Myynti&Markkinointi 3/2024

&

Myynti Markkinointi

TIENVIITTOJA

Miten koneasiakasta palvellaan?

SIVU 14

VAU-EFEKTI

Reetta

Rajala sanoi ikäsyrjinnälle ei

SIVU 24

Oma rauha

Markku Castrén kaipaa sosiaaliselle työlle vastapainoa

SIVU 46

Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon – ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit.

Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Sen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Laske oma hintasi!

*Henkivakuutusten hintavertailu verkossa 2024, Innolink

Hintaesimerkki vuonna 2024: 30-vuotias MMA:n jäsen, korvaussumma 100 000 €. Suomen

MMA:n jäsenelle

6,77 €/kk

Pääkirjoituksen laatija tohtori Helena Åhman on keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori.

Jokainen ihminen on hyvän

Meidän on aika oppia olemaan paremmin eri mieltä.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten oma lehti.

keskustelun arvoinen

Organisaation arvo muodostuu päätöksistä, joita teemme vaativissa keskusteluissa. Siksi taitomme haastavissa vuorovaikutustilanteissa – kuten keskusteluissa, neuvotteluissa ja konflikteissa – on kaiken muun osaamisen kovaa ydintä. Keskustelemmepa strategisista päätöksistä, tekoälyn hyödyntämisestä tai myynnin ja markkinoinnin ideoista, kaiken keskiössä on ihminen. Ja jokainen ihminen on hyvän keskustelun arvoinen.

Aina ei kuitenkaan voi onnistua, vaikka olisi kuinka kokenut. Vuorovaikutus vaativissa tilanteissa on kuin salapoliisitehtävä: joskus saadut vihjeet ohjaavat harhaan, joskus ne auttavat ratkaisun äärelle. Koskaan ei tule valmiiksi. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kyky olla epämiellyttävässä tunteessa, hiljaisuuden arvon ymmärtäminen, pakittamisen taito, arvaamiseen käytettävän ajan vähentäminen ja taito luovia eteenpäin epäonnistumisen jälkeen. Siihen kuuluu oma vuorovaikutuksen työkalupakki yhtä lailla kuin oman tien löytäminen. Omaa vuorovaikutuksen työkalupakkiaan ja tietään ovat etsineet henkilöt, jotka valikoin haastateltaviksi tähän lehteen. Olen tavannut Kirsi-Marja Uran, Juha Järvisen ja Esa Silverin ensimmäisen kerran silloin, kun he ovat olleet asiakkainani. Laura Strömbergiin tutustuin työelämäprofessorikollegana, ja olemme molemmat myös yrittäjiä. Jokaisella meillä on oma polkunsa.

Pian julkaistaan myös uusi hankkeeni Nordic Negotiation Center, joka kerää yhteen juurikin parhaat keskustelu-, neuvottelu- ja konfliktinratkaisuopit vaativiin tilanteisiin. Miksi? Koska vaativat tilanteet kantavat mukanaan suuria riskejä mutta myös valtavia mahdollisuuksia, jotka johtavat luovempiin ratkaisuihin.

Meidän on aika oppia olemaan paremmin eri mieltä. Se voi muuttaa maailman.

JULKAISIJA Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Juha Peltonen / Kamua Helsinki Oy TOIMITUS Kamua Helsinki Oy TUOTTAJA Henni Jääskeläinen ULKOASU Oona Kavasto / Hank, hank.fi TOIMITUKSEN OSOITE PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi OSOITTEENMUUTOKSET saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan MMA:lle. PAINOSMÄÄRÄ 15 100 PAINATUS Rebl, Forssa, 2024. Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 1458-5162. 89. vuosikerta. KANNEN KUVA Johanna Erjonsalo ILMOITUSMYYNTI Tanja Lukkarinen, 040 529 3628, tanja.lukkarinen@kamuahelsinki.fi ILMOITUSHINNAT 2/1: 5 500 €, 1/1: 3 100 €, 1/2: 2 100 €, 1/4: 1 400 € Määräpaikkailmoituksille omat hinnat. Liitteet sopimuksen mukaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

PEFC-sertifioitu

Tähäntuotteeseen käytettypuuon kestävästihoidetuista metsistä

www.pefc.fi

PEFC/02-31-151

Sisältö

6 Sisäänheitto

Johtajan asenteella on vaikutus markkinoinnin onnistumiseen.

9 Tuhat merkkiä

Markkinointi tarvitsee kipeästi uuden näkökulman.

10 Ensiaskel

Bestseller-voitto antoi

Matilda Minkkiselle varmuutta työelämään.

12 Vaihtoaskel

Kolme ravintolaa ei kolminkertaista työtä.

14 Tienviittoja

Koneasiakkaat tulevat, mutta yritykset eivät ole valmiita.

18 Alan vaikuttaja

Kert Kenner muistuttaa, että asiakkaan arkea pitää ymmärtää.

”Kaikki, mikä on inhimillistä, tuo vuorovaikutukseen."syvyyttä s. 38

20 Urapolku

Helena Åhmanin alaa on tunnerohkeus.

24 Vau-efekti

55 Rise and Shine tähtää pitkiin työuriin.

28 Kolumni Älä tule ahneeksi, varoittaa Katiye Vuorela.

30 TEEMA: Vuorovaikutus Vuorovaikutuksessa ei tule koskaan valmiiksi, mutta aina voi oppia lisää.

38 Case Miele

Mielellä on panostettu arkisten kohtaamisten kehittämiseen.

40 Strategia

Kojamo käänsi vuokraasuntomarkkinoiden perinteisen ajattelutavan ylösalaisin.

44 Liikkeellä

Videopalaverit helpottavat yhteydenpitoa, mutta eivät toimi kaikissa tilanteissa.

46 Afterwork

Markku Castrén heittää vapaa-ajalla mieluummin virveliä kuin juttua.

50 Voimavaroja

Esihenkilön täytyy tunnistaa ajoissa oman jaksamisensa rajat.

53 Meistä

Markkinointipäällikkö

Mari Niemi rakastaa tapahtumien järjestämistä.

54 MMA:n kuulumisia

Vuoden parhaat myyntiorganisaatiot on palkittu.

56 Lakipalvelu apunasi

Epäkohtia voidaan ehkäistä selkeillä ohjeilla.

Matilda Minkkinen vei voiton tämän vuoden Bestsellerkilpailussa.

59 KOKOn kuulumisia

Työttömyysturvaan tuli syyskuun alussa isoja muutoksia.

Helena Åhman on keskittynyt erityisesti haastavien vuorovaikutustilanteiden ratkaisemiseen.

MIELEN PÄÄLLÄ

60 Me koulutamme

Hae syksyyn virtaa markkinoinnin, tekoälyn tai työnhaun koulutuksista!

62 Jäsenetumme

Työvalmennuksissa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja.

64 Yhdistyksissä tapahtuu Jäsenyhdistysten kautta pääset erilaisten harrastusten pariin.

Marko Hovinmäki

MMA:n puheenjohtaja

Jani Niemisen aikana Kojamo on ottanut asiakastyöhön uuden kulman.

65 Jäsenemme valokeilassa

MMA on tarjonnut Jyri Järvisen uralle vauhtikaistan.

66 Ota yhteyttä Olemme jäseniämme varten.

Tuottavuus ja työttömyys ristiriidassa

Vaikka tuottavuuden perään huudetaan, työttömyyslukumme näyttävät edelleen punaista. Osaaminen, kokemus ja motivaatio jäävät hyödyntämättä, kun myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia irtisanotaan herkemmin kuin muiden alojen osaajia. Lomautus ei näytä olevan vaihtoehto. Vaikka kukaan ei ole korvaamaton, asiantuntemuksen ja osaamisen heittäminen hukkaan on lyhytnäköistä. Jos panostetaan pelkästään tuoteinnovaatioihin, unohtuu, että huipputuotteita on myös myytävä ja markkinoitava. Tässä jos missä tarvitaan ammattilaisten osaamista. Kun teemme kaikki nämä asiat hyvin, saamme lisättyä verotuloja ja pysyviä työpaikkoja. Jos jämähdämme tuotevetoiseen tapaan myydä ilman

ammattimaista kaupallista osaamista, ei kasvuakaan taatusti saada.

Toistuvat teemat jäsenten kanssa keskustellessa ovat kasvanut työmäärä, muutosneuvottelut ja jatkuvat muutokset. Ihailen jäsentemme asennetta – positiivisuus ja periksiantamattomuus paistavat läpi kaikesta. Kun työelämä muuttuu ja vaatimukset kovenevat, on tällainen suhtautuminen muutoksiin korvaamatonta.

Yhteiskunta tavoittelee kasvua ja kehitystä, mutta syksyn synkät muutokset työelämälainsäädäntöön vievät meitä aivan väärään suuntaan. Mihin olemme oikeasti menossa ja millä hinnalla? Juuri nyt MMA:n tarjoamat palvelut, kuten työttömyysturva, lakipalvelu ja koulutukset, ovat enemmän kuin tarpeellisia jäsenillemme.

Tekstit Toimitus

KAUDEN LUKU

Sales Velocity -yhtälössä mittareina ovat myyntimahdollisuuksien määrä, diilin keskimääräinen arvo, voittoprosentti ja myyntisyklin pituus.

Työntekijöistä 70 prosenttia kokee työssään yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys muodostuu luottamuksesta työkavereihin sekä siitä, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.

Lähde: Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus

Avokonttori ärsyttää

Sales Velocity

Sales Velocity kertoo, kuinka nopeasti myyntitiimi saa aikaan liikevaihtoa. Se siis mittaa, kuinka kauan menee siihen, että liidit liikkuvat myyntiputkessa ja muuttuvat maksaviksi asiakkaiksi.

Irtisanoutuminen mielessä

Suuri osa suomalaisista pitää toimistojen ärsyttävimpänä asiana avokonttoria. Näin ajatteli 44 prosenttia Technopoliksen kyselytutkimukseen osallistuneista. Avokonttori koettiin hankalaksi varsinkin seuraavien syiden takia:

1

Häiriköivät kollegat. Avokonttoreiden ärsyttävimpiin asioihin (37 prosenttia) nimettiin kollegat, jotka häiriköivät kesken keskittymisen.

3

2

Toisten puhelut. Myös puheluiden puhuminen avokonttorissa häiritsee monia (37 prosenttia).

Äänekäs nauru. Kovan naurun nimesi avokonttoreiden ärsyttävimmäksi asiaksi 27 prosenttia vastaajista. Myös työhön liittymättömät keskustelut ja näppäimistön kova naputtelu häiritsevät. 3X

Avokonttoreista on myös hyötyä: parhaiksi puoliksi nimettiin epäviralliset keskustelut, nopea tiedonsaanti ja mahdollisuus oppia tuntemaan kollegat.

Joka toinen asiantuntijatyötä tekevä on harkinnut työpaikkansa jättämistä viimeisen vuoden aikana. Myös moni johtaja miettii uusia tuulia: naisjohtajista joka kolmas on pohtinut irtisanoutumista jopa päivittäin.

Tiedot käyvät ilmi työelämäpodcastista tutun Lähtijät oy:n tutkimuksesta. Siihen vastasi hieman alle 2 000 johtotehtävissä, esihenkilönä tai asiantuntijana työskentelevää.

Tutkimuksen perusteella työhön saavat sitoutumaan tavoitettavissa oleva johtaja, johtajan tuki organisaation paineiden keskellä, selkeät tavoitteet ja joustava työaika. Irtisanoutumishaluja taas lisäävät joustamaton työaika, epäreilu kohtelu ja tuen puute.

− Huonon tai epämääräisen johtamisen vaikutukset heijastuvat läpi organisaation rooleista riippumatta, sanoo konsulttiyhtiö Un/known ja Lähtijät oy:n toimitusjohtaja Liisa Holma

KAUDEN TERMI

Hyvin sanottu!

”Nuorena on tottunut elämään somen kautta, joten Instagramissa ja Tiktokissa mainostaminen on tullut luonnostaan.”

Milli O -koruyrityksen lanseerannut Milli Opas Turun Sanomissa

”En koe, että julkaisu

Pirkka-brändin alla on haaste teoksen arvostukselle. Se on normaali romaani, jonka olen kirjoittanut kovalla sykkeellä ja vilpittömästi, jakelija vain on Kesko. Tämä oli ihan selkeä asia minulle.”

Kirjailija Kari Hotakainen MarkkinointiUutisissa

”Haluamme ratkaista asiakkaiden keskeisiä haasteita. Esimerkiksi sitä, miten pitää yllä suhdetta henkilöstöön ja asiakkaisiin etätyön yleistyttyä.”

Tapahtumamarkkinointikonserni

Liwligin toimitusjohtaja Timo Aalto Avecmediassa

”Hyvin harvalla toimijalla on varaa olla puolen Suomen brändi.”

Viestintäasiantuntija Antti Isokangas HS Visiossa.

MARKKINOINTI

Johtajien asenteet ratkaisevat

Johtajan suhtautuminen markkinointiin vaikuttaa olennaisesti siihen, miten markkinointi onnistuu. Parhaat tulokset syntyvät, jos johtajat hyödyntävät markkinointia strategisena työkaluna liiketoiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehityksessä.

Asiaa selvitti markkinointitoimisto Flumenia pk-yritysten johtajille suunnatulla kyselyllä. Tutkimuksessa erottuivat kaksi ryhmää: skeptikot ja markkinointiin uskovat.

Vastaajista noin 60 prosenttia pitää markkinointia kasvuinvestointina. Kyseiseen ryhmään kuuluvista 82 prosenttia kertoo markkinoinnin vaikuttaneen positiivisesti yrityksen kasvuun.

Noin 60 prosenttia pitää markkinointia kasvuinvestointina.

− Nämä yritysjohtajat kykenevät hyödyntämään markkinointia laajasti liiketoiminnan kehittämisessä. Markkinointi tekee tiivistä ja tavoitteellista yhteistyötä myynnin kanssa, tuottaa dataan perustuvaa näkemystä strategiseen päätöksentekoon, mutta on myös olennainen osa tuote- ja palvelukehitystä, sanoo Flumenian perustaja ja strategi Sanna Virtanen. Skeptikot taas asettavat usein markkinoinnin onnistumiselle mittarit, joilla on perinteisesti mitattu mainonnan tuloksia.

− Tämä on yksi merkittävä mainonnan epäonnistumisen lähde. Usein yritysjohto asettaa tavoitteet liian korkealle, tai ne keskittyvät ainoastaan abstrakteihin kysymyksiin, kuten tunnettuuden kasvattamiseen.

Tällöin on vaikeaa osoittaa tuloksia tai sitä, miten markkinointi vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan.

Asiakasuskollisuus vaatii nykyisin muutakin kuin kanta-asiakasohjelman. Yritysten kannattaisi keskittyä nyt myös, tai varsinkin, asiakaskokemuksen personointiin ja sujuvuuteen sekä tunnepohjaisen yhteyden muodostamiseen.

− Tutkimuksemme mukaan monikanavainen asiakaskokemus on suurin asiakasuskollisuutta edistävä tekijä. Sen jälkeen tulevat asiakaspalvelukokemus, tuotteen tai palvelun laadun ominaisuuksien viesti-

Huusko-Viikilä

Monikanavaisen myynnin johtaminen – näin johdat kaikkia tulovirtoja

KAUPPAKAMARI, 2024, 230 s

Myynnin johtaminen on kaikkien liikevaihtoa generoivien osa-alueiden monikanavaista johtamista. Kirja on tarkoitettu liiketoimintajohdolle, joka haluaa kehittää kokonaisvaltaista lähestymistapaa myynnin johtamiseen ja kasvun tavoitteluun sekä luoda tehokkaan myynti- ja markkinointistrategian avulla kestävää kilpailuetua.

Bonuskorttiohjelma

ei riitä

minen sekä personointi. Ehkä yllättäen muita tekijöitä, kuten perinteisiä kanta-asiakasohjelmia, pidettiin paljon vähemmän tärkeinä asiakasuskollisuuden ja luottamuksen tunteen luomisessa, sanoo Columbia Roadin lojaliteettiasiantuntija Petra Tuisku Myynnin konsulttitalo Columbia Road toteutti tutkimuksen henkilökuntansa keskuudessa. Siihen vastasi 150 digimyynnin asiantuntijaa. Kanta-asiakkuusohjelmat ovat edelleen tärkeitä, ja yritykset inves-

toivat niihin yhä. Niihin liittyy kuitenkin muutamia kipupisteitä. − Yleisiä turhauttavia tekijöitä ovat fyysiset kanta-asiakaskortit ja monimutkaiset salasanat, jotka ovat alttiita katoamaan. Siirtyminen helppoihin ja yksinkertaisiin digitaalisiin ratkaisuihin, kuten sovelluksiin tai tunnistautumiseen pelkän sähköpostin tai puhelinnumeron avulla, voi tarjota kätevämmän ja nykyaikaisemman kanta-asiakaskokemuksen, Tuisku sanoo.

Niko Lahtinen, Kimmo Pulkka, Pasi Viinamäki, Joel Mero, Heikki Karjaluoto

Digimarkkinointi + AI

ALMA TALENT, 2024, 300 s

Digimarkkinoinnin neljäs aalto on alkamassa. Se muuttaa markkinointia ja myyntiä enemmän kuin mikään muu vuosikymmeniin. Tekoäly tulee mahdollistamaan täysin uudenlaisia tapoja tehdä markkinointia.

Tiitta

Vaulos

Ihminen 2030 –Ihmislähtöisyyden uusi aika

ALMA TALENT, 2024, 300 s

Ihminen ei ole dataa tai pelkkä transaktion kohde vaan olento, jolla on ainutlaatuiset tarpeet, toiveet, pelot ja unelmat. Ihminen 2030 on kiehtova matka ihmisiin ja ihmiselle merkityksellisten asioiden tunnistamiseen ja niiden myötä aidon arvon luomiseen.

Uutta luettavaa!

Elina Piskonen, Salla Syrman

Viestinnän palvelumuotoilu

ALMA TALENT, 2024, 250 s

Miten viestit vaikuttavasti aikana, jolloin huomion tavoittaminen on vaikeampaa kuin koskaan? Viestitulva moninkertaistuu koko ajan, ja tekoälyn kaltaiset teknologiset innovaatiot tekevät kasvutahdin entistä hurjemmaksi. Infoähkystä kärsivien ihmisten keskittymiskyky on koetuksella. Luottamus viestintään rakoilee.

Palstalla aihe ja kirjoittaja vaihtuvat, mutta merkkimäärä pysyy.

Markkinointi tarvitsee uuden näkökulman

Markkinointi on vaikeuksissa. Tutkimuksissa ollaan yhtä mieltä tästä. Ulospääsy vaatii uutta näkökulmaa. Jotta markkinointi kehittyisi oikeaan suuntaan, pitää kysyä minkä takia teemme mitä teemme, teemmekö oikeita asioita ja jääkö jotain tekemättä. Mitä markkinoinnilla oikeastaan halutaan saavuttaa?

Kirjoittaja Christian Grönroos on markkinoinnin emeritusprofessori Hanken Svenska handelshögskolanista.

Avainsana on mielekkyys. Tästä löytyy uusi näkökulma markkinoinnille. On syytä sijoittaa asiakas keskipisteeseen ja selvittää, mitä asiakkaat todella odottavat organisaatiolta. Mielekäs organisaatio mielekkäillä tuotteilla ja palveluilla varmistaa, että yritys ja sen tuotteet ja palvelut koetaan hyväksyttävinä ja vetovoimaisina markkinoilla, eikä niitä siksi hylätä.

Mielekkäässä organisaatiossa markkinointia ei voi enää pitää yksinomaan markkinoinnin ammattilaisten johtamana ja toteuttamana toimintona. On omaksuttava asiakaslähtöinen asenne ja ajattelutapa, jotta markkinointi voidaan nostaa tukalasta tilastaan. Tämä on mahdollista vain siten, että koko organisaatio ylimmästä johdosta aina toteuttavaan portaaseen on mielekkään, asiakaslähtöisen toiminnan takana.

"Avainsana on mielekkyys."

Ei sittenkään niin kamalaa

SUURIN OSA työelämän aloittaneista nuorista aikuisista (67 prosenttia) kokee löytäneensä kiinnostavan työn. Yli puolet (63 prosenttia) kokee myös jaksavansa työssään. Asiaa selvitti LähiTapiola kyselytutkimuksella.

Nuorten työelämäpelot ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT julkaisi keväällä tulevaisuusraportin, jonka mukaan enää 53 prosenttia nuorista vastaajista odottaa työelämää. Vielä vuonna 2018 vas-

taava luku oli 82 prosenttia. Erityisesti työelämän kuormittavuus pelottaa.

− Tuloksemme osoittavat, että moni nuorten työelämään liittyvä huoli ei toteudu, vaan pikemminkin töissä elämä helpottaa. Työelämää on mahdollista muovata mieleiseksi, palkitsevaksi ja suurilta osin paremmaksi kuin nuoret ehkä ajattelevat. Jos nuorten työelämäpelkoja ei saada hälvennettyä, on riskinä, että yhä useampi nuori jää työelämän ulkopuolelle. Siksi onkin koko yhteis-

kuntamme etu, että pelkoihin tartutaan, sanoo LähiTapiolan ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula

Hänen mukaansa positiivisia työelämäkokemuksia pitäisi tuoda esiin sekä somessa että julkisessa keskustelussa.

− Moni meistä on saattanut törmätä negatiiviseen työelämäpuheeseen esimerkiksi somessa. Ei siis ole ihme, että tällaiselle julkiselle keskustelulle altistuvat nuoret ovat huolissaan työelämästä.

TYÖELÄMÄ

Alan opiskelija pohtii opintojaan ja tulevaisuuden uraansa.

Kilpailusta oppia tulevaisuutta varten

Bestseller-kilpailussa Matilda Minkkinen venytti myyjäntaitonsa korkealle ja oppi myös uutta. Voittosuorituksessa välittyi tekemisen aitous.

Teksti Tarja Rannisto Kuva Roni Rekomaa

Turun AMK ja Haaga-Helia AMK vuorottelevat myyntityön Bestseller-kilpailun järjestämisessä. Tänä vuonna oli vuorossa Turku. Käytyään kisaan valmentavan kurssin Haaga-Heliassa opiskeleva Matilda Minkkinen pääsi loppukilpailuun. Tasainen suoritus eri osioissa sekä Minkkisen kyky tuoda aitous mukaan myyntitilanteeseen siivittivät nuoren naisen voittoon.

− Aluksi vähän jännitti, mutta uppouduin nopeasti tilanteeseen. Kilpailussa oli rakennettu oikeaa B2B-myyntitapahtumaa muistuttava tilanne, ja saimme pisteitä arvostelutaulukon mukaan, Minkkinen kertoo.

Kilpailu – ja voitto – merkitsevät Minkkiselle sitä, että hän sai tulevaisuutta silmällä pitäen varmuutta paineistetuissa tilanteissa pärjäämiseen. Hän kehuu tapahtumaa hienoksi kokemukseksi, jossa pääsi myös tapaamaan ympäri Suomen myynnistä kiinnostuneita opiskelijoita ja alan yhteistyökumppaneita.

− Uskon kilpailusta olevan apua myös verkostoitumisen kannalta, hän sanoo.

Myynnissä Minkkistä kiinnostaa alan monipuolisuus ja se, että pääsee haastamaan itseään. Minkkinen itse hankki alan kokemusta jo ennen opintojen alkua.

− Olen aina pitänyt ihmisläheisestä työstä ja tein ensin myyntiä B2C-puolella. Koulussa aloin tutustua B2B-puoleen ja myös kilpailussa pääsin näyttämään osaamiseni siinä, Minkkinen sanoo.

Hän suosittelee myyntityötä kaikille, vaikkei alalle jäisikään. Onhan myyntitaidoista hyötyä monessa tilanteessa, esimerkiksi oman osaamisensa myynnissä työhaastattelussa.

− Myyjiä on monenlaisia, ja jokainen tekee omalla tyylillään, sillä pärjää, hän uskoo.

Tulevaisuudessa Minkkinen toivoo, että myyntiala saisi enemmän näkyvyyttä, mitä esimerkiksi Bestsellerin kaltaiset kilpailut tukevat.

Kysymys konkarille:

Miten tekoäly vaikuttaa myyntialaan tulevaisuudessa?

”Myynnin ammattilaiset voivat olla aivan etujoukoissa hyödyntämässä tekoälytyökaluja. Tietoturvalliset, organisaation omaa dataa hyödyntävät

työkalut ovat täällä jo tänään, ja myynnin ammattilainen voi suunnitella viestejä, kirjoittaa personoituja vastauksia suurelle joukolle tai pyytää apua myyntipuheluun valmistautumisessa. Kannattaa ottaa avoimin mielin tekoäly työkaveriksi!”

Kysymykseen vastasi Elevin tekoäly-yrittäjä Antti Merilehto.

”Jokainen tekee omalla tyylillään, sillä pärjää.”

Matilda Minkkinen

• Asuu: Helsingissä

• Opiskelee: Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Tavoitteena on valmistua keväällä 2025.

• Harrastus: Laskettelu, kuntosali, tennis.

• Tulevaisuuden näkymä myyntialalla: ”AI tulee ottamaan isoa roolia, miten ja kuinka se näkyy sitten omassa työssäni, on vielä epävarmaa.”

Matilda Minkkinen on aina halunnut tehdä ihmisläheistä työtä.

Alan ammattilainen otti uuden askeleen urallaan.

Kenth Vesterlund on vuoden 2024 franchising-yrittäjä.

Yksi valinnan perusteista oli se, että hän huolehtii henkilöstöstä kuin omasta perheestä.

”Haluan kokeilla, miten siivet kantavat.”

Teema Vuorovaikutus

Kaukalosta ravintolayrittäjäksi

Jääkiekkoilijan tiimipelaajan taidoista on hyötyä ravintolayrittäjyydessä.

Vaasalainen Kenth Vesterlund pelasi nuorena ammatikseen jääkiekkoa. Kahdeksan vuotta hän kiekkoili Kuopion KalPassa. Miehen mukaan savolaisuus ei tarttunut, eikä murrekaan. Sen sijaan yrittäjyys oli jo varhain mielessä vaihtoehtona jääkiekkouran jälkeen.

Vesterlund kuitenkin päätyi myymään autoja ja asuntoja ja sen jälkeen töihin pankkiin. Kaksitoistavuotisen pankkiuran jälkeen hän oli valmis franchising-yrittäjäksi Pancho Villa -ketjuun.

– Pankkivaihe oli oppia yrittäjyyteen, siinä näkee toista puolta hyvin. Kaiken kaikkiaan minulla oli aika laaja kokemus eri aloista ennen kuin ryhdyin yrittäjäksi. Tuli tunne, että haluan kokeilla, miten siivet kantavat.

Kun Vesterlund perusti ensimmäisen ravintolansa 2012, ketjussa oli noin kymmenen Pancho Villaa. Nyt Vesterlundilla on itsellään kolme ja ketjussa nelisenkymmentä ravintolaa. Vaasassa ja Seinäjoella on molemmissa Vesterlundin kivi-

jalkaravintolat. Yksi on kauppakeskuksessa, Seinäjoen Ideaparkissa.

Tänä vuonna hänen työnsä yrittäjänä palkittiin valtakunnallisessa Franny Awards -tapahtumassa.

– Minut valittiin vuoden franchising-yrittäjäksi koko Suomessa. Valinnan perusteina oli muun muassa, että huolehdin henkilöstöstä kuin omasta perheestä. Ja olen ollut kehittämässä vahvasti koko Pancho Villa -ketjua.

Jääkiekkoilusta Vesterlundille tuttua on joukkueen rakentaminen. Hän on onnekas: osa hänen nykyisestä joukkueestaan eli työntekijöistään on ollut apuna lähes koko yrittäjyyden ajan. Palkkalistoilla on nelisenkymmentä tekijää, joista osa liikkuu eri ravintoloiden välillä.

– Kolmessa ravintolassa ei ole kolminkertaista työtä. Pikemminkin, kun saa jonkun asian pyörimään oikein, sen voi monistaa. Mahdolliset virheet on tehty aikaisemmin, uusien toimipaikkojen kanssa on helpompaa. Suhteessa minun työmääräni ei lisäänny.

Kenthin urastepit

Jääkiekkoilija KalPa Kuopio 1985–1993

Automyyjä Automika Oy 1995–1998

Pankkitoimihenkilö ja pankinjohtaja POP Pankki 2000–2012

Franchisingyrittäjä Pancho Villa 2012–

Teksti Tiina Hotti Kuva Johannes Tervo

Palstalla pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin.

Vuorovaikutus

Teema

Asiakkaana kone

Yritysten kannattaa valmistautua palvelemaan myös koneasiakkaita. Ne arvostavat helppoa ja nopeaa palvelua, mutta eivät välitä tunteisiin vetoamisesta.

Vuoteen 2025 mennessä markkinoilla odotetaan olevan jopa 15 miljardia koneasiakasta. Arvioiden mukaan ne vaikuttaisivat 30 000 miljardin dollarin arvosta ostoksiin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Suomessa koneasiakkaiden potentiaalia ei ole kuitenkaan vielä tunnistettu tai niitä ei osata palvella, kävi ilmi asiakaskokemustoimisto Shiruten ja Elisan IT-liiketoiminnan yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa.

− Isoimpana ongelmana on toistaiseksi se, ettei useimmilla suomalaisyrityksillä ole koneasiakkaille sopivia kanavia, joten ne eivät pysty itsenäiseen asiointiin. Koneasiakkaille pitäisi tarjota avoimia rajapintoja tiedustelujen ja tilausten tekemiseen, Shiruten toimitusjohtaja Sirte Pihlaja kertoo.

Selvityksessä löydettiin nykyisistä palvelukanavista useita käytännön esteitä koneasiakkaan asioin-

nille alkaen täytettävistä, epäjohdonmukaisista lomakkeista, valikkoviidakoista, klikattavista linkeistä ja huonosti toimivista perinteisistä chatboteista. Lisäksi joissakin palveluissa edellytettiin kirjautumista tai jopa vahvaa tunnistautumista. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin palvelun hitaus.

Koneasiakas

KONEASIAKKAAT OVAT tekoälyä hyödyntäviä ohjelmistoja, jotka voivat ostaa ja myydä tuotteita itsenäisesti. Lähitulevaisuudessa niitä pääsevät hyödyntämään yhä useammat kuluttajaja yritysasiakkaat. Vaikkapa edistyneimmät kodinkoneet voivat jo nyt tilata tuotteita itse: esimerkiksi jotkin tulostimet voi ohjelmoida tilaamaan mustetta, kun vanha patruuna on tyhjenemässä.

Teksti Tiina Heikka Kuva Vessi Hämäläinen

Shiruten toimitusjohtaja Sirte Pihlaja huomauttaa, että koneasiakkaiden törmäämistä haasteista kärsivät myös ihmisasiakkaat.

"Tunneälyä vaativat

palvelutihmistenjäävät hankittaviksi."

− Chateissa vastauksia saattoi joutua odottamaan kesken keskustelun jopa 10–15 minuuttia. Sähköposteissa pisin vastausaika oli useita päiviä. Osalla ei ollut edes käytössä näitä kanavia, Pihlaja sanoo.

− Hälyttävintä tässä on se, että kaikki digiassarin eteen tulleet haasteet ovat ostamisen esteitä myös ihmisasiakkaille.

Kehitys on nopeaa, ja edistysaskeleita esimerkiksi tekoälyyn pohjautuvan puheentunnistuksen ja -tuottamisen osalta otetaan tiuhaan.

− Kaikki bottiliikenne ei enää ole pahasta. Pian onkin niin, että jos et ole koneasiakkaiden kartalla, yritystäsi ei ole olemassa. Koneasiakkaita palvelevan asiointikanavan pystyy onneksi avaamaan aika helposti. Pitäisi pohtia, miten koneasiakkaita houkutellaan ostamaan, missä kanavissa niitä voitaisiin palvella ja mistä voitaisiin saada uutta kauppaa, Pihlaja kannustaa yrityksiä.

ASSARI OMAKSI. Digiassistenttien käyttö on jo kaikkien meidän kuluttajien ulottuvilla. Niiden käyttöönotto onnistuu luonnollisen kielen avulla ilman ohjelmointitaitoja. Edistyneimmät

digiassarit ovat jo niin kehittyneitä, ettei asiakaspalvelija enää välttämättä erota asiakkaana olevan kone.

− Onkin koulutettava asiakaspalvelijoita ja myyjiä tunnistamaan koneasiakkaat ja myös myymään sekä markkinoimaan niille, koska vuorovaikutus koneen kanssa vaatii uudenlaisia taitoja. Tunnepohjainen viestintä tai brändit eivät merkitse koneasiakkaille mitään, vaan niiden toimintaa määrittää toimeksianto, joka kertoo esimerkiksi niiden omistajan preferenssit, eettiset periaatteet ja maksuvalmiuden. Asiakas voi luoda omasta digiassaristaan myös vaikkapa erityisen vaativan tai antaa sille muita ominaisuuksia vahvistamaan omaa neuvotteluasemaansa.

Koneasiakkaista voi muodostua yrityksen parhaita asiakkaita, sillä koneasiakas ei koskaan unohda ostaa mitään ja arvostaa helppoutta, nopeutta ja sulavuutta.

− Koneasiakas lukee vaikkapa 50 sivun dokumentin parissa sekunnissa ja pystyy esittämään siitä välittömästi tarkkojakin kysymyksiä. Onko asiakaspalvelija yhtä sisällä aiheessa tai onko hänellä ajantasaiset työvälineet, jotta hän pystyy vastaamaan nopeasti takaisin?

Tulevaisuudessa rutiininomaiset hankinnat siirtyvät todennäköisesti yhä enemmän M2M-myynnin (machine to machine) piiriin, jossa koneet ostavat koneilta automatisoidusti. Samaan aikaan ihmisten halukkuus saada hyvää ja vuorovaikutteista palvelua ei kuitenkaan vähene – päinvastoin. Haastavammat, tunneälyä vaativat palvelut jäävät enemmän ihmisten hankittaviksi, ja niissä korostuu asiakasymmärrys. Meitä ihmisiä tarvitaan onneksi siis jatkossakin niin myyjinä kuin ostajinakin.

mukaan Leadoo haluaa siirtää myyjämäisen toimintatavan myös tekoälyä käyttäviin digipalveluihin.

Perustaja Mikael da Costan

Palvelua kuin kivijalkakaupassa

KUN ASIAKAS astuu hyvin palvelevaan kivijalkamyymälään, häntä tervehditään iloisesti. Tutussa myymälässä tunnetaan, kuka asiakas on, tiedetään hänen tarpeensa ja osataan tarjota hänelle tuotteita ja palveluita, joiden uskotaan olevan hänelle mieluisia.

Tämä myyjämäinen toimintatapa on Leadoolla tavoitteena siirtää myös tekoälyä hyödyntäviin virtuaalipalveluihin.

− Jo nyt kehitämme tuoteavustinta, jossa myyjillä oleva taustatieto syötetään teko-

älylle ja se pystyy avustamaan samalla tavoin kuin myyjä tuotteiden valitsemisessa ja ostamisessa. AI saa tietoja, jotka normaalisti ovat myyjillä ja joita yritykset eivät kuitenkaan halua jakaa julkisesti, selventää perustaja ja Head of Product Mikael da Costa Leadoo Marketing Technologies Oy:stä.

Leadoo on vuonna 2018 perustettu yritys, joka keskittyy kotisivujen kävijöiden aktivoimiseen liideiksi ja konversioiksi. Puolisentoista vuotta sitten yrityksessä alettiin pohtia enemmän tekoälyn käyttöä ja huomattiin, että tarjolla oli oikeastaan kahdenlaisia tuotteita, joko geneeriseen tietoon pohjautuvat ChatGPTtyyppiset ratkaisut sekä manuaalisesti opetettu AI. ChatGPT-pohjaisessa mallissa haasteena on se, että tietoa haarukoidaan laajasta massasta ja mikäli oikeaa vastausta ei löydy, ChatGPT:llä on tapana keksiä tietoja itse. Räätälöidyt mallit olivat kalliita.

− Näistä kumpikaan toimintamalli ei ollut meille optimaalinen, da Costa kuvailee.

Leadoon ChatBot opetetaan halutulla datalla.

− Sinne voi laittaa kotisivujen tiedon, pdftiedostoja, kirjoittaa itse. Olennaista on, että itse rajataan, mitä tietoa ChatBot käyttää, da Costa kertoo.

Koska datan käsittelyssä pitää olla GDPRvaatimustenkin takia jo tarkkana, on Leadoon ChatBotin käyttämä data Microsoftin Azure OpenAI:n päällä.

− Varmistamme, että tieto ei mene eteenpäin.

"Leadoon

MMA tekee yhteistyötä alan huippuosaajien kanssa.

Teema Vuorovaikutus

Kert Kennerin mukaan jokainen voi oppia parempia vuorovaikutustaitoja ja tulla paremmaksi myyjäksi. Omaa persoonaansa ei tarvitse kadottaa, sillä huippumyyjinä on niin ekstroverttejä kuin introverttejakin.

Erinomaisia kysymyksiä

Moderni myynti vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta sekä asiakkaan että oman tiimin kesken, sanoo MMA:n myynnin lähettiläs Kert Kenner.

Kert Kennerin missio on selvä: nostaa myyntityön arvostusta ja tehdä Suomesta parempi myyntimaa.

– Mua suututtaa se, ettei myyntiä arvosteta. Ilman myyntiä ja markkinointiahan ei olisi mitään! sanoo Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n myynnin lähettiläänä vuodesta 2022 toiminut Kenner.

Missiotaan hän toteuttaa yrityksensä Kenner Companyn kautta. Suosittu puhuja ja valmentaja tunnetaan myös #MYYNTIPODI-podcastista ja #MYYNTIKIRJASTA. Kaikkiaan myynnin parissa on kulunut jo yli 20 vuotta. Siinä ajassa asiakkaista on Kennerin mukaan tullut valistuneempia: he osaavat vaatia myynniltä enemmän. Toisaalta Kenner on itsekin ehtinyt hioa filosofiaansa. Hänen kehittämänsä modernin myynnin perusperiaatteisiin kuuluu, että kaiken keskiössä on asiakas, myynti on auttavaa ja asiakkaalle myydään arvoa. Kenner peräänkuuluttaa uudenlaista tapaa ajatella myyntiä vanhanaikaisen tyrkyttämisen sijaan. – Jos myynnin mieltää auttamisena, kuulemisena ja kumppanuuden syventämisenä, niin se ei muuta olekaan kuin vuorovaikutusta, Kenner sanoo.

KUUNTELE ASIAKASTA. Ensinnäkin yritysten pitäisi Kennerin mukaan tietää paremmin, kenelle myyvät. Kohderyhmän pitää olla sel-

keä, jotta voidaan analysoida, mitä asiakkaan tyypillisimmät haasteet ovat. Minkälaisia sisältöjä hän käyttää? Mitä arvostaa? Asiakkaan arkea on ymmärrettävä syvällisesti, jotta siihen voi tuoda lisäarvoa. Se onnistuu kysymällä ja kuuntelemalla.

– Erinomaisen myyjän tunnistaa erinomaisista kysymyksistä, Kenner sanoo. Ja kuunneltava on oikeasti, eikä vain oltava kuuntelevinaan.

– Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta helppoa se ei ole.

Kun asiakkaan arkea ja ongelmia ymmärtää, voi viestiä vahvemmin sitä arvoa, jota siihen tuo. Kennerin mukaan Suomi on insinöörimaa, ja ajattelu perinteisesti varsin tuotekeskeistä. Mutta huipputuotteistakin pitäisi pystyä viestimään sen kautta, miten asiakas hyötyy: säästyykö rahaa, onko uusia toiminnallisuuksia tai tunnearvoa? Varsinkin jälkimmäisen kanssa meillä on vielä tekemistä.

alkaa yleensä verkosta, jonka sisällöt ovat markkinoinnin käsialaa. Asiakassuhteen varrelle mahtuu kohtaamisia myös tuotannon, hallinnon, johdon ja vaikkapa laskutuksen kanssa.

MMA:n lähettiläät Myynnin ja markkinoinnin lähettiläät ovat alojemme vaikuttajia. He jakavat osaamistaan ja edistävät alojemme tunnettuutta eri kanavissa.

– Jos suomalainen yritys menisi myymään Nikea, siellä olisi varmasti Excel-taulukko lenkkitossuista Just Do It -sloganin ja huippuurheilijan kuvan tilalla, Kenner vitsailee.

LISÄÄ YHTEISPELIÄ. Kennerin mukaan myynti ei ole enää vain myyjien yksinoikeus. Asiakkaan ostopolku

– Mikä estää, etteivät aivonystyrät ole siellä koko ajan herkässä ja asiakasta kuulostella, että voisimmeko myydä jotakin lisää? Kenner kysyy. Parhaat myyjät ovat monesti niitä, joiden titteli ei ole myyjä ollenkaan, mutta jotka ovat roolinsa myötä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ja tämän luotettavia neuvonantajia. Kun myynti kuuluu kaikille, yrityksen sisäisen yhteispelin merkitys korostuu. Kennerin mukaan on tärkeää, että asiakkaan kanssa toimivat tiimit, kuten markkinointi, myynti, asiakaspalveluja asiakaskokemustiimit sekä tuotanto jakavat tietoa ja kulkevat kohti yhteisiä tavoitteita. Usein näin ei käytännössä ole. Esimerkiksi markkinointi ja myynti toimivat perinteisesti omissa siiloissaan, eivätkä missään vaiheessa istu saman pöydän ääreen oikeasti miettimään, miten peliä voisi pelata paremmin asiakkaan hyväksi. Tämän on Kennerin mukaan muututtava.

– Markkinoinnin ja myynnin on puhuttava toisilleen, ei toisistaan.

Teksti Sari Peltonen Kuva Timo Porthan

Alan ammattilaiset puhuvat työstään ja urastaan.

Teema Vuorovaikutus

Vuorovaikutuksen salapoliisi

Helena Åhman on omistanut uransa vaativille vuorovaikutustilanteille. Niissä kehittymiseen liittyvät esimerkiksi keskusteluälykkyys ja tunnerohkeus.

Rohkeutta on monenlaista. Helena Åhmanin alaa on tunnerohkeus, joka on oleellinen osa vuorovaikutusta. Se tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että uskaltaa kohdata erilaiset vaativat tilanteet ja hankalatkin tunteet sekä itsessä että toisessa ja löytää eteenpäin vieviä teitä. Tunnerohkeus on myös uskallusta kyseenalaistaa omia havaintoja ja kysyä rohkeita kysymyksiä.

− Omia havaintojaan kannattaa tarkistaa ja tiedostaa, että meidän jokaisen havaintokyky on rajallinen. Jokaisella on havainto- ja ajatusvirheitä. Sen takia tarvitsemme vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Tunnerohkeutta on myös taito päästää irti: aina ei tarvitse mennä uhkarohkeasti kohti vaikeilta tuntuvia asioita, mutta näkökulmaa kannattaa usein kääntää. Samalla tunnerohkeus tarkoittaa suoraan puhumisen taitoa. Se on eri asia kuin laukoa kaikki ajatuksensa ääneen, Åhman huomauttaa.

− Suoraan puhumisen taito on sitä, että uskalletaan ottaa esille kaikki tarvittavat asiat. Se ei tarkoita, että kaikki töksäytetään millä tavalla tahansa.

VUOROVAIKUTUS VEI MENNESSÄÄN. Alun perin Åhman valmistui luokanopettajaksi. Hän kuitenkin päätyi teollisuuspuolelle. Hän on työskennellyt esimerkiksi Nokia Networksissä, jossa hän muun muassa vastasi globaalisti seniorijohdon kehittämisestä. Åhman on opiskellut myös markkinointia, työskennellyt seniorikonsulttina Mercuri Urvalissa sekä valmistunut työpsykologian tohtoriksi. Hän on kirjoittanut kirjoja ja valmentanut oman yrityksensä kautta organisaatioita, johtoryhmiä ja hallituksia sekä toimii nyt Turun yliopistossa Suomen ensimmäisenä keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessorina.

Uran kantavina teemoina ovat olleet vuorovaikutus ja ihmismielen ymmärtäminen. Teeman avaaminen lähti oman mielen johtamisesta ja yksilön menestymisestä muuttuvissa organisaatioissa, josta Åhman teki väitöskirjan. Oman mielen sisältä oli luontevaa jatkaa vuorovaikutukseen muiden kanssa ja siitä haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.

− Elämäntehtäväkseni on ehkä tullut pohtia vaativia keskusteluja, neuvotteluja ja konflikteja, Åhman sanoo.

Helena Åhman huomauttaa, että tunnerohkeuden kehittäminen on erityisen tärkeää nyt, kun erilaiset vastakkainasettelut uhkaavat paitsi yksilöitä ja organisaatioita, myös koko planeettaa.

Teksti Henni Jääskeläinen Kuvat Ville Juurikkala

”Käsityksen siitä, minkä ikäisenä mitäkin voi tehdä, voisi räjäyttää.”

− Se on hieno salapoliisitehtävä, jossa saa erilaisia johtolankoja ja vinkkejä. Joskus ne ohjaavat väärään ja joskus oikeaan.

INTOHIMO ON AJURI. Vuorovaikutuksen kehittämisessä ei tule koskaan valmiiksi, vaan se kestää läpi elämän. 60-vuotias Åhman kokeekin olevansa tällä hetkellä parhaimmillaan.

Tuoretta Tunnerohkeus – suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito -kirjaansa varten hän muun muassa kävi lukuisissa Harvardin koulutuksissa ja tilaisuuksissa sekä tapasi Columbia Universityn neuvottelutaitojen ohjelmasta vastaavan professorin ja seitsemän astronauttia.

Yksi heistä oli Peggy Whitson, joka valittiin ensimmäisenä naisena Kansainvälisen avaruusaseman komentajaksi ja astronauttitoimiston johtajaksi. Hän on viettänyt avaruudessa pidempään kuin kukaan muu astronautti, 665 päivää.

Kun Åhman viime vuoden lopulla tapasi tuolloin 63-vuotiaan Whitsonin, tämä kertoi juuri palanneensa Maahan, mutta seuraavan avaruuslennon valmistelujen alkaneen jo.

− Käsityksen siitä, minkä ikäisenä mitäkin voi tehdä, voisi räjäyttää, Åhman sanoo.

Myös Whitsonin halu matkustaa avaruuteen ylitti haasteet, joista yksi oli vuorovaikutus. Whitson kertoi olevansa introvertti, jolle oleskelu muiden kanssa suljetussa tilassa ei tullut luonnostaan. Myöhemmin Whitson on palkittu johtamistaidoista ja saanut kiitosta juuri vuorovaikutustaidoistaan.

− Kun on intohimo johonkin asiaan, oli se sitten myyntityö, vuorovaikutus tai

mikä tahansa, se intohimo, uteliaisuus ja mielenkiinto voivat ohittaa hankalalta tuntuvia asioita.

TYÖKALUJA, EI TAIKATEMPPUJA. Viime aikoina Åhman on käynyt valmentamassa paljon esimerkiksi erilaisissa myyntiorganisaatioissa. Monessa on haasteena se, miten hankalista tilanteista päästään eteenpäin –joko tiimin sisällä tai asiakkaan kanssa. Avuksi voi ottaa vuorovaikutuksen työkalupakin. Se ei ole kaikille samanlainen, vaikka vuorovaikutukseen pätevätkin tietyt lainalaisuudet. Jokaisen täytyy löytää tarjonnasta omat työkalunsa.

− Se ei ole mikään temppukokoelma vaan menetelmiä, näkökulmia, käytännön keinoja arkeen sekä tapa olla. Se lähtee meidän arvoistamme ja siitä, millaista energiaa välitämme ja millaista yhteyttä luomme, Åhman sanoo.

Pakkiin voi kuulua hyvinkin yksinkertaisia työkaluja: esimerkiksi se, että muistaa pysähtyä hetkeksi ennen vaikkapa haastavaa neuvottelua ja kysyä itseltään, mikä on tärkeintä juuri nyt.

− Eihän meidän tarvitse onneksi koko ajan miettiä, miten vuorovaikutamme. Päähän siinä menisi sekaisin, jos koko ajan pitäisi olla tosi tietoinen, Åhman sanoo.

− Tärkein juttu on tiedostaa, mikä on kriittinen hetki ja että kaikki ei ehkä menekään odotetulla tavalla. Olla tietoinen, että täytyy olla vähän tarkempi siinä, miten toimia ja mitä vaihtoehtoja on. Uskon vaihtoehtojen pohtimiseen.

Åhman neuvoo miettimään, millaisia riskejä tilanteessa on. Etukäteen voi pohtia esimerkiksi muutaman vaihtoehtoisen toimintatavan. Joskus se voi tarkoittaa

Vuorovaikutusta ja läsnäoloa voi oppia eläimiltä. Åhman on oppinut muun muassa selkeän viestinnän merkitystä saksanpaimenkoira Psykon kanssa.

päätöstä kysyä pari lisäkysymystä ennen oman mielipiteen kertomista. Näin mieli avautuu.

Etukäteen kannattaa pysähtyä myös miettimään, kuinka haastavasta tilanteesta voi tehdä turvallisen –sekä itselle että toiselle.

− Yksi keskeinen asia on erilaisten, uusienkin kysymysten kysymisen taito. Kun paine kasvaa, putoamme helposti rutiinien tai vaistojen tasolle ja kysymme todennäköisesti samoja kysymyksiä kuin aiemminkin, koska ne tulevat ensimmäisenä mieleen.

Vuorovaikutus on yhdyssana, jonka ensimmäinen osa on vuoro. Varsinkin hankalassa tilanteessa pitkiä yksinpuheluita pitäisi välttää ja niiden sijaan kuunnella, mitä toisella on sanottavaa.

− Kuulluksi tulemisen tunne on kaiken ydin. Jos toiselle saa sen aikaan, niin ihmeitä tapahtuu, onpa kyse sovittelusta, myyntitilanteesta tai oikeastaan mistä tahansa.

Helena Åhman

• Suomen ensimmäinen keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu). Opiskellut muun muassa neuvottelutaitoja Harvardissa ja sovittelua Lontoossa.

• Perustanut juuri Nordic Negotiation Centerin, joka keskittyy etsimään työkaluja vaativiin keskusteluihin, neuvotteluihin ja konflikteihin.

• Kirjoittanut yhdeksän tietokirjaa, joista tuorein Tunnerohkeus – Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito ilmestyi keväällä 2024.

• Kirjoittanut myös dekkarin Vallan varjo (2016).

• Opiskellut valokuvausta New Yorkissa International Center of Photographyssa. Hänen töitään on ollut esillä näyttelyissä Helsingissä ja Tampereella.

• Hyödyntää taidetta myös kirjoissaan ja luennoissaan käyttäen kerronnan keinoina esimerkiksi kuvia ja kumppaninsa Tommi Läntisen biisitekstejä. Tekee Läntisen kanssa myös yhteisiä puhe- ja musiikkikeikkoja.

Tekijät kertovat, mikä on onnistuneen casen salaisuus.

Ei ikäsyrjinnälle, kyllä pitkille työurille

Ikä ei ole vain numero. 55-vuotias on sitoutuneempi ja motivoituneempi työhönsä, 55 Rise and Shinen keulakuva Reetta Rajala vakuuttaa.

Teksti Karoliina Kuhalampi Kuva Tuukka Koski

Tunnelma työnhakumarkkinoilla on muuttunut, Reetta Rajala aavistelee. Hän on saanut viestejä yli 50-vuotiailta, jotka ovat kertoneet, että ovat yhtäkkiä päässeet kahteen tai kolmeen haastatteluun. Tätä ennen haastattelukutsuja ei ole tullut pitkään aikaan.

– Saan todella paljon voimaa siitä, kun joku sanoo, että 55-vuotias on hyvää kamaa työmarkkinassa. Se on mieletön juttu.

Keskustelu yli 50-vuotiaiden työllistymisen ympärillä alkoi toden teolla viime keväänä, kun Rajala kirjoitti LinkedIniin puhelustaan suorahakukonsultin kanssa. Ennestään tuttu headhunter soitti Raja-

lalle ja kertoi, että etsii toimitusjohtajaa asiakasyritykseen. Kun Rajala oli vetämässä henkeä ja kieltäytymässä tarjouksesta, henkilö puhelimen toisessa päässä töksäytti, että he ovat miettineet, että Rajala olisi tehtävään sopiva muuten, mutta on liian vanha.

– Hätkähdin ja olin vähän huvittunutkin. Taisin tokaista jotain liian vanhana olemisesta. Hän halusi muutaman nimen verkostostani, ja minä annoin hänelle ne. Kun menin illalla kotiin, minua rupesi ärsyttämään: en minä ole liian vanha! Jurputin tästä miehelleni ja seuraavana päivänä ystävilleni. Päätin, että kirjoitan asiasta LinkedIniin, Rajala kuvaa tapahtunutta.

Reetta Rajala toivoo, että Suomessa arvostettaisiin enemmän pitkien työurien tuomaa kokemusta.

TÖISSÄ PITKÄÄN. 55 Rise and Shine -liikkeen päämääränä on Suomi, jossa jokainen ihminen voi tehdä töitä niin pitkään kuin haluaa. Rajala kertoo, että on paitsi yksilölle että yhteiskunnalle hirveä tragedia, jos yli 50-vuotias töihin täysin kykenevä ja halukas jää yli kymmeneksi vuodeksi työttömyysputkeen.

– Me uskomme, että yli 50-vuotiaiden kokemus tuo voimaa, jolla koko Suomi voisi voida paremmin. Lisäksi tiedetään, että monimuotoiset tiimit menestyvät paremmin ja vanhempien työntekijöiden tuoma tyyneys tuo nuorempien tekijöiden työhön fokusta ja rauhaa.

Rajala on huolissaan ikäsyrjinnästä, koska Suomella ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Hän on jutellut tuttujensa kanssa ja kuullut, että markkinointialalla hylkiminen alkaa jo alle 50-vuotiaana. Hän korostaa, ettei hänellä ole esittää asiasta tutkittua tietoa.

– Olen yhden markkinointitoimiston hallituksen puheenjohtaja. Tämän yrityksen toimitusjohtaja oli ollut lounaalla 43-vuotiaan tuttavansa kanssa, joka oli kysynyt, mitä hän voisi seuraavaksi urallaan tehdä. Tämä oli pohtinut ääneen, että tämän ikäisenä hänellä

ei varmaankaan ole enää pitkää uraa edessään markkinointialalla.

HELPOMMIN YRITTÄJÄKSI. Rajala on 55 Rise and Shinen johtohahmo. Liikkeen pyörittäminen on käytännössä ilta- ja viikonlopputyötä, sillä päivisin hän työskentelee vuokrajohtajana SOK:lla. Lisäksi Rajala vaikuttaa neljässä eri hallituksessa, joista kahdessa hän on puheenjohtaja.

Ikäsyrjintään Rajala ei ollut henkilökohtaisesti törmännyt ennen headhunterin soittoa. Hän työskenteli pitkään yrittäjänä perustamassaan konsultointiyritys CCEA:ssa, jonka Rajalan perhe myi Goforelle keväällä 2021. Yrittäjänä hän ei koskaan kuullut poikkipuolista sanaa iästään.

55 Rise and Shinen tavoitteena on helpottaa yrittäjäksi lähtemistä.

– Kun ylittää maagisen 50 tai 55 vuoden iän, monet yritykset odottavat, että ihmiset tulevat työskentelemään heille interim- tai projektisopimuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla itselläsi pitää olla firma, jonka kautta tätä teet. Jos pesti on lyhyt, esimerkiksi puoli vuotta, harva uskaltaa ottaa sitä, koska

Yli 55-vuotiaita syrjitään työnhaussa

MYYNNIN JA markkinoinnin ammattilaiset MMA selvitti yli 55-vuotiaiden työmarkkinoilla olevien jäsentensä kokemuksia ikäsyrjinnästä. Kysely toteutettiin 28.5.–3.6.2024 välisenä aikana, ja siihen vastasi 586 MMA:n jäsentä.

Kyselyn mukaan yli 55-vuotiaat kokevat merkittäviä haasteita uuden työn löytämisessä.

Avoimissa vastauksissa toistui esimerkiksi se, että työhaastatteluun on vaikeaa päästä vanhemmalla iällä. Lähes 40 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeneensa ikäsyrjintää työhönotossa.

KOKO-kassan kassanjohtaja Outi Mäki vahvistaa, että yli 60-vuotiaat korostuvat kaikkien työttömyyskassojen pitkän työttömyyden tilastoissa. Pitkällä työttömyydellä tarkoitetaan tässä yli vuoden kestänyttä työttömyyttä.

KOKO-kassassa yli 60-vuotiaat edustavat jäsenistöstä yhdeksää prosenttia, mutta heinä-

kuussa 2024 heidän osuutensa edunsaajista oli 29 prosenttia. Toiseksi eniten edunsaajia oli 30–39-vuotiaissa.

– Nyt kun taloudellinen tilanne on heikompi, yli 60-vuotiaiden ero muihin ikäryhmiin on tasoittunut. On vaikea sanoa, johtuuko tämä pelkästään taloudellisen tilanteen huononemisesta ja siitä, että edunsaajien määrät nuoremmissa ikäryhmissä kasvavat vai onko taustalla myös työnantajien toimintatapamuutosta, Mäki pohtii.

Hän kertoo, että 50–59-vuotiaiden laskennallinen työttömyysaste on 0,1–0,2 prosenttiyksikköä koko jäsenistön keskiarvoa matalampi. Tämä tarkoittaa sitä, että 50–59-vuotiaita edunsaajia suhteessa ikäryhmän jäsenistöön on KOKO-kassan jäsenistön keskiarvoa vähemmän.

sen jälkeen YEL-maksuista eroon pääseminen ja työttömäksi paluu vaativat aikamoisen temppukierteen.

TYÖTTÖMYYSASTE LASKUUN. Vuositasolla tarkasteltuna 55–65-vuotiaiden työttömyysaste on ollut jo monen vuoden ajan korkeampi kuin 35–44-vuotiaiden. 55 Rise and Shinen numeerisena tavoitteena on, että 55–65-vuotiaiden työttömyys laskisi pysyvästi nuoremman ikäryhmän tasolle.

Rajala toivoo, että Suomessa arvostettaisiin enemmän pitkien työurien tuomaa kokemusta ja ymmärrettäisiin, että yli 55-vuotiaat ovat työtä kohtaan motivoituneita.

– Meillä on todella paljon ajatusvääristymiä. Ajatellaan esimerkiksi, että 55-vuotiaat ovat väsyneitä, epämotivoituneita, eivät innostu mistään ja odottavat vain eläkettä. Päinvastoin. Tutkimukset kertovat, että kes-

kimäärin 55-vuotias on sitoutuneempi ja motivoituneempi työhönsä.

55 Rise and Shinen työtä vievät eteenpäin 40 vapaaehtoista aktiivia. Rajala sai koottua ryhmän kasaan viime keväänä LinkedInin kautta. Liikkeen toiminta jakautuu muutamaan eri osa-alueeseen, joita ovat muun muassa keskustelun ylläpitäminen asenneilmastoon vaikuttamiseksi, lainsäädäntöön vaikuttaminen ja tiedonkeruu.

– Tällä hetkellä meitä on 40 aktiivia, ja olemme suljettu ryhmä. Olemme kuitenkin ajatelleet avata toimintaamme ja siirtyä enemmän ketterään malliin, jossa mukana voi olla esimerkiksi kahden kuukauden ajanjakson kerrallaan.

Kesäkuussa yhdistykseksi rekisteröidyn 55 Rise and Shinen matka on vasta aluillaan. Jokainen halukas voi liittyä yhdistyksen kannatusjäseneksi maksua vastaan.

Kirjoittaja

Katiye Vuorelan kirja Kadotettu asiakas –kohti asiakaslähtöistä

ajattelua ilmestyi tämän vuoden tammikuussa.

Viimeisen sanan valtataistelu kannattaisi hävitä

Länsimaalaisena ihmisenä olet varustettu samoilla edellytyksillä onnistua elämässä kuin kaikilla kaltaisillasi. Harvoin menestys tulee heti, mutta muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta se on mahdollista.

Voit menestyä, koska ympärillämme on valtava kaupallinen markkina, ja sinä olet osa sitä! Tuo markkina on valmis kylvämään rahaa, jos keksit tuotteen tai palvelun, joka on omaperäinen, hyödyllinen tai viihdyttävä.

Mutta älä rakastu aikaansaannokseesi tai tule ahneeksi, sillä maksava asiakas päättää, haluaako hän ostaa.

Hyvän tuotteen tai palvelun lisäksi sinulta vaaditaan luonteenlujuutta, näkemyksellisyyttä ja johtajuutta muuttaa firmasi kulttuuri itsekehusta ihmisiä kuuntelevaksi ja sitouttavaksi yhteisöksi. Kun ruokit keskusteluyhteyttä ihmisiin, luot samalla hyväksyntää.

Maailma on petollinen. Toisen leipä on toisen ahdinko. On suuri houkutus sulkea silmät ja uskotella, ettei ole välttämätöntä ymmärtää toisen ihmisen elämäntilannetta tai ennakoida hänen käyttäytymistään. Oikeutat itsesi pitämään kynsin hampain kiinni omista eduistasi.

Ihmisen muisti on pitkä, ja moni muistaa myöhemmin, että käytit hänen pelkoaan hyväksi ja sait hänet ostamaan sähköä hintaan 50 snt/kWh kahden vuoden ajan. Hän oli solmimishetkellä paniikissa, oli sota ja kaikki. Tai kun möit hänelle auton, kun hän ylpeänä itsestään huomasi pyytää talvirenkaat mukaan kauppaan. Päätit paikata neuvottelutappion ja annoit hänelle kumit ilman vanteita.

Saatoit siinä pienessä itsetyytyväisyyden hetkessä myhäillä itseksesi, mutta voit olla varma, että tuo ihminen ei enää koskaan luota sinuun.

Miettimällä pidemmälle kuin vain kvartaalibonusta olisit voinut hyödyntää tunneälysi rippeet ja olla rehellinen. Sinua olisi todennäköisesti muisteltu lämmöllä, sinusta olisi jopa voitu mainita ystävälle. Asiakas olisi kokenut onnistuneensa kaupanteossa kuten sinäkin.

Olisi vain tarvinnut huomioida hänet ja antaa hänelle mahdollisuus olla ainakin omasta mielestään oikeassa.

Teksti Katiye Vuorela Kuva Sabrina Bqain/Tammi

Älä rakastu aikaansaannokseesi tai tule ahneeksi.

Arvoisa lukija!

Haluamme palvella sinua entistä monipuolisemmin sekä ottaa huomioon arvokkaan luontomme. Tämän vuoksi Myynti & Markkinointi -lehti siirtyy vuoden 2025 alusta täysin digitaaliseen muotoon.

Vuoden lopussa ilmestyvä numero 4/2024 jää lehden viimeiseksi painetuksi julkaisuksi, mutta jatkossa saat meiltä entistä ajankohtaisempia sisältöjä digitaalisessa muodossa!

Myynti &Markkinointi

Vuorovaikutus

Teema

Ikuista oppimista

Vuorovaikutuksen oppii, kun nöyrästi arvioi omaa toimintaansa. Oppeja pitää jakaa määrätietoisesti myös organisaation sisällä.

Teksti Jukka Nortio Kuvat Jetro Stavén

Kirsi-Marja Uran henkilökohtainen sparraaja on oma hevonen, jonka kanssa vuorovaikutusta oppii päivittäin.

Kirsi-Marja Uralla on iso tehtävä. Hän johtaa sähkönjakeluratkaisuihin erikoistunutta Enstoa työnantajamielikuvaltaan toimialansa globaaliksi edelläkävijäksi. Mittareita ovat vastuullisuus, monimuotoisuus ja inklusiivisuus.

Ura on Enston henkilöstöstä, vastuullisuudesta, viestinnästä ja markkinoinnista vastaava johtaja sekä hallituksen jäsen Validialla ja Antellilla. Näissä toimissa sekä aiemmissa tehtävissään Finnairilla hän on nähnyt vuorovaikutuksen tärkeän roolin, kun yritys kasvaa kansainväistymällä.

Ura on oppinut, ettei kukaan ole koskaan valmis vuorovaikutuksessa.

– Joka päivä pitää reflektoida omaa toimintaansa, siinä kehittymistä ja kompastelua. Olen hyvin nöyrä sen kanssa, olenko oppinut jotain suurta näiden vuosien aikana, hän sanoo.

Hän lähti kahdeksan vuotta sitten yrittäjäksi liki kylmiltään. Nyt hän on myynyt 13 miljoonan euron liikevaihtoon kivunneen koiranruokia valmistaneen Dagsmark Petfood -yrityksensä. Töitä riittää parin yrityksen hallituksessa, Piettolan tilan retriittikeskuksen ohjaajana sekä yrittäjyyden työelämäprofessorina Turun kauppakorkeakoulussa.

VIESTI VASTAANOTTAJAN MUKAAN.

Työ eri kulttuureista tulevien ihmisten ja eri organisaatiotasoilla työskentelevien kanssa on opettanut KirsiMarja Uralle paljon. Kun samaa asiaa saa ja pitää viestiä eri henkilöstöryhmille, täytyy vuorovaikutus sovittaa vastaanottajan mukaan.

Tämän Ura oppi jo Finnairin muutoksissa 1990-luvulla ja on saanut sittemmin kehittää taitojaan.

TUNTEET VUOROVAIKUTUKSESSA. Kokenut johtaja Laura Strömberg korostaa vuorovaikutuksessa modernia tapaa viestiä. Mitä se hänelle tarkoittaa?

Kirsi-Marja Ura on nähnyt vuorovaikutuksen merkityksen korostuvan varsinkin kasvavissa yrityksissä.

– Tunnepuolen johtaminen, tunteiden jakaminen ja mielen hallinta vaikuttavat valtavasti ihmisen suorituskykyyn. Ne kuuluvat uudenlaiseen johtamiseen.

– Kirjoitan asiasta Toimitusjohtajan päiväkirja -nimisessä LinkedIn-blogissani. Jännitin aluksi tunteideni jakamista, mutta olen saanut siitä valtavasti positiivista palautetta, Strömberg kertoo.

Parhaimmillaan vuorovaikutus onnistuu, ja siitä voi iloita.

– Tehdaskierroksen ja henkilöstöinfon jälkeen ihmiset ovat organisaatiotasosta ja henkilöstöryhmästä riippumatta tulleet innostuneena puhumaan minulle siitä, mitä olen kertonut esimerkiksi yrityksen tulevaisuudesta.

– On hienoa, että ihmiset tuntevat, että minä olen helposti lähestyttävä ja että minulle on helppoa kertoa tärkeistä asioista, Ura sanoo.

MYRSKY SISÄLLÄ, TYYNI VIESTINTÄ. Rohkeus vuorovaikutuksessa merkitsee Laura Strömbergille keskustelua itsensä kanssa ja oman tarinan tunnistamista. ”Omaa

Laura Strömberg on oppinut luomaan luottamuksen ilmapiiriä radikaalistikin vaihtelevissa tilanteissa.

– Kun tulin toimitusjohtajaksi, olin ensimmäisen kerran johtamassa ihmisiä. Kasvuyhtiössä menimme lujaa eteenpäin. Ympäristö oli kova ja herkkä muutoksille.

– Tehtäväni oli olla selkeä henkilöstölle sekä luottamusta ja jopa turvaa tuottava, vaikka tilanteet olivat nuoressa yhtiössä aika radikaaleja, Strömberg muistelee yrittäjyytensä alkuvuosia.

Hän myöntää, ettei henkilöstö saanut nähdä kaikkea, kun hän oli tulipaloja

sammuttamassa. Kasvuyhtiö koki muun muassa kassakriisejä, joista Strömberg ei halunnut kertoa henkilökunnalle.

– Vaikeissa tilanteissä minun piti pystyä kasvamaan itseni kanssa. Työntekijöille piti luoda luottamusta, vaikka oma tasapaino oli aika lailla hakusessa. Viesti henkilöstölle piti olla oikea omasta fiiliksestä huolimatta.

Miten tasapainoilit avoimuuden ja rehellisyyden kanssa?

– Olen luonteeltani avoin ja rehellinen ihminen ja johtajana oma itseni. Siksi en kertonut valkoisia valheita. Jos taloustilanne oli vaikea tai meillä oli laatuongelmia, minun oli pystyttävä viestimään se niin, että kaikkien työpanoksella on tärkeä merkitys menestyksellemme, Strömberg sanoo.

JOHTORYHMÄSSÄ MÄÄRÄTIETOISTA VUOROVAIKUTUSTA. Johtoryhmä- ja hallitustyöskentely vaatii omanlaisiaan vuorovaikutustaitoja. Kirsi-Marja Uran mukaan on oltava kyky esittää oma näkemys ja tuotava oman vastuualueen asiat esille niin, että johto tai hallituksen jäsenet ymmärtävät niiden merkityksen.

– Johdon ja hallituksen huomio on saatava itselle tärkeäksi priorisoimaansa asiaan. Siellä, missä on niiden huomio, siellä tapahtuu muutos. Siksi omalla agendalla pitää olla selkeä näkemys siitä, mikä on tärkeintä, Ura sanoo.

Laura Strömberg korostaa kasvuyhtiön johtoryhmätyöskentelyssä jäsenten keskinäistä avoimuutta. Hän sai johtoryhmässä myös henkilökohtaisen ystävän.

– On tärkeää, että toimitusjohtajalla on läheinen ihminen johdossa, sillä toimitusjohtaja on usein työssään aika yksin.

Toisaalta johtoryhmän ja hallituksen työ ja vuorovaikutus eivät saa mennä liiaksi kaveeraamiseen, vaan siinä on säilytettävä asiallisuus ja ammattimaisuus.

Johdon vastuulla on varmistaa koko yrityksen onnistunut vuorovaikutus. Jos vuorovaikutus epäonnistuu, yritys epäonnistuu strategian toimeenpanossa.

Laura Strömbergille moderni viestintätapa tarkoittaa tunnepuolen johtamista ja tunteiden jakamista.

– Vuorovaikutus on tavoitteiden seurantaa. Ihmisiä organisaation kaikilla tasoilla on ohjattava, korjattava, haastettava, motivoitava, energisoiva ja heille on annettava ohjaavaa palautetta, Ura sanoo.

– Kukaan ei siis saa liikaa kaveerata keskenään, jotta koviakin päätöksiä pystytään tilanteen tullen tekemään, Strömberg sanoo.

HERKKYYTTÄ KULTTUURIEROIHIN.

Koska Ensto toimii 14 maassa ja Etelänapamannerta lukuun ottamatta kaikilla mantereilla, Ura tuntee liki päivittäin monikulttuurisuuden vaatimukset.

– Ruotsalaisten kanssa asioita pitää aidosti pohtia. Puolalaiset eivät näytä sitä, että he ovat herkästi loukkaantuvia. Intialaiset sanovat jees, jees ja sitten on mentävä paikan päälle varmistamaan, että olemmehan me ymmärtäneet asiat samalla tavalla, ja onhan meidän välillämme luottamus, Kirsi-Marja Ura sanoo.

– Onhan tämä aikamoista nöyrtymistä. Kun on kiire ja paineistun, luontainen suomalainen toimintatapani korostuu, ja sitä vastapuoli helposti kavahtaa.

”Vaikeissa tilanteissä piti pystyä kasvamaan itseni kanssa.”

Ura korostaa, että hän tarvitsee moni naisen tiimin, jossa on erilaisia ja eri tavalla käyttäytyviä ihmisiä. Ilman sitä yrityksen kansainvälinen menestys ja uudistuminen ei ole mahdollista.

HENKILÖKOHTAINEN SPARRAAJA AUTTAA. Vuorovaikutuksen sudenkuopista ensim mäinen on se, ettei tunnista omaa käy töstapaansa ja siihen liittyviä riskejä. On riski, jos ihminen kuvittelee olevansa hyvä vuorovaikutuksessa.

Kuvitelmien sijaan on tehtävä jatku via kysymyksiä: Osaanko aistia tilan teen kokonaisuutena? Ovatko kaikki avoimesti mukana vai onko joitakin jän nitteitä? Miten erilaiset luonteet tulevat esille ryhmätilanteessa? Osaanko roh kaista erilaisia ihmisiä oikein?

Pelkkä itsereflektointi ei riitä, vaan organisaatiossa tarvitaan prosessit, joilla varmistetaan onnistunut vuorovaikutus. Enstossa niitä ovat muun muassa määrä välein vuorovaikutuksen onnistumista koskeva henkilöstökysely. Vuorovaiku tuksen onnistumista pohditaan myös kaksi kertaa vuodessa käytävissä kehi tyskeskusteluissa ja esihenkilöitä koulu tetaan leading by coaching ja fluent feed back -vuorovaikutustaitoihin.

– Inklusiivisuuskyselyssämme kysy tään muun muassa kuinka työntekijät tuntevat tulevansa kuulluksi, saavatko he tarpeeksi palautetta ja onko yhtiön vies tintä läpinäkyvää, Ura sanoo.

Lopuksi Ura haluaa kertoa hevo sestaan, hänen henkilökohtaisesta sparraajastaan.

– Hevonen on avoin vuorovaikutus tilanteessa, koska se aistii ihmisen tun teet jo ennakkoon. Hevonen on koko ajan läsnä ja pyrkii tasapainoon. Vuorovaiku tuksessa tärkeintä on se, että on itse fyysi sesti ja henkisesti tasapainossa, läsnä het kessä eikä ajatus harhaile. Kun kehityn hevosen kanssa, opin vuorovaikutustai toja – joka päivä, Ura kertoo.

Tiedätkö kenelle kohdennat mainontaasi?

Lue lisää:

Rohkea ja avoin vuorovaikutus saa tiimin lentoon

Vastavuoroinen avoimuus lisää tiimiin sitoutumista. Virgin Atlanticilla kaupallinen johtaja Juha Järvinen sai tottua erilaiseen yrityskulttuuriin kuin Pohjoismaissa.

Rohkeus, avoimuus ja proaktiivisuus ovat avainsanoja, joilla Juha Järvinen johtaa lentoyhtiö Virgin Atlanticin kaupallisia tiimejä. Yksikkö tuottaa yhtiölle 3,5 miljardin punnan (4,1 miljardia euroa) liikevaihdon ja on miljardi euroa suurempi kuin Järvisen aiemmman työnantajan Finnairin.

– Vuorovaikutus vaatii proaktiivisuutta. Useimmissa kulttuureissa odotetaan, että esihenkilö antaa suunnan. Tämä korostuu erityisesti kohdemarkkinoillamme Afrikassa, Karibialla ja Intiassa. Se ei tarkoita, etteikö keskustelua olisi. Proaktiivisuuden rinnalla esihenkilöltä edellytetään aitoa kykyä kuunnella.

Kun esihenkilö kertoo näkemyksen, muut voivat toki kommentoida sitä, ja ehdotuksesta syntyy keskustelua. Kun keskustelu käynnistyy, brittiläinen yrityskulttuuri nostaa helposti päätään.

– Täällä kannustetaan haastamaan esihenkilöitä ja heidän näkemyksiään. Siitä olen pitänyt. Kannustan ihmisiä haasta-

maan, aktiiviseen keskusteluun ja siihen, että saa olla myös eri mieltä. Tämän kulttuurin levittämisestä olen saanut hyvää palautetta tiimissäni.

Järvinen vastaa muun muassa Virgin Atlanticin reittisuunnittelusta, kumppanuuksista, yritys- ja matkatoimistomyynnistä, sähköisestä myyntikanavasta sekä matkanjärjestäjäja rahtiliiketoiminnasta. Hänen lähitiimiinsä kuuluu seitsemän henkeä, joiden alaisuudessa on noin 600 työntekijää.

SELLAISENA KUIN OLET. Odotukset proaktiivisuudelle ja koko keskustelukulttuurille olivat Järviselle yllätys hänen tullessaan nykyiseen työpaikkaansa. Yrityskulttuuri ja vuorovaikutustavat olivat toisenlaiset kuin hänen aiemmissa pohjoismaisissa työpaikoissaan eli SAS:ssa ja Finnairissa. Niissä Järvinen ehti työskennellä yli kaksi vuosikymmentä.

Virginillä edellytetään, että ihminen tuo itsensä kokonaisena työpaikalle. Tämä tarkoittaa avointa keskustelua yksityiselämästä,

”Yksityiselämän avaaminen oli vapauttavaa.”

Teksti Jukka Nortio

vapaa-ajasta, ystävistä ja perheistä. Työ on samalla hyvin hektistä.

– Keskustelussa korostuu sen intensiivisyys. Siihen pitää osata heittäytyä kokonaan ja pistää koko persoona enemmän ja avoimemmin peliin kuin Suomessa. Täällä odotetaan, että kerrot, mitä olet tehnyt viikonloppuna. Jos et ole siihen valmis, joudut helposti ulkopuoliseksi. Kun tähän tottuu, se on antoisaa.

Vastavuoroinen avoimuus lisää tiimiin sitoutumista, kun kaikki ovat avoimia.

Asialla on myös kääntöpuolensa.

– Jos et pysty sitoutumaan ja sopeutumaan tiimiin, tulee helposti kysymys, oletko siihen oikea henkilö.

YKSITYINEN ON JULKISTA. Suomessa yksityiselämää ja omaa persoonaa suojataan Järvisen mukaan kuin kattilankannella keitosta: kantta nostetaan kattilan päältä hieman, mutta varoen. Näin siksi, että yksityisyyden varjelu on tärkeää suomaiselle.

Oman itsensä avaaminen edellyttää luottamuksen ilmapiiriä, jota johdetaan yrityksen ylimmästä johdosta. Kun Järvinen aloitti työnsä Virgin Atlanticilla, perustaja ja omistaja Sir Richard Branson kehotti häntä kertomaan kaiken itsestään. Tähän kuului myös se, että Järvinen on naimisissa miehen kanssa.

– Yksityiselämän avaaminen kokonaan oli minulle vapauttavaa. Se loi samalla turvallisuuden tunteen koko tiimiimme puhua mistä asiasta vaan. Jokainen voi määrittää itse, mistä haluaa puhua, kun ilmapiirissä on luottamusta, Järvinen sanoo.

Kun Järvinen pohtii, miten vuorovaikutusta voi parantaa organisaatiossa, hän nostaa kolme asiaa.

– Kun käyt henkilökohtaisia keskusteluja, tutustu tiimiläiseen pintaa syvemmälle. Opi aktiiviseen kuunteluun. Luo avoimuutta ja rohkeutta tiimissäsi. Se lisää uskallusta riskinottoon ja parantaa näin myös liiketoimintaa, Järvinen sanoo.

Ja meillä maksat vain haluamastasi kohderyhmästä, myös printissä. Me Otavamedialla tiedämme.

Leena, myös hyvinvointiin hurahtanut kuntonyrkkeilijä yrityksille.otavamedia.fi

Lue lisää:

Mielellä puhutaan ja kuunnellaan

Vuorovaikutus on taito, jonka voi oppia. Mielellä vuorovaikutuksen eteen on tehty töitä jo vuosia.

Liki 26 vuotta kodinkonekaupan johtotehtävissä antavat Esa Silverille perspektiivin, miten työelämä ja siinä tapahtuva vuorovaikutus on muuttunut.

– Johtaminen oli 20–25 vuotta sitten paljon suorempaa, kun esihenkilöt sanoivat, miten tehdään. Nyt nuori sukupolvi vaatii tulla kuulluksi. Heille pitää perustella, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään. Tämä vaatii kuuntelu- ja keskustelutaitoja.

Mielellä on tehty Silverin johdolla kymmenisen vuotta määrätietoista työtä arjen vaikeiden tilanteiden kohtaamisen parissa. Koulutus käynnistyi johtoryhmästä ja laajeni sitten kaikkiin esihenkilöihin.

– Halusimme kehittää arkisia kohtaamisia niin, että henkilöiden käymät keskustelut olisivat mahdollisimman rakentavia ja johtaisivat tuloksiin eli niin, että asiat ratkaistaan.

Vuorovaikutus on taito, jonka voi oppia. Sen ensimmäinen askel on itsetuntemus, omien ominaisuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen. Kun niistä on tietoinen, on helpompi tutustua muihin ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa vuorovaikutuksen avulla.

ISO KORVA, PIENI SUU. Vuorovaikutuksessa pätee 80/20-sääntö, jossa 80 prosenttia on kuuntelua.

– Ei voi olla kuuntelevinaan. Toinen kyllä vaistoaa, jos ei ole mukana.

Kuunteluun liittyvät myös avoimet kysymykset. Keskustelussa kysytään miten, miksi, mikä ja missä.

Tiesitkö tämän?

Saksalainen Miele on perheomisteinen yhtiö: Mielen perhe omistaa siitä 51 ja Zinkannin perhe 49 prosenttia.

Koulutuksen alussa henkilöistä tehtiin persoonallisuusanalyysi, joka perustuu Thomas–Kilmannin Conflict Mode Instrument -malliin. Se on kehitetty mittaamaan yksilön reagointia konfliktitilanteisiin.

– Tutkimme itseämme niin, että osaamme ottaa keskusteltaessa oikeat asiat toisissamme huomioon. Esimerkiksi, miten lähestyä toista ja miten saan viestin hyvin perille. Toisten kanssa voi mennä suoraan asiaan ja toisen kanssa pitää hieman lämmitellä, Silver kertoo.

Avoimet kysymykset avaavat keskustelua jatkokysymyksille ja valottavat keskustelukumppanin ajattelua huomattavasti paremmin kuin suljetut kyllätai ei-vastaukset.

Tarkentavat kysymykset ovat tärkeitä, jotta keskustelusta saadaan mahdollisimman aukottomia vastauksia. Pöytäkirjan pitäminen ja päätösten läpikäynti yhdessä kuuluvat hyvään keskusteluun.

JOKAISESSA ON EMPATIAA. Esihenkilön pitää olla aidosti kiinnostunut ihmisistä. Tähän liittyy kiinteästi toisten huomioon ottaminen ja kunnioittaminen sekä erilaisuuden aito hyväksyminen.

– Vuorovaikutus on vaikeaa, jos ei ole empaattisuutta, Silver sanoo ja jatkaa, että

Teksti Jukka Nortio Kuva Miele

jokaisessa ihmisessä on ainakin hitunen empatiaa. Empaattisuus on ominaisuus, jota ei voi oppia tai lisätä, mutta aitoa kuuntelemista ja vuorovaikutusta voi.

Silverillä on asiasta omakohtaista kokemusta.

– Nopeatempoisena myyntihenkilönä olen joutunut opettelemaan uusia asioita. Olen joutunut vetämään suitsia taakse ja käymään keskusteluja siitä, minkälainen persoona olen ja mitä minun pitää huomioida vuorovaikutustilanteissa.

Silverille oma kehittyminen on lisännyt motivaatiota ja onnistumisen iloa. Ymmärrys uuden toimintatavan oikeellisuudesta on vahvistunut. Vuorovaikutuksen kulttuuri johtaa kaikin puolin parempiin tuloksiin.

– Minulle on tärkeää, että työntekijämme voivat paremmin.

HARJOITTELULLA MESTARIKSI. Vuorovaikutusta ei opi ilman harjoittelua.

– Keskustelun pitää olla avointa ja rehellistä vaikeissasikin tilanteissa. Kun ongelmia on, ne pitää avata ja käsitellä, Silver sanoo.

Kuuntelemisen ja kunnioittamisen kulttuuri luovat luottamuksen ilmapiiriä työyhteisöön. Ne vaikuttavat suoraan ihmisten motivaatioon tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Yritys menestyy.

Motivoituneet työntekijät ovat tyytyväisiä työssään ja pysyvät työpaikassaan. Mielellä tämä näkyy keskimäärin yli kymmenen vuoden työurina.

Miele Suomen toimitusjohtaja

Esa Silver muistuttaa vuorovaikutuksen

80/20 -säännöstä: kuuntele 80 prosenttia ja puhu 20 prosenttia ajasta.

TUNTEET PINTAAN. Tunteiden näyttäminen ja niiden kohtaaminen on tärkeä osa vuorovaikutusta. Silver korostaa herkkyyden näyttämistä. Esihenkilö näyttää esimerkillään tätä puoltaan.

– Kaikki, mikä on inhimillistä, tuo syvyyttä vuorovaikutukseen. Kun tunteet tulevat esiin, se luo aitoa vuorovaikutusta.

Viesti menee paremmin perille, jos tunteet tuodaan esille oikeaan aikaan ja luontaisesti. Se auttaa vastaanottajaa ymmärtämään, että puhuja on tosissaan.

Minulle on

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat puhuvat myynnin ja markkinoinnin roolista.

Valta asiakkaille

Asuntosijoitusyhtiö Kojamo käänsi asuntovuokrauksen päälaelleen antamalla asukkaille vallan valita kotinsa. Riski kannatti.

Vuonna 2018 pörssiin listautunut Kojamo on asuntosijoitusyhtiö, jonka tapa lähestyä vuokramarkkinoita eroaa merkittävästi perinteisestä.

Tänä vuonna 55 vuotta täyttänyt yhtiö on ehtinyt olla mukana kaikissa asumisen muodoissa. Kojamo uudisti strategiansa vuonna 2012, jolloin se päätti keskittyä markkinaehtoiseen toimintaan ja lähestyä asumisen brändäystä palvelumuotoilun kautta. Tavoitteena on olla asukkaan ykkösvalinta.

− Se on oikeastaan hyvin erilainen tahtotila kuin se, että haluamme asiakkaiden olevan tyytyväisiä, huomauttaa Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen.

Perinteisesti vuokranantaja on valinnut vuokralaisen tämän jättämän hakemuksen

perusteella. Kojamo käänsi ajatuksen päälaelleen, sillä vuokralainen voi valita mieleisensä asunnon vuonna 2015 avatusta verkkokaupasta.

− Totesimme, että jotta voimme olla asiakkaiden ykkösvalinta, tämä pitää kääntää niin, että asiakkaat valitsevat meidät. Kojamo on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö sijoituskiinteistöjen käyvällä arvolla mitattuna. Niemisen mukaan suuri koko tuo asumisturvaa: yhtiö ei ole menossa minnekään, eikä asukkaiden tarvitse pelätä kotiensa menevän myyntiin. Isolla yhtiöllä on myös hiotut prosessit ja toimivat kumppanuudet.

− Totta kai meilläkin tulee niitä tilanteita, että aamun aikana on tullut puoli metriä lunta. Silloin meidänkin pihalla on sama

”Toiminta pitää kääntää niin, että

meidät.”

Teksti Henni Jääskeläinen Kuvat Roni Rekomaa ja Kojamo

On eri asia olla asiakkaan ykkösvalinta kuin pitää heidät tyytyväisinä, sanoo Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen.

määrä lunta, ja siinä menee hetki, että se saadaan pois. Realismi on realismia, mutta isossa kuvassa me pystymme viemään asioita eri lailla eteenpäin, Nieminen sanoo.

OMISTAMINEN EI ITSEISARVO. Kojamolla on tällä hetkellä hieman yli 40 000 asunnon portfolio. Toiminta on keskittynyt kasvukeskuksiin: valtaosa asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa, mutta niitä on paljon myös Tampereen ja Turun seuduilla sekä esimerkiksi Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Suomi on kaupungistumisessa verrokkimaita jäljessä, joten kasvukeskusten odotetaan kasvavan tulevina vuosina edelleen. Yleinen trendi on myös se, että mitä suurempia kaupungeista tulee, sitä enemmän niissä asutaan vuokralla. Lisäksi tyypillisesti vuokralla asuvien pienten yhden ja kahden hengen kotitalouksien osuus kasvaa.

Nieminen näkee myös ihmisten ajattelutavassa muutoksen. Suomea on perinteisesti pidetty omistusasumisen maana, mutta yhä useampi ei halua taakakseen isoa asuntolainaa. Moni haluaa myös pystyä liikkumaan vapaammin töiden ja opiskeluiden perässä.

− Vanha ajattelutapa, jonka mukaan vuokralle joudutaan ja omistusasuntoon päästään, on muuttunut. Omistaminen ei ole enää itseisarvo, Nieminen sanoo.

− Kyllä me yllättävän paljon saamme asiakkaita, jotka olisivat varsin kykeneviä ostamaan asunnon, mutta eivät halua.

VUOKRA-ASUNTO VERKKOKAUPASTA. Kojamon kaikkia asuntoja markkinoidaan Lumobrändin alla. Aiemmin rinnalla kulki myös

VVO-brändi, mutta strategisten muutosten jälkeen se sulautui Lumoon.

Lumo syntyi vuonna 2014.

− Se oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa on tehty asumisen brändäystä palvelumuotoilun kautta, Nieminen sanoo.

Lumo-verkkokaupasta asiakas voi valita mieleisensä asunnon, maksaa varausmaksun, käydä katsomassa asuntoa ja tehdä sen jälkeen lopullisen valinnan.

− Kun lähdimme verkkokauppaan, annoimme asiakkaalle vallan. Samalla päätimme olla kysymättä niin paljon, Nieminen sanoo.

− Siinä maailmassa, jossa otetaan vastaan pitkiä hakemuksia, kysytään kultakalan lempinimi ja kaikki mahdollinen, tiedetään asiakkaasta paljon enemmän. Mekin pohdimme, minkälainen riski se on.

Niemisen mukaan data kuitenkin näyttää, että verkkokaupan kautta tulleiden asiakkaiden maksukäyttäytyminen on ollut parempi ja NPS korkeampi.

− Näyttää jopa, että mitä paremmin ihminen tienaa, sitä vähemmän hän on halukas avaamaan sitä.

ARVOA VASTUULLISUUDELLA. Kojamo haluaa tarjota asiakkailleen lisäarvoa myös kehittämällä palveluitaan koko ajan. Jatkuvia kehityskohteita ovat esimerkiksi asukkaiden yhteiset tilat ja digitaaliset palvelut. Asukkaille on tarjolla esimerkiksi My Lumo -sovellus, jolla saa nopeasti apua.

Sovelluksella voi esimerkiksi tilata kodinkoneen tai erilaisia palveluita ympäri vuorokauden. Viesteihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti.

Kojamon kaikki asunnot kuuluvat Lumo-brändin alle.

Niemisen mukaan My Lumoa käyttää tällä hetkellä aktiivisesti 87 prosenttia asukkaista.

− Olemme saaneet myös senioriasiakkaat hyvin digitaalisten palveluiden pariin, Nieminen kertoo.

Kaikkiin Lumo-koteihin kuuluu myös tiettyjä etuja, kuten laajakaista ja mahdollisuus pitää lemmikkiä. Esimerkiksi kaupungista toiseen muuttavalle asiakkaalle on tarjolla mahdollisuus hankkia astianpesukone kuukausimaksulla tai muuttoapua.

Yhtenä asiakasetuna voi nähdä vastuullisuuden, johon Kojamo panostaa. Niemisen mukaan yhtiön hiilidioksidipäästöt ovat puolittuneet muutamassa vuodessa.

Kojamolla on esimerkiksi 28 000 asuntoa, joissa tekoäly ohjaa lämmitystä. Asuntojen ulkopuolella on lämpötilaa seuraavia senso-

reita. Niiden ja sääennusteiden avulla tekoäly pystyy lämmittämään asuntoa jo ennen kuin on kylmä. Tavallinen lämmitysjärjestelmä kytkeytyy päälle vasta, kun asunto on jo viilennyt.

Yhtiön tavoitteena oli vähentää koko kiinteistöportfolionsa päästöjä vähintään neljä prosenttia vuosittain vuoden 2025 loppuun asti. Tavoite ylittyi kuitenkin jo vuonna 2022, jolloin asuntokohtainen päästövähennys oli 9,4 prosenttia. Asiakkaille on tarjolla esimerkiksi mobiilipalvelu, jolla voi nollata oman lämmityksen hiilijalanjälkensä. Se maksaa 14 euroa vuodessa.

− Joku kilpailee sillä, että vuokraa mahdollisimman halvalla. Joku kilpailee sillä, että yrittää rakentaa asiakastyytyväisyyttä ja tuoda asiakkaille lisäarvoa, josta asukkaat ovat valmiita maksamaan. Me valitsimme sen jälkimmäisen.

Työmatkustamisen viimeisimmät käänteet ja ajankohtaiset trendit.

Vuorovaikutus

Teema

Videokokous ei korvaa oikeaa läsnäoloa

Videopalaverit helpottavat yhteydenpitoa ihmisten välillä, mutta eivät korvaa sosiaalisen läsnäolon tunnetta, sanoo videopalaverien vuorovaikutusta tutkinut Jonna Koponen.

Teksti Timo Kiiski Kuva iStockphoto

Akatemiatutkija Jonna Koponen ItäSuomen yliopistosta oli mukana tutkimuksessa, jossa haasteltiin suomalaisia myynnin asiantuntijoita ja heidän kansainvälisiä asiakkaitaan. Tutkimus paljasti kulttuurieroja asenteissa videopalavereihin. Tutkimuksessa oli mukana toimialoja laidasta laitaan, ITpuolelta kemianteollisuuteen ja terveysteknologian yrityksiin.

– Suomalaiset ovat jo tottuneet käyttämään videoteknologiaa, ja siksi myös asenne on positiivisempi. Sen sijaan esimerkiksi Singaporessa saattoi käydä niinkin, että he eivät aluksi lähteneet ollenkaan hoitamaan asioita videopalaverien kautta, Koponen sanoo.

ALOITUS LIVENÄ. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuonna 2021, eikä Koposella ole tuoreinta tietoa tutkimukseen osallistuneiden suomalaisten myyntiammattilaisten paluusta livetapaamisiin pandemiarajoitusten jälkeen. Tuoreemman MMA:n Myynti & markkinointi 2023 -barometrin mukaan

peräti 45 prosenttia asiakastapaamisista tapahtuu tällä hetkellä etänä.

– Videoalustoilla liiketoimintaan ja sen myyntiin liittyvien tietojen jakaminen on tehokasta, kun niitä voi jakaa niin monin tavoin: puheella, kuvalla ja dokumenteilla. Haittapuoli taas on se, että videopohjainen vuorovaikutus heikentää sosiaalisen läsnäolon tuntua. Nämä vaikutukset ilmenivät erityisesti kohdattaessa asiakkaita esimerkiksi monista korkean viestintäkontekstin kulttuureista. Tällaisia ovat monet Aasian maat, joissa viestinnän tilanneyhteys ja viestijöiden väliset suhteet ovat merkittäviä viestin ymmärtämisessä ja tulkinnassa, Koponen sanoo.

Koposen mielestä etäpalavereja ei kuitenkaan pitäisi asettaa vastakkain livetapaamisten kanssa: molemmissa on vahvuutensa.

– Projektien aloituspalaverit esimerkiksi on ehkä syytä järjestää livetapaamisina, jos vain mahdollista. Fyysinen kohtaaminen heti projektin alussa auttaa porukkaa tutustumaan keskenään ja rakentamaan luottamusta toistensa välille.

”Videoalustoilla tietojen jakaminen on tehokasta.”

Kamerat päälle

KUOPIOLAINEN KIHO oy myy työn- ja kalustonhallinnan samaan sovellukseen integroivaa ratkaisua kaikenkokoisille yrityksille. Asiakkaat toimivat muun muassa maanrakennuksen, puun korjuun ja kiinteistönhoidon aloilla. Markkina-alueena on koko Suomi.

Kun myyjälle voi tulla satojakin kilometrejä matkaa asiakkaan luokse, on kätevää, että osan tapaamisista voi järjestää etänä.

– Myyjät saavat itsenäisesti päättää, milloin pidetään videopalaveri ja milloin tavataan livenä. Isommissa asiakkuuksissa osa palavereista järjestetään tyypillisesti etänä, mutta myös livetapaamiset ovat isossa roolissa myyntiprosessissa, sanoo varatoimitusjohtaja Mia Pyykönen.

Videopalaverien vahvuutena Pyykönen pitää ensisijaisesti sitä, että ne pystytään sopimaan melko matalalla kynnyksellä ja nopealla aikataululla.

– Heikkous taas on se, että vuorovaikutuksesta jää iso osa kokematta: etenkin, jos et pidä kameraa päällä. Me Kihossa pidämme aina kamerat videopalavereissa päällä ja voimme pyytää asiakastakin tekemään niin, mutta tietenkään emme voi siihen ketään pakottaa, Pyykönen sanoo.

Kuopiolainen Istekki oy myy terveydenhuollon it-teknologiaansa julkisomisteisille suomalaisille organisaatioille. Työntekijöitä on 1 450, ja tiimit toimivat useilla paikkakunnilla. Valtaosa tapaamisista tapahtuu verkossa. – Korona-aikanakin pyrimme kuitenkin järjestämään ensitapaamiset kasvokkain: ideointi ja ongelmanratkaisut tehdään lähipalavereissa. Vuorovaikutusta videokokouksissakin voidaan kuitenkin parantaa, kun kaikki pitävät koko ajan kamerat ja mikrofonit auki, toimitusjohtaja Lasse Koskivuori sanoo.

Sekä etä- että livepalavereissa on omat vahvuutensa.

Mitä myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset tekevät vapaa-ajallaan?

Mekka meren äärellä

Myyntipäällikkönä rakennusalalla toimivan Markku Castrénin työ on pitkälti puhumista. Vapaa-aikana hän heittääkin mieluummin virveliä kuin juttua. Kala-apaja löytyy vartin päästä kotoa.

Teksti Hanna Ojanpää Kuvat Johanna Erjonsalo

Kopparnäsin virkistysalueella Inkoossa eteen valkenee niin upea merinäkymä, että se pistää ensikertalaisen hiljaiseksi. Vain jokunen purjevene lipuu ulapalla, ja taivaalla liitelevät lokit. Joutsenet pesiytyvät lahden matalille rannoille, ja merikotkiakin on paikalla nähty. Ei ihme, että siuntiolainen Markku Castrén viihtyy täällä vapoineen.

– Ahventa ja haukea, keväisin ja syksyisin siikaa, hän luettelee saaliitaan.

– Viime vuonna joku nappasi täällä taimenen, ja heitin heti perään. Ensimmäisellä heitolla tärppäsi itselläkin, mutta päästin kalan takaisin veteen.

Castrénin motto on nimittäin, että kotiin viedään vain kolme kalaa, jotka riittävät ruokakalaksi, ja pakkaseen hän ei kaloja jemmaa. Rutiinitkin ovat samat: kolme onkea pystyyn ja repussa eväät – ruisleipää ja kahvia –, pihdit, puukko ja muovipussi kaloja varten, muuttolintujen aikaan myös kiikarit.

– Jos totta puhutaan, en käy täällä saaliin takia. Tärkeintä on, että saan olla yksin luonnon rauhassa, Castrén toteaa.

En käy täällä saaliin takia.

Markku Castrén käy kalassa toisinaan jo aamulla ennen työpäivää.

HILJAINEN VASTAPAINO. Juuri hiljaisuus on Castrénille parasta vastapainoa sosiaaliselle työlle. Koko työuransa, nelisenkymmentä vuotta, hän on ollut rakennusalan myyntitöissä ja puolet siitä MMA Helsingin hallituksessa ja valtuustossa.

– Viimeiset kuusi vuotta olen toiminut myymäläpäällikkönä Espoon Finnoon RTV:ssä. Vaikka teemmekin tiiminä töitä, on myyntityö myös yksinäistä hommaa. Siinä piileekin mielestäni MMA:n yksi tärkeä tehtävä: toimia ihmisiä yhdistävänä verkostona. Minulle luottamustoiminta on ollut harrastus, josta ensi vuoden aikana siirryn rivijäseneksi. Tehtävä suoritettu, Castrén myhäilee.

Samalla hän pohtii, että työelämä on muuttunut viimeisten kymmenen–kahdenkymmenen vuoden aikana. Jos silloin puhuttiin kiireestä, niin eipä paljon tiedetty siitä mitään. Castrén osoittaa ulapalla ja toteaa, että täällä työasioita ei tule mietittyä. Puhelimensakin hän pitää taskussa äänettömällä.

– Toki täälläkin on usein paljon porukkaa, ja ohimennen jutellaan keleistä ja kalaonnesta, mutta juttusille ei tarvitse jäädä, Castrén tietää.

Aamuvirkku Castrén käy kalassa joskus jopa ennen työpäivää.

– Onhan se ihan eri fiilis lähteä täältä päivään kuin juoda pannullinen kahvia kotona, hän naurahtaa.

TAVOILLEEN USKOLLINEN. Kalastus on Castrénille ympärivuotinen ja pitkäaikainen harrastus. Jäiden lähtöjen jälkeen hän käy kalassa pari kertaa viikossa, lomilla joka päivä. Varsinkin viikonloppuisin ja pyhinä ranta täyttyy nopeasti. Toisena pääsiäispäi-

vänä Castrénille ei löytynyt paikkaa, kun hän saapui aamuyhdeksältä. Mutta siihen oli silloin hyvä syy.

– Ajelin kohti rantaa, kun näin tienposkessa möykyn. En ollut uskoa silmiäni, kun möykky paljastui kuutiksi. Jäin siihen sen kaveriksi odottelemaan, että Korkeasaaresta tultiin se hakemaan. Ilokseni kuutti on sittemmin vapautettu takaisin mereen. Viimeiset neljä talvea Castrén on löytänyt itsensä myös pilkkimästä Tammisaaren mökillä himopilkkijäksi osoittautuneen vaimonsa kanssa. Siellä hän laskee kesällä omille vesilleen verkkoja ja uistelee.

– Lapissakin olen joskus käynyt kalassa, ja vene on aina valmiina trailerin päällä, mutta kahteen vuoteen en ole sitä vesille laskenut. Tänne on niin helppo tulla, kun matkaa kotoa kertyy vain viitisentoista minuuttia. Ihan älyttömällä säällä en kuitenkaan kalaan lähde, paitsi siika-aikaan, Castrén kertoo.

– Toista oli ennen vuoden 1996 viehelakia. Silloin virveliä ei saanut heitellä ihan missä vaan. Sen seurauksena olen käynyt hakemassa virvelini Tammisaaren poliisilta, kun olin eksynyt väärille vesille. Nykyään kalastuskortilla voi heitellä Etelä-Suomessa virveliä melkein missä vaan, hän paljastaa.

Kyseinen virveli on jo historiaa, mutta kalastuskauppiaan unelma-asiakasta Castrénista tuskin tulee. Nykyisiin virveleihinsä hän on merkinnyt taimenen ja lohen pyyntimitat, ihan varmuuden vuoksi. – Vanhoja luottopelejäni eivät uudet korvaa. Sillä saat, millä yrität ja minä tiedän, millä mitäkin saan. Ja onhan niitä karkuun päässeitäkin, mutta eipä niistä sen enempää, kalamies päättää.

”Kalastus on harrastus.”ympärivuotinen

Castrén nauttii vapaa-ajallaan hiljaisuudesta, koska hänen työnsä on sosiaalista.

Markku Castrén

• Myymäläpäällikkö, RTV-Yhtymä

• MMA-Helsinki, hallituksen ja valtuuston jäsen

• Naimisissa, neljä aikuista lasta, kohta viisi lastenlasta

• Asuu Siuntiossa

• Harrastaa kalastusta, pihalla puuhastelua, mökkeilyä, moottoripyöräilyä, vanhoja autoja

Markun herkut

VOISSA PAISTETTU siikafile. Savustettu ahven. Graavattu taimen. Uudet, oman maan perunat sekä porkkanat ja herneet. Jälkiruoaksi mansikoita.

– Kerran erehdyin tekemään pestosiikaa. Vaimolla oli hyvä resepti, mutta päätin sitä kuitenkin soveltaa. Mittasuhteet menivät sitten ihan pieleen, kun laitoin puolen kilon siian päälle purkillisen pestoa. Sen jälkeen olen pysytellyt tutuissa ja turvallisissa herkuissani, Markku Castrén toteaa.

Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla.

Vuorovaikutus

Myös pomo tarvitsee tukea

Voidakseen pitää huolta työyhteisönsä hyvinvoinnista esihenkilön täytyy tunnistaa ajoissa myös omien voimiensa rajat ja hakea tarvittaessa jaksamiseensa apua, korostavat Työterveyslaitoksen johtamisen asiantuntijat Jari Hakanen ja Peter Peitsalo.

Valmentavan ja palvelevan johtamisen korostuminen sekä työelämän nopeat muutokset pistävät tämän päivän esihenkilön yhä kovemman paineen alle. – Usein esihenkilöiden jaksamisen ongelmat liittyvät oman organisaation tilanteeseen: samassa työyhteisössä stressistä kärsiviä esihenkilöitä on enemmän kuin yksi. Tämän takia esihenkilöiden pitäisi pystyä keskustelemaan jaksamisestaan avoimesti keskenään. Rohkeutta se tietysti vaatii, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hakasen mukaan nopeasti muuttuvassa työelämässä ongelmia tulee ennen kaikkea siitä, että esihenkilöille ei anneta riittävästi aikaa johtamiseen.

– Muiden tehtävien lisääntyessä työntekijöiden johtaminen jää esihenkilön viimeiseksi hommaksi: sitä tehdään, jos siihen jää aikaa, hän sanoo.

SEURAA STRESSIREAKTIOITASI. Varsinkin myynnin ja markkinoinnin aloilla vallitsee kilpailun kulttuuri, niin esihenkilöiden kuin työntekijöidenkin kesken. – Usein tälle annetaan ulospäin positiivinen sisältö ja puhutaan toverillisesta kilpailusta. Oikeasti kilpailullisuus organisaation kulttuurina on työhyvinvoinnin kannalta haitallista. Parempia työn imun lähteitä niin henkilöstössä kuin johdossakin on toisten tukeminen, Hakanen sanoo. Myös Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Peter Peitsalo peräänkuulut-

Teksti Timo Kiiski Kuva iStockphoto

Teema

taa enemmän kollegiaalista tukea esihenkilöllekin, niin työntekijöiltä kuin toisilta esihenkilöiltä.

– Tukea jaksamiseen voi hakea myös verkostoitumalla oman työpaikan ulkopuolisten kollegoiden kanssa, hän sanoo. Esihenkilön jaksamisen avaintekijöitä on myös oma arki työelämän ulkopuolella.

– Perhe-elämällä ja harrastuksilla on suuri merkitys. Elämässä on tärkeää olla myös liikuntaa, lepoa ja unta sopivassa suhteessa. Omia stressireaktioita kannattaa seurata. Joku reagoi heräilemällä aamuöisin, toisella taas on vaikeuksia päästä uneen. Monella stressi näyttäytyy yleisenä jaksamattomuutena: aiemmin aktiivisesti urheillut esihenkilö ei enää jaksa harrastaa liikuntaa eikä nähdä enää ystäviäänkään, Peitsalo luettelee.

TARVITTAESSA AMMATTIAPUA. Peitsalon mukaan onkin tärkeää hakea apua jaksamiseensa jo ennen kuin stressi syvenee suoranaiseksi työuupumukseksi.

– Stressaaville työasioille pitää hakea vastapainoa asioista, jotka antavat energiaa ja iloa myös työhön. Myös oikeasti avoin työkulttuuri on todella tärkeää. Pitää voida sanoa ääneen ja miettiä ratkaisuja yhdessä, jos työssä on liikaa kuormitusta.

Hakanen kannustaa esihenkilöitä myös luottamaan mahdollisimman paljon työntekijöihinsä.

– Mitä enemmän johtaja satsaa hyvään vuorovaikutukseen työyhteisössään, sitä enemmän hän kokee positiivisia tunteita

myös omassa työssään. Jaksava esihenkilö on työyhteisön paras tuki, mutta sama pätee myös toisinpäin, Hakanen sanoo. Peitsalo korostaa, että varsinkin myynnin ja markkinoinnin maailmassa esihenkilön on itse päätettävä rajoistaan.

Jo ammattimaisesti toimivien valmentajien coaching-ajattelutavan lähtökohtana on se, että asiakas on vastuussa omista valinnoistaan.

–Toki esihenkilökään ei voi päättää kaikesta itse, mutta aika paljosta voi. Hän voi hyvin usein varmasti itse päättää, vastaako sähköposteihin ja katsooko jatkuvasti puhelinta myös vapaa-ajallaan ja lomillaan. Jos näistä päätöksiä ei voi tehdä täysin itsenäisesti, niitä olisi tärkeää miettiä yhdessä työpaikalla. Koska me emme kuitenkaan aina voi työn stressiä kokonaan poistaa, meidän pitäisi pystyä miettimään myös siitä palautumista mahdollisimman hyvin, Peitsalo sanoo.

Peitsalo muistuttaa, että esihenkilö voi hakea myös ammattimaista keskusteluapua, jos tuntuu siltä, ettei asioita voi jakaa omalla työpaikalla tai toisten pomokollegoiden kesken.

– Kansainvälisen coaching-yhdistyksen Suomen-yksikkö ICF Finland ja myös Suomen Coaching-yhdistys ylläpitävät listoja ”coacheista”, joista varmasti jokainen löytää itselleen sopivan avun. Jos stressi on kuitenkin syventynyt jo työuupumukseksi, tarvitaan valmentajan sijasta jo terveydenhuollon ammattilaista, Peitsalo korostaa.

”Jaksava esihenkilö on työyhteisön paras tuki, mutta sama pätee myös toisinpäin."

54

MMA:N KUULUMISIA

Ikäsyrjintä näkyy myynnin ja markkinoinnin aloilla.

MMA palvelee

56

LAKIPALVELU

APUNASI

Jokainen voi vaikuttaa hyvään työilmapiiriin.

58 KYSY

TYÖELÄMÄSTÄ

Mitä teen, jos sain mielestäni aiheettoman varoituksen?

62

JÄSENETUMME

MMA:n jäsenet saavat räätälöityä tukea työelämään.

Leipää ja sirkushuveja rakkaudesta lajiin

MMA:N MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Mari Niemi rakastaa tapahtumien järjestämistä. Hän painottaa, että onnistunut tapahtuma on paljon enemmän kuin vain ohjelman suunnittelua.

– Olen aina sanonut, että hyvä tapahtuma on leipää ja sirkushuveja eli tarjoaa kävijöilleen sekä hyötyä että elämyksiä. Se ruokkii kaikkia aisteja – makunystyröistä visuaaliseen silmään.

Kohtaamisilla on nyt erityisen suuri merkitys. Vuorovaikutustilanteet ovat tapahtumien arvokkainta antia. Ne luovat mahdollisuuksia aidolle kohtaamiselle.

Mari kuvailee tapahtuman järjestämistä kiehtovaksi, mutta haastavaksi tehtäväksi. Tapahtuma on palvelumuotoilun piiriin kuuluva kokonaisuus aina kutsusta jälkimarkkinointiin, ja kävijän polku on pidettävä mielessä alusta loppuun.

– Tapahtuman järjestäminen vaatii monien lankojen käsissä pitelyä. Minulle yksityiskohdat merkitsevät

paljon, vaikka suuri linja ja päätavoite pitää olla selkeänä mielessä koko ajan.

Hyvä tiimi on avain menestykseen. Tapahtumat on jaettu kategorioihin, ja vastuita niiden vetämisessä on jaettu. MMA:n itse järjestämissä huipputapahtumissa korostuu vuorovaikutus ja se, että webinaariin livenä osallistuminen on aina ainutlaatuinen kokemus. Tapahtumia järjestetään myös yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tapahtumien lisäksi Marin hyppysissä ovat muun muassa jäsenkirjeet (viestintä) ja markkinointikampanjat. Vapaa-ajallaan hän jättää läppärin rauhaan ja suuntaa kuntosalille tai koirien kanssa metsälenkille. Marin hellässä huomassa puutarhan kukkaset ja kasvihuoneen vihannekset kukoistavat, ja iltaisin käsiin tarttuu joko kudin tai virkkuukoukku. Ensimmäinen villapaita syksylle on jo vinhaa vauhtia valmistumassa.

Roni Rekomaa

PINNALLA

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:ssa tapahtuu.

Ikäsyrjintä hankaloittaa työllistymistä

MMA:n ikäsyrjintäkysely

Kysely tehtiin 28.5.–3.6.2024, ja siinä kartoitettiin yli 55-vuotiaiden MMA:n työmarkkinoilla olevien jäsenten kokemuksia ikäsyrjinnästä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 586 MMA:n jäsentä.

USEIN HAKIJAT eivät pääse edes haastatteluun, ja työhakemuksia seulova tekoäly hylkää ikääntyneet hakijat jo prosessin alussa.

– Ikäsyrjintä on todellinen haaste työmarkkinoilla. Moni kokenut ammattilainen jää ilman mahdollisuutta, vaikka heillä olisi paljon annettavaa, toteaa MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki

Kysely paljasti myös, että yli kolmannes vastaajista on kokenut ikäsyrjintää työpaikallaan. Toisaalta kaksi kolmasosaa vastaajista ei ole kokenut syrjintää, mikä viittaa siihen, että tilanne vaihtelee suuresti työpaikasta toiseen.

Kokeneet työntekijät tuovat arvokasta osaamista työpaikoille, ja heidän sitoutumisensa työhön on vankkaa. Työnantajien tulisi hyödyntää eri-ikäisten työntekijöiden osaamista ja kokemusta.

– Kokeneet työntekijät tulisi nähdä voimavarana, ei rasitteena, Hovinmäki korostaa.

Kolmannes kyselyyn vastanneista olisi kiinnostunut vaihtoehtoisesti myös lyhennetystä työviikosta tai pidempien vapaajaksojen ja työn yhdistämisestä. Keventämällä työtä yhä useampi jaksaisi myös työskennellä pidempään. Työurien pidentämiseksi MMA kehottaa työnantajia tarjoamaan konkarityöntekijöille

enemmän myös esimerkiksi osaaikatyötä tai projektityötä.

Valitettavan usein kyselyn avoimissa vastauksissa toistui se, että muutosneuvotteluissa erinomaista tulosta tehneitä vanhempia työntekijöitä on irtisanottu nuorten kollegojen sijaan. Lisäksi vaikka ikäsyrjintä on nostettu puheeksi, asiaa ei näytetä osaavan käsitellä työyhteisöissä kovin hyvin.

– Me MMA:ssa näemme tärkeäksi, että samalla tavalla kuin palkasta puhuminen myös ikäkeskustelun tulisi olla avointa työpaikoilla. Vain nostamalla epäkohdat puheeksi on mahdollista parantaa toimintaa, Hovinmäki painottaa.

Suomen Paras Myyntiorganisaatio -kilpailu on kaikille yrityksille avoin, ja sen osallistujat valitaan verkossa annettavien yritysehdotusten, yritysten omaehtoisten ilmoittautumisien sekä asiantuntijaraadin kartoituksen perusteella. Kilpailu järjestettiin nyt neljättätoista kertaa.

iLOQ ja Fonecta parhaat myyntiorganisaatiot

Suomen vuoden 2023 parhaat myyntiorganisaatiot olivat iLOQ ja Fonecta. Voittajat palkittiin kesäkuussa Helsingissä.

iLOQ Oy ja Fonecta Oy on valittu vuoden 2023 parhaiksi myyntiorganisaatioiksi. MMA oli kilpailun järjestäjäkumppani tänäkin vuonna.

KILPAILUN TAVOITTEENA on edistää myyntikulttuuria ja lisätä myyntija markkinointityön arvostusta Suomessa.

– MMA on ollut kilpailun tukijana jo usean vuoden ajan. Tämä on erinomainen tapa vaikuttaa myynnin arvostuksen nousuun ja nostaa esiin menestyviä myyntiorganisaatioita nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, summaa MMA:n johtaja Tuula Sirén Kilpailussa korostettiin molempien voittajayritysten innovatiivisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Yritykset ovat osoittaneet erinomaista kykyä mukautua ja kasvaa haastavassa markkinatilanteessa sekä näyttä-

neet, miten korkeatasoista myyntityötä Suomessa tehdään.

iLOQ sai tunnustusta erityisesti toimialan käytäntöjä uudistavista innovatiivisista ratkaisuista ja jälleenmyyntiverkoston kehittämisestä.

– Kaupallisen menestymisen ytimessä on erinomainen ratkaisu yhdistettynä ahkeraan yhteistyöhön jälleenmyyntikanavan ja loppuasiakkaiden kanssa, kertoo arviointiraadin jäsen Ilari Tervonen Suomen Digimarkkinointi Oy:stä.

Fonectan valintaperusteena puolestaan oli kaupallisen toiminnan uudistaminen entistä asiakaslähtöisemmäksi sekä monipuolinen myyn-

nin ja markkinoinnin toimintatapojen kehittäminen.

– Fonecta on myös lähtenyt rohkeasti kehittämään tekoälyn hyödyntämistä ja tulokset ovat olleet rohkaisevia, Pekka Töytäri Aalto-yliopistosta tiivistää raadin valinnan perusteita.

Koronapandemia, sota Ukrainassa ja vallitseva markkinasuhdanne ovat vaikuttaneet yritysten toimintaan merkittävästi.

– Myynti ja markkinointi ovat olleet tämän murroksen eturintamassa uudistamassa asiakasstrategioita, täsmentämässä asiakassegmentointia ja tehostamassa toimintaa, korostaa kilpailun kisaisäntä Tarmo Kekki

Vaihda näppärään e-laskutukseen

Voit maksaa jäsenmaksulaskusi nopeasti ja lisäkuluitta e-laskulla. Saat sen käyttöösi näin:

1. Hae verkkopankkisi laskuttajaluettelosta Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Y-tunnuksella 0202232-6 tai tilinumerolla FI98 5541 2820 0311 29. Varmista, että laskutusaiheena on MMA:n jäsenmaksu.

2. Laskuttajakohtaisiin tietoihin tarvitset viitenumeron, jonka löydät aiemmista laskuistasi tai Oma MMA:n jäsenmaksutiedot-osiosta.

3. E-laskutukseen siirtymisen jälkeen laskumme tulevat sinulle suoraan verkkopankkiisi.

Avoimen tai jo erääntyneen laskusi voit maksaa Oma

MMA:ssa Paytrail-palvelulla valintasi mukaan verkkomaksulla, maksukortilla tai MobilePayllä.

Igor Parri

MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita.

Tervehditään työkaveria!

Vietämme usein töissä merkittävän osan päivästä. Siksipä onkin tärkeää, että töissä myös viihtyy sekä jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi. Asialliseen vuorovaikutukseen ja hyvään työilmapiiriin vaikuttaa jokainen työyhteisön jäsen.

Teksti Sanna Honkanen MMA:n lakipalvelusta

Työsuhteen osapuolten luottamukselliset ja hyvät suhteet ovat koko työyhteisön kannalta tärkeitä. Asiallinen ja avoin vuorovaikutus osapuolten välillä mahdollistaa osaltaan luottamuksen syntymisen. Jokainen on vastuussa osaltaan hyvästä työilmapiiristä. Jo sillä, että tervehtii työkaveria, voi olla iso merkitys!

Huolehditaan yhdessä terveydestä

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän lakisääteisistä oikeuksista, sovituista eduista ja työturvallisuudesta. Työnantajan tulee sekä edistää suhteitaan työntekijöihin että työntekijöiden keskinäisiä suhteita ja kohdella työntekijöitään tasapuolisesti.

Samaten työntekijän on huolehdittava sekä omasta että muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä noudattaen työnantajan ohjeita. Myös henkinen terveys kuuluu työturvallisuuslain terveyskäsitteeseen. Jos työssä ilmenee työntekijään kohdistuvaa häirintää tai epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa terveydelle haittaa tai vaaraa, on työnantajan ryhdyttävä tar-

vittaviin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan asiasta tiedon.

Kielletty epäasiallinen kohtelu voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, syrjintänä tai työnjohtovallan ylittämisenä. Esimerkiksi työnantaja saattaa aiheettomasti jatkuvasti puuttua työntekijän työhön. Epäasiallista on myös työntekijän eristäminen työyhteisöstä tai perusteettomasti tiedonkulusta. Samaten esimerkiksi uhkailu, ilkeät viestit tai julkinen nöyryytys ovat luonnollisesti kiellettyjä.

Työnantajalla on kuitenkin oikeus johtaa ja valvoa työtä. Työnantajan työtä koskevat asialliset, perustellut ohjeet ja päätökset tai aiheellinen puuttuminen työntekoon eivät ole epäasiallista kohtelua. Samaten työhön liittyvät näkemyserot tai työhön liittyvien ongelmien selvittäminen voi tuntua harmilliselta, mutta kyse ei ole lähtökohtaisesti epäasiallisesta kohtelusta. Tällöinkin on luonnollisesti tärkeää pyrkiä selvittämään epäkohtia asiallisesti ja mahdollisimman rakentavasti.

Ilmoita kiusaamisesta

Jos koet kohtelun epäasiallisena, kerro siitä epäasiallisesti toimineelle mahdollisim-

Sanna Honkanen muistuttaa, että epäkohtia voi ehkäistä hyvällä vuorovaikutuksella ja yhteisillä pelisäännöillä.

man pian. Epäkohdat ovat yleensä helpommin ratkaistavissa, kun niihin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Ilmoita selkeästi ja asiallisesti, mikä toiminnassa on mielestäsi epäasiallista ja pyydä lopettamaan kyseinen käyttäytyminen. Jos epäasiallinen kohtelu kiellostasi huolimatta yhä jatkuu, ilmoita asiasta esihenkilöllesi, jotta työnantaja voi puuttua asiaan. Jos esihenkilösi ei ryhdy toimenpiteisiin ilmoituksesi johdosta, ota yhteyttä ylempään esihenkilöön. Jos häiritsijä on esihenkilö, ilmoita hänelle, että asia otetaan hänen esihenkilönsä kanssa käsittelyyn.

Useassa työpaikassa on sovittu ohjeet miten toimia, jos kokee häirintää tai epäasiallista kohtelua. Tällöin kannattaa tutustua toimintamalliin ja toimia ohjeiden mukaisesti. Ellei ohjeita ole, kerro esihenkilöllesi, että haluat keskustella kokemastasi kohtelusta. Ilmoituksen voi tehdä myös kirjallisesti. Pyydä, että esihenkilö ottaa asian käsittelyyn. Voit myös tiedustella, mihin toimiin hän ryhtyy. Pyydä tarvittaessa väliaikatietoja asian selvittelystä. Mikäli esihenkilö ei puutu asiaan kohtuullisessa ajassa, voi yhteyttä ottaa ylemmälle tasolle. Jos työnantaja ei ryhdy toimiin häirinnän tai epäasiallisen kohtelun poistamiseksi, voi tästä ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomaiset valvovat työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Tukena epäasiallisen kohtelun tilanteissa työpaikalla ovat etenkin työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuolto. MMA:n jäsenet saavat myös työsuhdejuristeiltamme tarvittaessa ohjeita tilanteeseen.

Jos työnantaja asiaa selvitettyään katsoo, ettei asiassa ole kyse epäasiallisesta kohtelusta, on tämä perusteltava osapuolille selkeästi.

Selkeät ohjeet

Epäkohtia voidaan ehkäistä hyvällä vuorovaikutuksella ja laatimalla yhdessä työyhteisöön tarvittavat selkeät ohjeet ja pelisäännöt. Työnantajan tulee myös osaltaan seurata, esiintyykö työpaikalla häirintää tai epäasiallista kohtelua. Epäkohtiin tulee puuttua työnantajan käytettävissä olevin keinoin. Epäasiallinen kohtelu on yleensä helpommin ratkaistavissa, kun selvittäminen aloitetaan pikaisesti.

On tärkeää huomioida, että työntekijän kokemuksen taustalla voi olla myös muita työhön tai työyhteisön toimivuuteen liittyviä epäkohtia, joihin työnantajan tulee puuttua. Selvitettäviä asioita voivat olla esimerkiksi epäselvät tehtävät, toimintatavat tai ongelmat tiedonkulussa. Työntekijällä on oikeus saada opastusta ja tukea tarvittavilta osin työssään.

Työnantajalla on velvollisuus edistää työnteolle onnistuneet edellytykset: edistää suhdettaan työntekijään ja työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi sekä huolehtia siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa.

Jokainen voi vaikuttaa osaltaan hyvään työilmapiiriin, ja myös pienet kivat teot vaikuttavat positiivisesti. Muistetaan moikata työkaveria!

MMA:n asiantuntijat vastaavat jäseniä askarruttaviin kysymyksiin.

Sain työnantajalta varoituksen, mutta pidän siinä mainittuja väitteitä ainakin osittain virheellisenä. Mitä voin tehdä ja voidaanko minut nyt irtisanoa?

Työsopimuslain mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteeseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoituksen antaessaan työnantaja luopuu irtisanomisoikeudesta kyseisen rikkomuksen tai laiminlyönnin perusteella, mutta samalla ilmoittaa, että jos vastaavanlainen velvoitteiden rikkominen toistuu, saatetaan työsuhde päättää.

Varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata virheelliseksi katsottu menettelynsä. Varoituksella työntekijä myös saa tiedon, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja menettelyä pitää ja miten tulee toimimaan, jos varoituksessa mainittu menettely toistuisi. Jos työntekijälle olisi annettu varoitus, ja sama tai samantyyppinen rikkomus toistuisi, voisi työnantaja vedota aiemmin annettuun varoitukseen, ellei varoituksen antamisesta olisi jo kulunut niin pitkä aika, että sen katsottaisiin menettäneen merkityksensä. Aiemmin annettu varoitus yksistään ei kuitenkaan oikeuta automaattisesti päättämään työsuhdetta, vaan irtisanomiselle tulee olla aina työsopimuslain edellyttämä peruste.

Varoitus on työnantajan antama yksipuolinen oikeustoimi. Varoituksen aiheellisuus tulee tutkittavaksi yleensä vasta siinä vaiheessa, jos työnantaja päättää työntekijän työsuhteen henkilöön liittyvistä syistä ja vetoaa, että työntekijää on jo aiemmin varoitettu samankaltaisesta toiminnasta. Tällöin tarkastellaan myös varoituksen oikeellisuutta. Työnantajan varoitusmenettelyn on oltava myös johdonmukainen ja tasapuolinen.

Mikäli näkemyksesi mukaan varoituksessa olisi virhe tai pidät varoitusta ylimitoitettuna tai epätasapuolisena toimena, kannattaa varoitukseen laatia asiallinen vastine. Vastine kannattaa laatia kirjallisena ja siinä tulisi asiallisesti tuoda esiin seikat, miksi koet varoituksen aiheettomaksi tai esimerkiksi epätasapuoliseksi. Vastineella voi olla vastaavanlaista näyttöarvoa mahdollisessa irtisanomisriidan selvittelyssä kuin itse varoituksella. Työnantajan varoituksessa mainitut toimintaohjeet tulee kuitenkin huomioida. Varoituksen jälkeen kannattaakin keskittyä tekemään työnsä asiallisesti ja ohjeiden mukaisesti sekä luonnollisesti välttää toimintaa, josta varoitus on annettu.

Olin sairaana, ja työnantaja maksoi sairasajan palkan, myös keskiprovision, mutta en saanut ennen sairastumista tekemistäni myynneistä provisioita, jotka erääntyivät maksettavaksi sairasloman aikana. Kuuluisiko myös ne maksaa?

Provisiopalkan luonteeseen kuuluu se, että työntekijä tekee provision perusteena olevan työn usein huomattavasti aikaisemmin kuin itse provisionmaksu tapahtuu. Työntekijä voi siis saada sairauslomansa aikana sekä provisioita aiemmin tehdystä työstä että myös sairausajan palkkaa, joka on laskettu keskimääräisen ansion mukaan. Maksamalla keskimääräistä provisiota sairausajalta korvataan työntekijälle sitä ansion pienenemistä, joka näkyy vasta sitten, kun sairausloman aikana tehtyjen kauppojen provisiot erääntyisivät, eli esimerkiksi kuukauden tai kahden päästä. Toisin sanoen sairausloman jälkeen kestää jonkin aikaa ennen kuin provisioita alkaa jälleen tulla maksuun.

Provisiomalleja on kuitenkin erilaisia ja tarvittaessa asiaa tulee selvittää myös tapauskohtaisesti.

Tekstit MMA:n lakipalvelu

Syksyn työttömyysturvan lakimuutokset

SYYSKUUN ALUSSA työttömyysturvan lakimuutokset tulivat voimaan. Kokosimme tähän yhteen, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä.

Ansiopäivärahan saamisen ehdot muuttuvat

Ansiopäivärahan työssäoloehto kaksinkertaistuu 2. syyskuuta 2024 alkaen. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että työhistoriaa vaaditaan vuosi aiemman puolen vuoden sijaan. Ansiopäivärahaa voi jatkossa saada, jos on työttömyyskassan jäsenenä tehnyt töitä vähintään 12 kalenterikuukautta ja saanut palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa. Aiemmin edellytyksenä on ollut, että jäsenyysaikana on tehnyt töitä vähintään 26 sellaista kalenteriviikkoa, jolloin työtä on kertynyt vähintään 18 tuntia.

• Olet vielä vanhan lain mukaisen työssäoloehdon piirissä, jos viimeinen ansiopäivärahassa hyväksi luettava työviikkosi on päättynyt 1. syyskuuta 2024 tai aiemmin.

• Olet uuden lain mukaisen työssäoloehdon piirissä, jos olet ollut 2. syyskuuta 2024 tai sen jälkeen töissä ja sinulle on maksettu siitä palkkaa vähintään 465 euroa.

Ansiopäivärahan suuruus pienenee työttömyyden keston pidentyessä

Aiemmin työttömyysturvan taso on ollut samansuuruinen koko ansiosidonnaisen keston ajan. Jatkossa ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan, eli työttömyysturva laskee:

• 80 prosentin tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen

• 75 prosentin tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen.

Muutos tulee voimaan niin, ettei se vaikuta jo alkaneeseen päivärahakauteen. Ansiopäivärahan taso laskee edellä kuvatun mukaisesti, kun ansiosidonnaista maksetaan 2. syyskuuta 2024 tai sen jälkeen tehdyn työn perusteella. Käytännössä työttömyys on tällöin alkanut syyskuussa tai myöhemmin.

Työskentely

palkkatuella ei enää jatkossa kerrytä oikeutta ansiopäivärahaan

Aiemmin palkkatuettu työ on kerryttänyt työssäoloehtoa 75 prosentin osuudella, mutta tämä mahdollisuus

päättyy. Palkkatukityö ei pääsääntöisesti enää kerrytä työssäoloehtoa, jos työ on alkanut 2. syyskuuta 2024 tai sen jälkeen.

Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan

Alla kerrottujen työllistämisvelvoitteen ja päivärahan tason suojauksen piiriin ei pääse enää 2. syyskuuta 2024 lukien.

• 57 vuotta täyttäneet eivät enää pääse työllistämisvelvoitteen piiriin, joka aiemmin takasi heille työpaikan.

• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso ei enää jatkossa ole suojattu. Suoja on vaikuttanut, kun henkilö on ollut pienipalkkaisessa työssä ja jäänyt uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso on laskettu uudelleen.

• 60 vuotta täyttäneet eivät voi enää täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymistä edistävässä palvelussa.

Lisää tietoa lakimuutoksista löydät KOKO-kassan verkkosivuilta osoitteessa kokokassa.fi.

KOKON KUULUMISIA

ME KOULUTAMME

MMA:n koulutuskalenterista löydät parhaat koulutukset osaamisesi kasvattamiseen.

Syksy täynnä inspiroivia koulutuksia

Santtu Kottila neuvoo lokakuussa parhaat käytännöt markkinoinnin ja myynnin yhteistyön tehostamiseen.

Syksy tuo mukanaan kattauksen inspiroivia koulutuksia, joissa pureudumme markkinoinnin, tekoälyn ja työnhaun ajankohtaisiin teemoihin. Olipa tavoitteenasi kasvattaa brändisi näkyvyyttä, hyödyntää tehokkaammin tekoälyn mahdollisuuksia tai löytää unelmiesi työpaikka, syksyn koulutuksemme tarjoavat juuri sinulle sopivia ratkaisuja ja oivalluksia.

Tehokkaan

B2B-markkinointistrategian ja toimenpidesuunnitelman luominen

Perjantai 4.10. klo 9−11

Luo tehokas B2B-markkinointistrategia, joka sitouttaa myös myynnin! Osallistu markkinoinnin lähettiläämme Santtu Kottilan inspiroivaan verkkokoulutukseen ja opi parhaat käytännöt ja työkalut markkinoinnin ja myynnin yhteistyön tehostamiseksi. Tämä on MMA:n huippukoulutus, jota et taatusti halua jättää väliin!

Inspiraatiota ja ideoita markkinoinnin

automaatioon

Keskiviikko 25.9. klo 10−11

Haluatko hyödyntää markkinoinnin automaatiota tehokkaammin? Osallistu webinaariin, jossa Mika Tiainen kertoo, miten voit aloittaa markkinoinnin automaation ja mitkä ovat kuumimmat trendit vuosina 2024–2025.

Buustaa markkinointia ansaitulla näkyvyy-

dellä – entisen journalistin

parhaat vinkit

Torstai 7.11. klo 9–11

Kasvata markkinointisi vaikuttavuutta tehokkaasti! Osallistu webinaariimme ja opi, miten ansaittu näkyvyys voi vahvistaa markkinointistrategiaasi ja kasvattaa brändisi arvoa. Kouluttaja Pinja Valkonen jakaa innostavat ja käytännönläheiset vinkkinsä, jotka todella toimivat.

Muista!

Ilmoittaudu jokaiseen koulutukseen erikseen koulutuskalenterimme kautta osoitteessa mma.fi/koulutukset. Näin pääset koulutukseen joko ilmaiseksi tai edullisempaan jäsenetuhintaan. Koulutusten osallistumislinkit ovat henkilökohtaisia. Muistathan aina myös peruuttaa osallistumisesi esteen sattuessa! Näin jonossa oleva saa paikan, emmekä veloita sinulta 30 euron maksua perumattomasta osallistumisesta. Koko koulutustarjontamme löydät osoitteesta mma.fi/koulutukset

Tekoälypotpuri –nappaa parhaat tekoälysovellukset ja niiden hyödyt työpöydällesi!

Keskiviikko 9.10. klo 9–11

Tämän koulutuksen jälkeen työkalupakissasi on monipuolinen setti luovan tekoälyn sovelluksia. Kouluttajamme Pinja Valkonen esittelee useiden sovellusten ominaisuuksia sekä opastaa työnkulkujen rakentamisessa näiden sovellusten välillä. Koulutuksessa saat myös vinkkejä hyödyllisistä verkkosovelluksista tekoälyn käyttöön.

Juuri

sinulle sopivia oivalluksia!

Videoiden ja äänitiedostojen tekstittäminen tekoälyllä

Keskiviikko 9.10. klo 13–15

Kiinnostaisiko sinua tietää, miten tekoäly helpottaa videoiden ja äänitiedostojen tekstittämistä sekä parantaa videoidesi saavutettavuutta? Osallistu koulutukseemme ja opi käytännön vinkit tehokkaaseen tekstitysten luomiseen tekoälyn avulla.

Heygen –tekoälykloonit ja videodubbaus

Torstai 10.10. klo 13–15

Mikä on videodubbauksen tulevaisuus ja miten voit hyödyntää tekoälyä videotuotannossa? Osallistu webinaariimme, jonka jälkeen tiedät miten tekoälykloonit ja Heygensovellus voivat helpottaa työtäsi videoiden teossa.

Somen

kuvamateriaalin luominen tekoälyllä

Tiistai 5.11. klo 13–16

Tule mukaan oppimaan, miten luot tekoälyn avulla visuaalisesti vaikuttavaa sisältöä sosiaaliseen mediaan. Saat käytännön vinkkejä ja opit hyödyntämään uutta teknologiaa tehokkaasti.

Miro Assist –tekoälyä tauluissa

Torstai 7.11. klo 9–10

Opi hyödyntämään Miron tekoälytyökaluja tehokkaasti webinaarissa, jossa käsitellään muun muassa miellekarttojen, kuvien ja muistilappujen luontia tekoälyn avulla. Koulutus sopii sinulle, jos haluat tehostaa ideointia ja dokumentointia Miro-alustalla.

Osallistu maksuttomiin työnhakukoulutuksiin

Onko sinulla haaveissa uusi työpaikka tai oletko parhaillaan vailla työtä, mutta työnhakutaitosi ovat päässet ruostumaan? Osallistu näihin maksuttomiin valmennuksiin, joissa saat uutta nostetta työnhakuusi!

Uskalla kehua itseäsi! Itsevarmuutta oman osaamisen sanoittamiseen työnhaussa

Torstai 10.10.2024 klo 9–10.15

Piilotyönhaku –myy osaamisesi onnistuneesti!

Perjantai 25.10. klo 9.00–9.45

LinkedIn työnhaussa

Tiistai 5.11.2024 klo 17–19

Yhdessä tekemisestä virtaa työnhakuun

Tiistai 26.11.2024

klo 17–19.30

MMA:n jäsenet saavat monenlaisia etuja työelämään ja vapaa-aikaan. JÄSENETUMME

Työvalmennus Futuuri auttaa MMA:n jäseniä työelämän erilaisissa haasteissa. Kuvassa keskellä toimitusjohtaja Päivi Saatsi.

Ratkaisuja ja uusia suuntia työelämän muutoksissa

Työvalmennus Futuuri tarjoaa räätälöityä tukea MMA:n jäsenten työelämän haasteisiin. Olipa kyseessä ura- tai työkykyvalmennus, esihenkilösparraus tai yrittäjyyden tukeminen, Futuuri sparraa uusien uramahdollisuuksien löytämisessä ja voimavarojen parantamisessa – lähes 20 vuoden kokemuksella.

Työvalmennus Futuurin toimitusjohtaja Päivi Saatsi on monipuolinen valmennusammattilainen, joka on toiminut yrittäjänä 15 vuoden ajan. Koulutukseltaan Päivi on henkilöstöjohtamisen tradenomi ja kasvatustieteen maisteri, ja urallaan hän on keskittynyt erityisesti ratkaisukeskeiseen valmennukseen.

– Sydäntäni lähellä ovat myynnin ja markkinoinnin asiat, niin kuin yrittäjänä aina on. Urallani valmentajana olen tavannut monenlaisia ammattilaisia erilaisissa uratilanteissa. Olen valmentanut sekä uraan että työkykyyn liittyvissä muutostilanteissa, Päivi kertoo.

Yksilöllistä palvelua tarvelähtöisesti

MMA:n jäsenet voivat luottaa siihen, että valmennuksissa käsitellään nimenomaan heidän yksilöllisiä haasteitaan.

– Jäsenistä etenkin pitkän myyntiuran tehneet ovat löytäneet palvelumme pariin. Taustalla voi olla esimerkiksi ikäkriisi tai tilanne, jossa

jäsenen työpaikalla on tapahtunut organisaatiomuutos tai muutosneuvottelujen seurauksena on aloitettava työnhaku uudelleen useiden vuosien tauon jälkeen, Päivi kuvaa.

Ratkaisut ovat yksilöllisiä. Joskus riittää, että työnhakutaidot päivitetään ajan tasalle. Välillä taas pureudutaan syvällisemmin esimerkiksi omiin vahvuuksiin tai pohditaan oman osaamisen kehittämismahdollisuuksia, jos esimerkiksi oma koulutustausta on jäänyt työuran jalkoihin.

– MMA:lla on mahtava koulutustarjonta jäsenilleen. Koulutuksissa on valtavasti mahdollisuuksia päivittää omaa substanssiosaamistaan, joten niihin kannattaa osallistua aktiivisesti.

Konkreettisia työkaluja urapolulle

Päivi korostaa, että valmennukset tarjoavat konkreettisia työkaluja ja ratkaisuja uran eri vaiheisiin ulkopuolisen ammattilaisen avulla. Valmennuksen kautta voi myös löytyä kokonaan uusia mahdollisuuksia

työelämässä. Tällainen voi olla esimerkiksi urahyppy yrittäjyyteen.

– Meidän tehtävämme on huolehtia, että keskitymme juuri jäsenen ongelmaan, ja lyhyessäkin ajassa saadaan todella paljon aikaan. Jos taas on jaksamisen kanssa haasteita, rohkaisisin tulemaan työkykyvalmennukseen –diagnoosia tai lähetettä siihen ei tarvita, muistuttaa Päivi.

Voimavaroja voi viedä esimerkiksi se, että työnkuva on muuttunut hyvinkin paljon digitalisaation myötä, kun suorat kontaktit asiakkaiden kanssa ovat muuttaneet muotoaan.

– Valmennuksessa voimme pohtia, voiko uutta virtaa saada työn ulkopuolelta esimerkiksi harrastusten tai lisäopiskelun kautta. Toisaalta ratkaisu voi löytyä muokkaamalla omaa työtä mieluisemmaksi esimerkiksi ryhtymällä kouluttajaksi. Valmennuksissa olen usein huomannut, että monet jäsenet jakavat mielellään omaa osaamistaan.

Teksti Reija Koistinen Kuva Niina Stolt

Maksuttomat valmennukset jäsenille

Työuravalmennuksessa voit saada sparrausta muun muassa työnhakuun, urasuunnitteluun, nykyisessä työssä kehittymiseen tai esihenkilönä työskentelemiseen. Työkykyvalmennus taas tähtää työhyvinvointiin, ja siinä voit saada työkaluja jaksamisesi haasteisiin.

Ajan valmennukseen voi varata Oma MMA:sta löytyvästä valmennuskalenterista. Mitä kauemmin olet ollut MMA:n jäsen, sitä pidemmän maksuttoman valmennusajan voit varata. Jos tunnet tarvitsevasi lisäsparrausta, voit jatkaa valmennusta omakustanteisesti.

Buustia urallesi

OLEMME AINA tukipilarisi, kun tarvitset tsemppiä urapolullasi. Hyödynnä näitä maksuttomia jäsenetujasi aktiivisesti ja buustaa urasi uuteen nousuun:

Työsuhteen lakineuvonta

Yksi kehutuimmista palveluistamme on työsuhdejuristiemme lakipalvelu työelämän moniin eri tilanteisiin. Ota rohkeasti lakipalveluumme yhteyttä, jos esimerkiksi tarvitset neuvoa uuden työsopimuksen tekemisessä tai jelppiä johonkin kiperään lakiongelmaan työsuhteessasi.

Palkkatutka ja -neuvonta

Mietitkö, vastaako palkkasi työsi sisältöä tai vaativuutta?

Katso, kuinka paljon aloillamme tienataan Oma MMA -palvelumme palkkatutkasta, jonka tiedot pohjautuvat vuosittaiseen palkkatutkimukseemme. Saat halutessasi myös maksutonta palkkaneuvontaa jäsenpalvelustamme.

Avoimet työpaikat

Alan houkuttelevimmat työpaikat olemme koostaneet tyopaikat.mma.fi -sivustollemme. Löydä oma unelmatyösi tai tilaa hakuvahti, niin et missaa elämäsi tilaisuutta!

Näin se toimii

Oma MMA -palvelumme on osoitteessa oma.mma.fi. Voit käyttää Oma MMA:ta, kun olet ilmoittanut sähköpostiosoitteesi meille.

Uusi etu!

Opintolaina ilman toimituskuluja ja 0 % marginaalilla

JÄSENENÄMME VOIT saada Danske Bankilta uuden opintolainan ilman avaus-, korotus- ja nostopalkkioita. Opintolainan marginaali on 0 prosenttia, kun lainaa on haettu 3. kesäkuuta 2024 jälkeen. Marginaalietu on voimassa viisi vuotta siitä, kun sopimus on allekirjoitettu. Etua ei myönnetä muista pankeista siirrettäviin lainoihin.

Opiskelijajäsenenämme saat taloudellisen mielenrauhan eli Fyggen rakennuspalikat käyttöösi edullisemmin. Hyödynnä Danske Bankin huippuedut opintolainaan, luottokorttiin, säännölliseen rahastosäästämiseen ja osakesäästötiliin. Tutustu kaikkiin etuihisi osoitteessa danskebank.fi/akava/opiskelija

MMA-kalenteri tulee taas

VUOSIKALENTERIMME ON maksuton jäsenetusi. Lähetämme kalenterin automaattisesti joulukuussa ilmestyvän lehtemme mukana. Sinun ei siis tarvitse uusia tilausta erikseen, jos olet aiemminkin saanut kalenterin postitse. Jos taas haluat perua kalenteritilauksen tai tehdä muutoksia tilaukseen, päivitä tietosi Oma MMA:ssa viimeistään 14.11.2024

Näin tietojen päivitys hoituu

1. Kirjaudu Oma MMA:han osoitteessa oma.mma.fi.

2. Valitse Omat tiedot -valikosta: Tilaukset.

3. Tee tarvittava muutos: Peruuta tilaus tai valitse haluatko isomman A5-kokoisen kalenterin vai pienemmän taskukalenterin.

4. Lopuksi tallenna.

Paikallisia etuja ja tapahtumia

TOIMISTOMME ON Helsingissä, mutta emme suinkaan vaikuta pelkästään pääkaupunkiseudulla. Paikallista toimintaa järjestävät maan mainiot jäsenyhdistyksemme, joita on yli 20 eri puolella Suomea. Lisäksi lääke- ja sairaalatarvikealan edustajilla sekä yrittäjillä on omat verkostonsa.

Lähde sinäkin mukaan vapaaehtoisten jäsentemme pyörittämään paikallistoimintaan. Saat kaupan päälle uusia ystäviä ja hyödyllisiä kontakteja sekä mukavaa tekemistä vapaa-ajalle.

Syksyllä tapahtuu!

SEURAA OMAN jäsenyhdistyksesi viestintää ja ilmoittaudu mukaan kivoihin paikallistapahtumiin. Loppuvuoden aikana ovat luvassa muun muassa nämä tapahtumat:

SM-keilakisat

MMA Karjala järjestää kaikille jäsenille avoimet SM-keilakilpailut lauantaina 12. lokakuuta 2024 Joensuussa, Kuntokeitaan keilahallilla. Kannattaa siis kerätä porukka kasaan ja tulla näyttämään, kenellä on keilat ja pallot hallussa! Kisat järjestetään kello 11 ja 14.30. Kilpailumaksu 45 euroa sisältää ruokailun. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 7. lokakuuta 2024. Lisätietoa: karjala.mma.fi.

Maija Vilkkumaan musikaali

MMA Keski-Suomi kutsuu sekä jäsenet että jäsenyydestä kiinnostuneet mukaan katsomaan Maija Vilkkumaan Bosslady-musikaalia Jyväskylän kaupunginteatteriin lauantaina 5. lokakuuta 2024. Tule siis mukaan nauttimaan ja rentoutumaan sekä unohtamaan arjen kiireet mukaansatempaavan esityksen parissa! Liput maksavat 45 euroa per nuppi. Lisätietoa: keski-suomi.mma.fi.

Harrastuksia ja paikallisia etuja

JÄSENYHDISTYKSILLÄMME ON myös erilaisia kiltoja, jotka järjestävät kivaa tekemistä erilaisten harrastusten parissa. Jos intohimosi on vaikkapa golfaus, jalkapallo tai moottoripyöräily, voit lähteä mukaan kiltaan ja saada kivaa seuraa ja tekemistä vapaa-aikaan.

Lisäksi monet jäsenyhdistyksemme ovat neuvotelleet erinomaisia etuja paikallisten yritysten kanssa. Voit esimerkiksi saada lähikuntosalin jäsenyyden tai maukasta ruokaa etuhintaan paikallisesta ravintolasta. Lisäksi osalla yhdistyksistämme on omia lomamökkejään, joita voit vuokrata edullisesti suoraan omasta jäsenyhdistyksestäsi.

Linkit jäsenyhdistystemme sivuille löydät nettisivultamme osoitteesta mma.fi/meista/ jasenyhdistykset. Seuraa oman yhdistyksesi viestintää, niin et missaa hyviä etuja ja tapahtumia!

"Lähde mukaan paikallistoimintaan!"

Iloinen ratkaisija

Jyri Järvinen sai MMA-kipinän opiskeluaikanaan Jyväskylässä. Hän

osallistui MMA-risteilylle ja innostui muiden osallistujien tarinoista. Jyristä onkin kasvanut pidetty myynnin ammattilainen, joka kuuntelee ja jakaa myös avuliaasti omia kokemuksiaan.

Myynnin osaajaksi Jyri Järvinen kasvoi jo yläasteikäisenä kotonaan Korpilahdella auttaessaan äitiään yrittäjäpostissa.

− Siinä oppi asiakaspalvelua ja lisämyyntiä, sillä postipalveluiden lisäksi tarjolla oli lahjatavaraa ja paljon muitakin tuotteita.

Jyväskylästä Helsinkiin

Kehityspolku jatkui kouluaikana Jyväskylässä. Jyri meni aktiivisesti mukaan Jyväskylän AMK:n Tiimiakatemian valmennuksiin.

− Toimin sitten yrittäjäpohjalta festareilla promoottorien pomona, ja siinä syntyi luonteva yhteys myös mainostoimistohommiin.

Kun Jyri valmistui tradenomiksi, hän tuli töihin Helsinkiin vuonna 2014. Hänelle on kertynyt monipuolista myyntikokemusta sekä media-alalta että aseteollisuudesta.

Viisi vuotta myöhemmin Jyri siirtyi B2B-myynnin konsultiksi Sellai Oy:hyn, jonka liikeidea perustuu myyntihenkisten asiantuntijakonsulttien palveluihin. Keväällä 2023 Jyri palasi takaisin asiakkaan leipiin: nyt hän luo Nordic Partner Sales Managerina ohjelmistoyritys Steerpathissa uudistuvaa työelämää.

Opi yksin ja yhdessä

Jyri on huomannut myös MMA:n toiminnassa elävien kohtaamisten renessanssin.

− Erityisesti viime aikoina ihmiset ovat iloisesti tulleet kertomaan, miten paljon he nauttivat toistensa tapaamisesta: keskusteluista ja yhdessä tekemisestä.

Jyristä MMA:n koulutukset ovat kehittynyt viime vuosina huikeasti.

− Webinaareista löydät helposti myynnin ja markkinoinnin perusopit ja työkalut sekä uusimmat trendit ja keskustelut. MMA:n yhteisöllisyys ja laaja koulutustarjonta ovat uskomattoman hyvä yhdistelmä kehittymiselle.

Jyri on urallaan miettinyt ammatillisen etujärjestön merkitystä.

− Itselleni MMA on kyllä alusta lähtien tarjonnut todellisen vauhtikaistan uralle. Ammattilaisten verkostosta saa jatkuvasti hyviä neuvoja. Alallamme yhteisöllisyys on kasvussa, sillä työsuhteet ovat monilla nopeasti vaihtuvia.

Hallitseva mökkivastaava

Jyri on sekä MMA:n että MMA Helsingin hallituksen jäsen. Päättäjänä hän ei ole koko ajan äänessä, vaan malttaa kuunnella muita. Lisäksi hän on yhdistyksessä mökkivastaavana.

− Meri-Teijon, Tahkon ja Levin mökit ovat lähellä hyviä palveluita ja luontoa. Jäsenillemme ne ovat edullinen tapa rentoutua kiireisestä arjesta. Myös etätyöviikot ovat suosittuja mökeillämme.

Mökkivastaavana Jyri kuuntelee mielellään kehitysehdotuksia sekä mökeistä että MMA:sta.

Teksti Marja-Liisa Pollari Kuva Riika Kastelehto

Yhdessä osoitteessa kaikki jäsenedut sekä omat jäsenyysasiat.

CHAT

Oma MMA:ssa ma–to klo 9–11 & 12–15

Jäsenpalvelumme

Sähköposti: jasenpalvelu@mma.fi

Jonna Kostiainen Palvelukoordinaattori

Milla Päivystys 24/7 verkkosivuillamme

Sari Kanervo Jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta, muut jäsenasiat

Lakipalvelumme

Sähköposti: lakipalvelu@mma.fi

Jyrki Järvinen

Työsuhdejuristi 020 122 4457

Sanna Honkanen

Työsuhdejuristi 020 122 4455

Tuuli Lahikainen

Työsuhdejuristi 020 122 4453

KOKO-kassa

Postiosoite: KOKO-kassa, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2, 4. kerros. (Sisäänkäynnin yläpuolella lukee Asemapäällikönkatu 12 B.)

www.kokokassa.fi

Puhelinpalvelu: 09 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13

Kassan jäsenille suosittelemme eAsiointia, jossa voit tarkistaa ja päivittää omat yhteystietosi, hakea ansiopäivärahaa ja toimittaa kassalle tarvittavia liitteitä sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä.

Yrittäjän työttömyyskassa puhelin 09 622 4830, www.yrittajakassa.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos olet tehnyt osoitteenmuutoskiellon, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

Puhelimitse tavoitat meidät 020 122 4400

Jäsenpalvelu

arkisin klo 9–15

Lakipalvelu ma–ke & pe klo 9–12 sekä to 9–15

8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min (kiinteän puhelinverkon liittymästä)

8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min (matkaviestinverkon liittymästä)

Henna Kourilehto Jäsenpalvelu Kiia Karjalainen Jäsenpalvelu

MMA:n toimisto PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2 B) mma.fi

Me muut toimistolla

Assi Kivistö

Igor Parri

Juuli Hiltunen

Lea Lehtonen

Mari Niemi

Melissa Mikanoja

Minna Takala

Reija Koistinen

Samuli Myllyharju

Toni Varis

Tuula Sirén

Puheenjohtaja: Marko Hovinmäki

Löydät meidät kaikki verkkosivuiltamme mma.fi/henkilosto

Henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@mma.fi

Verkostoidu!

Instagram: mmaliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

50 euron arvoinen palkkiojokaisesta uudestajäsenestä + voitaEXTRABUUSTI: mökkiviikko!arvonnassa

Jesse, Katariina ja Raakel suosittelevat MMA:ta –suosittele sinäkin!

Houkuttele ystäväsi tai kollegasi liittymään jäseneksemme, niin palkitsemme sinut onnistuneesta suosittelusta. 50 euron arvoisen palkkion voit käyttää omiin jäsenmaksuihisi tai voit valita lahjakortin. Syksyn 2024 aikana pistämme lisäbuustia suositteluun: kun suosittelet 8. marraskuuta mennessä ja tuot joukkoomme uuden jäsenen, osallistut mökkiviikon arvontaan!

Suosittelu käy kätevästi Oma MMA:ssa. Kirjaudu palveluun ja tsekkaa arvonnan speksit osoitteessa oma.mma.fi/suosittelu

”Minusta MMA:n hienous on siinä, että täällä sillä ei ole väliä, mistä tai miksi kukakin on tullut. Vain se merkitsee, että me olemme myyntiä ja markkinointia tekeviä ihmisiä, jotka haluavat yhdessä vaikuttaa alamme kehitykseen. ”

Raakel Koittola, account and event director