamaan niitä. Jakosen mukaan konfliktin käsitteessä on kaksi keskeistä puolta. Ensinnäkin konflikti on ”pohjimmiltaan yllättävä juttu” ja alkaessaan ”aukaisee holtitonta tilaa, joka ei koskaan pysy täysin suunnitelmissa”. Tämä on varsinainen poliittinen tila.
18
LIBERO 2/2020
Mikko Jakonen (s. 1977) • Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Jyväs kylän yliopistossa • Julkaisujen kokonaismäärä arviolta 330, joista noin 90 erilaisissa tieteellisissä kausijulkaisuissa, kirjoissa tai monografioissa • Tutkijana kiinnostunut poliittisen ajattelun ja poliittisen filosofian historiasta antiikista nykypäivään sekä uudesta työstä, prekarisaatiosta ja talouden politiikasta • Toiminut lukuisissa yhteiskunnallisissa liikkeissä
