Mellunkylän historia
Sotavuodet Mellunkylässä Pääkaupungin läheisyys vaikutti sotavuosina mellunkyläläisten elämään. Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetut luolat otettiin sotatarviketuotantoon. Jatkosodan aikana Kivikossa sijainnut tutka oli tärkeä lenkki pääkaupungin ilmapuolustuksessa. Venäläiset sotavangit nostivat turvetta ja tekivät maatöitä.
Ammusten sorvausta Mellunkylässä talvisodan aikana. SA-kuva
Talvisodan aikana Mellunkylään tuli väkeä pakoon pommituksia. Hataratkin mökit tuntuivat turvallisemmilta kuin pääkaupungin kerrostalot. Ihmiset joutuivat silti viettämään lukuisia öitä Vallikallion pommisuojassa. Viittapolulla tuhoutui talo viereen osuneesta pommista, kun räjähdyksen aiheuttama paineaalto hajotti rakennuksen. Sisällä olleet asukkaat selvisivät vähäisin vammoin. Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista varastoluolista osa kunnostettiin sotateollisuuden käyttöön talvisodan alla. Ritvalantien eteläpuolella sijaitseva luola oli vuosina 1939– 1940 Hietalahden telakan ja 1941– 1944 Ford Oy:n käytössä. Naulakallion luolaa käytti talvisodan aikana Kone ja Silta Oy. Naulakalliossa sijaitsi myös väestönsuojelun ensiapuasema. Kotikonnuntie 3:n itäpuolisessa luolassa toi-
18
mi vuonna 1939–1940 Kone ja Silta Oy:n ammussorvaamo. Kontulankaari 8–12:n länsipuolinen luola oli myös käytössä. Kotikonnuntie 3:n takana sijaitsevalla kalliolle oli jatkosodan aikana sijoitettu kevyt ilmantorjuntatykki. Mellunkylän pojat nimesivät paikan ”IT-kallioksi”. Valojuova-ammukset piirtyivät komeina pimeälle taivaalle, kun tykki ampui neuvostokoneita. Myös Naulakalliolle ja Kivikon pohjoispäähän Vesalan ja Jakomäen tuntumaan oli tuotu ilmantorjuntatykit. Helsinki joutui helmikuussa 1944 Neuvostoliiton ilmavoimien kovien pommitusten kohteeksi. Malmin lentokentän lähelle nykyiseen Kivikon ulkoilupuistoon sijoitettu tutka auttoi osaltaan hyökkäysten torjunnassa. Helsingin ja koko Suomen ilmapuo-
lustuksen suorituskykyä paransivat jatkosodan loppuvaiheessa Saksasta hankitut tutkat. Pääkaupungin ilmatorjuntaa tehostivat vuoden 1943 aikana kaksi Freyailmavalvontatutkaa ja neljä ilmantorjunnan Würtzburg-tulenjohtotutkaa. Freya sai peitenimen ”Raija” ja Würtzburg nimettiin ”Irjaksi”. ”Raija I” sijoitettiin Kivikkoon silloiseen Helsingin maalaiskuntaan nykyisen Helsingin korkeimmalle luonnolliselle huipulle keväällä 1943. Toinen samanlainen tutka (Raija II) asennettiin Kuninkaansaareen. Tutkalaite oli kuusi metriä leveä ja viitisen metriä korkea. Kivikkoon pystytetty ”Raija” aloitti toimintansa virallisesti 27. huhtikuuta 1943. Kokeiluvaiheessa 23. huhtikuuta tutka havaitsi kohteen Suomenlahdelta. Lentomestari Oiva Tuominen nousi
