PÄÄKIRJOITUS
PELKO JÄYTÄÄ YHDEN SUN TOISEN SIELUA, MUTTA TOISET PELKÄÄVÄT JATKUVASTI
R
I
YM
ISTÖME
KK
R PÄ
M
ILJ
ÖMÄRK
T
KUVA: PINJA NIKKI
RAINER WERNER FASSBINDERIN
elokuvan Pelko jäytää sielua (Angst essen Seele auf, 1973) perustava draama muodostuu siitä, miten ympäristö reagoi elokuvan päähenkilön, siivoojana työskentelevän Emmin (Brigitte Mira) uusio avioliittoon häntä yli puolet nuoremman maahanmuuttajatyöntekijä Alin (El Hedi ben Salem) kanssa. Emmin omat eivät kykene olemaan onnellisia Emmin ja Alin puolesta, Emmin työkollegat alkavat vierastaa Emmiä. Vaikka Ali saa lopulta ympäristön asettamista paineista vuotavan mahahaavan, hän on tietyllä lailla rohkeampi kuin Emmi. He löytävät onnen, mutta onni todistaa yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien läpimätäisyyden, rakenteellisen rasismin. Emmi itkee useaan otteeseen kokemaansa ristiriitaa. Toisaalta hän on valtavan onnellinen löytämästään onnesta, toisaalta täynnä pelkoa tavasta, jolla ympäristö kohtelee häntä ja Alia tai jättää kokonaan huomioimatta. Eräässä kohtauksessa Emmin itkiessä kokemaansa pelkoa Ali sanoo: ”Ei pelkoa, pelko ei ole hyvästä. Pelko jäytää sielua.” (”Nix Angst, Angst nix gut. Angst essen Seele auf.”) Kohtaus on jäänyt elämään mieleeni, mutta en ole aina ollut varma, mitä Alin sanat oikein tarkoittavat. Jo ennen COVID-19-virusta tämän lehden otsikoksi oli valikoitunut otsikko ”angst ja cv-elämää”. Vaikka viruksen aiheuttamassa repeämässä on ihmisille ja globaalille maailmalle uusi mahdollisuutensa, poikkeustila itsessään osoittaa
monia jo ennen koronaa vallinneita epäkohtia. Kun toiset eristäytyivät koteihinsa tekemään töitä, moni joutui pelkäämään paitsi toimentulonsa myös terveytensä puolesta hoitaessaan Suomen huoltovarmuuden ja muiden terveyden kannalta keskeisiä työtehtäviä. Angst onkin mielestäni eräänlainen pelon ja/tai ahdistuksen aiheuttama epämääräinen tunnevyöry. Tila, jossa kokee pakokauhua, mutta jossa ei pääse kokemistaan tunteistaan täyteen selvyyteen. Vaikka moni on kokenut poikkeustilan rajoituksista lisääntyvää epämukavuuden tunnetta ja aivan varmasti myös angstia ja ahdistusta, on valitettavasti angstiin yhä enemmän myös muita syitä. Poikkeustilan psykologisen kuormittavuuden
seuraukset ovat yhtä oleellisia kuin pandemian vaikutukset taloudelle. Korona näyttää tilastojen mukaan kasvattaneen itsemurhien määrää Sisä-Suomen alueel la, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Lisääntyvä pahoinvointi on näkynyt myös poliisin kotihälytysten määrässä. Afroamerikkalaisen George Floydin Minneapolisissa tapahtuneesta kuolemasta seurannut antirasistinen liikehdintä Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaan on tuonut ilmi, että poikkeustilan rajoitusten tuottama tuska on pientä monien rodullistettujen ja syrjittyjen päivittäin kokemaan pelkoon, jossa ihmishenki ja turvallisuus ovat uhattuina. Floydin kuolema osoittaa Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmän rakenteellisen rasismin, joka ilmenee esimerkiksi poliisiväkivaltana. Rasismia ja ksenofobiaa on totuttu selittämään pelolla, ja tässä on Alin sanojen viisaus. Pelko jäytää todella sielua. Koronaan liittyvä epätietoisuus taudin kestosta ja mahdollisista uusista rajoituksista herättää monessa pelkoa. Tulevaisuus on monilta osin arvaamaton, mutta joillekin pelko on ollut aina arkipäivää. Ahdistus ja pelko, Angst, on ymmärrettävä tapa reagoida epätietoisuuteen. Se voisi kuitenkin olla myös tapa rajoitusten jo höllentyessä tulla tietoisemmaksi siitä, miten monen muun arki on jatkuvaa helvettiä.
Joonas Pulkkinen
Päätoimittaja
Nuorten kulttuuri- ja mielipidelehti • Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry • Päätoimittaja: Joonas Pulkkinen • AD: Kaarina Tammisto • Fontit: Lyyra / Schick Toikka, Happy Times at the IKOB / Velvetyne • Osoite: Lintulahdenkatu 10, 2. kerros, 00500 Helsinki • Palaute ja juttutarjoukset: toimitus@liberolehti.fi, 040 067 8839 • Tilausasiat: tilaukset@liberolehti.fi, 045 348 5499 • Painopaikka: Waasa Graphics, Vaasa, painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa • ISSN 0783–6198 • Libero on Vasemmistonuoria lähellä oleva, journalistisesti riippumaton aikakauslehti. • Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 € • www.liberolehti.fi • Taiteen edistämiskeskus on tukenut Liberoa kulttuurilehdille suunnatulla avustuksella.
LIBERO 2/2020
3
