Osaksi Helsinkiä
Kaupunkilaisiksi vuoden 1946 alueliitoksessa Helsinkiin rajoittuvien alueiden liittämistä kaupunkiin suunniteltiin 1930-luvulla. Liitos toteutui sotien päätyttyä. Mellunkylään valmistui 1920–1930luvuilla kesäasuntoja ja myös vakituinen asutus lisääntyi. Koko Mellunkylässä oli silti vain 164 asukasta vuonna 1933. Porvoon uuden maantien valmistuttua vuonna 1933 Kontulaan ja Vesalaan muutti lisää sekä ympärivuotisia asukkaita että kesänviettäjiä. He ostivat tontteja Borgsin tilan omistajilta Humikkalantien tuntumasta. Helsingin kaupungin laajentumismahdollisuuksia selvittänyt Yrjö Harvia tiivisti kehityksen osuvasti: ”Esikaupunkiasutusta on kuitenkin uuden Porvoon maantien valmistuttua alkanut tunkeutua Mellunkylään, missä useilla tiloilla on toimitettu palstoituksia tätä varten. Tämän asutuksen voidaan edellyttää kasvavan.” Harvian mukaan Mellunkylän länsiosaan Borgsin tilan maille oli ”syntynyt osaksi varsin epätyydyttävästi suunniteltua rakennustoimintaa”. Viittaus tarkoitti Humikkalantien varteen nousseita taloja ja kesämökkejä. Puutarhuri Kosti Kajanto osti vuonna 1932 Borgsin tilan maista vajaat kaksi hehtaaria. Kajanto nimesi tilansa Kontulaksi. Talon portinpieleen hakattu nimi vakiintui tarkoittamaan koko lähialuetta. Tarinan mukaan Kajanto kyllästyi siihen, ettei postinkantaja osannut jättää hänelle tulevaa postia oikeaan paikkaan. Kajanto myi tilasta 1930-luvulla useita tontteja, jolloin muodostettiin mm. Kotikontu- ja Kontupohja -nimiset tilat. Nimien kantasana ”kontu” tarkoittaa nurmea. Paavo Vakkalan perhe muutti Huntutielle toukokuussa 1938. Alue oli ”pystymetsää” ja tulevat kerrostaloalueet olivat 1930-luvulla ”varsinaista takametsää”. Humikkalantiellä asukkaita oli kesäisin jo niin paljon, että Kontulaan kannatti liikennöidä linja-autolla. Se kääntyi Porvoontiel-
Hugo Aalto (vas.), Hilja Hietala ja Hjalmar Hietala Vesalassa huhtikuussa 1955. Rintamiestalot olivat vast’ikään valmistuneet ja maisemat olivat vielä avarat. Kuva: Työväen Arkisto
tä Linnanherrantielle ja jatkoi edelleen Humikkalantielle. Ennen toista maailmansotaa valmisteltu alueliitos toteutui vuoden 1946 alussa, ja Mellunkylästä tuli osa Helsinkiä. Osa Mellunkylän asukkaista olisi halunnut jäädä maalaiskuntalaisiksi, mutta valtioneuvoston päätös teki heistä kaupunkilaisia. Yrjö Harvia oli esittänyt myös Vuosaaren ja Länsisalmen (Västersundom) liittämistä Helsinkiin. Vuosaareen osalta liitos toteutui vuonna 1966 ja Sipoon puolella vuonna 2009. Mellunkylässä oli alueliitoksen toteutuessa 600 asukasta. Väkilukua kasvattivat nopeasti alueelta tontin saaneet rintamamiesperheet. Paikalliset maanomistajat joutuivat luovuttamaan maata asutustarkoituksiin. Rintamamiestaloja nousi Vesalaan, Mellunmäkeen ja jonkin verran myös Kontulaan. Kone ja Silta Oy hankki vuonna 1947 rintamamiespalstat 26 työntekijälle nykyises-
tä Vesalasta. Yhtiö oli osa Wärtsilä-yhtymää, jonka varatoimitusjohtaja Yrjö Vesa tuki hanketta. Uudisasukkaat nimesivät alueen Vesalaksi.
Vesala–Kontula alkaa hahmottua Kontula oli rakennuskiellossa vuodesta 1953 lähtien, jolloin kaupunki käynnisti alueen yleiskaavatyön. Kaupunki ja rakennusliikkeet ostivat maita tulevia rakennustarpeita varten. Suurin osa Kontulasta päätyi kaupungin omistukseen. Haka osti huomattavan osan Borgsin tilan maista. Mustikkasuon Jusleniukset myivät tilansa kaupungille 1960-luvulla. Kontulasta tuli alueen virallinen nimi kaupunginhallituksen päätöksellä vuonna 1959. Samalla se vahvisti ruotsinkieliseksi Gårdsbacka (Kartanonmäki). Kaupunginhallitus hyväksyi myös Vesala- ja Ärvings-nimet vuonna 1959. Tulevan lähiön nimenä esiintyi lehdissä alkuvaiheessa usein Vesa 21
