Mellunkylän historia
Vuodet 1917–1918 Mellunkylässä:
Levottomuuksia, ryöstöjä ja murhia
Suomen itsenäistymisvaiheet olivat levottomia Mellunkylässä. Pääkaupungin läheisyys ja linnoitustöiden päättyminen tekivät alueesta räjähdysherkän.
Mellunkylään perustettiin keväällä 1917 työväenyhdistys. Työmiehessä 29.4.1917 julkaistu ilmoitus kehotti työväenyhdistyksen jäseniä liittymään vappukulkueeseen, joka kokoontui Malmilla. Kesän 1917 mittaan Mellunkylän työväenyhdistys järjesti tansseja ”ladollaan”. Epäjärjestystä aiheuttivat Mellunkylässä kesällä 1917 erityisesti venäläissotilaat, jotka olivat jääneet osittain toimettomiksi linnoitustöiden hiipuessa. Sotilaat harjoittivat myös salametsästystä. Uusi Päivä kertoi 23.8.1917, että joukko sotilaita ampui hirven ja kauppasi sen lihoja. Poliisi takavarikoi saaliin ja aikoi huutokaupata sen. Kolme kiväärimiestä tuli kuitenkin paikalle ja vei lihat. Venäläiset kävivät myös omenavarkaissa Vesterkullan kartanossa.
12
Vastakkainasettelu radikaalin vasemmiston ja porvaripuolueiden välillä kiristyi syksyllä 1917. Malmilla oli ollut levotonta keväästä 1917 lähtien ja myös Mellunkylän työväenyhdistys kallistui radikaalin toiminnan kannalle. Marraskuun suurlakon aikana punakaartilaiset ottivat vallan suuressa osassa Suomea. Punakaarteja oli perustettu kiihtyvällä vauhdilla etenkin lokakuun eduskuntavaalien jälkeen, kun sosiaalidemokraatit olivat menettäneet enemmistönsä parlamentissa. Myös Mellunkylässä alkoi toimia punakaarti, joka oli liikkeellä suurlakon aikana. Oikeistolainen Uusi Päivä julkaisi suurlakon loputtua 20.11.1917 uutisen Mellunkylästä. ”Mellunkylässä ovat punakaartilaiset retkeilleet lakon aikana talosta toiseen anastaen kaikennäköiset aseet, joil-
la sitten on ’tovereiden’ asetettuja joukkoja lisätty. Torstaiaamuna klo 7 saapui aseistettuja punakaartilaisia lautamies Borgströmin asuntoon toimeenpannen kotitarkastuksen. Täältä siirtyivät kauppias Korpelan asunnolle, jossa ammuttiin ikkunasta sisään kivääreillä. Kun ovet avattiin, hyökkäsivät mellakoitsijat pistimet ojossa sisään huutaen ’kädet ylös’ ja vaatien aseita, joita ei kuitenkaan ollut. Maanvilj. Eklundin asunnosta anastettiin 3–4 haulikkoa. Ja niin edettiin ympäri kylän ryöstäen aseita. Klo 4 i-p. saapui joukkue, jonka mukana oli vankilasta vapautettuja huligaaneja, jälleen kaupp. Korpelan asunnolle. Kotona ei tällöin ollut muita kuin rva Korpela, joka ollen siunatussa tilassa, tuli mellakoitsijain raa’asta käyttäytymisestä niin järkytetyksi, että hänet oli tuotava tänne lääkärin hoitoon.” Kuvauksessa on porvariväriä, mutta se kertoo silti tilanteen jännittyneisyydestä. Korpelan kauppa joutui ryöstön kohteeksi uudelleen joulun alla. Uusi Päivä kertoi 22.12.1917, että rosvot olivat rikkoneet ovet ja ryöstäneet kaupan koko tavaravaraston. Edellisenä päivä-
