Luomulehti 3/2020

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 3/2020

10,00 €

Havainnointi on luomutaimien tuottajan tärkein työkalu ▷ 13

SEKAVILJELY PALKITSEE ▷ 25

www.luomulehti.fi

Viljelymaan lierojen elämäntavat ja merkitys viljelylle ▷ 16

Uudistettu Root Stopper ™ kultivaattori Pysäyttää kestorikat nostamalla niiden juuret pellon pinnalle kuivumaan Suomalaisten luomuviljelijöiden kanssa yhteistyössä kehitetty rikkatorjunnan ykkönen on nyt vieläkin parempi!

Uudistetuilla malleilla: ● Suurempi ajonopeus ● Puhtaampi erottelutulos ● Järeämpi rakenne ● Useita eri terävaihtoehtoja

Nopeasti tilaamalla konetoimitus vielä heinäkuulle!

Tiustech Oy

Kysy lisää! 045 130 6822 info@tiustech.com

Aidosti suomalaista tekoa

www.tiustech.com

Retu-hiilinurmi Monipuolinen uutuus

Retu-apilanurmi Varma suosikki

Ebena-rehuvirna Satoisa klassikko

92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

www.naturcom.fi 2

LUOMULEHTI 3 | 2020

Huoltovarmuus ja luomu

V

iime kevään pandemian vuoksi keskusteluun nousi huoltovarmuuden merkitys kriisitilanteissa poikkeuksellisen laajasti.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa.

Keskeistä on turvata elintarvikehuolto, energian saanti ja logistiikan toimivuus tietoverkot mukaan lukien. Huoltovarmuuden suunnittelu on kaiken kattavaa. Erityisen tärkeässä roolissa on elintarvikkeiden saatavuus.

Elintarvikehuollon ja maatalouden toimintaedellytysten kannalta on välttämätöntä tuotantopanosten ja energian jatkuva saanti. Siihen voidaan varautua osin varmuusvarastoinnilla, mutta koko ongelmaa sillä ei voida ratkaista.

Tuonnin keskeytyessä oman maataloustuotannon rooli korostuu. Vaikka omavaraisuutemme ei ole sataa prosenttia, on se kuitenkin normaalioloissakin suuri.

Kriisin aikana se tulisi kyetä säilyttämään korkealla tasolla. Se edellyttää tuotantopanosten katkeamatonta saatavuutta.

Lyhyen kriisin aikana tilojen, kaupan ja varmuusvarastot riittävät eikä akuuttia ongelmaa synny. Kriisin pitkittyessä tilanne muuttuu. Esimerkiksi typpilannoitteiden raaka-aineesta ja kasvinsuojeluaineista tulee tavanomaisessa tuotannossa kriittinen tekijä.

Luomutuotanto on tässä mielessä kriisinsietokyvyltään huomattavasti parempi. Sen ideaanhan kuuluu mahdollisimman suuri omavaraisuus.

Myös tilojen tuotannon monimuotoisuus lisää kriisinsietokykyä.

Yksi heikkous luomutuotannolla kuitenkin on. Se on valkuaisomavaraisuus. Sitä tulisi nostaa edistämällä kotimaista valkuaistuotantoa.

Siihen voidaan päästä suuntaamalla tulevan CAP -kauden tukipolitiikkaa valkuaiskasveja suosivaksi. Samoin valkuaisomavaraisuutta voidaan lisätä kehittämällä markkinoita ja viljelymenetelmiä.

Teollisuus käyttää nykyään luomurehuissa paljon tuontivalkuaista.

Kriisin kuluessa saatavuus kuitenkin saattaa vaarantua. Siksi teollisuuden kannattaisi tukeutua enemmän kotimaiseen raaka-aineeseen.

Luomun ideaan kuuluu suuri omavaraisuus ja ostopanostenkin tuottaminen mahdollisimman lähellä. Yksi hyvä keino parantaa valkuaisomavaraisuutta on tilojen välisen rehukaupan kehittäminen niiden välisin sopimuksin.

Ruuan riittävyyttä suomalaisten ruokapöydässä voidaan varmistaa monin tavoin. Sitä voidaan edistää pitämällä omavaraisuusaste lähellä sataa. Samoin sitä voidaan parantaa lisäämällä omavaraista tuotantoa kuten luomua. Myös varmuusvarastojen palauttamista entiselle tasolleen pitäisi vakavasti harkita. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 3 | 2020

3

Vilomixin UUSI RIPULINKATKOJA

Osmo Luomu Elektrolyyttijauhe luomutuotantoon Erikoisruokavalio elektrolyytti- ja vesitasapainon vakauttamiseen ruoansulatushäiriöiden (ripulin) riskitilanteissa, hoidon tai toipumisen aikana.

Soita ja kysy lisää www.vilomix.fi/edustajat tai omasta meijeristäsi

LAADUKKAITA LUOMULIHATUOTTEITA EETTISEEN VALINTAAN. TAMMINEN | Itäinen Valkoisenlähteentie 21 | 01260 Vantaa Puh. (09) 868 9000 | www.tamminen.

Tässä numerossa:

Seuraava Luomulehti ilmestyy 21.8.

9

Onko kausityövoima-asiat kunnossa?

10

Poikkeusoloissa on oltava kekseliäs

13

KANNESSA: Havainnointi on luomutaimien tuottajan tärkein työkalu

16

KANNESSA: Viljelymaan lierojen elämäntavat ja merkitys viljelylle

19

Osaatko lukea pienet, tärkeät merkinnät?

22

Hiiliviljelystä näkökulmaa luomuviljelyyn

25

KANNESSA: Sekaviljely palkitsee

28

Kokemuksia öljyhampun viljelystä luomussa

30

Korona jysähti sienihalliin

32

Monipaikkaisuus onnistuu marjanviljelyssä

34

Skogsjö Gård kasvattaa luomusikansa kotimaisella valkuaisella

38

Monialainen luomumatkailutila pärjää koronasta huolimatta

40

Luomunautatilan sairauksien hoidosta – Osa 2: Poikimahalvaus

luomutilalla tuotetaan 42 Laaksolan laatumaitoa parsinavetassa

54

Luomutilan metsien sertifiointi luomukeruualueeksi

Kannen kuva: Sassu Lindström

Poikkeusoloissa on oltava kekseliäs

10 Korona jysähti sienihalliin

30 28

Kokemuksia öljyhampun viljelystä luomussa

Marko Mattila

Kesän 2020 poikkeustilanteessa tehdään etätarkastuksia

Erkki Vihonen

8

Niko Nyrhisen kotialbumi

3 PÄÄKIRJOITUS: Huoltovarmuus ja luomu

Palstat

6 Alkupalat 20 Edunvalvontaa -

luomutuottajan asialla

37 Kolumni 45 Yhdistyksistä 48 Palveluksesanne 50 På svenska 52 Kysymyksiä 56 Ristikko 59 Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 3 | 2020

5

Alkupalat ÄRI

TOIMITTANEET: NOORA MANTERE JA SUSANN RÄNN

LUOMUTILOJEN AVOIMIEN ovien päivän vietto siirtyy epidemiatilanteen varalta tulevalta elokuulta vuodelle 2021. Elokuun viimeisenä lauantaina vietettävä Suomen Luonnon päivä on virallinen merkkipäivä, ja kannustamme luomutiloja nostamaan lipun salkoon ja laittamaan Luomua ilman muuta -lakanan esille myös tänä vuonna.

Luonnon päivän yhteydessä julkaistavien videoiden kautta kuka tahansa voi päästä tutustumaan erilaisten luomutilojen arkeen ja katsomaan, mistä luomutuotteet ovat kotoisin. Luonnon päivän viestinnässä kerrotaan erityisesti siitä, kuinka luomutuotanto pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta ja lajikirjosta.

Moni tila myy tänäkin kesänä tuotteitaan myös suoraan kuluttajille. Luonnon päivän yhteydessä luomu.fi-sivuilla julkaistaan myös lista aikaisemmin Luonnon päivään osallistuneista luomutiloista, joille asiakkaat ovat tervetulleita tekemään ostoksia. Viime vuonna tapahtumassa mukana olleita tiloja lähestytään asiassa erikseen lähiaikoina. ◀ Luomua ilman muuta -lakanan voit tilata osoitteesta www.luomuliitto.fi/lakanatilaus.

Luomuviljoista hyvät sadot vuonna 2019

6

LUOMULEHTI 3 | 2020

Epidemiatilanteen vuoksi peruutettuja tai siirrettyjä luomuaiheisia tapahtumia: •

Luomuliiton kevätkokous – SIIRRETTY

•

14.–18.6. Opintomatka Ruotsiin, Slätte Ekodag – PERUTTU

•

2.–4.7. Farmari-messut Mikkelissä – SIIRRETTY vuoteen 2022

•

2.7. Jäsenilta Farmari-messujen yhteydessä – PERUTTU

•

21.–27.9. Organic World Congress, Rennes (Ranska) – SIIRRETTY vuoteen 2021

•

5.10. Luomuelintarvikepäivä Helsingissä, Vuoden luomutuotteen palkitseminen – SIIRRETTY

Brita Suokas

Luomutilalla on joka päivä Suomen Luonnon päivä

SUOMESSA KORJATTIIN vuonna 2019 66 prosenttia suurempi viljasato kuin edellisenä vuonna – yhteensä 143 miljoonaa kiloa. Määrä on 3,6 prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.

Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa. Myös luomukaurasato oli 66 prosenttia suurempi kuin 2018.

Luomurukiin sato yli kaksinkertaistui vuoden 2018 heikoista lukemista 10 miljoonaan kiloon.

Huippusadot saatiin niin ikään myös luomuvehnästä ja -ohrasta, molemmista noin 18 miljoonaa kiloa.

Luomurypsin ja -rapsin sadot olivat suurimmat neljään vuoteen, yhteensä noin 1,4 miljoonaa kiloa.

Luomuherneen ja -härkäpavun sadot kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna – molempien osuus kokonaissadosta oli noin 17 prosenttia. Luomuviljan satotilastoja tuottaa Luonnonvarakeskus. ◀

Suomen luomukeruuala putosi puoleen

IFOAM-EU ehdottanut lykkäystä uuden luomuasetuksen toimeenpanoon

LUOMUKERUUALUEIDEN PINTA-ALA pieneni Suomessa yli puolella vuonna 2019. Tilanteeseen vaikutti muutos, jonka mukaan jokaiselta metsänomistajalta vaaditaan aktiivinen sitoutuminen luomukeruujärjestelmään.

Yli 90 prosenttia metsistämme olisi sertifioitavissa luomukeruualueiksi ilman että muutetaan nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä.

Muutoksesta huolimatta Suomi pitää edelleen kärkisijaa maailmanlaajuisesti luomukeruualueiden pinta-alassa. Yhteensä luomukeruualueita on lähes 4,6 miljoonaa hehtaaria. ◀

EUROOPPALAISTEN LUOMUJÄRJESTÖJEN kattojärjestö IFOAM-EU on esittänyt EU:n komissiolle, parlamentille ja neuvostolle uuden luomuasetuksen (2018/848) toimeenpanon lykkäämistä vuodella vallitsevan koronaepidemiatilanteen vuoksi. Järjestön mukaan tämä antaisi tuottajille ja valvontajärjestelmälle aikaa keskittyä ruuantuotantotehtävään kriisiaikana.

Uuden luomuasetuksen on määrä astua voimaan 1.1.2021.

Luomuliitto tukee ehdotusta ja on ollut asiasta yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön. ◀

Lue lisää metsien liittämisestä luomukeruualueeseen sivulta 54.

Kuva: Arktiset Aromit

Uusi rahoituskausi alkaa todennäköisesti vasta 2023 EU-PARLAMENTTI OTTI kantaa EU:n maatalouspolitiikan (CAP) siirtymäkauteen täysistunnossa 15.5.2020. Parlamentti hyväksyi Elsi Kataisen (kesk.) raportin yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetukseksi.

Raportissa esitetään, että CAP:ia jatketaan nykysäännöin vuosina 2021–2022, ja tyrmätään maatalouden rahoitusleikkaukset.

– Ehdotamme joustoja maaseudun kehittämisohjelmien jatkamiselle sekä mahdollisuuksia pidemmille ympäristö-, eläinten hyvinvointi- ja luomusitoumuksille, jotta ohjelmakausien vaihdos taittuisi maatiloilla mahdollisimman sujuvasti, Katainen kertoo.

Neuvottelut asetuksen lopullisesta sisällöstä alkavat 20.5. komission, parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston kesken. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2020

7

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Kesän 2020 poikkeustilanteessa tehdään etätarkastuksia

E

EU:n komissio on mahdollistanut luomutarkastusten toteuttamisen etänä tehtävällä dokumentoinnin tarkastamisella paikan päällä tehtävän tarkastuksen sijaan.

ELY-keskukset ilmoittavat etätarkastuksiin sopivat tapaukset tarkastajille ja ilmoittavat tästä etukäteen tarkastettaville. Sen jälkeen tarkastajat ottavat yhteyttä tiloihin ja sopivat jatkosta.

Dokumenttien tarkastus toimii siten, että tarkastaja pyytää luomuviljelijää lähettämään kopiot tarkastettavista asiakirjoista sähköpostilla tarkastajalle ja samalla sovitaan tarkastusaika ja -tapa. Viljelijä saa tarkastajalta etukäteismateriaalina itsearviointilomakkeen, jonka avulla hän valmistautuu etätarkastukseen.

Kun tarkastaja on tutustunut saamaansa aineistoon, hän ottaa sovittuna aikana ja yhteisesti sovitulla välineellä yhteyden viljelijään. Työskentely voi tapahtua puhelinkeskusteluna, Skype- tai Teams-etäyhteydellä tai muulla molemmille tutulla tavalla.

Tarkastaja käyttää vuonna 2019 käyttöön otettua sähköistä Luova-tarkastuslomaketta. Viljelijä saa Luova-lomakkeelle kirjatut tiedot luettavikseen sähköpostilla, ja hänen allekirjoituksenaan toimii sähköisesti tehty kuittaus. ◀

Pixabay

tätarkastusten tarkoituksena on vähentää koronaviruksen tartuntapainetta.

Etätarkastuksen menetelmiä testattiin huhtikuussa Uudenmaan ELY-keskuksen alueella luomukasvinviljelytilojen viljelijöiden kanssa. Toukokuun lopulta alkaen toiminta laajenee koko Suomeen vähäriskisten kasvintuotantotilojen tarkastuksiin.

Ruokavirasto suosittelee, että valitut kohteet ottavat etätarkastuksen vastaan, jotta kaikki ehtivät saada luomutodistuksen vuoden 2020 aikana.

Etätarkastuksen mahdollisuutta käytetään tämänhetkisen tiedon mukaan 31.8. saakka.

Muille tiloille tehdään tarkastus paikan päällä koronavirustartuntoja ehkäiseviä varotoimia noudattaen. Paikan päällä tarkastetaan ensisijaisesti luomukotieläintilat ja tänä vuonna ensi kertaa luomuvalvontaan mukaan tulevat, joille tarkastus tehdään ensimmäistä kertaa.

8

LUOMULEHTI 3 | 2020

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Onko kausityövoima-asiat kunnossa?

Luomuliitto julkaisi huhtikuun alussa luomutiloille suunnatun palvelun, jonka avulla haluamme edistää sellaisten työntekijöiden työllistymistä, jotka ovat kiinnostuneita Luomulehden arkisto

tekemään töitä nimenomaan luomutiloilla.

P

alvelu on otettu innolla vastaan, ja meillä on rekisteröitynä melkein 300 kiinnostunutta työntekijää, jotka etsivät sopivaa luomutilaa. Palvelumme kautta voi hakea palkka- tai vapaaehtoistyöntekijöitä sekä harjoittelijoita. Tekijöitä löytyy melkein joka puolelta Suomen maata, mutta eniten on tällä hetkellä rekisteröitynyt Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta.

Palvelu on yksinkertainen: 1. Rekisteröi tilasi ja kerro tarpeistasi osoitteessa www.luomuliitto.fi/kausityovoima 2. Me katsomme, löytyykö työntekijöiden parista sinun tarpeisiisi vastaavia henkilöitä.

3. Toimitamme sinulle sopivien henkilöiden yhteystiedot.

4. Sinä valitset ehdokkaiden joukosta tilasi töihin parhaiten sopivat ja olet heihin yhteydessä rekrytoinnin eteenpäin viemiseksi.

Työllistämiseen liittyviä tukia Työllistämiseen voi myös saada erilaisia tukia. Normaalien työllistämistukien lisäksi esimerkiksi kaupungit ja kunnat myöntävät erilaisia lisätukia kuntalaisten työllistämisen edistämiseksi.

Esimerkiksi Helsinki-lisä on arvoltaan 500 euroa, ja nuorille on tarjolla 300 euron kesäseteleitä. Kannattaa olla yhteydessä paikalliseen TE-toimistoon ja tiedustella, mitä työllistämiseen liittyviä tukia paikkakunnallasi on käytettävissä. ◀

Muita työnvälityspalveluita ovat muun muassa: MTK:n Töitä Suomesta, joka välittää palkkatyöntekijöitä: töitäsuomesta.fi www.maatilalle.fi www.duunitori.fi

LUOMULEHTI 3 | 2020

9

TEKSTI: KIRSI HAAPAMATTI

Poikkeusoloissa on oltava kekseliäs Korona on vaikuttanut monen tuottajan arkeen. Luomulehti kysyi, miten poikkeustilanteesta on selvitty.

10

LUOMULEHTI 3 | 2020

Heikkilän Juustolan asiakaskunta vaihtui koronan myötä ammattikeittiöistä kuluttajiin. Kuvassa yrittäjät Annika Heikkilä ja Pekka Moisio.

Minna Nurro/Luomulehden arkisto

K

un kahvilat pistivät ovensa säppiin koronaepidemian pakottamina, tuotteensa pääasiassa niihin myynyt Heikkilän luomujuustola oli yhtäkkiä tyhjän päällä. Pälkäneläisyrittäjä Pekka Moisio kertoo käänteistä.

– Pudotus oli raaka. Emme olleet juurikaan myyneet tuotteitamme täällä, kun kaikki meni käytännössä Helsingin kahviloihin. Meidän piti nopeasti tehdä itsemme tunnetuksi alueen kotitalouksille. Siksi kehitimme lähiruokakassin, johon keräsimme myös muiden alueen tuottajien elintarvikkeita myyntiin.

Lähiruokakassi oli Moision mukaan näkyvyystoimi. Siitä ei ole tilan myyntien pelastajaksi – Se oli myös kädenojennus muille tuottajille, sillä taloudellisesti siitä ei jäänyt käteen mitään. Todennäköisesti se jää kertaluontoiseksi ponnistukseksi.

Ruuan verkkokauppa on poikkeustilanteen vuoksi räjähtänyt. Heikkilän juustolan tuotteita oli ennen koronaa myynnissä myös yhdessä verkkokaupassa ja Vaahteramäen Eggspressissä, ja niiden myynti vetää.

– Niiden lisäksi kierrämme Pirkanmaan ja Uudenmaan REKOja. Niiden myynti on piristynyt kovasti.

Juustolan toiminta muuttui monella tavalla, kun asiakaskunta vaihtuu ammattikeittiöistä kotitalouksiin

– Työtä on pakkaamisessa ja kuljettamisessa kolminkertaisesti, mutta tulot eivät silti ole entisellään. Pitkään jatkuvana tämä tilanne ei ole kestävä, sillä jossain vaiheessa oma jaksaminen tulee vastaan.

Raskaasta tilanteesta huolimatta Heikkilän tilalla kehitetään jatkuvasti uutta.

Se tekee yhteistyötä ohjelmistoyritys Bitwisen kanssa. Luvassa on Bitwise-brändin oma juusto, jota yritys ostaa henkilökunta- ja asiakaslahjoikseen. Yhteistyöstä syntyi myös idea digitaalisesta maitolaiturista, jonka yksityiskohdista Moisio ei vielä tätä haastattelua tehdessä voinut kertoa. Yhteiset toimet lähialueen tuottajien kanssa jatkuvat niin ikään: keväällä lanseerattiin yhteinen vappukassi naapurin viinitilan kanssa.

Ravintola-alan konsultointia ja henkilöstövuokrausta tarjoavan ja itsekin keikkakokkina ympäri Suomea kulkevan Lassi Jyrkkäsen työkalenteri tyhjeni pitkälle kesään.

Ruoka-alan messut, tapahtumat, gaalat, kaikki pyyhittiin pois. Uusi liiketoimintaajatus syntyi nopeasti.

– Mieleeni tuli kauppakassipalvelu, joka toisi lähitilojen tuotteet suoraan koteihin.

Jyrkkäsellä on hyvät verkostot Vaasan ympäristössä ja Pohjanmaalla, ja mukaan löytyi heti paljon tiloja.

– Tuntuu mahtavalta, että voin näin itsekin olla auttamassa tuottajia. Tiedän, että jotkut tuottajat pärjäisivät ilman kauppakassipalvelua, mutta joillekin uudet myyntikanavat voivat olla nyt elinehto.

Palvelu on vasta alussa, eikä Jyrkkänen ole vielä varma, onko siitä bisnekseksi.

– Jää nähtäväksi, tottuvatko ihmiset tänä poikkeusaikana tilaamaan ruokakassit kotiovelle, myös täällä maaseudulla. Me kuskaamme ruuat syrjäseudulle, pisimmänkin hiekkatien päähän. Kotiinkuljetukset on totuttu ajattelemaan kaupunkien palveluna.

Unelma festarikesästä kaatui Viime vuonna aloittanut, luomukombuchaa tuottava Wasa Fool´s Paradise on mukana Keikkakokin ruokakassipalvelussa. Yritys menetti myynnistään noin puolet, kun korona sulki ravintolat ja kahvilat.

– Tulevana kesänä meidän piti olla mukana seitsemässä eri festivaalitapahtumassa, mutta kaikki on nyt peruutettu, kombuchaartisti Tuomas Paavola sanoo.

Paavolan mukaan yritys käyttää poikkeusajan kehitystyöhön ja varaston kasvattamiseen: – Suunnittelemme uusia makuja ja tuotteita. Tuotetta pullotetaan koko ajan, jotta on mitä myydä, kun ravintola taas avaavat.

Verkkokauppaan Wasa Fool´s Paradise ei ole lähtenyt.

– Yksittäinen pullo on vaikea tuote verkkokaupassa. Kahvilat ja ravintolat ovat pääasiakkaitamme jatkossakin.

Verkkokauppaan meno muuttaa paljon Soinilainen Nature-Paavola tuottaa luomukoivunmahlaa ja jalostaa siitä ja marjois-

Nature-Paavola

Keikkakokin piti keksiä uutta

Luomumahlaa tuottava Nature-Paavola on poikkeuksellisesta keväästä huolimatta pyrkinyt reippaasti eteenpäin ja myös maailmalle. Kuvassa Ari Aittolampi.

“Jää nähtäväksi, tottuvatko ihmiset tänä poikkeusaikana tilaamaan ruokakassit kotiovelle.”

ta juomia. Ennen koronakriisiä tilan tuotteet myytiin pääasiassa Helsingin Kampin Muji-myymälässä.

– Tärkein myyntikanavamme tyssäsi tähän kriisiin. On ollut kehitettävä nopeasti muita ratkaisuja. Tuotteitamme on nyt tulossa myyntiin useampaan verkkokauppaan, kun aikaisemmin ei ollut verkkokauppamyyntiä lainkaan, Tiina Aittolampi sanoo.

Verkkokauppamyynnin tiimoilta on monenlaista pohdittavaa. Juomat ovat lasipakkauksissa, mutta käykö niiden rahti liian kalliiksi? Uutta pakkaustapaa suunnitellaan.

– Mahlaamme myydään ehkä jatkossa myös toisen brändin alla. Lisäksi olemme mukana eräässä Kiina-hankkeessa. Haastavista ajoista huolimatta on tärkeää koko ajan haistella uusia mahdollisuuksia.

Tilalla on myös myymälä, joka on avoinna normaalisti. Tuotteita on myös lähiliikkeissä ja tuottajapuodeissa.

Tilamyymälä palvelee rajoitukset huomioiden Koskenvarren Highlander tuottaa ylämaankarjan luomulihaa Alajärvellä. Kun koronaepidemia Suomessa alkoi ja elämää alettiin rajoittaa, näkyi se Koskenvarren tilamyymälässä heti. Tilan isäntä Marko Viitasaari sanoo:

LUOMULEHTI 3 | 2020

11

– Silloin alussa huomasi, että ihmiset halusivat alkaa varautua eristykseen. Asiakkaita kävi normaalia enemmän, ja he myös ostivat isompia lihamääriä.

Sittemmin ostajien virta on tasaantunut, mutta ei juurikaan laantunut.

– Tavara liikkuu ehkä hieman normaalia hitaammin, mutta ero entiseen ei ole suuri. Meidän tilamyymälämme on auki, kuten muutkin kaupat, mutta olemme lopettaneet erityisten myyntipäivätapahtumien järjestämisen.

Koskenvarren tilan asiakkaista pääosa on kotitalouksia. Ravintoloihin ja kauppoihin myynti on ollut normaalistikin vähäistä, nyt se on tauolla kokonaan.

– Oma tilamyymälä on hyvä myyntikanava tuoretuotteille. Emme ole verkkokaupoissa.

Myymälässä kiinnitetään erityisen paljon huomiota hygieniaan. Maksutapana suositaan pankkikorttia.

"Asiakkaat ovat pysyneet samoina, myyntikanavat ovat vaihtuneet."

Niko Nyrhinen kertoo, että Makkolan luomutilan kotitoimituksille on poikkeusolojen aikana ollut tilausta.

Niko Nyrhisen kotialbumi

Omatarvekanoja ja kotitoimituksia Makkolan luomutila Kiteen Heinoniemeltä on monipuolinen. Tilalla tuotetaan ja jauhetaan ja luomuleipäviljaa, tuotetaan luomuhunajaa ja kasvatetaan tyrnäväläisiä maatiaiskanoja. Suurin asiakaskunta ovat

kuluttajat, mikä on tässä tilanteessa ollut tilan pelastus.

– Asiakkaat ovat pysyneet samoina, myyntikanavat ovat vaihtuneet, tilan isäntä Niko Nyrhinen kertoo.

– Tapahtuma- ja torimyynti on loppunut, kotitoimitukset lisääntyneet. Myös jotkin jälleenmyyjistä ovat tilanneet enemmän kuin ennen. Meidän myynnit ovat aavistuksen plussan puolella aikaisempaan verrattuna.

Korona näkyy kotitoimitusten käytännöissä. Ruokakassi jätetään ovelle ja asiakas saa laskun etukäteen sähköpostiinsa.

Tila myy kananuorikoita omatarvekanalan perustajille. Tänä keväänä kanojen kysyntä on ollut kovempaa kuin ennen.

– Ehkä kotieristys saa ihmiset varautumaan ja hankkimaan munivia kanoja, Nyrhinen miettii.

Tila tähyää myös tulevaisuuteen, vaikka monella tavalla elämmekin kummallista pysähtyneisyyden aikaa. Tilan maille perustetaan tulevana kesänä pieni ala mansikkaa.

– Myymme kesän sadon itsepoimintana.

Tarkoitus on jatkossakin pitää mansikanviljely sellaisena, että ulkopuolisen työvoiman tarve on vähäistä. ◀

12

LUOMULEHTI 3 | 2020

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: SASSU LINDSTRÖM

Havainnointi on luomutaimien tuottajan tärkein työkalu Juholan puutarha on tuottanut luomuyrttienja -vihannesten taimia jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Sinä aikana kilpailu alalla on kiristynyt, mutta luomun merkitys taimituotannossa kasvanut.

P

uutarhatiloilla kevät on tunnetusti vuoden kiireisintä aikaa.

Raaseporissa, Mustion linnan ruukkimiljöössä sijaitsevan Juholan puutarhan kasvihuoneissa yrttien- ja vihannesten taimet ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa.

Puutarhan omistajapariskunta Jukka ja Katja Juhola ovat pyörittäneet toimintaa vuodesta 1996 lähtien. Luomuyrtit ovat olleet tuotannon perusta alusta saakka. Tilalla on aikaisemmin kasvatettu kasvihuonekurkun ja tomaatin lisäksi myös kuivakukkia sekä leikkoyrttejä.

– Työmäärä alkoi jossakin vaiheessa kuitenkin tuntua liian suurelta, ja kaikki voimavarat päätettiin keskittää taimituotantoon. Taimet onnistuivat lähes aina, ja työ niiden kanssa tuntui mukavalta. Taimituotanto on aina ollut se juttu, Juholat sanovat.

Sesonkiluonteinen työskentelytapa sopii sekä Jukalle että Katjalle hyvin. Katja valmistelee paraikaa väitöskirjaa taiteen alalta, ja Jukka on toiselta ammatiltaan muusikko.

Pioneeri joutuu kehittämään menetelmänsä itse Puutarhan koko toiminnan ydinajatus on tuottaa mahdollisimman laaja valikoimia erilaisia, terveitä luomuyrttien- ja ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2020

13

vihannesten taimia. Alkuaikoina Juholan puutarha oli lähes ainoa suurempi luomuyrtin taimia tuottava yritys Suomessa.

– Asiakkaita ei juuri kiinnostanut se, oliko taimet viljelty luomuna vai ei, eikä luomulisää saanut. Kahdessakymmenessä vuodessa tuotantoympäristö on muuttunut.

Asiakkaat tuntevat luomun ja haluavat elintarvikkeiden lisäksi myös luomutaimia.

Toisaalta markkinoille on tullut paljon uusia yrittäjiä, ja kilpailu on tänä päivänä kovaa, Jukka Juhola sanoo.

Maaliskuun alkupuolella kasvihuoneisiin laitetaan lämmöt päälle. Sesonki on lyhyt ja kestää alkukeväästä juhannukseen saakka. Kasvihuoneita on neljä kappaletta, ja kasvihuonealaa niissä on yhteensä noin 1000 neliötä. Se, mitä milloinkin kylvetään ja kuinka paljon, perustuu vuosien varrella hankittuun kokemukseen.

Tilalla on Katjan ja Jukan lisäksi kaksi palkattua työntekijää sekä muutamia puutarhapuolen harjoittelijoita ja vapaaehtoisia

14

LUOMULEHTI 3 | 2020

Taimikasvatuksessa sesonki on lyhyt ja intensiivinen.

Kuvassa Jukka Juhola.

Kasvualustat sekoitettiin alussa itse, mutta nyt luomuhyväksytyt alustat ostetaan valmiina. Kuvassa Katja Juhola.

WOOFF-verkoston kautta. Katja Juhola sanoo panostavansa aina tosissaan harjoittelijoiden perehdyttämisen puutarhatuotantoon. Kiireisimpinä aikoina työntekijöitä on yhteensä noin kymmenen. Mitään varsinaista ongelmaa työvoiman saannissa ei edes näin poikkeusaikana ole ollut.

– Hyvä meininki työpaikalla on ikuista tehokkuusajattelua tärkeämpää. On mukavampi tehdä töitä useamman ihmisen kanssa, kuin aina vain mennä tehokkuus edellä.

Monotoninen seisominen ruukutuskoneen ääressä on siksi pois suljettu ajatus, Katja Juhola sanoo.

Taloudellinen tulos muodostuu pienistä puroista Juholan puutarhan taimia myydään asiakkaille taimimyymälöiden, Tammisaaren torin ja messujen kautta. Kasvihuoneiden yhteydessä toimii lisäksi suoramyyntipiste. Tärkeimpiä myyntikanavia ovat taimimyymälät, mutta myös messuilla on iso merkitys. Kaikki messut on tänä keväänä kuitenkin peruttu koronapandemian takia.

Taimia tuotetaan sama määrä kuin aikaisemminkin, ja nähtäväksi jää, löytävätkö ne tiensä asiakkaille muuta kautta. Ihmisten pysyminen kotosalla ainakin on lisännyt puutarhaintoa.

Tuotantoa ei ole koskaan laajennettu, vaan tuotantomäärät ovat vuosien saatossa jopa hieman pienentyneet. Pari vuosikymmentä raskaassa fyysisessä työssä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa tuntumaan kropassa, ja viime vuosien hiipuvat tuotantomäärät tuntuvat molemmista sen takia ihan oikeilta.

Tärkeintä on tuntea se, mitä haluaa tehdä, ja kokee homman oikeaksi. Jos menot ovat pienet, kaikki on rakennettu halvalla ja itse ja kaikki mahdollinen ostettu käytettynä, ei paineita isojen rahojen tekemiseen ole. Pariskunta suhtautuu kuluttamiseen ylipäänsä varauksella, ja luonnonvarojen säästäminen on tärkeää.

– Kaikki rahankäyttö punnitaan aina tarkkaan. Tuotannolla ei pääse rikastumaan, mutta toimeentulo on turvattu. Suoraan sanottuna, raha ei kauheasti kiinnosta eikä mitään suuria bisnessuunnitelmia ole koskaan ollutkaan, Juholat summaavat elämänfilosofiaansa.

Tärkeintä on tuntea se, mitä haluaa tehdä, ja kokee homman oikeaksi.

– Havainnointi on puutarhurin tärkein työkalu. Sekä kuvataiteilijan tausta että biodynaaminen koulutus ovat vaikuttaneet kykyyni havainnoida kasveja, Katja Juhola sanoo.

Luomulainsäädäntöön liittyvät lisäysaineisto-ongelmat tuttuja Juholat mieltävät viranomaisten kanssa toimimisen aika-ajoin kuormittavaksi. Kuten monet muutkin luomupuutarhapuolen yrittäjät, he kokevat erityisen hankalaksi luomulisäysaineistoon liittyvät käyttövaatimukset ja tulkinnat.

– Meillä on vuosittain viljelyssä kymmeniä eri lajikkeita, joiden jokaisen osalta pitää erikseen hakea poikkeuslupaa tavanomaiselle siemenelle. Luomusiemeniä käytetään aina kun vaan voidaan, mutta joskus erikoisia lajikkeita ei ole luomuna saatavana. Joskus taas luomusiemenet ovat kymmenen tai jopa satakertaa kalliimpia kuin tavanomaiset siemenet, Juholat sanovat.

Juholan puutarhalla taimien puhtaus ja laatu sekä tuholaisten ennakkotorjunta on tärkeää.

Taidetausta auttaa havainnoimaan kasveja Monien kasvihuoneiden sairaalamainen steriili ympäristö, jossa varotaan tauteja ja ötököitä, ei ole Juholan puutarhassa tavoitteena vaan päinvastoin. Siellä vaalitaan monimuotoisuutta ja erilaiset luontaiset viholliset ovat tervetulleita vieraita. Kasvitautien ja tuholaisten torjunta perustuu ennakointiin ja terveisiin kasveihin. Erilaisia petohyönteisiä tilataan ja lisätään kasvihuoneisiin säännöllisesti.

Katja sanoo aloittavansa työpäivän aina kasvihuoneiden tarkastuskierroksella. Hän on 25 vuoden aikana oppinut havainnoimaan tarkasti kasvien vointia ja näkee yleensä heti, jos jotakin on hullusti.

Kuluttajat entistä kokeilunhaluisempia Tyypillistä asiakasta ei Juholoiden mukaan ole, vaan asiakkaina on sekä perheitä että pariskuntia, miehiä ja naisia.

– Aikaisemmin asiakkaat ostivat lähinnä tilliä, persiljaa ja basilikaa. Nykyään ollaan kokeilunhaluisempia, ja yrttivalikoima on pikkuhiljaa monipuolistunut. Jotkut uusista kasveista jäävät tuotevalikoimiin, mutta osa poistuu yhden sesongin jälkeen.

Esimerkkejä uudemmista valikoimiin jääneistä kokeiluista ovat esimerkiksi lakritsiyrtti sekä kuolemattomuuden yrtti, Jukka Juhola sanoo.

Taimitarhat ovat Juholan tärkeimpiä asiakkaita. Tilaa uusille tuottajille varmasti on, mutta hintakilpailu on kovaa ja taimimyymälöiden tilaukset ovat vähentyneet. Pari vuosikymmentä uraauurtavaa työtä taimituotannon parissa on opettanut paljon, ja uusia ideoita ja suunnitelmia markkinoinnin ja viljelyn suhteen pariskunnalla riittää yhä. ◀ Kirjoittaja toimii kotieläinasiantuntijana Luomuliitossa.

LUOMULEHTI 3 | 2020

15

TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Viljelymaan lierojen elämäntavat ja merkitys viljelylle Lierojen tärkeä tehtävä on muokata kasvijätteestä ja lannasta ravinteikasta ja kuohkeaa ruokamultaa.

Suomessa on vajaat kaksikymmentä lierolajia, niistä noin kymmentä löytyy viljelymaista.

K

olme yleisintä viljelyksien lajia ovat peltoliero, kasteliero ja onkiliero. Niillä on erilaiset elämäntavat, kaikista on apua viljelijälle. Viljelijöille ovat tuttuja myös tunkioliero ja kompostiliero. Nimensä mukaisesti ne elävät tunkioissa ja komposteissa, joissa on paljon helposti hajoavaa eloperäistä ainesta. Ne eivät juurikaan kaivaudu maahan.

Kolmen kerroksen väkeä Kasteliero kaivautuu syvälle maahan, yli metrin syvyyteen. Se elää pystysuorassa käytävässä, josta se nousee maan pinnalle hakemaan syötävää, parittelemaan ja ulostamaan. Se kurkottelee madonreiästään ympärilleen ja pitää huolen siitä, että joko pää tai häntä jää aina tukevasti käytävään ja eläin pääsee nopeasti takaisin suojaan. Kasteliero muuraa käytävän ulosteillaan tiiviiksi. Vahvaseinämäiset putket parantavat viljelymaan ilmavuutta, ja ylimääräinen sadevesi valuu niitä pitkin jankon läpi.

Peltoliero liikkuu pääasiassa muokkauskerroksessa melko lähellä maanpintaa, ja samalla maahan muodostuu ilmava mururakenne. Se kaivaa koko ajan maata edellään ja syö edestään eloperäistä ainesta.

Peltoliero ulostaa maan pinnalle pyöreämuotoisia kikkarekasoja.

16

LUOMULEHTI 3 | 2020

Peltojen ja puutarhojen tärkeimpien lierolajien tunnistus ja levinneisyys Lieron värin ja koon perusteella voi onnistua päättelemään oikein viljelymaasta löytyneen lieron lajin. Varma tunnistus edellyttää usein lieron kärsän, vyön ja sukasten sijainnin tutkimista mikroskoopin avulla.

PELTOLIERO Yleisin viljelymaan laji. Löytyy paikoin Lapistakin. Peltojen, puutarhojen ja rehevien metsien laji. Kooltaan yleisimmin 6–12 senttimetriä pitkä, vaalean harmaa, hieman punertava.

MULTALIERO Muistuttaa peltolieroa, on sitä pienempi ja etupää on vaalean ruusunpunainen. Elää multavissa, kosteissa, savipitoisissa maissa. Ei tavata Keski-Suomea pohjoisempana.

KASTELIERO Kookas, aikuisena yli 20 senttimetriä pitkä. Kastelieron etupää on selkäpuoleltaan tumma, häntäpäähän mennessä väri vaihtuu vaaleaksi. Elää puutarhoissa, pelloilla ja metsissä, joissa on käytävää varten riittävän paksulti maata. Elää Lapissakin asutuilla alueilla.

ONKILIERO Aikuiset lierot 7–13 senttimetrin mittaisia, väritys kauttaaltaan tumma, samanlainen kuin kastelieron etupää.

Viihtyy erityisesti rehevien lehtimetsien karikkeessa ja pihojen lehtikasoissa. Elää eteläistä Lappia myöten.

Ison lieron häntä katkesi lapion pistossa.

Väritys viittaa vahvasti kastelieroon. Kaikki maanmuokkaus vahingoittaa lieroja enemmän tai vähemmän. Kun liero katkeaa ja etupää jää tarpeeksi pitkäksi, liero jää henkiin ja pystyy kasvattamaan häntäpäähän uusia jaokkeita.

Onkiliero elää aivan maanpinnan tuntumassa, välillä pinnalla ja pinnan alla. Se syö sekä maanpinnan kasvikariketta että maan sisälle päätynyttä ainesta.

Yli sata peltoneliöllä Luonnossa lieroja on runsaimmin lehtometsissä ja kasvilajistoltaan monipuolisilla pientareilla ja niityillä. Viljelymaista lieroja löytyy eniten laitumilta.

LUMOliero-tutkimuksen mukaan suomalaisten peltomaiden keskimääräinen lieromäärä oli 112 yksilöä neliöllä ja tuoremassa 104 grammaa. Mikä tarkoittaa 1,12 miljoonaa lieroyksilöä ja yli tonnia hehtaarilla.

Eurooppalaisissa tutkimuksissa on arvioitu, että lierot tuottavat ravinteikasta ulostetta noin 20 tonnista lähes sataan tonniin vuodessa hehtaarille. Määrä riippuu lierojen lajien jakaumasta ja siitä, kuinka paljon lieroilla on aktiivisia toimintapäiviä.

Eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että luomuviljely lisää lierojen runsautta. Keski-Suomessa tehdyssä lähes 20 vuotta kestäneessä viljelykokeessa selvisi, että lieroja eli hyvin paljon enemmän luomupelloilla kuin tavanomaisilla. Luomupellot lannoitettiin kasvijätteillä, tavanomaiset pellot teollisilla NPK-lannoitteilla.

Eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että luomuviljely lisää lierojen runsautta.

Juuristojäte on muokkauskerroksessa elävälle lierolle hyvää ravintoa.

maistuu hyvin. Lieroilla on lihasmaha, vastaavasti kuin kanoilla, ja ne tarvitsevat kovia mineraalipartikkeleita jauhamaan ja pilkkomaan orgaanista massaa pienemmäksi.

Vain 10 prosenttia kasviaineksen ravinteista tulee lieron käyttöön, ulosteeseen jää kaikki muu lieroa pienempien maaperäeläinten ravinnoksi.

Lierojen ulosteen neutraali pH, kosteus ja jo liuenneet ravinteet tekevät siitä hyvää ravintoa lieroja pienemmille maaperäeläimille ja hajottajille, jolloin ravinteiden vapautuminen kasveille käyttökelpoiseen muotoon nopeutuu. Liikkuessaan lierot myös kuljettavat maamikrobeja paikasta toiseen maakerrosten välillä, ja eloperäisen aineksen hajotus parantuu laajalla alueella.

Lierot tuottavat myös kasvien kasvua parantavia kasvuhormonien kaltaisia aineita.

Lieron vuodenajat Lierojen elämän kulta-aikaa on loppukevät, sateiset jaksot kesällä ja syksy, kun on sopivan kosteaa ja ravintoa on paljon tarjolla. Liero hengittää ihonsa kautta. Kaasunvaihtoon tarvitaan kostea pinta, ja siksi liero erittää jatkuvasti pinnalleen limaa, mikä onnistuu vain silloin, kun maassa on vettä.

Lima myös helpottaa maan läpi kulkemista.

Satoa neljännes lisää Astiakokeissa lierojen on todettu lisäävän viljelykasvien satoa keskimäärin 26 prosenttia.

– Lierojen vaikutus korostuu, kun lannoitus on eloperäistä ja hajottajien ravintoverkolla on töitä, kertoo maaperäbiologi, Luken erikoistutkija Visa Nuutinen.

Lierot syövät pääasiassa maahan varissutta kasvijätettä ja kuolleita juuria, lantakin

▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2020

17

Lieron munuaisten erittämät virtsa-aineet poistuvat ihon pintaan. Lima ja virtsa-aineet sisältävät typpeä, ja ne ovat maan mikrobien valkuaisravintoa.

Kuivaan aikaan peltolierot vetäytyvät lepotilaan. Liero muovaa ja tiivistää limallaan maapaakun sisälle kammion, johon se kiertyy kerälle. Se virkoaa, kun sade jälleen kastelee maan. Talvehtimisen se tekee samoin.

Kasteliero vetäytyy talveksi käytäväänsä routarajan alapuolelle ja nousee maan pinnalle ruoanhakuun vasta keväällä.

Mato mataa maan läpi Kun liero liikkuu, se käyttää hydraulista voimaa, eli nesteen painetta. Se pystyy työntymään jopa kovan saven läpi. Liikkumisessa oleellisia ovat lieron jaokkeissa olevat sukaset. Ne vuoroin tarttuvat kiinni ja hellittävät alustasta, kun liero käyttää vuorotellen eri jaokeosuuksien lihasvoimaa etenemiseensä.

– Sukaset myös auttavat kastelieroa pitämään käytävänsä seinämästä kiinni niin tiukasti, että isonkin linnun on vaikea saada vedettyä sitä ulos. Lieron sukaset voi tuntea sormilla, ja jos lieron asettaa kulkemaan paperilla, sukaset saavat aikaan rapinaa, kuvailee Nuutinen.

Vuohenherneen juuristokerroksessa mönkivät lierot ovat lähes varmasti peltolieroja. Lierot ovat ravintoarvoltaan hyvää ravintoa linnuille ja pikkunisäkkäille, valkuaispitoista ja pehmeää ilman kovia huonosti sulavia kuoria.

Mistä pikkulierot tulevat?

Sukukypsän lieron pääpuolessa näkyy muuta ruumista paksumpi vyö. Lieroilla on sekä naaras- että koiraspuoliset sukurauhaset, eli sama yksilö tuottaa sekä siittiösoluja että munasoluja. Parittelevat lierot vaihtavat siittiösoluja.

Pikkulierojen kasvua varten liero valmistaa vyön ympärille ruumiinsa ulkopinnalle ravintonestettä sisältävän munakotelon.

Kotelo liukuu lieron pintaa pitkin pääpuolen kautta maahan ja sulkeutuu pallukaksi.

Munakotelossa maan suojissa kasvaa yksi tai useampi jälkeläinen kerralla.

Pelloissa yleisesti tavattavat lajit tuottavat vuodessa muutamia kymmeniä jälkeläisiä. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Lue seuraavasta numerosta, miten huomioida lierorunsaus viljelytoimenpiteillä.

Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka saa rahoitusta Ålandsbankenin Itämeri-projektista.

18

LUOMULEHTI 3 | 2020

Tuoretta peltolieron lantaa kasvuun lähtevällä ensimmäisen vuoden apilanurmipellolla. Olkijäte ja apila antavat lieroille runsaasti ravintoa.

TEKSTI: KAISA HÄRMÄLÄ, HANNA VIITA

Osaatko lukea pienet, tärkeät merkinnät?

Y

leisimmin tarkistetaan ainesosia, alkuperää, sokeria ja rasvaa koskevat tiedot.

Nimisuojatuotteiden merkit ovat melko tuntemattomia. Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkit tunnetaan hyvin. Muun muassa nämä tiedot selvisivät Marttaliiton teettämästä Pakkausmerkinnät2019 -kuluttajatutkimuksesta.

Neljä viidestä suomalaisesta lukee pakkausmerkintöjä. EU-luomumerkin tunnistaa yli puolet väestöstä.

Vastuullisuusmerkintöjä kaipaa noin neljäsosa vastaajista Vastaajista 28 prosenttia toivoo, että pakkausmerkinnöistä selviäisi annoksesta saatava ravintoaineiden osuus päivittäisestä tarpeesta. Hiilijalanjälkimerkintää toivoisi 26 prosenttia, lajittelumerkintää 25 prosenttia ja eettisyysmerkintää 23 prosenttia suomalaisista.

Pakkausmerkinnät2019 -kuluttajatutkimus tehtiin osana Miksi pakkausmerkinnät -hanketta, joka kampanjoi elintarvikepakkausmerkintöjen lukutaidon parantamiseksi. Marttaliiton kumppaneita ovat Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto. Kampanjaa rahoittaa Ruokavirasto. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. ◀

perämaatietoa erittäin tai melko tärkeänä, vain 21 prosenttia vastaajista tarkistaa kyseisen tiedon elintarvikepakkauksista.

Seitsemän kymmenestä lukee ravintomerkintöjä sisältäviä tietoja. Yleisimmin tarkistetaan sokeria ja rasvaa koskevat tiedot. Vain 8 prosenttia kuluttajista tarkistaa elintarvikkeen suolamäärän ja 3 prosenttia kuidun määrän. Vegaaniruoasta puhutaan paljon, mutta vain 2 prosenttia kuluttajista tarkistaa pakkauksesta, sopiiko kyseinen elintarvike vegaaneille.

Joka viides kuluttaja heittää elintarvikkeen roskiin, kun tuotteen viimeinen käyttöpäivä on mennyt. Enemmistö kuitenkin arvioi ensin aistinvaraisesti, onko tuote kunnossa. Parasta ennen- ja Viimeinen käyttöpäivä -merkinnät ovat suomalaisilla kohtalaisesti hallussa.

Merkit vaikuttavat ostopäätökseen 70 prosenttia vastaajista sanoo merkin vaikuttavan vähintäänkin melko paljon tuotteen valintaan. Useimmin merkeillä on vaikutusta yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätöksiin. Vähiten merkit kiinnostavat nuoria miehiä.

Elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnät ovat tärkeimpiä keski-ikäisille naisille ja miehille sekä yli 65-vuotiaille naisille.

Vaikka 84 prosenttia vastaajista pitää alku-

www.miksipakkausmerkinnat.fi

Leppäkertumerkin tuntevista kuluttajista yhteensä 38 prosenttia kertoi kyseisen merkin vaikuttavan ostopäätöksiinsä melko tai erittäin paljon. EU:n lehtimerkin tapauksessa vastaava luku oli 32 prosenttia.

Kuinka paljon nämä merkit vaikuttavat ostopäätökseesi?

Leppäkerttumerkki 9 29

15

Erittäin paljon

7 25

16

Melko paljon

%

vastaajista

Lehtimerkki

%

En osaa sanoa

2

Ei kovin paljoa

vastaajista

5

Ei ollenkaan

45

46

LUOMULEHTI 3 | 2020

19

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

asialla Edunvalvontaa - luomutuottajan

Luomun kasvun tavoitteet tulevalle rahoituskaudelle

L

tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmalla halutaan edistää luonnonvarojen ja muiden resurssien tehokasta käyttöä siirtymällä puhtaaseen kiertotalouteen, pysäyttää ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen sekä vähentää ympäristön saastumista.

Vihreän kehityksen ohjelma on komission tähän asti suurin aloite. Osa jäsenmaista on ehdottanut, että vihreän kehityksen ohjelman valmistelu laitettaisiin tauolle koronakriisin takia. Kriisi on kuitenkin ollut hyvä muistutus ihmiskunnalle, että emme ole irrallisia muusta ekosysteemistä vaan osa sitä. Emme voi jatkaa kehittymistä pelkästään talouden ehdoilla.

Huhtikuussa 17 Euroopan ympäristöministeriä – Krista Mikkonen mukaan lukien – sekä useampi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yritysjohtaja allekirjoittivat kannanoton, jossa vaaditaan, että koronakriisin jälkeinen jälleenrakentaminen on tehtävä kestävästi vihreän kehityksen ohjelman ehdoin.

Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelma Euroopan komissio julkisti vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) vuoden 2019 lopussa. Sen tavoitteena on, että Euroopasta

Farm to Fork – Pellolta pöytään -strategia Vihreän kehityksen ohjelman taustaksi laaditaan usealle eri alalle omat strategiat, jotka pohjautuvat laajoihin analyyseihin ja

Tuottajien määrä

Tämänhetkinen tilanne Tavoiteltava tulevaisuuskuva

3

2

4 Maailmanlaajuiset maatalous- ja ruokajärjestelmät

1

Luomuja muut agroekologiset järjestelmät

Kestävyys

20

LUOMULEHTI 3 | 2020

Lähde: Euhorn et al. 2019, Sustainability in global agriculture driven by organic farming

uomun kasvun tavoitteista puhutaan juuri nyt paljon sekä EU-tasolla että kansallisesti.

Asetetaan nämä tavoitteet mihin tahansa, tulee niiden saavuttamiseksi suunnitella toimenpiteet, joilla niihin päästään. Poliittisten toimien on koostuttava sekä tuotteita markkinoille työntävistä että vetävistä voimista. Yksi työkalu luomun edistämiseksi on tulevan rahoituskauden luomutuki.

Vaikka korona on pysäyttänyt yhteisen maatalouspoliitiikan (CAP) uuden ohjelmakauden valmistelun hetkellisesti, ei se tarkoita sitä, että komission ehdottamista kunnianhimoisista ilmastotavoitteista tulisi luopua.

Päinvastoin – nyt kun saimme valmisteluun hiukan lisäaikaa, on panostettava vielä parempaan suunnitteluun, jotta saamme uuden, tulevaisuutta palvelevan maataloustukijärjestelmän, joka vie maatalouden kohti kestävämpiä tuotantotapoja.

joihin määritellään alakohtaiset jatkoaloitteet. Maataloussektorille on tulossa Pellolta pöytään -strategia.

Strategiaan laaditaan jatkoaloitteet elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelujärjestelmän kestävyyden parantamiseksi. Pellolta pöytään -strategian julkaisu on hiukan siirtynyt, mutta raameja on jo hahmoteltu vihreän kehityksen ohjelmassa. Strategialla halutaan vähentää merkittävästi riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista, lannoitteista ja antibiooteista.

Luonnonmukaisen tuotannon lisäämistä on esitetty yhdeksi strategian tavoitteista, ja on keskusteltu, että EU:ssa luomuviljelyn osuutta tulisi kasvattaa 20–30 prosenttiin pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Luomutuotanto nähdään siis erittäin hyvänä keinona vähentää riippuvuutta ulkopuolisista panoksista, ja yhteisen maatalouspolitiikan määrärahat on tunnistettu yhtenä ohjauskeinona. Tavoitteena on, että 40 prosenttia määrärahoista olisi suunnattava ilmastotoimiin.

Luomu näyttää suuntaa Luonnonmukainen tuotanto on suunnannäyttäjä maatalouden kulkiessa kohti kestävämpää tuotantomallia. Tämä tulisi tunnistaa ja tunnustaa viimeistään nyt.

Neljä poliittisten toimien lajia (punaiset nuolet), joilla voidaan ohjata ruokajärjestelmää kestävämpään suuntaan: 1. uudistavien järjestelmien tukeminen yhdistelemällä työntäviä, vetäviä ja mahdollistavia toimenpiteitä samalla kun niiden suorituskykyä parannetaan, 2. kestävien tuotteiden markkinoiden kasvun parantaminen, 3. kestävyysparannuksista palkitseminen valtavirtamaataloustuotannossa, 4. lain vaatimustason ja teollisuuden normien korottaminen kestämättömien käytäntöjen ulossulkemiseksi.

Strategialla halutaan vähentää merkittävästi riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista, lannoitteista ja antibiooteista.

Luonnonmukaista tuotantojärjestelmää on aktiivisesti kehitetty jo kymmeniä vuosia.

On luotu tuotantoehdot ja valvontajärjestelmät, tuotteet ovat kuluttajien tunnistettavissa kaupan hyllyiltä ja koko kestävän maatalouden sektorilta on luomutuotteilla isoin markkinaosuus.

Tämän lisäksi on vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että luomutuotanto myös pitää, mitä lupaa edistämällä luonnon monimuotoisuutta ja kasvattamalla maatilojen sopeutumiskykyä.

Luomutuki seuraavalla rahoituskaudella Myös uuden CAP-kauden valmistelu on pysähtynyt Suomessa koronan takia. Tämä luo hyvän tilaisuuden arvioida kehityksen suuntaa uudelleen. Nyt onkin juuri se oikea hetki vaikuttaa siihen, mitkä tavoitteet luomutuotannolle asetetaan kansallisesti.

Kansallista luomustrategiaa ollaan päivittämässä, ja CAPin kansallista strategiaa sekä luomukorvausta suunnitellaan. Näiden tulisi olla yhteydessä toisiinsa, sillä luomukorvaus on yksi tapa tukea luomun kehitystä.

Meillä tulee olla vahva strategia, jossa on sekä työntö- (vahva luomutuki ja tuotannon kehittämistoimenpiteet) että vetovaikutuksia (julkiset hankinnat, menekinedistäminen ja kuluttajakampanjat). Strategialla tulee olla selkeät tavoitteet, toimenpiteet niihin pääsemiseksi sekä resurssit niiden toteuttamiseen.

Tämä on hyvin tarkoituksenmukaista ottaen huomioon EU:n komission suunnitelmat ja tavoitteet, kestävän kehityksen tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, sekä hallitusohjelman tavoitteet.

Luomun kasvutavoitteet Luomuliitto on asettunut tukemaan IFOAMEU:n tavoitetta, jolla pyritään kasvattamaan luomuviljeltyä pinta-alaa Euroopassa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kansallisesti tämä tarkoittaa 8 prosentin vuosikasvua pinta-alassa, jolloin Suomen tavoitteeksi tulee 30 prosenttia luomuviljeltyä peltoalaa vuoteen 2030 mennessä. ◀

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille.

Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille.

Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsy- ja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.

08 514 4700 | www.kinnusentahtirehut.fi LUOMULEHTI 3 | 2020

21

TEKSTI: ANNE HYTÖNEN

Hiiliviljelystä näkökulmaa luomuviljelyyn Suutarin kartanon tilalla hiiliviljely kulkee käsi kädessä luomuviljelyn kanssa. Lähtökohtana on maan rakenteesta ja ympäristöstä

Marko Suutari

huolehtiminen.

22

LUOMULEHTI 3 | 2020

Tilalla on nyt lähes 60 simmentalnautaa, 20 uuhta ja kaksi hevosta karjankäsittelyyn.

Uuhien lukumäärää on tarkoitus tuplata. Päälukua lisäävät nuorkarja, sonnit, koira ja pari kissaa.

Viljelypinta-alaa on yhteensä 125 hehtaaria. Härkäpapua, hernettä, kauraa ja ruista menee myös myyntiin.

Suutarin lisäksi tilalla työskentelee sesonkiaikaan yksi tai kaksi osa-aikaista työntekijää. Tilalla käy myös harjoittelijoita maakunnan oppilaitoksista.

Hiiliviljelystä apua luomuviljelyyn Suutari kiinnostui hiiliviljelystä, kun tila oli jo siirtymässä luomuun. Hiiliviljelyn periaatteet istuvat mainiosti luomutuotantoon ja toivat työhön uutta näkökulmaa esimerkiksi kasvustojen monilajisuuden kautta.

Tilalla onkin nyt entistä enemmän sekakasvustoja. Kun tilan nurmilohkoille kylvettiin aiemmin neljää, viittä kasvilajia, hiiliviljelyn myötä kylvettäviä lajeja on kymmenen.

Minna Suutari

T

uore luomuviljelijä Marko Suutari isännöi sukutilaa Taipalsaarella Lappeenrannan kupeessa. Tilan juuret ulottuvat todistetusti aina vuoteen 1634. Nyt isännöivä 13. sukupolvi saa viettää piakkoin tilan 400-vuotisjuhlia.

Tilan toiminta on ollut aina monipuolista. Suutarin isä erikoistui aikoinaan lypsykarjatuotantoon, ja Suutari jatkoi tätä aloittaessaan vuonna 1994.

– Tuotanto laajeni vähitellen, ja vuonna 2004 tilalle tuli maakunnan ensimmäinen lypsyrobotti, Suutari kertoo.

Muutama vuosi sitten tila siirtyi emolehmätuotantoon. Luomun siirtymävaihe päättyi vuoden 2018 lopussa, ja naudat siirtyivät luomuun 2019.

Ajatus luomuviljelystä oli kytenyt jo pitkään mielessä, ja luomuun siirtyminen oli Suutarin mukaan vaivatonta.

– Lannoitteiden ja torjunta-aineiden kanssa puljaamisesta oli helppo luopua, Suutari toteaa.

Luomu- ja hiiliviljelyn edut konkretisoituvat muun muassa kuohkeana maana. Kun maa on kunnossa, se kertautuu koko tilan toimintaan.

Rakkaus luontoon ja erityisesti vesistöihin yhdistää Marko Suutarin työn ja harrastukset.

Kosteikot hoitavat maaperää ja vesistöjä

M

Matkailupalvelut ja urakointi tuovat lisäansioita Tilalla on tarjolla kalastus- ja metsästysmatkailupalveluita, ja Suutari tekee myös mökkitalkkarin töitä ja pieniä remonttihommia. Venesäilytys, veneiden huolto ja ▷▷ Kosteikolle rakennetut keinopesät auttavat vesilintuja. Tämä sorsanpesä odottaa jo uusia asukkaita.

Marko Suutari

arko Suutarille luonnon hyvinvointi on ollut aina tärkeää. Kun oma maatila sijaitsee saaressa keskellä Saimaata, on vesiensuojelun merkitys entisestään korostunut.

Suutari on rakentanut tilansa ympärille runsaasti kosteikkoja, jotka hidastavat veden virtausta luonnollisella tavalla. Näin saadaan talteen ravinteet ja maa-aines, jotka muutoin valuisivat vesistöön.

Laskeutusaltaista maa-ainesta voidaan myös nostaa pelloille ravinteiksi, mikä puolestaan tukee kiertotaloutta.

– Kosteikot sopivat erinomaisesti luomuviljelyn ajatukseen monimuotoisesta ympäristöstä ja ravinnetaloudesta, Suutari painottaa.

Kipinä kosteikkojen rakentamiseen lähti Lappeenrannan kosteikkoasiamies Antti Happosen vetämästä hankkeesta. Suutari on tehnyt kosteikoita myös vuokramaille, joiden omistajat eivät muutoin pysty kunnolla hyödyntämään maata esimerkiksi sijainnin takia.

Kun kosteikot lähtivät hyvin alkuun, Suutari innostui asiasta lisää. Nyt tilan ympäristössä on lukuisia kosteikkoja, joiden koko on 20 aarista vajaaseen 15 hehtaariin. Lisää kosteikkoaloja on suunnitteilla.

Kosteikko voi olla myös muutaman aarin kokoinen, eli sen ei tarvitse olla iso.

– Jokaisessa ihmisen kaivamassa ojassa olisi hyvä olla kosteikko, Suutari naurahtaa.

Kosteikoista on suuri hyöty myös tilan metsästysmatkailua ja retkeilijöitä ajatellen, sillä puhtaat vedet ja linnuille rakennetut pesimäpaikat ovat rikastaneet alueen lintukantaa.

– Suurin syy tälle kaikelle on ollut kuitenkin luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen, Suutari korostaa.

Kosteikot ovat olleet merkittävässä roolissa siinä, että Taipalsaarta ympäröivän Pien-Saimaan veden laatu on hoitotöiden avulla parantunut.

Eri kasvilajit sopeutuvat eri olosuhteisiin, kasvavat maksimaalisesti ja sitovat samalla hiiltä. Palkokasvit seassa hoitavat puolestaan typensidonnan.

– Kun jo yhdellä lohkolla voi olla useita eri maalajeja, kasvit löytävät oman paikkansa ja täyttävät lohkon, Suutari selittää.

Sekä hiiliviljelyssä että luomutuotannossa kaikki lähtee hyvästä maan rakenteesta. Kunnossa oleva maa tuo mukanaan paremmat sadot, ja ravinteita voi hyödyntää tehokkaammin.

Hiiliviljelyn taustalla oleva vesistöjen suojelu oli yksi lisäkannustin. Kun ravinteita käytetään järkevästi, niitä menee vähemmän vesistöihin, jolloin sekä maa että vesistöt voivat hyvin.

Kiertotalous näkyy vahvasti tilan koko toiminnassa. Suutari on rakentanut itse koneita tilan tarpeisiin, suunnitellut sekä uusia koneita kierrätysraudasta ja muokannut vanhoja maatalouskoneita sopivaksi. Suutaria onkin joskus tituleerattu ”Taipalsaaren Pelle Pelottomaksi”.

LUOMULEHTI 3 | 2020

23

Kirjoittaja on Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Pro Luomu ry, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Marko Suutari

kunnostus sekä koneurakointi laajentavat tilan palveluvalikoimaa.

Perheen hiihtoharrastus on vahvaa, ja Suutari kunnostaa urakkatyönä kunnan hiihtolatuja. Hän on tehnyt myös laavuja hiihtäjien käyttöön ja ylläpitää retkitulipaikkoja.

Matkailupuolta on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa, mikäli kevään poikkeustilanteen tuomat lisähaasteet matkailualalle selätetään.

– Esimerkiksi polkupyörämatkailu on kasvussa Saimaan ympäristössä, Suutari kertoo.

Paikallisten yrittäjien kanssa on tehty pitkään hyvää yhteistyötä, ja uusia kuvioita on jo suunnitteilla.

– Kyllähän tuo kalenteri täyttyy sutjakkaan, mutta se on vain hyvä asia, Suutari päättää. ◀

Lierot viihtyvät hyvin puutarhakäyttöön tarkoitetussa kompostissa, jossa on sekoitus naudan- ja hevosenlantaa, olkea ja vähän kutteria.

MEILTÄ TUOTTEET LUOMUTILOILLE Wuxal Extra CoMo 15

Palkokasveille suunniteltu hivenravinneseos siementen ravinnekäsittelyyn. Wuxal CoMo edistää biologista typensidontaa ja varmistaa vahvan kasvuunlädön.

DeltaLent Active

Parantaa lannasta ja mädätteistä saatavan typen hyötysuhdetta kasveille ja vähentää typen hävikkiä.

GreenCare Pro Kalsiumravinne

Rakeinen puutarha- ja erikoiskasvien kalsiumlannoite.

GreenCare Pro Ca/Mg Plus

Runsaasti hivenravinteita sisältävä rakeinen lannoite.

Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö, lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.

p. 020 791 4040 • viljelijänberner.fi

24

LUOMULEHTI 3 | 2020

TEKSTI: IIRIS MATTILA

Sekaviljely palkitsee Kasvilajimäärän lisäys usein parantaa satokasvien terveyttä, ravinnekiertoa ja peltoeliöiden monimuotoisuutta.

”

Sekaviljely tarkoittaa kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen yhtäaikaista viljelyä samalla peltolohkolla, joko osan tai koko kasvuaikansa, määrittelee sekaviljelyäkin tutkiva erikoistutkija Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Se on yksi hyvä keino kehittää tilan muutosjoustavuutta, eli ekologista, ekonomista ja sosiaalista joustavuutta muuttuvassa ympäristössä. Työtä lisäävät lähinnä parhaiden kasvilajien valintaan liittyvät pohdinnat ja byrokratian selvittely. ▷▷

Jere Kaivosoja

Kuvassa Junkkari M300 plus -kylvölannoitin, jossa voidaan säätää neljää säiliötä samaan aikaan (yksi siemenille, kaksi piensiemenille, yksi lannoiterakeille).

Etunostolaitteessa oli vielä nestemäistä lannoitetta.

Kaikkia ohjattiin ISOBUStehtävänohjaimella Circwastehankkeessa.

LUOMULEHTI 3 | 2020

25

Lisää monimuotoisuutta viljelyyn Sekaviljelyä (englanniksi intercropping) toteutetaan monin eri tavoin. Sen eri menetelmät lisäävät viljelyjärjestelmän monimuotoisuutta, mikä parhaimmillaan parantaa esimerkiksi satovarmuutta, taudinsietoa ja ravinteiden saatavuutta.

Yksi hyödyistä on maan mikrobiston kasvava monimuotoisuus. Tämän on tutkimuksissa todettu parantavan satokasvin ravinteiden ja veden käyttöä, kasvua, terveyttä ja joskus sadontuottoakin. Erityisen hyödyllisiä ovat palkokasvit, eli typensitojat, sekä niiden mikrobikumppanit. Mikäli sekaviljelyjärjestelmään onnistutaan lisäämään monivuotinen kasvi, parantuvat maaperän mikrobiston tuottamat ekosysteemipalvelut entisestään.

Sekaviljelyä tutkitaan maailmalla ja Suomessa Wageningenin yliopistossa Alankomaissa on syvennytty kaistaviljelyn tutkimukseen.

Kaistaviljelyn on havaittu vähentävän selkeästi kasvitautien esiintymistä. Erityisesti peruna hyötyy nurmikumppanista kaistamuotoisessa viljelyssä: – Alankomaissa yleinen ongelmatauti, perunarutto leviää merkittävästi hitaammin kaistakasvustoissa, mikä puolestaan tuo perunalle lisää kasvullisia päiviä ja sitä kautta viljelijälle paremman sadon, kertoo tutkija Lenora Diztler Wageningenin yliopistosta.

– Keskimäärin kaistojen sato on samalla tasolla kuin monokulttuurissa. Kaistojen reunat ja keskiosa ovat erilaisia kasvuympäristöjä, ja satovaste yleensä näkyy runsaampana toisessa, heikompana toisessa. Mo-

26

LUOMULEHTI 3 | 2020

nimuotoisuushyödyt peltohyönteisille ja -linnuille ovat kuitenkin merkittävät, Ditzler summaa.

Sekaviljelyn suunnitteluun on syytä käyttää aikaa, jotta saadaan aikaan järjestelmä, jossa kasvilajit tukevat toisiaan.

– Kasvilajien erilaisia ominaisuuksia kannattaa hyödyntää sekaviljelyä suunniteltaessa. SUREVEG-hankkeessa Wageningenin yliopisto kerää yhteen tietokantaa vihannesten ominaisuuksista ja viljelijöiden kokemuksista hyvistä kumppanikasviyhdistelmistä, kertoo Sari Himanen.

Jotta viljelykiertoon ei suunniteltaisi esimerkiksi kasvitautien kantajia, on syytä tutustua Luken tietokorttiin “Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa” (REVI-hanke). Tietokortista löytyy kaksi oivallista taulukkoa: toinen viherlannoituskasvien hyödyllisistä ominaisuuksista, toinen kasviyhdistelmien tautiriskistä.

Koneketju suunniteltava huolella Lenora Diztlerin mukaan hyvän järjestelmän suunnittelun jälkeen koneistus ei ole kaistoissakaan ollut ongelma. Kaistat on tehty olemassa olevien koneiden leveyksien mukaan (3 ja 6 metriä), ja viljelijän käyttämä GPS-paikannin traktorissa auttaa kaistojen ajamisessa. Kontrolloitu peltoliikenne myös helpottaa kaistojen käsittelyä.

– Rivisekaviljelyä voi toteuttaa kylvökoneella, jossa on erilliset säiliöt kullekin vantaalle. Tällöin kylvetään eriaikaisesti toinen kasvilaji jo kasvavaan satokasviin. Myös erinäisiä säätöjä mahdollistavat erikoiskoneet, kuten System Cameleon, ovat osoittautu-

LOHKO 1

LOHKO 2 Suuri kasvulohkojen määrä voidaan osin välttää esimerkiksi yhdistämällä kaistakasvulohkot pellonreunassa kaistoin.

Rypsi ja härkäpapu kasvavat kaistoina Jokioisilla.

SEOSVILJELY (mixed intercropping):

Kalliolan luomu kokeilee kaistaviljelyä

VUOROSEKAVILJELY/PÄÄLLEKKÄISVILJELY (relay intercropping): Kahden tai useamman kasvilajin yhtäaikainen viljely niin, että lajit kasvavat osan kasvuajastaan yhdessä. Sadonkorjuu tapahtuu yleensä eriaikaisesti. Yleisimpiä muotoja nurmen kylvö suojaviljaan, aluskasvien käyttö.

KAISTASEKAVILJELY (strip intercropping): Eri kasvilajeja, -lajikkeita tai seoksia viljellään kaistoina vierekkäin. Kaistaleveys voidaan sovittaa työkoneisiin. Kylvö, sadonkorjuu ja muut viljelytoimet ovat yleensä toisistaan riippumatta toteutettavissa eri kaistoilla, mutta voidaan tehdä myös samanaikaisesti. Voidaan yhdistää myös monivuotisia ja/tai muokkaamattomia kaistoja yksivuotisten kaistojen kanssa.

RIVISEKAVILJELY (row intercropping): Kasvilajit tai -lajikkeet kylvetään vuorotteleviin riveihin. Lajit voidaan kylvää sekä korjata joko samaan aikaan tai eriaikaisesti.

ALUSKASVI (undersown crop): Viljelykasvi, joka kylvetään pääsatokasvin kanssa täysin tai lähes yhtäaikaisesti, mutta joka tyypillisesti jatkaa kasvuaan sen korjuun jälkeen.

POLYKULTTUURI: Monokulttuurin eli yksipuolisen viljelyn harjoittamisen vastakohta eli siihen rinnastettava termi, joka kuvaa monipuolista tuotantoa ja viljelyä tietyllä alueella, sisältäen mahdollisesti niin kasvintuotantoa, kotieläintuotantoa kuin muuta maataloustuotantoa.

S

uomessa kaistaviljelyä on tutkittu SUREVEG-hankkeessa. Tilakoe on ollut kahtena vuonna Kalliolan luomun vihannestilalla Haukivuorella. Kokeissa testattiin härkäpapukaistoja kaalipellolla.

Tilan viljelijät, Antti ja Elina Vauhkonen ovat kokeneet kaistaviljelyn byrokraattisesti helpoksi, monimuotoisuuspuolella palkitsevaksi ja teknisesti hieman haastavaksi.

– Lähdimme hankkeen kokeiluun, koska olimme jo ajatelleet hyödyntää vihanneslohkoilla sallittuja hoitokaistoja. Luken ehdotuksesta perustimme houkutuskasvustot näille harson ja kastelulaitteiston vuoksi olemassa oleville kaistoille. Tavoitteena oli luoda suotuisat olosuhteet tuhohyönteisten luontaisille vihollisille, kertoo Antti Vauhkonen.

Vauhkoset kylvivät härkäpapua hoitokaistoihin sekä pellon reunoihin. Jatkossa heidän on tarkoitus kokeilla kaistaviljelyä eri vihanneskasveilla.

– Eri kasveilla on erilaiset tuholaiset ja taudit. Toivottavasti kaistoilla saadaan pienennettyä painetta niiden suhteen, Antti Vauhkonen kertoo.

– Aivan mutkatonta ja helppoa kaistaviljely ei ole, mutta haasteet ovat varmasti selätettävissä hyvällä suunnittelulla, hän jatkaa.

Tulosten mukaan hyönteisissä nähtiin positiivista kehitystä, mutta käytännössä erot olivat pieniä. Sadon määrät ja laatu koelohkolla olivat vastaavat kuin verrokkilohkoilla.

– Meillä perustettiin samalla tavalla toteutettu koe kahtena eri kasvukautena. Teknistä toteutusta ja eri kasvien toimivuutta täytyy testata lisää, mutta me uskomme, että tästä voisi olla yhdeksi ratkaisuksi torjunta-ainepulmaan myös tavanomaisilla tiloilla, Vauhkonen kuittaa.

Kalliolan luomun viljelijät Elina ja Antti Vauhkonen ovat testanneet kaistaviljelyä.

Sari Himanen

Lajit tai lajikkeet kylvetään seoksena ja korjataan yleensä yhtäaikaisesti. Seossato voidaan tarvittaessa lajitella korjuun jälkeen.

Viljelijä voi hyödyntää valmiita siemenseoksia tai sekoittaa sopivan siemenyhdistelmän itse, esimerkiksi herne-kaura.

Lähde: Sari Himanen, Luke

neet toimiviksi. Vihanneksilla taimien istutus vuororiveihin tai kaistoihin on myös mahdollista suhteellisen helposti, Sari Himanen kertoo.

Suuri kasvulohkojen määrä voidaan osin välttää esimerkiksi yhdistämällä kaistakasvulohkot pellonreunassa kaistoin (ks. kuva).

Myös vihannesviljelyssä hoitokaistoja voidaan hyödyntää kaistaviljelyyn. Hollannissa asia on viety esityksenä päättäjille, mutta kaistojen merkitseminen tukihakulomakkeisiin on toistaiseksi avoin kysymys. ◀

Kirjoittajan linkkivinkit sekaviljelyaiheiseen lukemistoon löytyvät osoitteesta luomulehti.fi.

Kirjoittaja viljelee Kilpiän tilaa Lohjan Pusulassa.

LUOMULEHTI 3 | 2020

27

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Kokemuksia öljyhampun viljelystä luomussa

Koronakriisin myötä on alettu keskustella kotimaisen valkuaisen

tuotannosta ja omavaraisuudesta entistä enemmän. Öljyhamppu voisi olla yksi hyvä erikoiskasvi, jolla saataisiin lisättyä omavaraista valkuaistuotantoa sekä vaihtoehtoja kasvitilan viljelykiertoon.

Esa Mäkiturja hamppupellossa 2018.

Kuvan kasvusto sijaitsi hieman heikkorakenteisella maalla, mistä syystä pituuskasvukin on jäänyt vähäiseksi.

Ö

ljyhamppu kiinnostaa Esa Mäki-Turjaa EteläPohjanmaalla sen positiivisten vaikutusten takia. Se sopii hyvin viljelykiertoon niille pelloille, joiden multavuus on korkea, sekä aukeille ja jopa hallanaroille paikoille. – Sillä on positiivinen maavaikutus, ja siitä tulee runsaasti orgaanista ainesta peltoon, Mäki-Turja kehuu.

Mäki-Turja on viljellyt öljyhamppua useampana vuonna. Hänellä on vuosittain viljelyssä 10–30 hehtaaria öljyhamppua.

Tämän lisäksi Mäki-Turjalla viljelee avomaanjuureksia, tärkkelysperunaa, viljoja, hernettä ja nurmea.

28

LUOMULEHTI 3 | 2020

Huomio lohkon valintaan Esa Mäki-Turja kylvää öljyhampun toukokuun puolenvälin jälkeen, kun maa on riittävän lämmintä. Tällöin maan biologia alkaa herätä ja myös ravinteet ovat kasville paremmin saatavissa ja kasvuun lähtö nopeampaa. Mäki-Turjan kokemuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan korkeudella ei ole kovinkaan paljon eroa kylvöajankohdalla, kun öljyhamppu on kuitenkin viimeisin puitava kasvi. Enemmän satoon vaikuttavat kasvukauden sääolosuhteet.

Sadon muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Luomussa pellon kasvukunnolla on suuri merkitys. Lohkon valintaan kannattaakin Mäki-Turjan mukaan kiinnittää

erityisesti huomiota. Mäki-Turja on huomannut, että aukeat alueet ovat öljyhampulle sopivia. Öljyhamppua ei häiritse kovat tuulet eikä mahdolliset hallatkaan.

– Lohkon vesitalouden on oltava hyvässä kunnossa, maassa ei saa olla tiivistymiä ja lannoitukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, Esa Mäki-Turja kommentoi.

Hänen parhaat öljyhamppusatonsa ovat tulleet multavilta lohkoilta, joiden kaliumarvot ovat korkeat. Pellossa olevat rakenteelliset ongelmat tai ravinteiden vähyys näkyvät öljyhamppukasvustossa heikompana kasvuna. Öljyhampulla on syvä paalujuuri, joka ylläpitää ja parantaa maan rakennetta, mutta se ei kuitenkaan

pysty mahdollisia tiivistymiä korjaamaan.

Mäki-Turja korostaakin kylvömuokkauksen ja kylvön onnistumista kuivina vuosina, jolloin hyvä, huolellinen muokkaus sekä kylvö hiukan normaalia syvempään, noin kolmeen senttimetriin antaa tasaisimman kasvun.

Satotasot vaihtelevat Vaikka öljyhamppu muodostaakin hyvin peittävän ja korkean kasvuston, on lohkon oltava kohtuullisen puhdas rikkakasveista.

Varsinkin alkuunlähdössä ei saa olla kilpailevia rikkakasveja. Noin puolen metrin pituisena öljyhamppu peittää mahdolliset rikkakasvit tehokkaasti.

Multavilta mailta luomussa löytyy yleensä runsaasti typpeä, mutta Mäki-Turjan mukaan typensaantia ei voi korostaa liikaa.

Typpeä pitää löytyä erityisesti kasvun alkuvaiheessa. Mäki-Turjan tilalla typen riitättävyydestä huolehditaan lannoittamalla kasvusto typpipitoisella lietteellä tarvittaessa. Hyvä lannoitus jo esikasvilla vähentää öljyhampun lannoitustarvetta. Öljyhamppu aktivoi hyvin maata ja hyödyntää sienijuurisienen positiiviset vaikutukset hyvin, jolloin ravinteet ovat öljyhampulle paremmin saatavissa.

Viljelykierrossa Mäki-Turjan tilalla öljyhamppu tulee yleensä viljan jälkeen. Näin maata on pääsääntöisesti kevytmuokattu, jolloin sienijuurisienen vaikutus on paras mahdollinen. Öljyhampun jälkeen viljellään myös viljaa.

Mäki-Turjan tilalla satotasot ovat olleet hyvin vaihtelevia. Parhaimmilla aloilla on päästy lähelle 1500 kilon hehtaarisatoa, mutta osalla aloista satotaso on jäänyt selkeästi alle 500 kilon per hehtaari.

– Keskisadon nostaminen on yksi suurimpia haasteita öljyhampun viljelyssä, isäntä kertoo.

Yksi iso satotasoon ja sadon laatuun vaikuttava tekijä on öljyhampun pölytyksen aikana tuleva sadejakso. Tämä on tullut hyvin esiin Mäki-Turjan tilalla. Satoa olisi tullut, mutta suurin osa siemenistä ei ollut kehittynyt.

Haastavinta öljyhampun viljelyssä on Mäki-Turjan mukaan puinti ja kuivaus.

Puinti menee Etelä-Pohjanmaalla myöhäiseen syksyyn, jolloin kasvustossa on paljon

"Keskisadon nostaminen on yksi suurimpia haasteita öljyhampun viljelyssä."

kosteutta ja kuivattavia sääolosuhteita vähän. Puinti on hidasta, koska kostea varsi on sitkeää ja olosuhteet voivat vaihdella hyvin nopeasti, mutta onneksi öljyhamppu ei ole mennyt kertaakaan lakoon. Kuivaus taas on tarkkaa työtä, jossa pitää huolehtia, että öljyhamppu kuivuu tasaisesti ja kuoret pysyvät hyvin kiinni siemenessä.

Esa Mäki-Turja tulee pitämään öljyhampun viljelykierrossa myös tulevaisuudessa mielenkiintoisena ja näyttävänä kasvina, joka tuo viljelyyn uusia opeteltavia asioita. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

LUOMULEHTI 3 | 2020

29

TEKSTI: HIA SJÖBLOM

Korona jysähti sienihalliin Luomuyrittäjä Juha Mikkola kääntää hankaluudet hyödyksi.

30

LUOMULEHTI 3 | 2020

− Tieto koronasta iski kuin shokki.

Haukoin hetken happea ja mietin miten meidän yrityksemme nyt käy, jos maailma seisahtuu.

Toisaalta kun maailma on seis, jää aikaa tulevaisuuden kuvioiden suunnitteluun, yrittäjä Juha Mikkola tiivistää.

Juha Mikkola

”

Korona vaikuttaa. Vienti on pysähtynyt. Kotimaassa etenkin hotelli- ja ravintola-alalla kysyntä hiipui. Muutamassa päivässä myyntimme putosi 75 prosenttia. Neljäsosa tuotannosta on mennyt vientiin, lähinnä Ruotsiin, Viroon, Hollantiin ja Belgiaan. Se on nyt koronan takia seisahtunut. Tilanne on haastava, mutta nyt on aikaa panostaa myynnin uudelleen kanavointiin, sienituottaja Juha Mikkola sanoo.

Salolainen Mikkolan Sienituote on kotimaassa markkinajohtaja eksoottisissa sienissä. Työntekijöitä on yrittäjän lisäksi neljästä viiteen.

Tuotannossa on siitakesieniä sekä kuningasosterivinokkaita. Sienet kasvatetaan kotimaisilla kasvualustoilla tuotantohalleissa.

Sienet tuotetaan luomuna nopealla kierrolla. Suurin osa asiakkaista on hotelleja, ravintoloita ja ruokapalveluyrityksiä. Mikkolan sieniä löytyy myös ruokakauppojen tarjonnasta.

Pihalla seisoo kontti, jossa on menossa uutuustuotteen, pompomin kehittely ja kasvatus. Pompomia on maailmalla jo tuotettu, mutta Suomessa sen tuotanto on kokeiluasteella. − Kontti on kuin koelaboratorio, Mikkola naurahtaa.

Ihastuttavan karvapallon näköinen pompom on valmiina markkinoille, mutta korona jarruttaa nyt vauhtia ja kauppakuvioita. − Asioita voi myös katsella positiivisesti. Nyt jää aikaa kehittelylle ja suunnittelulle, ideoita ja uusia ajatuksia pursuava yrittäjä naurahtaa.

Mikkolan Sienituotteen uutuus pompom kasvaa koivun ja luomuvehnän seoksesta tehdyssä alustassa.

Marko Mattila

Marko Mattila

− Jätteitä ei juurikaan tule. Juuri nyt panostamme pakkauskehitykseen, missä pyrimme käyttämään mahdollisimman tehokkaasti kierrätysmateriaaleja. − Sienten kasvualusta tehdään koivusta ja luomuvehnästä. Ne jauhetaan, ja lämpökäsittelyllä tuhotaan mahdolliset bakteerit ja muut, Juha Mikkola kuvaa kasvualustan tuotantoprosessia. − Yhteistyö lähialueen luomutuottajien kanssa toimii. Käytetyt sienten kasvualustat kompostoidaan lannoitteeksi rehumaissipelloille.

− Maailma ei tule olemaan koronan jälkeen samanlainen kuin ennen sitä. Kuviot muuttuvat. Voi olla, että kriisi availee uusia ovia. Esimerkiksi lääketeollisuus saattaa olla sienituotannon potentiaalinen asiakas.

Pitkät päivät Mikkola kuvailee sieniyrittäjän normaalia arkea jatkuvasti venyvillä päivillä. − Ajokilometrejä kertyy, kun pidän huolta asiakassuhteista, markkinoinnista ja muista yhteistyökuvioista. Myyntialueemme on Hankoniemeltä käsivarteen, biodieselautoa ajoihinsa käyttävä Mikkola sanoo.

Perheessä on kaksi pientä lasta ja arki on kiireistä myös kotona. − Varsinaisesta sienten jakelusta huolehtii kuljetusliike, joka toimittaa sieniä tukkuja keskusliikkeille kuutena päivänä viikossa.

Sieniä poimitaan vuoden ympäri ja viedään jälleenmyyjäasiakkaille tuoreina. Logistiikan optimointi nousee entistä tärkeämpään rooliin tulevaisuudessa. Se vaikuttaa olennaisesti hiilijalanjälkeen ja talouteen. − Salo on tuotannon kannalta hyvällä paikalla pääkaupunkiseudun ja Turun välillä.

Niissä sienten kysyntä on suurinta. Mikkola sanoo.

Siitakkeiden kasvatuksessa käytetyt kasvualustat kierrätetään lypsykarjatilan maissipellolle.

Ekologisuus edellä Juha Mikkola korostaa ekologisuutta ja ympäristöarvoja sienituotannossaan. Valaistukseen käytetään ledejä, ja sienten esikasvatuksen hukkalämpö hyödynnetään tuotantohallien lämmitykseen.

Japani-yhteistyö Rihmastot uusien sienten kasvattamiseen tuodaan Japanista. − Sikäläisen kumppanimme kanssa olemme jo vuosia rakentaneet tiivistä yhteistyötä, japanilaisuudesta innostunut yrittäjä sanoo.

Juha Mikkola kertoo arvostavansa erityisesti ”luottamuksen kulttuuria”, joka japanilaiskumppaneille on ykkösasia.

Japanilaistuulet näkyvät Mikkolan luotsaamassa tuotemerkki Kaitekissa. Sana tulee japanin kielestä ja pitää sisällään viittauksen hyvään ja mukavaan, nautintoon ja upeaan oloon. − Japanilaiset syövät valtavasti sieniä. Niitä popsitaan sekä pääruokana että lisukkeina. Sienet kuuluvat nykyään minunkin ruokavaliooni lähes päivittäin.

Vanha perheyritys Juha Mikkolan vanhemmat Kaarina ja Jaakko Mikkola aloittivat sienten viljelyn Kuusjoella jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. − Tuotanto meni silloin Mykoralle. Nyt on uudet kuviot, Juha Mikkola kertoo ja sanoo vanhempiensa olevan töissä mukana osaavina mentoreina. − Minä taas olen taustaltani logistiikkaosaaja. Sitä tässä hommassa todella tarvitaan.

Mikkolan Sienituote on Suomessa alansa markkinajohtaja, jolla on alihankkija Turun Mietoisissa. − Tuottamaamme kasvualustaa myymme myös Baltiaan, missä on vastaavaa sienituotantoa. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2020

31

TEKSTI: RIITTA MAKKONEN KUVAT: TIINA ITKONEN

Monipaikkaisuus onnistuu marjanviljelyssä Helsinkiläinen Paavo Karvinen viljelee marjoja Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä.

Kaksipaikkaisuus on etu, sillä suurimmat

K

un lumet ovat huhti–toukokuussa sulaneet Tohmajärvellä, Paavo Karvinen lähtee Helsingistä ja aloittaa työt marjanviljelytilallaan.

– Omenapuut ja herukkapensaat leikataan, mansikkapenkit harjataan, rönsyt poistetaan, uudistettavilta mansikkamailta kynnetään penkit auki ja kerätään muovit pois. Lepovuorossa oleville pelloille kylvetään maanparannuskasvit, Karvinen luettelee kevättöitä.

Työntäyteisen kesän jälkeen Karvinen palaa syyskuussa takaisin Helsinkiin kotiin perheen luo. Kaksipaikkaisuus on Karvisen mukaan hyvä asia.

– Kun keväällä luonto heräilee ja päivät pitenevät, tekee mieli lähteä maalle, ja syksyllä iltojen pimetessä on taas mukava palata kaupunkiin. Syksyllä ja talvella riittää töitä tilan kirjanpidon, markkinoinnin, tulevan satokauden suunnittelun puitteissa, Karvinen kertoo.

Myyntityöstä maanviljelyyn Lähtelän tila on Karvisen äidin kotipaikka.

– Lapsena vietin melkein kaikki kesät Tohmajärvellä. Vanhempani ovat sieltä ko-

32

LUOMULEHTI 3 | 2020

markkinat ovat Helsingin seudulla.

Paavo Karvinen, oikealla, toivoo saavansa riittävästi poimijoita tulevaksi satokaudeksi.

toisin, mutta he muuttivat myöhemmin Helsinkiin. Itse olen paljasjalkainen helsinkiläinen, Hän kertoo.

Karvinen opiskeli markkinointialaa ja perusti yrityksen, joka toimitti kiukaita ja muita saunatarvikkeita Venäjälle.

– Liki 20 vuotta sitten tuli ajatus, että haluan tehdä jotain muuta. Päätin kokeilla marjanviljelyä ja aloitin mustaherukalla. Tilalla on omaa peltoa viisi hehtaaria ja vuokrapeltoa seitsemän hehtaaria.

Karvinen on panostanut paljon tilan peltojen kunnostukseen. Kivisyys on yleinen ongelma Tohmajärven vaaramaisemissa.

– Räjäyteltiin jopa kallioita pellon pohjalta, hän kertoo.

Arvokasta ruokaa Runsaat kymmenen vuotta sitten Karvinen laajensi kasvivalikoimaa istuttamalla ensimmäiset mansikat. Silloin hän myös päätti siirtyä luomuviljelyyn. Luomumansikalle tuntui löytyvän kysyntää.

Kiinnostus luomuun syntyi osittain oman perheen sisältä. Karvisen lapsi kärsi toistuvia sairaalajaksoja vaatineesta infektioastmasta.

– Syntyi halu tuottaa mahdollisimman puhdasta ruokaa, joka on terveellistä ihmisille ja kestävää myös luonnon kannalta.

Haluan jättää puhtaan ja biologialtaan terveen maan jälkeeni. Luomutuotettu ruoka on arvokasta ruokaa, enkä nyt tarkoita hintaa, vaan ruokaan liittyviä arvoja, Karvinen korostaa.

Niinpä typenkerääjäkasvit, kuten herne, virnat ja härkäpapu syrjäyttivät keinolannoitteet, ja rikkaruohoista päästään eroon kitkemällä.

– Luomuviljely teettää huomattavasti enemmän työtä. Olen saanut paljon apua ja tukea naapurikunnasta Rääkkylästä kokeneilta luomumarjanviljelijöiltä Tero Tolvaselta ja Jari Salliselta. Myös tohmajärveläinen luomumansikkaa viljellyt Eeva Tenhunen auttoi käytännön viljelyn aloittamisessa, Karvinen kiittää.

Suurin osa Lähtelän tilan marjoista menee Heinävaaran pakastamoon Joensuun lähelle ja sieltä edelleen Pakkasmarjalle.

– Mansikan satokausi on niin tiivis ja työntäyteinen, että suoraan pakastamoon vieminen on todettu parhaaksi ratkaisuksi.

Lähtelän tila sijaitsee Tohmajärven vaaramaisemissa Pohjois-Karjalassa.

Jonkin verran menee tuoremarjaakin, mutta Tohmajärven markkinat ovat niin pienet, ettei niillä ole kovin suurta merkitystä.

Muutaman vuoden ajan Karvinen ajoi Tolvasen ja Sallisen kanssa tuoremansikkaa kylmäautolla Helsinkiin, mutta ajan ja työvoiman puutteen vuoksi tästä toiminnasta luovuttiin.

REKO-renkaiden kautta smoothie-mansikkaa Karvisella on Helsingissä Tukkutorilla pakkasvarasto, jonne kuljetetaan säännöllisesti talven aikana marjoja Pohjois-Karjalasta.

Karvinen pakkaa marjat kahden ja kolmen kilon pakkauksiin ja myy ne Helsingin seudun REKO-renkaiden kautta. Lisäksi marjoja menee helsinkiläiseen luomuruokaan erikoistuneeseen päiväkotiin.

Karvinen on pohtinut uudenlaisia ratkaisuja siihen, miten sato saadaan mahdollisimman tarkasti talteen. Mansikan osalta haasteena ovat hyvin pienikokoiset marjat.

– Kesällä pienet mansikat pakastetaan kantojen kanssa, ja myyn ne talvella edullisesti. Alkuun kuluttajat hieman vierastivat kantoineen pakastettuja mansikoita, mutta nyt ne menevät aika hyvin. Ne sopivat hyvin smoothie-ainekseksi. Kantojen terveellisyydestä on olemassa jopa tutkimustietoa, Karvinen vakuuttaa.

Suoramyynti Helsingissä on noin 20 prosenttia koko tilan tuotannosta.

Poimijoiden saaminen vaikeutunut Varsinkin mansikanviljelijöiden kannalta merkittävä asia on kausityöntekijöiden saaminen tiloille. Lähtelän tilalla tarvitaan 20– 35 poimijaa kesässä. Suurin osa heistä tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Tulevalle kesälle Karvinen odottaa 25 poimijaa.

– Työllistän joka kesä jonkin verran myös paikallisia nuoria ja aikuisia kesätöihin, mutta heitä ei ole riittävän paljon. Lisäksi olisi tarpeen työntekijä, jolla on kuuden kuukauden työlupa, mutta pitkät työluvat ovat kalliita. Muutenkin työlupien saaminen on vaikeutunut viime vuosien aikana.

Tulevan satokauden osalta lisäjännitystä työntekijöiden kannalta antaa erityisesti koronapandemia, joka on rajoittanut liikkumista maiden välillä. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2020

33

TEKSTI:: ANNE RINTAMÄKI KUVAT: SKOGSJÖ GÅRD

Skogsjö Gård kasvattaa luomusikansa kotimaisella valkuaisella

Tommy Nyholmin (kuvassa vasemmalla) ja hänen isänsä Steve Nyholmin lisäksi tilalla työskentele kaksi vakituista sekä yksi kausityöntekijä. Tommyn avopuoliso Jessica Kock (kuvassa oikealla) vastaa tilamyymälästä ja tuotteiden, kuten raakamakkaroiden, reseptiikasta ja kehittämisestä.

Suomessa luomusianlihan osuus markkinoista on todella pieni, vaikka tuotanto on kasvanut jonkin verran viime vuosina. Pohjanmaalla luomusikala Skogsjö Gårdin väki katsoo tulevaisuuteen myönteisesti; laajennusten jälkeen tilat ovat kunnossa, ja kaikki sikojen tarvitsema valkuainen tuotetaan joko itse tai sopimustuotantona.

34

LUOMULEHTI 3 | 2020

V

aasan ja Kokkolan välillä, lähellä Uusikaarlepyytä sijaitsee Munsalan kylä. Moni tunnistaa paikannimen kansallispuvusta, mutta täällä kasvavat myös Skogsjö Gårdin luomusiat. Tommy Nyholm kertoo, että hän on Skogsjö Gårdin kolmas isäntä.

– Isänisä sai tämän tilan, kun he jakoivat silloista tilaa veljensä kanssa. Isäni jatkoi maanviljelyä ja eläintenpitoa hänen jälkeensä, ja nyt on minun vuoroni. Toki isäni on mukana osakeyhtiössä ja osallistuu päivittäin tilan töihin.

Skogsjö Gårdin sikalassa on parisataa emakkoa, ja kaikki porsaat kasvatetaan tilalla.

Tommyn isä Steve Nyholm on pitkän linjan luomuihminen, joka on ollut mukana edistämässä luomun ja lähiruoan asioita muun muassa Luomuliiton ja SLC:n tehtävissä.

– Tilamme pellot siirrettiin luomuun vuonna 1993. Sikoja tilalla on ollut varmaankin aina. Isäni lähti kehittämään toimintaa voimakkaammin. Luomuemolehmiä pidimme kymmenkunta vuotta, mutta sitten oli pakko tehdä päätös keskittymisestä sikalatoiminnan kehittämiseen, Tommy Nyholm kuvailee.

Sopimustuotantoa ja suoramyyntiä Nyholmeilla on yhdistelmäsikala, eli omien emakoiden porsaat kasvatetaan kaikki tilalla loppuun asti.

– Vuonna 2013 valmistunut laajennus tuplasi tuotantomme, eli nykyisin meillä on parisataa emakkoa ja vuodessa syntyy noin 3000 porsasta, Tommy Nyholm kertoo.

Tilalla on tuotantosopimus lihatalo HK:n kanssa, jolloin luomusianliha tulee markkinoille Tammisen tuotemerkillä.

– Luomusikatiloja on Suomessa alle 15, eli tuotantomäärä on pieni verrattuna tavanomaiseen sianlihaan. Se on myös yksi haasteista; kun tuotevalikoima on rajallinen, ei kysyntäkään kasva, Nyholm pohtii.

– Sopimustuotannon lisäksi myymme lihaa ja jalosteita suoraan tilalta sekä kuluttajille, ravintoloille että kaupoille. Esimerkiksi paikallisessa marketissa on tuotteita saatavilla jatkuvasti. Oman tilamyymälämme toiminnasta vastaa avopuolisoni Jessica Kock.

Suoramyynnissä näkyvät sesongit; joulu on perinteisesti vuoden myyntihuippu, kesäaikaan asiakkaat ostavat grillituotteita.

– Jouluksi myymme lajitelmia, joissa on kinkun lisäksi jauhelihaa, kyljyksiä ja kylkeä. Kesällä tuoreen lihan lisäksi tarjolla on grillimakkaraa, nakkeja ja raakamakkaroita.

Jotta suoramyynti olisi mahdollista, tarvitaan riittävän lähellä sijaitseva pienteurastamo ja laadukas lihanleikkuu. Tämän on Pohjanmaalla mahdollistanut Ab Tajma Oy, tuottajien omistama teurastamo, jossa Tommy Nyholm on ollut mukana jo suunnitteluvaiheesta asti.

– Pienteurastamolle haettiin mallia Saksasta ja Ruotsista. Tilat rakennettiin Kolppiin Pedersöreen ja toiminta käynnistyi vuonna 2014. Kysyntää on riittänyt. Tajma teurastaa ja leikkaa niin nautaa, lammasta, sikaa kuin hevostakin.

Kotimaista valkuaista Nyholmien tilalla luomuehdot sanelevat esimerkiksi sen, että elämillä on tilaa tavanomaista tuotantoa enemmän, lihasiat ja joutilaat emakot pääsevät ulkoilemaan ja emakot porsivat vapaina.

– Käytämme ruokinnassa ainoastaan kotimaista viljaa ja valkuaista, ei esimerkiksi lainkaan soijaa. Valkuaiseksi eläimet saavat rypsiä, hernettä ja härkäpapua, Tommy Nyholm kertoo.

– Viljelyssä on noin 300 hehtaaria, joten tuotamme suurimman osan rehusta itse. Lisäksi ostamme valkuaista yhteistyötiloilta.

Viljaakin olemme ostaneet; lähialueelle on tullut luomutiloja lisää, ja pystymme ostamaan viljaa pystykauppana.

Toki vuosien ja satojen vaihtelu näkyy.

Muutama vuosi sitten varsinkin luomuvalkuaista jouduttiin ostamaan ympäri Suomea.

– Tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmia laajentaa tuotantoa, tämä kokoluokka toimii hyvin.

Uusimmat investoinnit liittyvät uusiutuvan energian käyttöön; sikaloihin on tulossa aurinkopaneelit, ja viljankuivaus tapahtuu jo hakkeella.

Osaamista ja yhteistyötä Tommy Nyholmille on aina ollut selvää, että hän jatkaa sukutilaa.

– Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 1997 ja opiskelin muutaman vuoden Vaasan Hankenilla eli ruotsinkielisessä kauppakorkeassa. Sieltä sain talousosaamista.

– Mielestäni opiskelu on osa tilan kehittämistä, siksi suoritin juuri Agribisnes-koulutuksen. Lisäksi minulla on hyvä verkosto luomuviljelijöitä, joiden kanssa on helppo keskustella ja kehittää asioita. Ei saa jäädä siihen ajatusmalliin, että tehdään niin kuin aina ennenkin, kehitettävää on aina.

Tommy Nyholm seuraa tarkasti luomuviljelyn kehitystä Ruotsissa; länsinaapurissa ollaan monessa asiassa meitä edellä.

– Luomuun löytyy nykyään mielenkiintoisia ratkaisuja sekä teknologian että lannoituksen puolella. Koneet ovat kehittyneet, ja ennen kaikkea suomalaisessakin viljelyssä on herätty panostamaan maan kasvukuntoon. Uskon, että meilläkin luomun hehtaarisadot on mahdollisuus saada nousemaan.

– Itse en näe luomuun liittyvää valvontaa mitenkään negatiivisena asiana; valvonnan ansiosta kuluttaja voi luottaa siihen, että suomalainen luomu todella on sitä, mitä sen sanotaan olevan.

Suomalainen artesaaniruoka kasvaa pikkuhiljaa Kun luomusta ja ruoasta kiinnostunut matkailija käy länsinaapurissamme Ruotsissa, huomio kiinnittyy väkisinkin pientuottajien suureen määrään ja niin sanottujen mathantverk-tuotteiden laajaan valikoimaan. ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2020

35

Skogsjö Gårdin juustokuminaraakamakkara on palkittu sekä Suomen Artesaaniruoan SM-kilpailuissa että vastaavassa tapahtumassa Ruotsin puolella.

36

LUOMULEHTI 3 | 2020

Suomessa mathantverk-termin kääntäminen on tuottanut hieman hankaluuksia, eikä kotoinen artesaaniruoka-ilmaus ole lyönyt vielä voimallisesti läpi.

– Ruotsissa on pitkät perinteet mathantverk-tuotteissa, toteaa Tommy Nyholm.

– Mekin olemme halunneet kehittää omia tuotteitamme, siksi Jessica on opiskellut myös ruotsinkielisen mathantverk-ammattitutkinnon. Esimerkiksi raakamakkaroiden reseptiikka on Jessican kehitystyötä.

Skogsjön juustokuminaraakamakkara onkin palkittu sekä Suomen Artesaaniruoan SM-kilpailuissa että vastaavassa tapahtumassa Ruotsin puolella.

– On vaikea sanoa, miksi tilamyymälät tai pienimuotoinen tuotteiden valmistus eivät ole yleistyneet Suomessa. Lainsäädäntöä on kevennetty, ja tuotteille on kysyntää. Lisäksi tarvitsisimme enemmän niin sanottua rahtityötä tekeviä pieniä yrityksiä; meillä olisi käyttöä esimerkiksi savustamolle, Tommy Nyholm kertoo.

– Verkostoituminen ja yhteistyö on tällä alalla tärkeää. Esimerkiksi meidän tilamyymälässämme on myynnissä myös muiden luomutuottajien kasvattamaa naudan- ja karitsanlihaa sekä lähialueen artesaaniruokatuotteita.

Skogsjön tilamyymälä on avoinna ympäri vuoden. Vapaa-ajan ongelmia Nyholmeilla ei ole; perheen 5- ja 7-vuotiaat lapset saavat heinäkuussa uuden sisaruksen.

– Tämä on sananmukaisesti perhetila, eli eteenpäin mennään sekä tilan että perheen ehdoilla. ◀

Kolumni

Zombieapokalypsin varjossa

Y

stäväpiirissäni on ollut jo pitkään tapana laatia suunnitelmia kuvitteellisen maailmanlaajuisen katastrofin varalle. Vetäytyminen maalle kauas pääteistä, päivittäistavaroiden varastointi ja omavaraisuusasteen nostaminen on käyty useaan kertaan läpi saunailloissa ja WhatsApp-ryhmissä. Mahdollinen poikkeustila on nimetty leikkisästi zombiapokalypsiksi. Viime aikoina varautumissuunnitelman kehittely on saanut vähemmän humoristisia sävyjä.

Lähipiirissäni on laaja kirjo eri alojen osaajia ATK-insinööreistä sairaanhoitajiin, putkimiehistä luokanopettajiin. Kaikille löytyy tehtävänsä post-apokalyptisessä, Walking Deadin kaltaisten dystopioiden siivittämässä, kuvitteellisessa suunnitelmataloudessamme. Oma roolini yhteisön ruokahuollosta vastaavana toimijana on myös tunnustettu merkittäväksi.

Uutisia ja somea seuratessa näyttää siltä, että todellisuus alkaa olla tarua ihmeellisempää, oudompaa, pelottavaakin. Koronakriisin aiheuttama ahdinko tuntuu jo iholla, niin sairastuneiden kuin toistaiseksi terveidenkin. Jaksan kuitenkin uskoa, että meidän on mahdollista myös oppia tästä ja kehittyä ihmisinä ja yhteiskuntana. Kriisitilanne saa meidät arvostamaan sitä, mitä todella tarvitsemme: ravintoa, lämpöä, kanssaihmisten läheisyyttä.

Yhdessä mökki-illan hämärissä hieman pidemmälle kehittelemässämme katastrofikuvitelmassa karjatilan isäntä vetää tiheää piikkilanka-aitaa tilustensa ympärille. Ohikulkeva naapuri pysähtyy hämmästelemään touhua ja kommentoi, jotta eiköpä tuo ole eläinsuojelullisesti arveluttavaa toimintaa, piikkilangan käyttö laidunaidan materiaalina. Tähän isäntä kommentoi lakonisesti, jottei ole eläimiä varten tämä aita, vaan ihmisiä.

Ammattimme arvostus on nyt nousussa. Tämän soisi näkyvän puheiden lisäksi myös ostopäätöksissä ja tuottajahinnoissa.

Koitetaan jatkossakin lunastaa luottamus tekemällä työtämme oikeanlaisella ylpeydellä, alati kehittyen. Luomu on hyvä suuntaus, kun aletaan puhua todellisesta omavaraisuudesta.

Siitä, jonka keskiössä on tuontienergian ja -kemikaalien sijaan hyvinvointi: niin kotieläinten, maaperän, ympäröivän luonnon kuin itse tuottajienkin.

Piikkilankaa on minullakin riihen perällä rulla jos toinenkin.

Saavat jäädä jatkossakin sinne ruostumaan. ◀

Jyri-Pekka Lemettinen on savolainen luomutilan isäntä, munataksikuski ja wanna be -kirjailija, jonka mietintöjä sonniaitauksessa voi seurata myös Jokinotkon karjatilan Youtube-kanavalla.

LUOMULEHTI 3 | 2020

37

TEKSTI: TERHI ARELL

Matkailutiloilla jännitetään nyt, miten käy kesähäiden ja mökkivarausten. Yrittäjät uskovat kuitenkin luomun ja lähimatkailun nousuun.

Monialainen luomumatkailutila pärjää koronasta huolimatta

Vastuullisuutta osataan nyt arvostaa, ja siitä osansa saa myös luomumatkailu.

38

LUOMULEHTI 3 | 2020

Hanni Kumpunen

T

ammelalaiset Pekka Sipilä ja Marjo Kuisma-Sipilä ovat Sipilän tilan 22. isäntäpari.

Vuosi ennen Suomen liittymistä EU:hun pariskunta jätti aiemmat uransa ja muutti Sipilän isän kotitilalle. He alkoivat viljellä pieniä peltoja ja saivat lisätuloa lomamökeistä. Syntyi Hykkilän Huvilat. Vuosikymmen sitten Sipilän tilalla siirryttiin luomuun.

Tilalla viljellään luomusiemenkauraa.

– Ajattelin, että kun kerran on mökkejä, tehdään niistä luomumökkejä, toteaa emäntä.

Osa sähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Kestävyys oli periaatteena alusta asti.

Kestävyyssertifikaateista lisää intoa ja markkina-arvoa ECEAT Suomi ry:n ylläpitämään luomumatkailuverkostoon Hykkilän Huvilat liittyi viime vuonna.

– On keksittävä uusia juttuja, jotta näkyvyys kasvaa. Samalla saadaan uudenlaista intoa toimintaan, kertoo Kuisma-Sipilä.

Seuraava askel oli VISIT Finlandin uusi Sustainable Travel Finland (STF) -kehittämispolku. Sen päässä siintää STF-kestävyyssertifikaatti, jolla on matkailuyritykselle markkina-arvoa.

– Kriteerilomakkeita täyttäessä on pitänyt pohtia pala palalta, ollaanko vastuullisia matkailuyrittäjiä. Vastuullisuus on myös saatava ihmisille tiedoksi, emäntä toteaa.

Eteenpäin on menty: tilan nettisivuilla on nyt oma sivu yrityksen vastuullisuudesta.

– Haluamme antaa myös asiakkaille mahdollisuuden toimia vastuullisesti, hän jatkaa.

ECEAT Suomen matkakohteissa maata pitkin ja moottoritta matkustavat saavat jonkin edun. Kumpusilla etu on luomukahvit herkullisen luomuleivonnaisen kera.

ECEAT-verkoston jäsenyyttä voivat hakea matkailupalveluja tarjoavat •

luomu- ja biodynaamiset tilat

•

vierailukohteet, jotka panostavat ympäristönsuojeluun ja paikalliseen kulttuuriin säilyttäen esimerkiksi maatiaislajeja ja perinnemaisemia

•

ekokylät ja ekoyhteisöt

•

ympäristövastuulliset majatalot, kurssikeskukset ja pienet hotellit

Laatu- ja kestävyysvaatimukset matkakohteille: www.luomumatkailu.fi Kriteereitä ollaan soveltamassa myös luomu- ja ekokahviloille ja -ravintoloille.

Korona muuttaa käytäntöjä matkailussa – Kotimaanmatkailu tulee koronan takia lisääntymään, uskoo Pekka Sipilä, vaikka peruutuksia nyt tuleekin.

– Ekologinen, rauhallinen matkailu on nousussa, eikä ulkomaillekaan nyt pääse tai uskalleta lähteä.

Korona on jo muuttanut matkailun muotoja Hykkilän Huviloilla. Mökeissä tehdään etätyöpäiviä, ja niissä on tehostettu siivous. Viikon lomat kutistuvat usein lyhyemmiksi.

Täällä ei kuitenkaan kaikki ole kiinni matkailusta. Eikä viljelystä.

– Meillä eivät ole kaikki munat samassa kopassa, toteaa isäntä.

Marjo Kuisma-Sipilä

Ympäristöarvot ovat Hykkilän Huviloilla tärkeitä. Hiekkurihirsimökissä osa sähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Petäjävedellä tuetaan paikallista alkutuotantoa Monialaisuus on auttanut myös Maatilamatkailu Kumpusta koronakeväänä.

Maalis–huhtikuussa on käynyt lähinnä työmatkailijoita.

– Mökkejä pidetään asiakkaiden välillä vuorokausi tyhjänä, jotta ehditään siivota kunnolla, kertoo tilan emäntä Hanna-Leena Kumpunen.

– Haasteellista on saada take away -aamiainen toteutettua järkevästi. Seisovaa pöytää ei tietenkään nyt ole.

Kumpuset viljelevät 400-vuotiaalla Kirrin luomutilalla vehnää, ohraa, kauraa ja ruista. Niistä tehdään myllytuotteita, joita myydään omassa tilapuodissa, Jyväskylän alueen lähiruokapiireissä ja Suoramyynti Heinähatussa Petäjävedellä.

– On mahtavaa leipoa omasta luomuviljasta hyvää leipää. Nykyään löytyy myös sitä arvostavia asiakkaita. Paikallista alkutuotantoa halutaan nyt tukea, toteaa Kumpunen. ”Luojan lykky, ettei olla vain mansikanmyyjiä” Ihmiset ovat löytäneet tilapuodin, jossa myydään myös muiden viljelijöiden tuotteita. Yhteistyö on tärkeää: kevään uutuus on paikallisten ompelijoiden tekemät hengitysmaskit.

– Kauppamme on auki perjantaisin. Tilatut tuotteet saa noutaa kassissa, ja toimitamme tuotteita myös kotiin, kertoo Kumpunen.

Myös nettikaupan ja Facebookin kautta on saatu uusia asiakkaita.

Ruokapalvelut ja perhejuhlat ovat kuitenkin yritykselle tärkeitä. Aterioiden pääraaka-aineissa kotimaisuus on 100 prosenttia.

Kivinavettaan mahtuu jopa 150 hengen kesäjuhlat. Nyt jännitetään, miten käy kaikkien kesähäiden.

– Luojan lykky, ettei olla vain mansikanmyyjiä eikä yhden langan varassa. Kun on mökkejä, ruoanlaittoa, puutarhaviljelyä, tulee silti joskus riittämätön olo.

Kestävä lähimatkailu selvässä nousussa Myös Maatilamatkailu Kumpunen on liittynyt luomumatkailuverkostoon ja tavoittelee STF-merkkiä. Lähikoulutuspäivät ovat olleet avartavia, ja ECEAT Suomeltakin on saatu neuvontaa.

– Lähimatkailu on viime vuosina nostanut selvästi päätään, myös aivan lähikunnista. Lisäksi maata pitkin matkailijoita on aiempaa enemmän, kertoo Hanna-Leena Kumpunen tyytyväisenä. ◀ Kirjoittaja on Suomen luomumatkailuyhdistys ECEAT Suomi ry:n toiminnanjohtaja.

LUOMULEHTI 3 | 2020

39

TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN

LUOMUNAUTATILAN SAIRAUKSIEN HOIDOSTA – OSA 2

Pro Luomu / Olli Häkämies

Poikimahalvaus

Laidunkaudella on kiinnitettävä huomiota laidunnurmen koostumukseen, sillä rikkakasveista varsinkin voikukka ja juolavehnä ovat kivennäispitoisuuksiltaan halvausriskiä nostavia.

Ummessa olon jälkeen uuteen tuotoskauteen lähteminen on lypsylehmän terveydelle riskialtteinta aikaa. Yksi harmillisimmista poikima-ajan sairauksista on poikimahalvaus.

S

e on lehmän kalsiumaineenvaihdunnan häiriö, joka syntyy kalsiumin tarpeen kasvaessa suuremmaksi, kuin mitä elimistön saama kalsiumin määrä rehusta ja luustosta irrottamalla on. Tästä seuraa lihasten halvaantumiseen johtava elimistön kalsiumtason lasku. Tavallisimmin lehmä sairastuu vuorokauden sisällä poikimisesta, mutta joskus jopa sitä ennen. Halvauksia pyritään ennaltaehkäisemään huolellisella ruokinnan suunnittelulla varsinkin umpikaudella ja poikimisen lähestyessä. Siitä huolimatta akuuttien tapausten hoitoon on varauduttava.

Ruokinnan suunnittelu tärkeää Oleellista halvauksen ehkäisyssä on saada lehmän kuntoluokka pysymään tasaisen

40

LUOMULEHTI 3 | 2020

hyvänä loppulypsykaudella sekä ummessa ollessa, sillä lihominen lisää sairastumisriskiä. Samalla kuitenkin tarjolla pitäisi olla sopivan vähäenergistä rehua, että syöntikyky pysyy tallella.

Ruokinnassa kalsiumin ja kaliumin määrä umpikaudella pidetään alhaisena ja varmistetaan erityisesti riittävä magnesiumin saanti. Rehun palkokasvipitoisuudella on suora yhteys kalsiumpitoisuuteen, joten osa talven rehuista saisi olla vähemmän apilaa sisältäviä. Runsasta lietelannan käyttöä kannattaa välttää, ettei rehun kaliumpitoisuus nouse liian korkeaksi. Tasapainon saavuttamiseksi rehuanalyysit umpikaudenkin rehuista ovat tarpeen suunnittelun pohjaksi ja etsittäessä täydennykseen sopivaa kivennäistä. Laidunkaudella on kiinnitettävä huomiota laidunnurmen koostumukseen, sillä rikka-

Lisäkalsiumia ensioireisiin Kalsiumvajeen hoito kannattaa aloittaa heti ensioireiden ilmestyessä, eli jos eläin vaikuttaa vähänkään apaattiselta, syönti vähenee tai olemus muutoin vaikuttaa normaalista poikkeavalta. Luomumaitotilalla suun kautta annettavien nopeavaikutteisten kalsiumtuotteiden lista on tällä hetkellä lyhyt, sillä markkinoilta löytyy vain yksi soveltuva tuote eli Finncown Lehmän GL Kalsiumpasta. Se sisältää sekä kalsiumpropionaattia että kalsiumkloridia, joiden käyttö poikimahalvauksen hoitoon on mahdollista Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2018 antaman poikkeuksen turvin. Tarvittaessa voidaan käyttää myös Lehmän Magnesium-pastaa.

Pastojen käyttö on muistettava suunnitella etukäteen tekemällä eläinlääkärin kanssa listaus käytettävistä valmisteista luomusuunnitelman liitteeksi. Liitteeseen kirjattavista tiedoista löytyy mallipohja Ruokaviraston verkkosivuilta.

Kalsiumpastan annostelusta kannattaa keskustella etukäteen eläinlääkärin kanssa, sillä korkeatuottoiselle lehmälle saattaa olla tarvetta käyttää normaaliohjetta suurempia annoksia riittävän kalsiumin saannin varmistamiseksi. Aloitusannos voisikin olla esimerkiksi 1,5 putkiloa.

Luomutuotannossa voidaan käyttää poikimisen jälkeiseen kalsiumruokintaan kalsiumkarbonaattia (CaCO3) eli ruokintakalkkia. Sitä voi tarjota lehmälle vaikka heti poikimisen jälkeen. Kalsiumkarbonaatti on hyvänmakuinen, mutta se ei ole yhtä tehokas imeytymään kuin kalsiumkloridi tai kalsiumpropionaatti. Kalsiumkarbonaattia on saatavilla suursäkeissä ja 25 kilon säkeissä.

Luomulehden arkisto

kasveista varsinkin voikukka ja juolavehnä ovat kivennäispitoisuuksiltaan halvausriskiä nostavia.

Erityiseen riskiryhmään akuutin poikimahalvauksen osalta kuuluvat kolmatta kertaa poikivat ja sitä vanhemmat, mutta jo aiemmilla poikimakerroilla vaanii riski lievemmästä kalsiumvajeesta eli hypokalsemiasta. Hypokalsemia ei näy selkeänä halvauksena, mutta altistaa eläimen sairastumiselle hidastaen pötsin liikkeitä, heikentäen vastustuskykyä ja vaikuttaen hedelmällisyyteen sekä yleiskuntoon. Tämä on huomioitava jo ensikosta alkaen.

Kalsiumvajeen hoito kannattaa aloittaa heti ensioireiden ilmestyessä, eli jos eläin vaikuttaa vähänkään apaattiselta, syönti vähenee tai olemus muutoin vaikuttaa normaalista poikkeavalta.

Ajoissa yhteys eläinlääkäriin Mikäli kotikonstit eivät heti tuo toivottua tulosta tai sairaus ennättää kehittyä vakavaksi ennen sen huomaamista, tarvitaan nopeasti eläinlääkärin apua. Lehmälle voidaan tällöin antaa injektionesteenä kalsiumvalmistetta, joka on lääke. Varoaika tälle valmisteelle on 0 vuorokautta, mutta on toki huomioitava myös mahdollisten muiden samassa yhteydessä annettavien lääkkeiden luomuvarojat.

Poikimahalvauksen hoidon yhteydessä kannattaakin samalla hoitokerralla arvioida mahdollisimman tarkkaan tarve esimerkiksi kivunlievitykseen, pötsin toiminnan tukemiseen tai muuhun lääkehoitoon, jotta kaikki kalsiumvajeen aiheuttamat on-

gelmat tulevat huomioiduiksi. On muistettava, että jatkohoitoon suun kautta voidaan käyttää vain luomuun soveltuvia tuotteita, eli mikä tahansa eläinlääkärin suosittelema kalsiumvalmiste ei siihen sovellu.

Kun lehmä alkaa toipua, on sille varattava tarjolle parhaita ja maittavimpia rehuja syönnin ylläpitämiseksi, ettei seuraavaksi olla vaarassa sairastua heikosta syönnistä aiheutuvaan energiavajeeseen. Sairauskierre on paras saada katkeamaan heti alkuunsa. ◀ Poikimahalvauksen ja hypokalsemian ennaltaehkäisystä löytyy lisätietoa Luomuwikin luomumaidontuotanto-osiosta sivustolta luomuwiki.fi.

LUOMULEHTI 3 | 2020

41

TEKSTI JA KUVAT: KATARINA REHNSTRÖM

Laaksolan luomutilalla tuotetaan laatumaitoa parsinavetassa

Vaikka laitumilla ei vielä mitään kasvaisikaan, Laaksolan tilan eläimet laitetaan mahdollisimman aikaisin keväällä laitumille.

Lisärehua jaetaan tarpeen mukaan.

Isot ja modernit maatilat ovat usein otsikoissa, mutta myös pienemmät tilat ansaitsevat saada äänensä kuuluviin.

Kotimaisen ruokaturvan takaamiseksi ja riskien minimoimiseksi kohtuukokoisten perheviljelmien rooli voi tulevaisuudessa korostua.

K

arkkilassa sijaitsee Olli ja Anne Palmun luomumaitotila. Maitoa tilalla on tuotettu vuosikymmenten ajan. Peltoja on viljelty luomuna vuodesta 2007, ja lehmät siirtyivät luomuun vuonna 2012. Parsinavetassa lehmiä on parisen kymmentä, ja tilalla on ELYkeskuksen pienille tiloille myöntämä alle 30 eläinyksikön poikkeuslupa pitää eläimiä kytkettyinä.

Tilalta poistuvat rahavirrat minimoitava Palmut ryhtyivät luomutuottajiksi samasta syystä kuin moni muukin aloitteleva luomutuottaja.

42

LUOMULEHTI 3 | 2020

– Luomuun siirryttiin alun perin taloudellisin perustein. Ekologiset ajatukset ovat tulleet mukaan matkan varrella. Toisaalta tehoviljelyn aika on oikeastaan ollut maataloushistorian välivaihe, ja moni luomumetodi oli käytössä jo lapsuudessani, isäntä kertoo.

Pienempikin eläinmäärä riittää elannon saamiseksi, mutta kulujen suhteen joutuu olemaan valppaana. Esimerkiksi parsimatot ja lypsykoneet on navettaan hankittu käytettyinä. Olli Palmu sanoo, että paljon hyvää ja täysin käyttökelpoista tavaraa jää muilta tiloilta yli.

Hän muistuttaa, että kaikki tilan hankintoihin käytetyt rahat pitää kuitenkin lopulta saada maitotankin kautta takaisin.

– Kahdeksan vuotta sitten luomulisä maitokilosta oli 25 senttiä, josta se sittemmin on pudonnut noin puoleen. Myös maidosta maksettava perushinta on pudonnut, Olli Palmu sanoo.

Parsinavetan hyvä puoli yksilöllinen hoito Olli ja Anne Palmu uskovat kumpikin parsinavettojen häviävän pikkuhiljaa itsestään.

He kuitenkin sanovat pitävänsä parsikasvatusta ihan hyvänä tuotantomuotona eläinten hyvinvointia ajatellen.

– Lehmät ovat parressa koko ajan nenän edessä, ja heti näkee, jos joku lehmä ei ole kunnossa. Lehmiä harjataan ja niille jutellaan ja jokaista eläintä käsitellään yksilönä, Anne Palmu sanoo.

Oikukkaat talvisäät ongelmallisia

Tilan navetassa tehtiin hiljattain eläinten hyvinvointia arvioiva Welfare Quality -mittaus meijerin tilaamana. Mittausmenetelmän avulla arvioidaan eläinten ravitsemusta, pito-olosuhteita, terveyttä ja käyttäytymistä. Mittauksen kokonaisarvosana oli edistyksellinen, eli toiseksi paras.

Tavoitteena maltillinen tuotostaso Lehmien siirtäminen luomuun vuonna 2012 ei pientä notkahdusta lukuun ottamatta juuri näkynyt maitotuotoksessa. Toisaalta mihinkään huipputuotoksiin ei koskaan ole pyritty, sillä se tietää Palmujen mielestä vain ongelmia.

Keskituotos kieppuu tällä hetkellä jossakin 8 800 kilon paikkeilla, mutta on joukossa ollut myös lähemmäs 11 000 kiloa lypsäviä lehmiä. Muutamat suomenkarjarotuiset maitoristeytykset kuitenkin alentavat tilan kokonaiskeskituotosta.

Täysin ongelmitta ei lehmien luomuun siirtyminen kuitenkaan sujunut. Liian paljon apilaa sisältänyt säilörehu aiheutti ensimmäisenä talvena useita poikimahalvauksia. Rehusta tehty analyysi paljasti säilörehun sisältävän kalsiumia neljä kertaa yli lehmien tarpeen.

– Ummessa olevien lehmien syöttö meni heti uusiksi. Poikimahalvaukset loppuivat kuivaheinän määrän lisäämisellä ja muuttamalla nurmiseoksen kasvilajikoostumusta. Sen jälkeen ongelmia ei ole ollut ja eläinlääkäri on tilalla harvinainen vieras, Olli Palmu kertoo.

Tilalla on peltoa yhteensä 64 hehtaaria, josta noin 50 prosenttia on nurmella.

Lopuilla lohkoilla kasvaa viljaa ja seosviljaa. Lehmien rehustuksen perustan muodostaa omalla tilalla tuotettu apila-timoteivaltainen nurmirehu sekä kauraa, ohraa ja hernettä sisältävä seosvilja. Seosvilja on maittava rehu, joka lypsättää hyvin. Herne parantaa viljan kasvua, mutta kuivina kesinä herne ei tahdo menestyä, ja silloin joudutaan turvautumaan pieneen määrään ostovalkuaista.

Kesällä eläimet saavat pääosan rehustaan laiduntamalla, ja ainoastaan lypsyn yhteydessä jaetaan hieman lisärehua.

– Pienempi tila pärjää pienemmillä ja edullisemmilla koneilla. Investoidut rahat pitää kuitenkin aina jollakin tapaa saada tilalle takaisin, muistuttaa Olli Palmu.

Parsinavetassa poikkeusluvalla pidettäviä luomulehmiä on ulkoilutettava myös talvella.

– Ulkoilu on pääosin toiminut hyvin, ja sillä on selvästi positiivisia vaikutuksia sorkkaterveyteen, eläinten kuntoon ja mielialaan. Eläimet ovat ulkoiluhalukkuuden suhteenkin yksilöitä. Jotkut menevät mielellään tarhaan, kun taas toiset saa talvella lähes työntää ulos, Anne Palmu sanoo.

Kunnon luminen talvi ja pakkassää olisi talviulkoilun kannalta ihanteellinen. Kaikista pahin keli on, kun vuoroin sataa ja vuoroin pakastaa. Ulkotarhoista tulee liukkaita, ja vuosien varrella kaksi eläintä on liukastumisen takia jouduttu jopa lopettamaan. Ulkotarhan runsas hakettaminen on paras tapa pitää ulkoilualue edes jonkunlaisessa kunnossa.

Ei kaikkia munia samaan koriin – Suomi ei koskaan tule maatalousmaana pärjäämään tilakokoa suurentamalla ja tuotantoa tehostamalla. Suomen pitää erikoistua eikä vaan lähteä mukaan kilpailuun tilakokoa kasvattamalla. Perheviljelmien katoaminen on huolestuttava trendi.

Toisaalta maatilojen yhtiöittäminen on ainoa tapa saada tuottajalle enemmän vapaaaikaa. Nuoret tuottajat eivät ole valmiita olemaan töissä kellon ympäri, Olli Palmu sanoo.

Näin koronakriisin keskellä tulee myös ajatus isoihin tuotantoyksiköihin liittyvistä riskeistä. Satojen ja tuhansien eläinten yksiköt ovat haavoittuvia kohteita kriisin sattuessa. Ruokaturvasta tulisi keskustella myös siitä näkökulmasta, pitääkö kaikkien pyrkiä kohti suurempaa tilakokoa vai kannattaisiko myös osa pienemmistä tiloista säilyttää.

40 vuotta lehmien kanssa saa riittää Olli Palmu on tilanpidon ohella ehtinyt olla mukana erilaisissa luottamustoimissa ja kunnallispolitiikassa. Aina ei ole työ ollut helppoa, mutta hyviä kokemuksia ja muistoja on vuosien varrelta kertynyt. Olli Palmu sanoo arvostavansa erityisesti hänelle vuonna 2018 myönnettyä maanviljelysneuvoksen arvonimeä. ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2020

43

Lehmien pääsyä laitumelle valmistellaan näillä näkymin viimeistä kertaa.

Tämän vuoden loppuun mennessä lehmistä on tarkoitus luopua ja jatkaa luomukasvinviljelytilana.

Tämän vuoden lopulla Palmut ovat tuottaneet E-luokan maitoa 25 vuoden ajan, ja he ovat silloin oikeutettuja Walter Ehrströmin säätiön myöntämään kultaiseen mitaliin. Tähän olisikin hyvä lopettaa vuosikymmenten työ maidontuottajana.

– Peltojen viljely luomuna tulee jatkumaan ja peltopinta-alaa on tulossa jonkun verran lisääkin. Karkkilassa on useampia luomutiloja ja myös kotieläintiloja. Tilojen välillä tehdään paljon yhteistyötä jo nyt, eikä peltotuotteiden menekin suhteen pitäisi olla ongelmia, isäntä sanoo.

Toisaalta lisääntyvä vapaa-aika ei sekään olisi pahitteeksi. Talvella voisi vaikka viettää aikaa lämpimässä. Ehkäpä Palmut löytää tulevina talvina palmujen alta. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Laitumet sijaitsevat kätevästi tilakeskuksen ympärillä, ja laitumien kasvu on ollut hyvä, Olli Palmu kiittelee.

KOKKAA KESÄISESTI LUOMUTOMAATEISTA! PAKKAUS

100 % 44

Makeat ja maistuvat luomutomaattimme ilahduttavat välipalana, salaatissa, täytettynä, grillattuna, keitossa, kaikissa kesäkeittiön herkuissa.

VÄ KIERRÄTE T TÄ TÄ KIERRÄTE T YS LMISTE T TU VA TA IS V MUO

LUOMULEHTI 3 | 2020

www.ikaalistenluomu.fi

Yhdistyksistä

TEKSTI: HANNU KÄMÄRÄINEN SAVO-KARJALAN

Savo-Karjalan luomuyhdistykseltä oma lehti Lehti lisää luomutietoisuutta ja tuo luomutiloja kuluttajille tutuksi.

L

ehden historia alkaa vuodesta 1994 Pohjois-Savon Luomuyhdistyksessä, jolloin puheenjohtajana toimi Jaana Pietikäinen. Aloite yhdistyksen hallituksessa esitteen tekoon lähti tarpeesta kehittää luomua ja tuoda luomutiloja esille. Myös tarve rahoittaa yhdistyksen toimintaa on kannustanut lehden tekoon. Lehden merkitys yhtenä yhdistyksen rahoituksen lähteenä onkin ollut merkittävä ja mahdollistanut monipuolista toimintaa vuosien varrella.

Alkuun lehteä julkaistiin vuosittain 1994– 1997 laadukkaana A5-kokoisena lehtenä ja vuodesta 1998 A4-kokoisena muutaman vuoden välein. Pohjois-Karjala tuli mukaan vuonna 2010, kun Savo-Karjalan Luomuyhdistys perustettiin. Nyt toukokuussa ilmestyvä lehti on järjestyksessään 12., ja edellisestä julkaisusta tulee kuluneeksi neljä vuotta.

Vaikka mainonta onkin nykyisin muuttanut kanaviaan ja yritysten mainosrahat ovat tiukemmassa, päätti yhdistyksen hallitus 2019 syksyllä julkaista lehtimuotoisen julkaisun.

Koimme sen tarpeelliseksi ja kuluttajaystävälliseksi, ja yritystenkin kiinnostuksesta päätellen lehti on vielä ajankohtainen mediamuoto.

Halukkaat yhdistyksen jäsenet ovat saaneet maksutta oman tilansa tiedot lehteen rivi-ilmoituksina. Myös alueen luomutoimijat ovat päässeet hyvin esille, ja monet ovat osallistuneet julkaisuihin säännöllisesti. Pitkäaikainen yhteistyö tuo etuja kaikille osapuolille ja auttaa kehittämään luomualaa tulevaisuudessakin.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista

Mikkonen

LUOMULLA KESTÄVÄMPI RUOANTUOTANTO

Jäsenhankinta mukana Tänä vuonna lisähaasteena on ollut koronapandemia, jolla on ollut jonkin verran vaikutuksia yritysten halukkuuteen osallistua julkaisuun, tai sitten niiden on täytynyt käyttää aikansa muihin toimintoihin. Onneksi meillä on ollut mainoksia myymässä todellisia konkareita, joilla on vanha tuntemus isoon joukkoon yrityksiä. Suurimman työn on tehnyt Topi Laitinen, joka on ollut lehden teossa mukana sen ensimmäisestä julkaisusta. Myös Olavi Hiltunen, Tuomo Karhunen sekä Airi Timonen ovat tehneet ison työn ilmoittajia etsiessään.

Tilojen ilmoituksia varten soitettiin läpi kaikki jäsentilat sekä lisäksi Luomuliiton kampanjassaan lähestymiä tiloja, jotka eivät olleet jäseniä. Näin saatiin samalla myös jäsenrekisterin yhteystietoja päivitettyä sekä huomattava määrä uusia jäseniä yhdistykseen. Kokonaisuutena julkaisuun saatiin tilanne huomioon ottaen hyvä määrä ilmoittajia, ja lehti saadaan julkaistuksi, joskin hieman alkuperäistä aikataulua jäljessä. ◀

Savo-Karjalan Luomu 2000 -lehti ilmestyy toukokuun lopulla. Sitä jaetaan tapahtumissa ja toimitetaan halukkaille ilmoittajille sekä sopiviin paikkoihin kuluttajien löydettäväksi.

Kirjoittaja on Savo-Karjalan luomuyhdistyksen puheenjohtaja ja luomuviljelijä Kiuruvedeltä.

LUOMULEHTI 3 | 2020

45

Yhdistyksistä TEKSTI JA KUVA: SUSANN RÄNNÄRI

Edunvalvonnan vuosi 2019 Vuonna 2019 Luomuliitto teki töitä EU:n luomuasetuksen toimeenpanolain valmistelun sekä maataloustukijärjestelmän uudistuksen parissa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja luomualaa edistävät toimijat kokoustivat elokuussa Porkkalassa.

V

uoden 2019 aikana Luomuliitto antoi viisi pyydettyä lausuntoa ja teki yhden kannanoton. Luomuliitto osallistui 13 eri tilaisuuteen, joissa valmisteltiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistusta. Syyskokouksen yhteydessä Luomuliitto teki kannanoton, jossa todettiin, että maataloustukijärjestelmässä on huomioitava luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.

Alkuvuodesta teimme töitä uuteen hallitusohjelmaan vaikuttamisen parissa. Luomukenttä vaati yhdessä muiden luomualan järjestöjen kanssa, että uuden hallituksen tulisi tuplata luomu. Järjestimme yhteistyössä Pro Luomun kanssa paneelikeskustelun eri puolueiden kansanedustajaehdokkaille Tampereella 13.3.

46

LUOMULEHTI 3 | 2020

Elokuussa osallistuimme jo perinteeksi muodostuneeseen luomukeskusteluun Porkkalassa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ja luomualan kanssa. Keskustelimme luomualan hallitusohjelmaan esittämistä tavoitteista luomun kasvuksi, luomuvalvonnan haasteista sekä siitä, että työryhmissä, jotka valmistelevat uutta CAP:ia, ei ole luomuedustusta. Tapaaminen johti siihen, että Luomuliitto ja muut luomutuotannon edunvalvontajärjestöt kokosivat maa- ja metsätalousministeriölle (MMM) ja Ruokavirastolle pyynnöstä koosteen luomuvalvonnan eroavaisuuksista otsikolla ”Kohti yhtenäisiä luomuvalvonnan tulkintoja”.

21.11. Luomuliitto, Yhdistyneet luomutuottajat (FOPA), Eurooppalaisten luomujärjestöjen kattojärjestö IFOAM-EU, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto (MTK) ja

Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) järjestivät seminaarin aiheesta The Future of Organic farming & CAP27.

Seuraavana päivänä Luomuliitto ja FOPA järjestivät IFOAM-EU:n viljelijäryhmän kokouksen.

Luomuliitto osallistui MMM:n luonnonmukaisen tuotannon alajaoston kolmeen tapaamiseen, joissa käsiteltiin EU:n luomuasetuksen uudistusta. Jokaiseen kokoukseen Luomuliitto kokosi kommentteja.

Luomuliitto kokosi MMM:n pyynnöstä selvityksen ”Pesu- ja desinfiointiaineiden käyttämisen toimintastrategia suomalaisessa luomutuotannossa”. Osallistuimme myös aktiivisesti suomalaisen luomulainsäädännön tulkinnan käsittelyyn koskien täydennysrehuvalmisteiden käyttöä sairaan eläimen hoidossa. ◀

Yhdistyksistä Luomuliiton edustajat, yhteyshenkilöt ja osallistujat työryhmissä: MMM:n luomualajaos: Susann Rännäri, Jaana Elo, Katarina Rehnström ja Brita Suokas

Luomuliitto osallistui seuraaviin CAPvalmistelun työpajoihin, sektorikohtaisiin keskusteluihin ja muihin CAPuudistusta tukeviin tapahtumiin: •

Puutarhasektorin keskustelutilaisuus

•

Keskustelut eläinten hyvinvointikorvauksesta

•

CAP27-valmistelua tukeva tutkimusseminaari

•

Ruokasektorin kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen -työpaja

•

Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät, jossa käsiteltiin ympäristöön liittyviä aiheita

•

Ilmasto ja energia -työpaja

•

Luomutyöpaja

•

Tuottajaorganisaatioiden työpaja

•

Kuluttajan roolin vahvempi huomioiminen -työpaja

•

Kasvinsuojelun työpaja

ECEAT luomumatkailuyhdistyksen hallituksen jäsen: Susann Rännäri

•

Ruokasektorin kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen -työpaja

Luomu.fi-sivuston toimituskunta: Noora Mantere

•

Maaperä ja vesitaloudesta huolehtiminen -työpaja

Pro Luomu ry:n toiminta:

•

Valvonnan työpaja

MMM:n Elintarvikkeiden lainsäädännön ja valvonnan jaosto, ELV. Edustajat nimetty 1.8.2019 asti: Tarja Musikka (Jaana Elo varajäsen).

ELV-liha-alaryhmän jäsen: Tarja Musikka ELV-eläinlääkkeet, lääkejäämät ja mikrobiresistenssiasiantuntijaryhmä: Katarina Rehnström ELV:n uuselintarvikkeet asiantuntijaryhmä: Jaana Elo Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen ohjausryhmä (NAP): Soile Prokkola Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) luomuryhmä: Auvo Heikkilä MTK:n luomuverkoston yhteyshenkilö: Susann Rännäri Erikoisyhdistysten liitossa edustaja johtokunnassa: Susann Rännäri

Hallituksen jäsen: Susann Rännäri Arvoketjutyöryhmät: Maito: Heli Ahonen (Katarina Rehnström varajäsen) Liha: Tiina Peltonen (Katarina Rehnström varajäsen) Kasvis: Susann Rännäri (Soile Prokkola varajäsen) Keruu: Jaana Elo

Luomuliitto antoi vuoden 2019 aikana viisi pyydettyä lausuntoa. Tämän lisäksi tehtiin yksi kannanotto.

Lausunto: Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maatilojen neuvontajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 7§:n muuttamisesta (114/01.02/2019) Lausunto: Hallituksen esitys Eduskunnalle elintarvikelaiksi sekä laeiksi terveydensuojelulain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta Lausunto: Luonnoksesta valtioneuvoson asetukseksi luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 24 §:n muuttamiseksi Lausunto: Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta lukuvuonna 2019-2020 Lausunto: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä Kannanotto: Maataloustukijärjestelmässä huomioitava luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle

LUOMULEHTI 3 | 2020

47

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 21.8.

KONEITA

LUOMUELINTARVIKKEITA LUOMU ON HYVÄÄ – TAVALLISTA PAREMPAA!

Soita! Boris 0500 567611

LUOMUA JO YLI 3000 TUOTETTA! * TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ, MUURUVESI * * TOPIN HALLI, KUOPION KAUPPAHALLI *

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja luomutuotantoon tarkoitetut koneet

*

EINBÖCK AEROSTAR

TERVETULOA LUOMUOSTOKSILLE AITOON LUOMUKAUPPAAN!

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun!

SUIRE ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT leikkaa

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK-FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

ALLROUNDER classic Avoin hanhenjalkaäes

AGUIRRE

Äes- kylvökone 3–9 m

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

48

LUOMULEHTI 3 | 2020

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm.

A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA NEKOLTA UUTTA!

Lannoitteita luomuviljelyyn

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Neko Luonnonlannoite N-P-K 10-3-1 + (Ca 4)

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

• • • • •

koko: 4 mm pelletti raaka-aineet: liha-luujauho korkea typpipitoisuus Muut saman sarjan lannoitteet: hyvä typpi-fosfori -suhde NPK 9-4-3 ja C/N - suhde 3-5 – typpi NPK 6-3-12 nopeasti kasvin käyttöön • 750 kg:n suursäkki PRO

Tiedustelut: puh. 03 616 2167 neko@neko.f i • www.neko.f i

LUOMUTUOTTEITA

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT Luomuleipomo

TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 3 | 2020

49

På svenska Det är vallproduktionen som dominerar i de båda områdena.

TEXT: ANN-SOFI LJUNGQVIST, MICAELA STRÖM, THOMAS SNELLMAN KUVA: EKONU PROJEKT

Ekologiskt i Österbotten och Nyland – en jämförelse och reflektioner

E

tt sätt att analysera framtiden är att reflektera dagsläget och det förflutna, till exempel se på ekoproduktionen i två olika regioner.

Ekologiskt i Österbotten År 2019 var den ekologiska åkerarealen (eko och omläggning) totalt 25 279 hektar, vilket innebär att av den totala åkerarealen i Österbotten var den ekologiska åkerarealen 12,9 procent. Antalet ekogårdar i Österbotten var under samma år 457, varav ekodjurgårdar 102.

Ekologisk vallproduktion var på totalt 12 675 hektar. Havre var den mest odlade ekologiska spannmålsgrödan på 2 639 hektar, blandsäd på 1 582 hektar och korn på 1 313 hektar. Största ekologiska morotsodlingarna och produktion av ekogriskött i Finland fanns år 2019 i Österbotten.

50

LUOMULEHTI 3 | 2020

Vi står inför en ny växtsäsong och många av oss tänker; ”Vilka väderförhållanden kommer vi att ha? På vilken prisnivå kommer ekospannmålen att landa i höst-vinter 2020?”

EkoNu har tillsammans med ProAgria och andra aktörer under flertal år uppmuntrat till ökad odling av havre som har störst långsiktig potential av spannmålsorterna.

Nivån börjar närma sig den optimala, med tanke på växtföljden och lämpliga jordarter.

Mjölkproduktionen har länge varit motorn i den ekologiska utvecklingen i Österbotten. Dels värdemässigt som avsaluprodukt, dels som användare av ekologisk foderspannmål och proteingrödor. Utöver detta finns i landskapet pionjärer kring utsäde, potatis, morotsodlingar och grisköttsproduktion.

Grundkurs i ekologisk odling och ekohusdjurskursen år 2020 Deltagarantalet i Vasa var på fem dagars grundkurs i ekologisk odling 19 och på ekohusdjurskursen deltog totalt 13.

EkologiskEkologisk åkerarealåkerareal i Österbotten i Österbotten år 2011-2019

Ekologiskt i Nyland År 2019 var den ekologiska åkerarealen (eko och omläggning) totalt 27 376 hektar, vilket innebär att av den totala åkerarealen i Nyland var den ekologiska åkerarealen 15,10 procent. Antalet ekogårdar i Nyland var under samma år 402, varav ekodjurgårdar 49.

Ekologisk vallproduktion var på totalt 10 679 hektar. Havre var den mest odlade spannmålsgrödan på 3 948 hektar därefter vete på 1 563 hektar och råg på 1 242 hektar.

Det är växtodlingsgårdar som dominerar i landskapet Nyland, jämfört med Österbotten finns relativt lite nötkreatur och grisar men istället hittas här landets största ekologiska getproducent. Just avsaknaden av djurgårdar i Nyland har gjort att ökningen av ekoarealen gått ganska långsamt, steget till eko har känts större då växtodlingsgårdarna inte i allmänhet haft tillgång till stallgödsel och naturlig avsättning för vallen.

Utvecklingen har dock gått framåt de senaste åren med tanke på gödselmedel och teknik som tillsammans med den ekonomiska utvecklingen ökat intresset av ekoproduktion också i Nyland. ◀

20 000 500 30

14,00

20 000 000 25 19 500 20 000 19 000 15 18 000 500

12,00 10,00 8,00 6 ,00

18 000 10 17 500 5 000 17 000 0 16 500 16 000

4,00 2,00 0,00 2011

2012

2013

2014

2015

2016

ha (eko+oml.)2013 2011 Åkerareal, 2012

2017

2018

2019

Andel i % av totala 2015 åkerarealen 2014

2016

Ekoväxternas odlingsareal (ha) i Österbotten år 2019 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0

Råg

Vete

Havre

Korn

Ärt

Bondböna

Rybs

Blandsäd

Vall

Övriga

Ekologisk åkerareal i Nyland år 2011-2019 16,00

30 000

14,00

25 000

12,00

Grundkurs i ekologisk odling och ekohusdjurskursen år 2020 Deltagarantalet i Nyland var på fem dagars grundkurs i ekologisk odling 20 och på ekohusdjurskursen deltog totalt 15.

20 000

Ekologisk åkerareal i Österbotten

www.ekonu.fi

8,00

21 000 6 ,00

20 000

10 000

19 000

4,00

18 000

5 000

2,00

17 000 0 2011

Skrivarna arbetar för EkoNu 3.0 projektet som är finansierad av Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling via NTM-centralerna i Österbotten och Nyland.

10,00

22 000

15 000

2012

16 000 2013 2014 2015 15 000 Åkerareal,2011 ha (eko+oml.) 2012

0,00 2016

2017

2018

Andel2013 i % av totala åkerarealen 2014

2019

2015

2016

Ekoväxternas odlingsareal (ha) i Nyland år 2019.

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

Råg

Vete

Havre

Korn

Ärt

Bondböna

Rybs

Blandsäd

Vall

Övriga

LUOMULEHTI 3 | 2020

51

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia.

Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

52

LUOMULEHTI 3 | 2020

Mitä asioita tulee huomioida kevätrypsin viljelyssä luomussa?

KEVÄTRYPSIN VILJELY luomussa ei ole mikään itsestäänselvyys. Maan tulee olla hyvässä kasvukunnossa, ja ravinteita tulee löytyä riittävästi. Lohkon tulee olla myös sellainen, että sieltä on mahdollista korjata satoa myös myöhään syksyllä.

Ongelmia aiheuttaa ennen kaikkea tuholaiset. Tuholaisten suhteen onkin järkevintä kylvää kevätrypsi mahdollisimman myöhään. Myöhään kylväminen tarkoittaa kevätrypsin kohdalla toukokuun viimeistä viikkoa tai kesäkuun ensimmäistä viikkoa. Tämä mahdollistaa kevätrypsin nopeamman kasvun lämpimässä maassa, ja silloin myös tuholaisten vioitukset jäävät pienemmiksi.

Myös lohkovalintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Joko valitaan niitä lohkoja, jotka ovat kaukana mahdollisista muista rypsipelloista ja jotka sijaitsevat esimerkiksi metsien ja järvien takana. Toinen vaihtoehto on valita niitä peltoja, joiden lähellä on mahdollisimman hyvät olosuhteet tuhohyönteisten saalistajille. Niiden elinolosuhteita voi parantaa sopivilla aluskasveilla sekä viereisten lohkojen kasvustoilla. Hyönteistuhojen vähentämiseksi voisi ajatella kylvettävän houkutuskasveja, jotka kiinnostaisivat tuholaisia enemmän kuin tuotantokasvit.

Luomukevätrypsin markkinat luomussa ovat aika pitkälti rehupuolella, koska elintarvikelaatu luomukevätrypsillä vaihtelee paljon. ◀

Luomulehden arkisto

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Olen vuosien ajan tehnyt hyvällä menestyksellä luomueläinten rehuksi murskeviljaa umpeen muovitettuun laakasiiloon ja käyttänyt säilönnässä biologisia säilöntäaineita. Olen kuullut, että niitä ei enää jatkossa saisi käyttää? Voinko jatkaa nykyistä käytäntöä vai en?

Kotimaiset luomutuotantoon sopivat Lehmän-pastat

LUOMULIITON ASIANTUNTIJAT varmistivat asian

Ruokaviraston luomujaoston ylitarkastajalta Merja Manniselta, jonka mukaan murskeviljan säilöntää kyseisellä menetelmällä voi jatkaa myös luomutilalla.

Säilörehulla tarkoitetaan ilmatiiviillä säilöntämenetelmällä tehtyä rehua. Kun vilja murskataan ja suljetaan ilmatiiviiseen tilaan, sen säilymisen varmistamiseksi saa käyttää entsyymejä ja mikro-organismeja eli biologisia säilöntäaineita vastaavasti kuin esimerkiksi nurmisäilörehun tai kokoviljasäilörehun säilönnässäkin.

Kokonaisten jyvien säilönnässä, silloin kun jyvät varastoidaan ilman, että ne suljetaan ilmatiiviiseen tilaan, käytettävissä ovat vain natriumformiaatti, sorbiini-, muurahais-, etikka-, maito-, propioni- tai sitruunahappo. ◀

Green Line KALSIUM-pasta Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia.

Pakkaus 6 x 380 g

UUSI

MAGNESIUM-pasta

KETOOSI-pasta

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Asetonitautiriskin pienentämiseen lehmillä.

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 3 | 2020

53

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Luomutilan metsien sertifiointi luomukeruualueeksi Kesän ja syksyn marja-, sieni- ja kasvisatoa ajatellen ehdit vielä liittää metsäsi luomuvalvontaan. Luomukeruutuotteille on kysyntää.

”

On monia eri tapoja saada metsien ja joutomaiden kasvituotteet ja sienet hyödynnettyä, kertoo 4H-liiton luomukeruun asiantuntija Eija Vuorela Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin – LULUME-hankkeesta.

Luomukeruutuotteita käytetään elintarvikkeiden lisäksi muun muassa kosmetiikan valmistukseen sekä harraste-eläinten, eritoten hevosten, rehuseoksiin.

– Sen lisäksi, että itse keräät ja myyt tuotteita, voit myydä luomualueen kartan yritykselle, joka kerää tuotteet, ja saada lisätuloja, vinkkaa Vuorela

Monet elintarvikejatkojalostajat tarvitsevat luomujalosteisiin luomumetsämarjoja.

ELY-keskukset varmentavat alueet Luomukeruutuotteiden hyödyntäjäksi haluavan on sitouduttava noudattamaan luomukeruun tuotantosääntöjä. Ne perustuvat suurelta osin luomukasvintuotannon tuotantosääntöihin. Erojakin on, esimer-

54

LUOMULEHTI 3 | 2020

Brita Suokas

Luonnon antimien keruu tuotantosuunnaksi – Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä oman ELY-keskuksen luomuvalvonnasta vastaaviin henkilöihin, jotta saat kaikkein ajantasaisimmat toimintaohjeet, Vuorela opastaa.

Luomutila ilmoittaa metsäalueensa ELYkeskuksen valvontaan omana tuotantosuuntana. Vuosittainen tarkastus tehdään tilan muun luomutarkastuksen yhteydessä ja on hinnaltaan edullinen.

– Aloitusvaiheessa haetaan siirtymävaiheen lyhennystä metsäalueiden luomukelpoisuuden selvityksen perusteella. Toiminta voidaan aloittaa, kun ELY-keskus on hyväksynyt suunnitelmat. Aloituslupa saadaan kohtuullisen nopeasti, yleensä muutamissa viikoissa, kertoo Vuorela.

"Sen lisäksi, että itse keräät ja myyt tuotteita, voit myydä luomukeruualueen karttapaikkatiedon tai keruuluvan yritykselle, joka kerää kasvit, ja saada lisätuloja."

Keruutuotanto Suomessa 2019 Noin 4,6 milj. hehtaaria sertifioitua luomukeruualaa, suurin osa Lapissa Vuonna 2019 kerättiin myyntiin • 0,5 milj. kg luomumustikkaa • vajaat 0,5 milj. kg luomupuolukkaa • 19 tonnia luomulakkaa Kaikesta myyntiin kerätystä mustikasta 11,5 % oli luomua, puolukasta vähän yli 8 % luomua ja lakasta lähes 30 % luomua.

Myös koivun mahla on merkittävän laajasti hyödynnettävä luomukeruutuote.

Lähde: Pro Luomu

kiksi siirtymävaihe luomuun on aina 36 kuukautta.

Keruutuotannon luomuohje löytyy vuonna 2018 julkaistusta Eviran ohjeen ”Luomutuotanto 1 – Yleiset ja kasvintuotannon ehdot” 7. painoksen luvusta 21. Seuraa ohjeen kohtia Perusmalli.

Keruualue on ilmoitettava luomuvalvontaan viikkoja, mieluiten kuukausia ennen sadonkorjuuta, jotta alueen luomukelpoisuus saadaan varmistettua. Täytä Ruokaviraston sivuilta löytyvä tuotantosuuntakohtainen liitelomake 1c ”Luonnonvaraisten kasvien keruualueet”. Lähetä lomake ja liitteet ELY-keskukseen.

Piirrä kartta ja tee luomusuunnitelma Lomakkeiden lisäksi tarvitaan keruutuotannon luomusuunnitelma. Sen tärkein osa ovat kartat, joihin merkitään luomukeruualueiksi haluttavat alueet, metsät, pientareet ja joutoalueet. Kartan tulee olla tarkkuudeltaan ja laadultaan sellainen, että poimija pystyy suunnistamaan paikalle ja varmistautumaan keruupaikan rajojen sisällä pysymisestä.

Kerro, mitä keruutuotteita alueilta halutaan kerätä ja milloin sekä kuinka varmistat, ettei kerättävien kasvilajien uudistuminen ja tuleva kasvu vaarannu. Kuvaa suunnitelmassa, kuinka varmistat, että poimijat tuntevat kasvit eivätkä kerää uhanalaisia ja rauhoitettuja kasveja.

Selvitä tilan kolmen edellisen vuoden aikana tehdyt metsänhoitotoimenpiteet, joilla on merkitystä luomukelpoisuuden kannalta, ja kerro myös, millaisia töitä on suunniteltu tehtävän lähivuosina.

Pidä kirjaa, huolehdi luomukelpoisuudesta Muistiin on merkittävä kerättyjen tuotteiden määrät ja myynnit sekä karttapaikkatietojen ja keruulupien luovutukset. Hoitotoimien muistiinpanoja tulee tehdä hakkuista, taimien istutuksista, lannoituksista ja kasvinsuojelusta, kuten heinän ja vesakon torjunnasta sekä juurikäävän torjunnasta.

Luomukeruualueen kartta on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on poistettava alueet, joilla on käytetty luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia, käsittelyhetkestä eteenpäin seuraavien 36 kuukauden ajaksi.

Kirjanpito tulee aloittaa heti ilmoittautumishetkestä, jotta sen voi esitellä luomutarkastajalle luomuvalvontakäynnin aikana.

Tarkastusmaksu on tuntiperustainen Keruutuotantoalueiden luomutarkastus tehdään vuosittaisen luomuvalvontakäynnin yhteydessä. Se on maksullista, kuten kaikki luomusertifiointi. Keruualueiden tarkastuksesta laskutetaan vain siihen käytetyn ajan mukaan. Maksu on 91 euroa jokaiselta alkavalta tunnilta.

Kun kaikki on selvää, tuotantosuunta ja kerättävät kasvit näkyvät luomutodistuksessa, jonka tila saa. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Eri puolilla Suomea on luomukeruutuotannon kehittämishankkeita, joiden kautta saat oman alueesi täsmätietoa. Löydät kehittämishankkeiden listan osoitteesta luomulehti.fi.

Eija Vuorela

Sieniä ei vielä kerätä ja markkinoida luomuna kovinkaan paljoa.

Männynherkkutatti edustaa tatteja, jotka ovat kaupallisesti merkittävimpiä sieniä.

Alueille, joilla ei ole käytetty luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja tavanomaisia torjunta-aineilla käsiteltyjä taimia, voidaan hakea siirtymävaiheen lyhennystä ELYkeskukselta. Se tehdään lomakkeella ”Luomuvalvontalomake 9, siirtymävaiheen lyhennys ja rinnakkaisviljely”.

Ne alueet, joilla on käytetty luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia, jäävät siirtymävaiheeseen, ja ne voidaan liittää luomuun 36 kuukauden kuluttua.

– Aiempien vuosien metsänhoitotoimenpiteet varmennetaan dokumentein, esimerkiksi veromuistiinpanoilla, metsänkäyttöilmoituksilla tai palveluiden ja tuotehankintojen kuiteilla, Vuorela lisää.

LUOMULEHTI 3 | 2020

55

Ristikko

Lähetä täytetty ristikko yhteystietoineen osoitteeseen Luomuliitto ry, PL 145, 00101 Helsinki ja osallistut Luomuliiton lippiksen arvontaan!

NIMI OSOITE

56

Tilaa Luomua. Ilman muuta. -lakana!

Kaksi eri kokoa: 60 x 100 cm 30 €/kpl 1,5 x 2,5 m 90 €/kpl

Postikulut 10 €/lähetys Finns också på svenska.

Tilaa omasi 31.7. mennessä osoitteessa luomuliitto.fi/lakanatilaus

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti.

6 nroa vuodessa.

Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

57

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e.

Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 € ☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen!

Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2017– 2020 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2020 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 3 | 2020 löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot.

Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste

3/2020

Seuraavassa numerossa:

Totta vai tarua?

Luomuun liittyvät myytit Mesikasvit mukaan luomuviljelyyn

Noora Mantere

Monimuotoisuuden hoitoa laidunnuksella

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT Järjestösihteeri sassu.lindstrom@luomuliitto.fi puh. 0400 534 003

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 3 | 2020

59

Melli maistuu hyvinvoinnilta

Nämä Mellit sopivat luomuun!

Rakeiset kivennäiset

Jauheiset kivennäiset

Melli-erikoisrehu

Lypsy-Melli

Seleeni-E-Melli TMR

Vita-Melli Se-E

• kalsiumkivennäinen lypsäville • magnesiumpitoinen • maittava

• runsaasti orgaanista seleeniä • lisää vastustuskykyä ja hedelmällisyyttä • korkea E-vitamiinitaso

• • • •

erittäin korkea E-vitamiinitaso kaikki seleeni orgaanista edistää vastutuskykyä sopii tuoresäilötyn viljan oheen

Lypsy-Melli Fosfori Kalsium-Melli TMR • kalsiumkivennäinen, johon on lisätty • sisältää sekä magnesiumia Suomen suosituin Melli-kivennäisperhe on kalsiumia rakennettu fosforia • D-vitamiini auttaa kalsiumin imeytymistä kolmen vuosikymmenen aikana lehmien hyvinvoinnin, • myös hiehoille ja lihanaudoille • jauhe sekoittuu tasaisesti appeeseen

terveyden ja hedelmällisyyden tueksi.

Seleeni-Melli

Emo-Melli

• lypsäville, jotka tarvitsevat korotetun • emolehmätilojen ympärivuotinen kivenHuolellisesti suunniteltu Melli-täydennys auttaa lehmää määrän seleeniä näinen tiineysja myös tuottamaan runsaasti maitoa ja lisäämään vastustusja imetyskaudelle jos karkearehuissa on runsaasti kalsiumia

stressinsietokykyä ja antaa eväitä hyvään hedelmällisyyTunnu-Melli teen. Hyvinvoivat ja tyytyväiset lehmät pysyvätTMR karjassa • umpilehmille optimoitu koostumus Kasvu-Melli

• sisältää orgaanista seleeniä pidempään.

Suurin osa Melleistä sopii luomuun.

• kasvavien lihanautojen täyskivennäinen • runsaasti magnesiumia, kalkiton • vapaasti tarjolla tai automaatilta • jauhe sekoittuu tasaisesti appeeseen

lantmannenfeed.fi

Mulli-Melli

• maittava koostumus • runsaasti kalsiumia kasvavalle • kehittää vahvan kestävän luuston

Umpi-Melli TMR • kalkiton umpikivennäinen • päiväannoksessa 1000 mg E-vitamiinia • sisältää orgaanista seleeniä

Kysy tarjous: lantmannenfeed.fi