Vähemmistökielten turvaaminen vaatii kielipoliittista perspektiiviä Vuonna 2019 vietettiin YK:n julistamaa alkuperäiskielten vuotta. Alkuperäiskieli voidaan karkeasti ottaen määritellä kieleksi, jonka elinvoimaisuus on uhattuna sen perinteiselläkin puhuma-alueella jonkin poliittiselta valta-asemaltaan vahvemman kielen (usein valtion pääkielen) käyttöalan laajentuessa sen kustannuksella.
Y
KSITTÄISTEN KIELTEN lisäksi uhattuna on maailman kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus, sillä synkim pien ennusteiden mukaan 90 prosenttia kaikista maailman kie listä saattaa kuolla tämän vuosisadan loppuun mennessä. Siitä, milloin kieli voidaan määritellä kuolleeksi, on monenlaisia näke myksiä, mutta viimeistään silloin ollaan hyvin lähellä kielen kuolemaa, kun kieltä ei enää puhuta säännöllisesti lapsille edes yhdessä yksittäisessä perheessä. Vähemmistöjen omia tiedotusvälineitä lukuun ottamatta kielten uhanalaistuminen on vähälle huomiolle jäävä puheen aihe, vaikka kielellistä monimuotoisuutta voitaisiin pitää itseis arvona siinä missä luonnonkin monimuotoisuutta. Ja kun kieli uhanalaistuu, kysymys ei ole ”vain” kielestä. Kielet eivät kuole itsestään tai syrjäydy muiden kielten tieltä jonkin luonnonlain seurauksena, vaan siihen johtavat epätasa-arvoiset valtasuhteet eri kieliä puhuvien ihmisryhmien ja kulttuuripiirien välillä. Tuo valta voi olla luonteeltaan poliittista, taloudellista tai sosiaalista valtaa – tai kuten useimmiten: yhdistelmä näitä kaikkia. Alkuperäiskielten vuonna kuultiin pysäyttäviä uutisia eri puolilta maailmaa. Tuhat kilometriä Moskovasta itään Udmurtian pääkaupungissa Ižkarissa (ven. Iževsk) 79-vuo tias, suomen kaukaista sukukieltä udmurttia puhunut kulttuuri vaikuttaja Albert Razin teki hallintorakennuksen edessä
8
LIBERO 2/2020
polttoitsemurhan osoittaakseen mieltä udmurtin kielen ase maan kohdistuvia heikennyksiä vastaan. Udmurtti on teoriassa nimikkoalueensa toinen virallinen kieli, mutta Venäjällä alku peräiskielten virallisuus on pelkkää sanahelinää. Erityisesti Razin arvosteli Venäjällä hiljattain voimaan tul lutta lakia, joka kieltää opettamasta alueellisia alkuperäiskieliä pakollisena aineena koulussa. (Venäjän kieltä, joka on suurim massa osassa Venäjää alun perin vieraan valloittajan kieli, tämä laki ei tietenkään koske. Sen opiskelu on yhä kaikkialla pakollis ta.) Tähänkin saakka Venäjän yli sadan alkuperäiskielen puhu jista ani harvat ovat saaneet omakielistä kouluopetusta – siis muidenkin aineiden kuin itse äidinkielen opetusta omalla kie lellä. Äidinkieltä on viime vuosina opetettu parhaimmillaankin yksittäisenä oppiaineena kaikkien muiden oppiaineiden ope tuksen ollessa venäjäksi, mutta alueellisen kielen pakollisuus on taannut sen, että lapset ovat saaneet kuulla viikossa edes tunnin verran omaa kieltään opettajan suusta. Pakollisuuden poistumi nen tarkoittaa suurimmassa osassa kouluja koko oppiaineen lak kauttamista, sillä käytännössä vanhempia painostetaan olemaan vaatimatta lapselleen oman kielen opetusta. Espanjassa katalaaninkielisellä Mallorcalla lentoaseman työntekijä Paula Rotger sai syytteen sanottuaan lentoase man turvatarkastuksessa poliisille ”kiitos” paikallisella kielellä.
