Linnoitteet
Mellunkylän linnoitteet lenkki suurvallan ketjussa Maailmanhistorian jäljet näkyvät yhä Mellunkylässä. Ensimmäisen maailmansodan aikana suuri joukko työläisiä ja sotilaita rakensi Helsingin ympärille linnoitusketjua Venäjän laivaston suojaksi. Mellunkylän linnoitteet olivat tärkeä osa saksalaisten maihinnousun varalle rakennettua linnoituskokonaisuutta.
Venäläisten rakennuttamien linnoitteiden etumaastoa Espoon Leppävaarassa 1914. Linnoitusketju näytti rannikolta poispäin samalta myös Mellunkylässä. Kuvan otti kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew, jolla oli yhtenä harvoista lupa kuvata sotilaskohteita. Kuva: Ivan Timiriasew / Helsingin kaupunginmuseo.
Linnoitusketju rakennettiin Venäjän Itämeren laivaston sotasataman suojaksi, kertoo aihetta perusteellisesti tutkinut arkeologi John Lagerstedt. Lagerstedt kiinnostui linnoituksista 16-vuotiaana. Kiinnostus on jatkunut ja syventynyt kolmen vuosikymmenen ajan. Lagerstedt on perehtynyt aiheeseen mm. Museoviraston tutkijana. Venäjän vallan loppuvuosina Katajanokalla sijaitsi laivastoasema ja merkittävä osa keisarikunnan Itämeren laivaston sotalaivoista oli ankkurissa Kruunuvuorenselällä. Meririntamalla Helsinkiä suojeli tykistö. Venäläiset pelkäsivät kuitenkin saksalaisten maihinnousua laivas-
ton selustaan. Linnoitusketjun rakentaminen alkoi heti ensimmäisen maailmansodan sytyttyä. Aluksi valmistui keveitä linnoituksia Ruskeasuon–Herttoniemen linjalle. Sodan pitkittyessä Helsingin linnoitusketjun suunnitelmat täsmentyivät. Ne liittyivät laajempaan Suomen linnoittamiseen. Eri puolille maata rakennettujen varustusten tarkoituksena oli suojata myös Pietaria. Helsinkiä ympäröivän linnoituksenketjun tarkoituksena oli pysäyttää hyökkääjä tykinkantaman ulkopuolelle laivastosta. Kun pelätty maihinnousu ei toteutunut heti, niin venäläiset ryhtyivät perusteellisem 9
