Pikkukaupunki - Talvi 2022-2023

Ihana Loviisa Ljuvliga Lovisa

Leppoisa loviisalainen fiilis on tehty kivoista ihmisistä, kauniista ympäristöstä, kaupungista ja maaseudusta, suomen ja ruotsin kielestä sekä tietysti merestä. Täällä on tilaa olla ja elää hyvin. Tule, tutustu ja ihastu. Ingredienserna till den rofyllda stämningen i Lovisa består av trevliga människor, den vackra miljön, staden och landsbygden, av finska och svenska och givetvis av havet. Här finns det rum att leva gott. Kom, bekanta dig och bli förtjust.

MERELLINEN

KUNINGATTARENRANTA

Asuntomessut 2023 järjestetään Kuningattarenrannassa, meren rannalla Loviisan keskustassa. Alueelle nousee uusi merellinen kaupunginosa moderneista kerros-, rivi- ja omakotitaloista ja ainutlaatuisista kelluvista taloista upeaa puistoaluetta unohtamatta. Seuraa messualueemme rakentamista: kuningattarenranta.fi #kuningattarenranta.

HAVSNÄRA

DROTTNINGSTRANDEN

Bostadsmässan 2023 ordnas på Drottningstranden, vid havsstranden i Lovisa centrum. På området stiger en ny havsnära stadsdel av moderna vånings-, rad- och egnahemshus och unika flytande hus för att inte glömma ett fantastiskt parkområde. Följ med hur vårt mässområde byggs upp: drottningstranden.fi #drottningstranden.

TONTTEJA KYLILLÄ

JA KESKUSTASSA

Tutustu kaupungin tonttialueisiin: loviisa.fi/asuntotontit

TOMTER I CENTRUM

OCH I BYARNA

loviisa.fi/asuparemmin loviisa.fi/sv/bobattre

Bekanta dig med tomtområdena: loviisa.fi/sv/bostadstomter www.loviisa.fi www.lovisa.fi

SMÅSTADSLIV Made with in Loviisa.

Olen asunut Valkossa nelivuotiaasta lähtien. Kävin alakoulun täällä ja yläkoulun Loviisassa. Sen jälkeen muutin pois, kunnes vuonna 2012 palasin takaisin.

Päädyin samana vuonna Valkon kyläyhdistykseen naapureitteni kautta. Vähitellen toiminta vei minut mukanaan. Asioihin vaikuttaminen on lähellä sydäntäni. Olen luonteeltani sellainen, että haluan ottaa asioista selvää. En juurikaan pelkää sanoa omia mielipiteitäni ääneen.

Muistan omasta lapsuudestani sen, että Valkossa oli kaikenlaista toimintaa esimerkiksi monitoimitalolla. Siksikin haluan itse olla mukana vaikuttamassa asioihin. Pidämme huolta esimerkiksi monitoimitalon kirjastosta, ja järjestämme lapsille ja nuorille ohjelmaa. Autamme myös ikäihmisiä erilaisissa arjen askareissa.

Töitä olen tehnyt etänä oikeastaan koko aikuisikäni. Kun lyö koneen kiinni, on vapaalla saman tien. Kun irrottaudun töistä, lähden merelle perheeni kanssa. Joskus otan maastopyörän alle ja lähden sillä metsään. Täällä on puitteet kunnossa monenlaiseen tekemiseen.

Sanoisin, että kyllä tämä on Loviisan paras kylä!”

-Teemu Peräkylä-

se muotikahvi. Vaan latteat elämänohjeet, sillä niissä on (myös) vinha perä. Jos olet äkäpussi, kokeile olla kiva. Jos olet nopea, kokeile hidastaa. Hyvä teko tai omena päivässä. Testaa jotain uutta. Et tarvitse elämäntapaopasta, kuuntele vain mummoa tai vaaria, vaikka vierasta, sieltä pesee. Yhdelle kirjan lukeminen on extremeä, toiselle avanto. Ei sen silti tarvitse olla äärimmäisyyksien hakemista. Voi muuttaa jotain ihan pientä, arkipäiväistä, omassa arjessaan, tehdä jotain toisin kuin omat rutiinit ohjaavat.

Ehkä löydät tästäkin lehdestä latteuksia. Miksikö? Siksi, että niissäkin voi piillä jokin viisaus. Ja jos ei – eivät ne ketään haittaakaan. Kaikesta huolimatta – tai ehkä juuri siksi - nautitaan toisistamme ja talvesta, koska ilmankaan emme pärjää.

ILMOITUSMYYNTI

pisaroita

KOONNUT PÄIVI AHVONEN

1. PERNAJA. Tee retki, kulje Agricolan jalanjäljilla. Katso kuinka kivaa, kun kaikki vastaantulijat tervehtivät.

2. LILJENDAL. Elävä yhtäköyttä vetävä kylä, jossa on paljon ruoantuottajia. Koska viimeksi ostit tilalta suoraan?

3.RUOTSINPYHTÄÄ . Historiallinen ruukkialue ja paljon mielenkiintoisia kyliä. Ainakin ruukin joulun avauksessa kannattaa käydä.

sOma joulu

Pikkukaupungin Martat järjestävät jälleen joulumyyjäiset Forumissa. Ja mikä parasta - myyjäisissä on kerta toisensa jälkeen mitä herkullisin kahvila tarjonta niin suolaista kuin makeaa.

Myynnissä on käsitöitä, leivonnaisia, si nappia, hilloja, leipää, keramiikkaa ja paljon muuta paikallista.

– Paistamme pipareita ja torttuja ”nonstoppina”, ja tarjolla on tietysti myös joulupuuroa. Pika-arpajaisissa jokai nen arpa voittaa, eli huonoa arpaonnea ei ole, iloitsee Sari Varis Pikkukaupungin martoista.

Forum, Brandensteininkatu 13, II krs. Loviisa Pikkukaupungin Martat

2 nd Floor

Älä kävele herkkujen ohi, sillä niitä on myös vähän piilossa, Gallerian toisesta kerroksessa. Artesaanijäätelöstä tunnettu il Duo tar joilee vohveleiden lisäksi myös suolaisia italialaisia herkkuja ja keittoa.

Kannattaa tutustua. Toisen kerroksen Oishi Sushilla on sushibuffetti.

SMÅSTADSLIV Made with in Loviisa.

Vuodesta 2010 Loviisaan syntyneet vauvat ovat saaneet kaupungilta lahjaksi uniikin, pehmeistä ja puhtaista kierrätyskankaista valmistetun kietaisunutun.

Loviisa Baby!

Kangaslahjoitukset nuttuja varten tu levat loviisalaisilta. Nutut valmistaa artesaani Virpi Lehtinen. Ekologi nen ratkaisu, kaunis kuin karamelli!

Puhtaita pestyjä pussilakanoita ja tyy nyliinoja sekä muita ohuita ja pehmeitä puuvillakankaita voi lahjoittaa ja toimit taa joko Lovinfoon tai tuoda Pikkukau punkilehden toimitukseen torin laidalla (Kuningattarenkatu 13).

Sedan 2010 har alla babyn som fötts i Lovisa fått en gåva av staden i form av en unik omlottsblus sydd av mjuka, rena, återanvända tyger.

Tygerna till blusarna har donerats av Lovisabor och de tillverkas av söm merskan Virpi Lehtinen. En ekologisk lösning som är söt som en karamell!

Lovinfo samt Småstadsliv-tidning ens redaktion vid torget (Drottninggatan 13) tar gärna emot donationer av rena, tvättade påslakan och dynvar samt an dra tunna och mjuka bomullstyger.

Kiitti, Tack Mattsson!

Laivasilta sai piristysruiskeen Niclas Matts sonin vierasvenesataman näköalakahvilasta.

Uudet tilat mahdollistivat sen, että pal velut alueella ovat jatkuneet kesä kauden jälkeenkin, kun kahvila on ollut avoinna viikonloppuisin.

Ulkoilijat ovat tätä arvostaneet, ja ovi on käynyt tiheään. Ulkona on myös gril lauspaikka, jossa voi grillata omia eväitä.

– Yritän pitää auki niin kauan kuin mahdollista viikonloppuisin, vaikka sitten läpi talven, Niclas Mattsson kertoo.

Hei hienoa! Ei enää termariin väljähtänyt tä kaakaota ulkoiluretken päätteeksi, vaan tuoretta purtavaa ja kuumaa juotavaa!

Avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9–17.

Pikkukaupunki-lehti toivottaa onnea ja menestystä ja kehottaa lukijoitaan piipah tamaan näköalakahvilassa.

Sieltä saa tuoreimmat kuulumiset kau pan päällisiksi!

Skeppsbrons gästbåtshamn har piggats upp av Niclas Mattssons utsiktscafé.

De nya utrymmena har gjort det mö jligt att fortsätta verksamheten på området också efter sommaren, och caféet har hållit öppet under veckosluten. Folk som promenerat förbi har uppskat tat detta och det har varit gott om kunder. Utomhus finns också ett grillstäl le där man kan grilla egen vä gkost.

– Jag försöker hålla öp pet under veckosluten så länge det är möjligt, kans ke hela vintern, berättar Niclas Mattsson.

Suveränt! Nu behö ver man inte längre nöja sig med ljummen termoskakao ef ter promenaden, utan kan njuta av färska läckerheter och varm dricka!

Öppet lördagar och söndagar kl. 9-17.

Småstadsliv-tidningen önskar lycka och framgång och uppmanar sina läsare att ta en sväng via utsiktscaféet. På köpet får man höra senaste nytt!

Loviisan

JIPPII, ME SAADAAN

Karuselli tuo valoa pimeään ja kai kille hyvän mielen – etenkin lapsille, kun rahakaan ei ole karusellikyydin es te, Loviisan kulttuuri- ja matkailukoor dinaattori Nina Wiklund kertoo.

Hurra, vi får en karusell!

I

Hela helgen, och dessutom gratis.

KARUSELLI!

Mikäs se aikuistakaan estää rat sastamasta karusellihevosella koh ti unelmia.

Loviisan joulukaruselli torilla la-su 3.-4.12. klo 9–19

Karusellen hämtar ljus i mörkret och glädje åt var och en. Framför al lt åt barn, då pengar inte är ett hinder för att åka, säger Lovisas kultur- och turismkoordinator Nina Wiklund

Och visst får vuxna också åka med, man kan ju alltid rida mot sina dröm mar på en karusellhäst.

Lovisas julkarusell på torget lör.-sön. 3-4.12 kl. 9–19

Avoinna Öppet toteutuu jo kolmannentoista kerran, tällä kertaa 3.–4.1.2023.

Etsin tositarkoituksella elämänkumppania, joka osaa arvostaa romanttisia auringonlaskuja ja kirkkaita tähtitaivaita viileällä ylänköniityllä keskellä Atlanttia.

Olen kurvikas ja isorintainen märehtivä lehmä, jonka kanssa voit keskustella niin maatalouspolitiikasta, kulttuurista kuin ilmastonmuutoksestakin!

Käytän kohtuudella AIV:tä ja olen metaania lukuunottamatta savuton.

Jos kiinnostuit, niin kirjoita Pikkukaupungin toimitukseen: Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa

t. Nimim. ”Kuuma Blondi Madeiralta”

Skräpkonstverk stad för barn under jullovet

Roskataidepaja on mak suton, kaikille alakoului käisille avoin tapahtuma. Myös pienemmät lap set ovat tervetulleita huoltajan kanssa.

Ilmoittautua ei tarvitse, ja mu kana voi olla haluamansa ajan.

Yhdessä pajan vetäjien kans sa lapset rakentavat veden alaista maailmaa, joka myö hemmin ripustetaan näyttelyksi.

Avoinna Öppet on Fortumin, Loviisan kaupungin ja Creative Peakin tukema lapsille suunnattu tapahtuma.

Roskataidepajan vetävät ku vataideopettajat Tuuli Huovila ja Kaisa Korpela

Skräpkonstverkstaden är ett gratis evenemang som är öppet för alla barn i lågsta dieålder. Även yngre barn är väl komna att delta tillsammans

Avoinna Öppet ordnas nu för trettonde gången, den här gången den 3.–4.1.2023.

med en vuxen. Ingen förhand sanmälning behövs och man kan stanna så länge man vill.

Tillsammans med verkstadsle darna bygger barnen en under vattensvärld som senare hängs upp till en utställning.

Avoinna Öppet är ett evenemang riktat till barn och stöds av Fortum. Lovisa stad och Creative Peak.

Skräpkonstverkstaden leds av bildkonstlärarna Tuuli Huovila och Kaisa Korpela

Hei,sinä vapaa, huumorintajuinen ja seikkailunhaluinen suomalainen sonni!

KUVA: ”KUUMAN BLONDIN” KOTIALBUMI

torilla, joulukuusen kupeessa voi Loviisan Joulun kunniaksi ratsastaa karusellin kyydissä. Koko viikonlpun, ja ilmaiseksi!

år kan man till äran av Lovisa Jul åka karusell intill julgranen på Lovisa torg.

PIDÄ HUOLTA PARRASTA

Kun parturi

Jemil Jamal keskit tyy muotoilemaan asiakkaan partaa ja viiksiä, ei parane pö listä. Parran muotoi lu on tarkkaa työtä. Kun trim meri ja muut terävät parturin välineet liik kuvat kasvojen alaosassa, ei Jamalin käsi vapise. Lopuksi Jamal viimeistelee työnsä sivelemällä asiakkaan partaan partaöljyä. Asiakkaana on Timo Korhonen, joka ei tar vitse hiusten leikkuuta, mutta parrastaan hän huolehtii.

– Vähän kuin hammaslääkärissä, mutta tietenkin paljon miellyttävämpää, Korho nen kuvailee tarkastellessaan lopputulosta peilin avulla.

Zidis-parturi on vain miehille. Siellä saa hiustenleikkuun, mutta erikoisosaamista on parran muotoilu ja siistiminen. Loviisassa työskentelevä Jemil kertoo, että hänen vel jensä työskentelee Porvoon parturiliikkees sä. Suomeen veljekset tulivat vuonna 2003 Irakista, joten suomen kieli sujuu jo hyvin. Veljesten kotimaan kulttuuriin kuuluu parran arvostaminen. Siitä halutaan pitää huolta. – Sama trendi on jo Suomessakin. Par

ta on tärkeä osa ulkonäköä siinä missä hiuksetkin. Muotoilen parran aina asiakkaan toivomuksen mu kaan, mutta voin esittää myös oman näke mykseni. Yritän pitää oman parrankasvuni aisoissa, sillä eihän parturi voi itse olla epä siisti, Jamal naureskelee.

Bea Högdal antoi tanssin viedä

Jo pienenä sanoin äidilleni, että täy tettyäni 18 vuotta lähden ulkomaille. Lapsena harrastin balettia, jota ei siihen aikaan vielä opetettu Lo viisassa. Asuimme Pernajassa, ja äi tini kuskasi minua tanssitunneil le ensin Porvooseen ja myöhemmin kul jin bussilla Helsingin Oopperan baletti oppilaitokseen.

Välillä asuin mummon luona Koskenky lässä ja sitten tätini luona Vantaalla pääs täkseni tanssitunneille. Sitten kävi jän nä juttu. Sattumalta Helsingissä järjestet tiin pääsykoe-esiintymiset Lontoon Trinity Laban Conservatoire of music and dan ce -nykytanssikouluun. Huomasin tämän mahdollisuuden vasta kun koe-esiintymisiin ilmoittautumi

nen oli ohi, mutta onneksi joku oli perunut esiintymisensä.

Muutaman viikon päästä sain tietää, et tä minut oli hyväksytty kouluun. Tunne oli ihan mahtava! Olin juuri silloin täyttämäs sä 18 vuotta. Asuin Lontoossa kaikkiaan kymmenen vuotta, sillä opiskelin tans sin lisäksi liikuntatieteitä Greenwichin yli opistossa. Viihdyin hyvin suurkaupungissa, mutta tietenkin kaipasin kotiväkeä ja ka vereita Loviisassa. Suomeen palasin lopul lisesti vuonna 2020, kun korona laittoi Lon toon lockdowniin.

Nykyään toimin Helsingin Punavuoressa Stadifitin tiloissa naisurheilijoiden ja tans siopiskelijoiden valmentajana. Käyn Lovii sassa noin kerran kuussa tapaamassa kah ta siskoani, kavereitani ja vanhempiani.”

Zidi´s Barbershopissa on rauhallinen tunnelma. Hiljaistakin on, ja ihan syystä.

KUVA: BEA HÖGDAL

Lisää VILLASUKKIA!

Iranissa ei vietetä joulua, vaan yaldaa. Yalda-juhla ja joulunvietto muistuttavat toisiaan ajankohdaltaan, tunnelmaltaan ja väreiltään.

Iranilaislähtöinen Hosan ”Hosu” Mahravan viettää pian seitsemät tä jouluaan Suomessa. Hän saapui tänne vuonna 2015 ja päätyi Ruot sinpyhtään vastaanottokeskuk seen Helsingin ja Lammin kautta.

Nyt Hosu on naimisissa suomalaisen naisen kanssa, käy töissä ja opiskelee avoimessa yliopistossa suomea. Ja hy vinhän se jo sujuu!

Jutellaan siis joulusta. Iranissa ei vie tetä joulua, vaan yaldaa. Silloin juhli

taan vuoden pisintä yötä talvipäivän seisauksen aikaan.

– Yalda-juhlamme muistuttaa jou lunviettoa ajankohdaltaan, tunnelmal taan ja jopa väreiltään. Iranissa suurin juhla on kuitenkin uusi vuosi, jota juh litaan kevätpäivän tasauksen aikaan kolmetoista päivää, Hosu kertoo.

Yalda-juhlassa keräännytään yhteen sukulaisten kanssa, syödään hyvin, ju tellaan ja luetaan Hazifin kauniista kir jasta rakkausrunoja.

Lauletaanko myös?

– Ai karaokea? Hosu kysyy.

Kyllä Iranissakin kuulemma lauletaan iloisia lauluja yalda-iltana.

Hosu on jo tottunut suomalaiseen joulukattaukseen herkkuineen ja kink

kuineen. Ollaan yhdessä vaimon suku laisten kanssa, syödään ja jutellaan.

Tunnelmaltaan juhlat ovat saman laisia Iranissa ja Suomessa.

– Iranissa syödään jouluna hedel miä, muun muassa vesimelonia ja gra naattiomenoita. Granaattiomenoiden punaisuus on sattumaa. Sitä ei kuiten kaan yhdistetä mitenkään joulunpu naiseen.

Hosua ei haittaa pimeys ja kylmyys Suomessa. Tosin hän alkaa odottaa kevättä jo tammikuussa. Hän nostaa esiin yhden suomalaisen erikoisuuden, nimittäin villasukat. Niitä hänellä on jo iso laatikollinen.

– Ja varmaan saan lisää taas joulu lahjaksi!

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

Älä lähde merta edemmäksi kalaan!

Stop. Nyt jos koskaan, mieti mitä kaikkea voitkaan hankkia paikallisesti. Ei merta edemmäksi kalaan. Tuet paikallisia palveluja parhaiten hankkimalla tarvitsemasi tavarat ja palvelut paikallisesti. Me kävimme tutkimassa kauppakujilla, mitä kaikkea meillä on.

Aleksanterinkatu

Dream Flower

Kauppa kuin kukka, onhan se kukkakauppa – mutta saa Dream Flowerista paljon muu takin kylkiäistä. Floristi Nina Stenvik panee ripauksen rakkautta ja lastillisen luovuutta joka kimppuun!

LKV Hemmasta nappaat ohimennen kivat kämpät ja kiinteistöt.

Galleria Emilie Piskuisen Gallerian taidetarvikkeet on va likoitu huolella – kaupasta saa kehystys palveluja, kirjoja, kortteja, taidevedoksia ja ties mitä esteetikon mieltä hivelevää. Gal leria muuttaa joulukuun alussa Suolatorille.

Café Favorit Pullat, kahvit, leivonnaiset, lounaat, teet… Favorit on lunastanut paikkansa loviisalais ten sydämissä herkullisen valikoimansa an siosta.

Cerisa´s Cerisa´sista löydät niin parturi-kampaa mon kuin lahjapuodin. Valikoimissa on kai kenlaista pientä kivaa, koriste-esineitä, torkkupeittoja, kynttilöitä ja kasseja sekä tietysti myös ihon- ja hiustenhoitotuotteita.

MariMette Liike lankojen, kankaiden ja kestomuo din ystäville. Laadukkaita asusteita muun muassa Ritva Fallan kokoelmista sekä om pelu- ja verhotarvikkeita. Kysy jos etsit jo

tain. Saatat hämmästyä mitä kaikkea omis tajan kätköistä löytyykään!

White Vintage Huumaavan hurmaavaa valkoista menneil tä vuosikymmeniltä, ja mukana pikkuisen uuttakin. Kaunis kattaus astioita, pitsiliinoja, päiväpeittoja, mekkoja, kannuja, kermakko ja… Nina Lappalainen on huolella ja varmal la maulla panostanut valikoimaansa myös kestävyyden näkökulmasta. Vanhaa kaunis ta kannattaa kierrättää – se on usein uut takin arvokkaampaa.

Kronan Boutique Kun astut kauppaan, aistit mannermai sen tuulahduksen. Valikoimissa Lexingtonin ajattomia vaatteita ja sisustustuotteita se kä Vaja Finlandin hillittyjä design-astioita –monenlaisia boutique-tuotteita.

Bistro Kronan Tuulahdus eurooppalaista bistrokulttuu ria Loviisassa. Valikoima juustoja ja herkkuja, helppoja baariruokia, hyvä lounas ja kunnon á la Carte. Lounaalla, töiden jälkeen tai illal lisella - aina mukava pistäytyä myös kahville.

Loviisan Sähköpiste & Lsoy Koti Aleksanterinkadun iso kauppa imaisee kävi jän sisäänsä, eikä heti ulos kaipaa – tämä hän on tavaratalo! Jos tykkäät lukea Bilte man katalogeja, viihdyt liikkeen yläkerras sa Loviisan Sähköpisteessä. Löydät kaiken mitä työssäsi tarvitset ja grillin päälle. Ala kerran Lsoy Koti on sisustajan vakio-osoite. Täältä löydät myös lasten leluja, aikuisten Pelle p-vaatteita ja vaikka Sketchers-ken kiä. Hyvä valikoima kaikkea!

Meritta Bra

nyt jos koskaan paikallisuus on valttia. nyt jos koskaan paikallisuus on valttia. nyt jos koskaan paikallisuus on valttia. nyt jos koskaan paikallisuus on valttia. nyt jos koskaan paikallisuus on valttia. Uskokaa jo!

AITO-kauppa Herbatik Hyvän olon kauppa Herbatik on palvellut lo viisalaisia jo pitkään ja sillä on omat vaki tuiset kävijänsä. Tänne kannattaa luonta istuotteista kiinnostuneiden suunnata. Ai nakin luomumausteet ja luonnonmukainen kosmetiikka kuuluvat myrkkyjä hyljeksivien ostoskassiin.

Kakkupiha

Aleksanterinkadun uusin tulokas on vähän ujosti piilossa Herbatikin ja Bistro Krona nin takapihalla. Mutta ken oven avaa, hä net palkitaan. Vähän erikoisempia herkkuja löytyy vitriinistä, kyltit sen kertovat. Ja mikä parasta, tilauksesta saat sellaisia kakkuja, että alta pois. Hääkakut, juhlakakut, taide kakut, kukkakakut, synttärikakut… Toiveitasi kuunnellaan ja odotuksesi ylitetään.

Meritta Bra on laadukkaiden alusvaatteiden erikoisliike, jos sa on ammattitaitoinen henki lökunta auttamassa valinnas sa. Aika paljon iisimpää asioida kuin Stockan alusvaateosas tolla. Suosittelemme, laatuta varaa!

Ekokampaamo, hoitohuone ja ravintola Torin laidalla sijaitsevat eko kampaamo Indryan, Soile Støy an hoitohuone ja lounasravin tola Sakura.

Kuningattarenkatu

Kuningattarenkadun varrelta voit ostaa vaikka asunnon Habitalta tai laittautua fiiniksi Salon Sofiessa tai ekokampaamo Luanasissa – kunnes näl kä vie sinut pizzeria Carnevaliin Loviisan Kirjakauppa kivijalassa ilah duttaa monellakin tavalla – sieltä saa toi misto-, taide-, lahja- ja konttoritarvikkeita mutta tietenkin myös kirjoja. Jokaisella kau pungilla pitäisi olla kirjakauppa! Kirjakau pan vierestä löytyvät taidelainaamo ja tai degalleria Theodor. Niiden yläpuolella on Thai Tip Food.

Kadun itäisellä puolella on terveystuottei ta myyvä Terveysklinikka, Instrumentariumin optikko, parturi-kampaamo Hygge ja ikivih reä Tango!

Tangon vaatevalikoima on laadukas ja mo nipuolinen, nykyaikainen. Ja mikä parasta –sieltä saa palvelua! Voit parkkeerata puku koppiin ja sovittaa vaikka koko farkkumal

liston läpi myyjän avustamana. Ei voisi pa rempaa olla.

Kauppakeskus Gallerian urheiluliike Team Sportian paras myyntivaltti on niin ikään erinomainen asiakaspalvelu. Lisäksi Galle riassa ”asuvat” Optikko Laine, Veikon Ko ne, Kultasepänliike Karvonen ja yläkerras sa sijaitsee Oishi Sushi -lounasravintola ja Il Duo -kahvila. Galleria on kompakti ko konaisuus, jossa on myös pankki- ja mak suautomaatti.

Torin pohjoispuolella

Torin toisella puolella, Kuningattarenkadun pohjoispäässä on paitsi apteekki ja pankki myös lukkoseppä Kimmo - erinomainen pal velu - ja maankuulu ekokampaamo Monature. Täällä sijaitsevat myös kulttuuri keskus ja elokuvateatteri Kino Marilyn se kä legendaarinen Macu´s Music – musiikki tarvikkeiden erikoisliike eli soitinliike. Sellais ta ei ihan joka kylältä löydy! Marcus jOhans son on palvellut asiakkaitaan asiantunte muksella jo yli 20 vuotta. Hatunnosto, iso kii tos ja kumarrus.

Mariankadulla on keittiöiden erikoisliike Puustelli, iso ja monipuolinen Suurkirp pis, Raiskin kirpputori, K-Kauppa ja ne palilainen ravintola Saino

Mariankadun ja Brandensteininkadun kul massa sijaitsevat Degeri Sport Pub & Di ne sekä legendaarinen ravintola Zilton biljardipöytineen ja pubivisoineen. Impin Grilli, Kehoteekki, Marin Ompelimo, Lo viisan Osteopaatti ja kampaamo Saukko nen sijaitsevat myös tällä kadun pätkällä. Kulman takana, Karlskronabulevardilla on pizzeria Newroz, kuntosali Fressi, Kauneusja hiushoitola Jaana & Viivi sekä ICT Tarvike Jens Lindholm.

Linja-autoaseman viereisessä kiinteistössä sijaitsevat Olympos-Pizzeria, Kaivo Kukka, Fysio 10 ja kahvila Selli

Kirkon kupeessa, aivan kaupungin sisään tulon yhteydessä, majailee tunnelmallises sa tilassa suosittu italialaistyyppinen ravin tola Locale

Loviisassa on paljon erikois liikkeitä. Käyttäkäämme niiden palveluja. On hienoa ja ekolo gista ostaa paikallisesti!

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Patrick Erikssonin etätyöhuoneessa Koskenkylässä on laitteisto, josta hän kerää jäätietoja yhdessä työryhmänsä kanssa. Heidän vastuualueenaan on koko Itämeri.

Tietoa etenkin merenkulun tarpeisiin saadaan monesta lähteestä, kuten jäähavaintoasemilta, jäänmurtajilta ja satelliittikuvista.

Eriksson näyttää puhelimestaan satelliittikuvaa, josta maallikkokin voi erottaa laivoja, jään reunan ja mantereen.

Satelliitti on tärkeä työväline, sillä sen avulla saadaan kattavaa kuvaa kokonaisilta merialueilta silloinkin, kun on pimeää tai pilvistä.

Tietoja saadaan myös vapaaehtoisilta rannikkoseutujen asukkailta, jotka kulkevat jäällä ja tekevät siitä havaintoja. He ovat luotseja, satamakapteeneita tai rannikkovartioston edustajia, mökkiläisiä, kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Heiltä Ilma-

JÄÄHAVAINNOIJIEN PERUSVÄLINEET OVAT KAIRA JA MITTAKEPPI. JOS HALUAA LUOTETTAVAN ARVION JÄÄN RAKENTEESTA, ON VIELÄ KÄYTETTÄVÄ JÄÄSAHAA SAADAKSEEN JÄÄSTÄ NÄYTEPALAN.

tieteen laitos saa Patrick Erikssonin välittämänä ensiarvoisen tärkeää tietoa jäätilanteesta.

Havaintopisteitä on parikymmentä.

– Vapaaehtoiset raportoivat jään paksuudesta, paljonko siitä on teräsjäätä ja kohvaa. Millainen on lumitilanne. Onko se märkää vai kevyttä. Millaisia muutoksia on kenties tullut edellisestä havaintokerrasta, Eriksson kuvailee.

Oikukas Loviisanlahti

Loviisan seudulla on yksi havainnointipaikka Kabbölessä. Siitä saatava tieto pätee hyvin koko Loviisan rannikon tilanteeseen.

– Havainnointipaikka on riittävän kaukana merellä. Siitä saatava tieto kertoo satamaan johtavan väylän jäätilanteesta. Yli kymmenen vuotta sitten Valkossakin oli havainnointipaikka. Olisi mukavaa, jos joku alkaisi hoitaa sitäkin. Tosin Kab-

bölen ja Valkon jääolosuhteet ovat pitkälti samanlaiset.

Loviisalaisia luonnollisesti kiinnostaa, miten ydinvoimalan lauhdevedet vaikuttavat alueen jäätilanteeseen. Vaikka Loviisanlahti on kapea, sen itä- ja länsipuolen rantojen jäät poikkeavat toisistaan. Syynä on meriveden kiertosuunta ja vedensyvyys. Itäpuolen jäät ovat lämpimämmän veden takia yleensä heikommat kuin länsirannan.

– Alueen asukkaat kyllä tietävät sen hyvin. Lauhdevesien takia osa merestä ei jäädy lainkaan voimalan lähistöllä, ellei ole erityisen kireä talvi. Silloinkin jää jää ohueksi. Kun mennään voimalaitokselta kymmenen kilometrin päähän, eivät sen lauhdevedet enää haperra jäätä.

Jääasiantuntija haluaa kuitenkin varoittaa laivaväylistä myös Loviisan seudulla. Isoista laivoista lähtee suuret aallot.

– Ne pilkkovat reunustavaa jäätä isolta alueelta. Eikä koskaan pidä lähteä jäälle yksin.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut jään muodostumiseen. Jäät tulevat entistä myöhemmin ja lähtevät aiemmin. On ollut jopa jäättömiä talvia.

Mahtaako jäämies osallistua jokavuotiseen paikallislehtien jääveikkaukseen, jossa arvuutellaan, milloin jäät lähtevät Loviisanlahdelta.

– Jääveikkaus on loistava juttu, mutta voi

Loviisa.

JÄÄLUKEMIA

Patrick Eriksson mittasi Valkossa helmikuun loppupuolella jään kokonaispaksuudeksi 52 cm. Siinä oli 31 cm paksua teräsjäätä, jonka päällä oli ensin vanhempi 10 cm paksu kohvajääkerros, sitten noin 4 cm vesi-sohjo-kerros ja sen päällä vielä 11 cm paksu kohvakerros. Lunta oli tämän pinnalla vain muutama sentti. Kabbölen havaintopisteen lukemat olivat hyvin samansuuntaisia: teräsjäätä 25 cm ja kohvajäätä 23 cm (yhteensä 48 cm).

olla, että olisin jäävi. En ole siis itse osallistunut, mutta olen kyllä kiinnostuneena seurannut veikkauksia. Olen joskus huvikseni verrannut tuloksia omiin tilastoihimme.

Ankeaa ja kankeaa, mutta hauskaa!

Patrick Eriksson laatii jäätiedotuksia Ylen kanavalle. Niiden laatiminen on hauskaa, mutta välillä sanallinen kiteyttäminen on myös haastavaa.

– Sanaston pitää olla selkeää ja noudattaa

tiettyä terminologiaa. Ei siinä voi alkaa rönsyillä, hän sanoo.

Tiedotteet laaditaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Silloin käytetään kansainvälisesti sovittua terminologiaa. Jos Pohjois-Amerikasta tulee laiva, sen miehistön täytyy ymmärtää suomalaisten laatima tiedote samalla lailla kuin omansa.

Eriksson kuvailee kansainvälistä jäätutkijoitten ryhmää upeaksi yhteisöksi, kuin omaksi perheekseen.

– Meillä on hyvä henki ja tunnelma.

Patrick Eriksson ei itse vietä juurikaan aikaa talvisin jäällä. Mitä siellä tekisikään, kun ei oikein pilkkiminenkään kiinnosta.

Mutta mitä tekee jäämies kesällä?

– Jäätilannepäivystys on talven aikana päivittäistä, ja teemme töitä usein myös viikonloppuisin. Niistä syntyneet vapaat voi siirtää kesään, jolloin lomaa saattaa kertyä useita viikkoja.

Patrick Erikssonin sahaamasta jääpalasta kirkkaampi lasimainen teräsjää erottuu sen päälle muodostuneesta kohvajäästä.

ISKALLT UPPDRAG

På sitt arbetsrum i Forsby har Meteorologiska institutets isexpert Patrick Eriksson utrustning för insamling av data om isarna. Hela Östersjön är Erikssons arbetsgrupps ansvarsområde.

Data för sjöfartens behov samlas in från flera olika håll – från observationsstationer, isbrytare och satellitbilder.

Eriksson visar en satellitbild på sin telefon. På bilden kan man urskilja fartyg, is och fastland.

Satelliterna är viktiga arbetsredskap, eftersom de erbjuder heltäckande bilder över stora havsområden även i mörker och molnigt väder.

Frivilliga observatörer är också viktiga för Meteorologiska institutet. Observatörerna är kustbor som rör sig på isarna och samlar information om isläget –lotsar, kustbevakare, hamnkaptener, fiskare och sälfångare.

Det finns ett tjugotal observationspunkter.

De frivilliga observatörerna rapporte-

Meteorologiska

Patrick

känner isarna i Lovisa.

Trots att Lovisaviken är smal är isarna på östra ock västra stranden inte likadana. Det beror på havsvattnets rotationsriktning och djup. Isarna på östkusten är ofta svagare på grund av varmare vatten.

Invånarna känner till det här. På grund av kylvattnet fryser havet i närheten av kärnkraftverket inte alls. Men på tio kilometers avstånd från kärnkraftverket påverkas iskvaliteten inte.

Isexperten vill ändå påminna om farledernas faror. Stora fartyg orsakar stora vågor.

De hackar sönder angränsande isar på stora områden. Man ska aldrig ge sig ut på isen ensam.

rar om isens tjocklek och kvalitet, hur stora delar av isen som består av kärnis och stöpis. De rapporterar om snöläget, om snön är våt eller lätt och om olika förändringar i förhållandena, säger Eriksson.

Nyckfulla Lovisaviken

Det finns en observationspunkt i Kabböle och informationen som samlas där gäller för hela kustområdet i Lovisa. – Observationspunkten är tillräckligt långt ute till havs. Den ger information om isläget i farleden in till hamnen. För mer än tio år sedan fanns det en observationspunkt i Valkom. Det skulle vara fint om någon började ta hand om den igen. Men isläget i Kabböle och Valkom är ganska lika.

Lovisaborna är naturligtvis intresserade av hur kärnkraftverkets kylvatten påverkar isläget på kusten.

isdata

I slutet av februari uppmätte Patrick Eriksson en istjocklek på totalt 52 cm i Valkom. Isen bestod av 31 cm kärnis, ett 10 cm tjockt lager stöpis över kärnisen, och ett 4 cm tjockt skikt av slask och sörja över stöpisen, täckt med ännu ett 11 cm tjockt skikt av stöpis. Överst låg några centimeter snö.

Isläget i Kabböle var liknande: 25 cm kärnis och 23 cm stöpis, sammanlagt 48 cm.

Klimatförändringen har påverkat isarna, istäcket kommer allt senare och smälter allt tidigare. Det har till och med funnits isfria vintrar.

Lokaltidningarnas istippnig är populär i Lovisa. Brukar månne isexperten delta i tippningen och gissa när Lovisaviken är isfri?

– Istippningen är en strålande idé, men jag är kanske jävig. Jag har alltså inte deltagit, men jag brukar följa med tippningen med stort intresse.

Svårt, utmanande, roligt

Patrick Eriksson sammanställer israpporter för Yle. Han tycker om uppgiften, men ofta är det språkligt utmanande att sammanfatta rapporterna.

Vokabulären måste vara tydlig och följa en viss terminologi. Det finns inget utrymme att yra.

Rapporterna sammanställs också på svenska och engelska. Då används en internationell terminologi. Besättningen på ett nordamerikanskt fartyg måste kunna förstå rapporterna.

Enligt Eriksson är gruppen av internationella isforskare en fantastisk gemenskap, som en egen familj.

Andan och stämningen i gruppen är bra.

Patrick Eriksson rör sig inte ute på isarna. Han har inte så mycket att göra där, eftersom han inte är intresserad av pilkfiske.

Men vad gör ismannen på sommaren?

– Isjouren tjänstgör dagligen under vintern, ofta arbetar vi på veckosluten också. Det leder till att ledigheterna flyttas till sommaren.

institutets isexpert

Eriksson

Eriksson samlar data från flera olika källor. Frivilliga observatörer ger viktig information om isläget.

Geokätköilyä harrastavat Heini Repometsä ja Trevor Fielding löysivät elämänsä aarteen Pernajasta. Nyt pariskunta nauttii elämästä luonnon helmassa.

GEOKÄTKÖILY JOHTI AARTEEN ÄÄRELLE

PPernajan kirkonkylällä vallitsee täydellinen rauha. Lumi valaisee Heini Repometsän ja hänen puolisonsa Trevor Fieldingin ihastuttavan pihapiirin. Pakkanen paukkuu kahdeksan valtavan omenapuun oksissa ja rungoissa.

Heini muistelee syksyä, jolloin puut notkuivat omenapaljoudesta.

– Omenoita tuli aivan liikaa!

Loviisa.

Jos kahlaa lumessa mäelle, voi nähdä merenlahden kimaltelevan jääpeitteessään. Talvella taloltakin näkyy upea maisema pellolle, kun puissa ei ole lehtiä. Kunnon talvi tarkoittaa Heinille lunta ja pakkasta. Siitä hän ja Trevor tykkäävät.

– Rakastamme talvea. Kuiva pakkanen tuntuu hyvältä. Sen sijaan märkä harmaus menee luihin ja ytimiin.

Heini katselee pihan valtavia puita ja osoittaa kädellään korkealle kohoavaa mäntyä. Se on muotoutunut pyöreähköksi vallitsevan tuulensuunnan mukaan. Nyt sitä koristaa upea lumipeite, kuten muitakin tontin puita.

– Talvella männyn muoto näkyy parhaiten, kun lähipuissa ei ole lehtiä. Tontin puut ovat vanhoja ja kauniita. Jouduimme kaatamaan pari isoa puu-

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

ta talon vierestä. Niistä riittää polttopuuta pitkäksi aikaa, kun vain ehtisimme pilkkoa kaiken kuivumaan, Heini kertoo.

Lumitöitä ja haukuntaa

Jotain ääntä sentään hiljaisuudessa kuuluu. Naapurissa on parikin koiraa, joiden haukun lumimassa vaimentaa.

Heini asuu oikeastaan pienessä koirakylässä, jossa yksi aloittaa haukun ja toiset sitten yhtyvät siihen. Myös sisältä talosta kuuluu vaativaa haukkua.

Länsigöötanmaanpystykorvat Penni ja Pätkä haluavat tulla ulos tervehtimään. Vilkasluonteiset matalajalkaiset koirat puskevat sinnikkäästi tietään lumen keskellä ja tömäyttävät itsensä vauhdilla tulijan jalkoihin.

– Runsasluminen talvi vaikeuttaa niiden liikkumista. Onneksi pääsemme suoraan pihalta auratulle tielle. Olemme itsekin tehneet paljon lumitöitä, mutta se on ollut vain kivaa.

Isolla ja rehevällä tontilla on päätalon lisäksi useita sivurakennuksia. On iso talli, puusauna, puuvaja ja vanha aitta. Jännästä kivisestä kuopasta voisi tulla vaikka maakellari. Romahtanut vaunuvaja on purettu talkoovoimin.

Heinin ajatus kiertyy ensimmäiseen kesään omalla pihalla. Puutarha oli saanut rönsyillä itsekseen vuosia.

– Kaikki pihalla kasvoi korkeuksiin. Raivasimme pusikkoa, mutta varmaan taas kesällä se villiintyy!

Kerrostalosta maaseudun

Heini ja Trevor muuttivat kerrostalosta Helsingin Viikistä koirineen silmissään unelma maaseudun rauhasta.

Heini sanoo, että unelma on toteutunut täysin. Vaikka Viikki on mukava paikka, ja luontokin on lähellä, ovat myös kaupungin äänet siellä osa arkea.

– Pernajassa ympäröivä hiljaisuus ja rauha tekevät hyvää. Tällainen elämä on ihan toista kuin asuminen kaupungissa ja kerrostalossa. Koirillekin muutos on ollut mieluisa. Minua ei haittaa yksittäinen ääni, kun auto ajaa ohitse, mutta oli helpotus päästä eroon isojen teiden jatkuvasta huminasta, Heini sanoo.

Talossa on kaikkiaan noin 120 neliötä, joista lämmintä tilaa on 80 neliötä. Yläkerta on toistaiseksi pääosin kylmillään ja kattoremontti on suunnitteilla. Siihen liittyykin hienoinen toive epätoivotun vieraan häätämiseksi.

– Ullakolla mellakoi orava. Se on saanut paljon tuhoa aikaan. Se repii eristevilloja ja pudottelee niitä ympäriinsä. Onneksi ei ole näkynyt vauvaoravia. Jos oravalle huutaa, se häipyy hetkeksi, mutta tulee pian takaisin. Jospa se häiriintyisi kattoremontista niin, että etsii uuden kodin.

Kielitaitoisia naapureita

Elämä pikkutalossa luonnon keskellä sopii Heinin ja Trevorin elämäntapaan. Kun talviaamu on vielä pimeä, he asettuvat makuuhuoneen takan lämpöön meditoimaan. Näin päivä saa juuri heille sopivan rauhallisen alun.

Kuka?

Heini Repometsä Ammatti: Osteopaatti Syntynyt: Espoossa Perhe: Puoliso ja kaksi koiraa Elämänohje: Ole läsnä!

• Heini Repometsä valmistui osteopaatiksi Ammattikorkeakoulu Metropoliasta vuonna 2018 neljän vuoden opintojen jälkeen. Hän työskentelee omassa Loviisan osteopatiayrityksessään.

• Osteopatia on manuaalinen hoitomuoto, jonka tavoitteena on mahdollisimman tasapainoisesti toimiva keho.

• Hoito on yksilöllistä ja kehoa kuuntelevaa.

• Heini hoitaa ihmisten lisäksi myös koiria.

Pariskunta tapasi alun perin kuukauden mittaisella meditaatioretriitillä Intiassa. Trevor vietti lapsuutensa maalla Etelä-Englannissa. Hänkin on sopeutunut hyvin suomalaiseen pikkukylään.

– Trevoria huolestutti alkuun se, että hän ei osaa vielä suomea eikä ruotsia. Onneksi naapurit ja moni muukin täällä puhuu hyvää englantia, Heini sanoo.

rauhaan

Heini Repometsä ja Trevor Fielding asettuivat asumaan Loviisan Pernajaan luonnon helmaan vuoden 2021 jouluna. Kaupat suloisesta 120-vuotiaasta talosta he tekivät aiemmin kesällä.

Trevor työskentelee pääosin kotona, ja Heinillä on Loviisan keskustassa Mariankadulla oma työhuone, jossa hän työskentelee osteopaattina.

– On kiva, että asun maalla mutta käyn töissä Loviisan keskustassa. Sielläkin on mukava tunnelma, Heini kertoo.

Suomessa on paljon ihania pikkukaupunkeja. Miksi juuri Loviisan Pernaja sai kaksi uutta asukasta pääkaupungista?

Syy siihen oli geokätköilyharrastus. Se toi heidät pari kesää sitten Backstensstrandiin. Pernajan luonto ja hiljaisuus jäivät mieleen.

– Kun tämä talo tuli myyntiin, soitin välittäjälle saman tien. Täällä viihdymme, ja täällä haluamme asua, Heini hymyilee.

Pernajassa ympäröivä hiljaisuus ja rauha tekevät hyvää. Tällainen elämä on ihan toista kuin asuminen kaupungissa ja kerrostalossa.

Kohti puhtaampaa maailmaa

RUOKAA AIVOILLE

Kirjasto on demokraattisen yhteiskunnan peruskallio ja sivistyksen kehto. Näin toteaa projektikoordinaattori Jaana Laaksonen Loviisan pääkirjaston työtilassaan.

– Kirjaston yhteiskunnallinen merkitys on valtava. Sen palvelut kuuluvat kaikille sosioekonomisesta asemasta riippumatta, Laaksonen sanoo.

Hän huomauttaa, että Suomessa kirjastoilla on lakisääteinen tehtävä edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

– Jos kansalaisten osallisuus vähenee, samalla heikkenee kansanvalta ja demokratia. Se taas vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn kehittyä. Siksi kirjastoilla on merkittävä rooli demokratian edistämisessä.

Maksuton, piristävä, sivistävä ja kehittävä palvelu on kaikkien kuntalaisten ulottuvilla.

Lehtiä, musiikkia, elokuvia ja tapahtumia Vaikka Loviisan pääkirjasto sijaitseekin tällä hetkellä väistötiloissa Kuningattarenkatu 3:ssa ja tilaa on niukasti, tarjonta on pyritty pitämään mahdollisimman kattavana.

Toiveissa on kuitenkin uusi, tämän päivän tarpeita vastaava kirjastorakennus.

Tervetuloa, lapset ja nuoret! Kirjastossa on tunnetusti miellyttävä huopatossutehdasäänimaailma. Se ei estä lapsi- tai koululaisryhmien vierailuita kirjastoissa. Päin vastoin, Laaksonen toivoo, että lapset saisivat kokea kirjaston inspiroivan ympäristön mahdollisimman pieninä. Hän huomauttaa, että tässä vastuu on myös lasten vanhemmilla. Kirjastossa tehdään paljon yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Kirjaston lakisääteinen tehtävä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Kirjasto tuo tiedon kaikkien ulottuville.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI KUVITUS SANNA NYLÉN

KIRJASTO = ENEMMÄN

Moni mieltää kirjaston paikaksi, josta voi lainata kirjoja, mutta kirjastot tarjoavat paljon enemmän.

Loviisan kaupunginkirjaston kir jastonjohtaja Tapani Häkkinen sanoo, ettei kirjaston yh teiskunnallista merkitystä pi dä unohtaa.

– Erilaisissa tutkimuksissa kirjas tot ovat saaneet hyvän arvosanan, kun verrataan kunnan eri palvelui ta. Asiakastyytyväisyys on hyvä, mi kä varmasti kertoo jotakin kirjastois ta, hän sanoo.

Tarjonta voi yllättää Monelle kirjasto on paikka, jonne tul laan lähes päivittäin lukemaan leh tiä tai hoitamaan käytännön asioita. Kaikkea ei tarvitse omistaa – lainaa minen voi olla usein käytännöllisem pää ja totta kai ekologisempaa.

– Ihmiset tulevat pyytämään apua monenlaisissa tiedonhakuun liittyvissä asioissa. Autamme mielel lämme. Esimerkiksi vanhemmat ih miset eivät aina ole niin tottuneet käyttämään laitteita, ja osa ei edes omista niitä, Häkkinen toteaa.

Kirjojen lisäksi kirjasto tarjoaa leh tiä, elokuvia, musiikkia ja urheiluvä lineitä.. Kirjastosta voi varata myös kokous-, opiskelu- ja näyttelytilat.

Loviisan kirjastoissa palvelut ovat kuntalaisille ilmaisia, joten kynnys lainaamiselle on todella matala.

– Minulle on tärkeää, että kaikki kirjaston palvelut ovat maksuttomia kuntalaisille. Emme peri tiloista mak sua, Häkkinen kertoo.

Pääkirjaston lisäksi asukkaita pal velee kolme lähikirjastoa – Tesjoel la, Liljendalissa ja Pernajassa. Lisäk si kirjastoauto kiertää kymmeniä ja kymmeniä pysäkkejä.

– Esimerkiksi medialukutaito, monilukutaito ja väylä laadukkaan kirjallisuuden äärelle ovat aihealueita, joissa kirjasto tukee opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita. Kirjasto on mukana tuottamassa sisältöä Loviisan kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmaan, Kulttuuripolkuun. Tällä hetkellä käynnissä oleva Lukupolku-hanke tarjoaa perusopetukselle työkaluja lukutaidon tukemiseen, Laaksonen kertoo.

Kirjasto toteutti Kiitos kun luet lapselle -hankkeen, jossa lasten vanhempia kannustettiin lukemaan jo vauvaikäisille. Neuvolassa jaettiin eräänlaisia lukukasseja kolmelle eri ikäryhmälle nollavuotiaasta alkaen nelivuotiaaksi saakka. Lukukassissa oli kirja- ja infopaketti sekä satupassi.

– Tarkoitus ei ole painostaa vanhempia lukemaan lapsilleen, vaan kannustaa lempeästi, Laaksonen painottaa.

Hankkeen onnistumisesta kirjaston henkilökunta haluaa erityisesti kiittää terveydenhoitajia.

– He lähtivät innolla mukaan. Sujuva yhteistyö tuottaa kuntalaisille enemmän palveluja.

”Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen vahvistaa empatiakykyä. Se puolestaan vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parhaimmillaan heikentää yhteiskunnan polarisaatiota.”

Ravintoa aivoille

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen voi antaa lähes vuoden etumatkan koulupolulle. Aivot nimittäin kehittyvät tällaisessa vuorovaikutuksessa, vaikka lapsi ei vielä osaisi puhua. Nykynuorten lukutaidosta on saatu huolestuttavaa tutkimustietoa.

– Jopa 14 prosenttia yläkoulun päättävistä lukee niin heikosti, että se vaikeuttaa jatko-opiskelua. Mielestäni jokainen aikuinen on kielenopettaja. Kun sanavarasto ja monilukutaito kehittyy, ymmärrys maailmaan kasvaa, Laaksonen pohtii.

Jos lukeminen tökkii, niin kirjallisuuden maailmaan voi päästä myös äänikirjojen avulla. Äänikirjatuotanto onkin kasvanut räjähdysmäisesti. Saatavilla on myös e-kirjoja ja -aineistoja.

Yksi kirjaston tehtävistä tasa-arvon edistäjänä on Celia-palvelu, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa muun muassa ääni- ja pistekirjoina.

– Se on tarkoitettu kaikille, joilla kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden tai vamman takia hankalaa. Kaikilla täytyy olla yhtäläinen oikeus nauttia kulttuurista ja sivistyksestä, Laaksonen painottaa kirjaston yhteiskunnallista tehtävää.

Loviisan Kirjakahvila - Lovisa Bokcafé syksy 2022 hösten

Syyskausi päättyy lauantaina 3.12. Johanna Holmströmin vierailuun. Thomas Rosenberg haastattelee häntä kirjasta kirjasta Handbok i klardrömmar (Förlaget)

Huom-Obs! Kaikki kirjakahvilat strii mataan / Samtliga bokcaféer strömmas youtube.com > Loviisan Kirjakahvila

Ett samarbete mellan Lovisa stads bibliotek, Lovisa kultur- och miljörörelse, Kino Marilyn och arbetsgruppen Lovisa Bokcafé. / Järjestäjä Loviisan kaupun ginkirjasto yhteistyössä Loviisan kult tuuri- ja ympäristöliikkeen, Kino Mari lynin sekä Loviisan kirjakahvila-työryh män kanssa.

Toimintaa tukee Svenska kulturfon den. / Sker med stöd av Svenska kultur fonden.

Lisätietoja/ytterligare uppgifter: Thomas Rosenberg, 050 528 7171, thomas.rosenberg@sulo.fi

Otamme mielellämme kirjailijatoivo muksia vastaan! / Vi tar gärna emot förslag på författare vi kan intervjua!

Plats/Paikka: Kino Marilyn, Kuningattarenkatu 17 / Drottninggatan 17

Tid/Aika: lördagar lauantaisin kl./klo 12–13

KIRJASTOSSA TAPAHTUU! KIRJASTOSSA TAPAHTUU!

Ruotsinkielinen joulusatutuokio ja jou luaskartelua Loviisan pääkirjastossa to 1.12.2022 klo 17.30-18.30

ma 5.12 Glögiä ja piparkakkuja Loviisan kirjastoissa Loviisan pääkirjasto sekä lähikirjastot tarjoavat glögiä ja pientä purtavaa kaikille asiakkaille.

Suomenkielinen joulusatutuokio ja jouluaskartelua Loviisan pääkirjastossa Tule kuuntelemaan joulusatuja ja askartelemaan joulukoristeita Loviisan pääkirjastoon torstaina 1.12. klo 17.30-18.30.

Suomenkielinen lukupiiri Loviisan pääkirjastossa pe 9.12.2022 klo 11.00

Tervetuloa keskustelemaan kirjallisuudesta hyvässä seurassa! Tarjoamme kahvia, teetä ja pientä purtavaa.

Kirjailijavieras Liljendalgårdenissa: Kerstin Kronvall 19.12.2022 klo 18.00, Kartanontie 16, 07880

Liljendal Toimittaja ja kirjailija Kerstin Kronvall esittelee ja keskustelee illan aikana Venäjän ja Ukrainan ajankohtaisesta tilanteesta.

Julsagor och julpyssel på svenska på Lovisa huvudbibliotek to 1.12.2022 kl. 17.30-18.30

Kom och lyssna på julsagor och pyssla julpynt på Lovisa huvudbibliotek torsdagen den 1.12. kl. 17.30-18.30.

må 5.12 Glögg och pepparkakor på Lovisa biblioteken Lovisa huvudbibliotek och närbiblioteken firar självständighetsdag med att bjuda glögg och pepparkakor till alla kunder.

Julsagor och julpyssel på finska på Lovisa huvudbibliotek to 8.12.2022 kl. 17.30-18.30

Författarbesök på Liljendalgården: Kerstin Kronvall 19.12.2022 kl. 18.00, Herrgårdsvägen 16, 07880 Liljendal Redaktör och författare Kerstin Kronvall presenterar och diskuterar under kvällen den aktuella situationen i Ryssland och Ukraina.

Syksyn mittaan kirjakahviloissa ovat vierailleet Jaana Lehtiö, Annika Gustafsson-Flinck, Sanna-Mari Kunttu & Panu Kunttu, Merete Mazzarella ja Janne Ora.

Tommy Grahn älskar Köpbacka, där

han är född och uppvuxen.

Det är lugnt och fridfullt, och man behöver inte låsa dörrarna. Tommy jobbar mycket frivilligt för att Köpbacka ska vara trivsamt.

fortsätt meningarna, Tommy

grahn...

Efter åren bakom lastbilsratten… har jag varit pensionär i några år, men är inte egentligen mera pensionär än då jag var i arbetslivet.Man ska alltid vara beredd att köra imorgon, om det behövs.

Jag har varit utan lastbil i tre år. Jag var lastbilstrafikant i 46 år. Jag blir alltid vemodig då jag ser min gamla lastbil på stan.

Jag håller mig aktiv…. eftersom jag har tre olika hus att hålla i skick. Men det är motionen som håller mig i form. Jag har alltid motionerat. Man blir fundersam då man läser om jämnåriga som gått bort. Man måste försöka håll sig i skick. Jag har inga mediciner, men mina knän är reparerade.

Jag ror kyrkbåt med Skeppsbroroddarna och cyklade 5000 kilometer ifjol. Jag har deltagit i Finlandialoppet 18 gånger och skidat Vasaloppet 12 gånger. Jag har deltagit i Sulkavarodden 20 gånger. Jag skidar myck-

Made with in Loviisa.

et och går långa länkar med stavar. Jag går också på cirkelträning.

Köpbackas pulkabacke… är den bästa pulkabacken i trakterna. Jag kan säga att det utan att skryta. Jag håller den i skick med min snöskoter och jag har gjort redskapen själv. Jag körde den 25-30 gånger ifjol. Det blir mycket ojämnheter i backen då den är i hård användning och om backen är isig kan det bli farligt för småbarn. Det är roligt att se till att det finns ved och att allt är i skick för dem som kommer till backen.

Jag brukar köra….upp ett spår på åkern i Köpbacka och skidspåret mellan pulkabacken och det upplysta spåret i Valkom håller jag i skick.

Att vara pensionär… har inga fördelar, bara nackdelar. Jag kan inte vara stilla, det måste vara något på gång. Jag är rastlös. Jag kan

inte sitta och se på tv. Jag håller på med något hela tiden, men jag behöver åtta timmar sömn för att orka.

Jag tycker om att… jobba på talko, men det finns allt mindre sånt. Förut gjorde man allt på talko.

Vinter eller sommar… Det är ingen skillnad för mig om det är sommar eller vinter. Vintern är lika bra. Jag simmar året om. Jag har hållit på med vaksimning 24 år.

Jag trivs bäst… hemma i Köpbacka och på stugan i Lovisa skärgård

Helst äter jag… allt. Jag har ingen skillnad. Det finns ingenting som inte går.

En framtidsdröm jag har… är att delta med några kompisar i cykelloppet runt Saimen nästa sommar, det är nästan 300 km långt.

Tommy grahn vastaa!

Sinut muistetaan kuormaauton ratista, mutta olet nyt siirtynyt eläkkeelle, eikö niin?

Olen ollut eläkkeellä muutaman vuoden, mutten oikeastaan ole sen enempää eläkeläinen nyt kuin työelämässä ollessani. Täytyy olla valmis hyppämään rattiin aina tarvittaessa.

Ajoin kuorma-autoa 46 vuotta, mutta luovuin siitä kolme vuotta sitten. Tunnen haikeutta, kun näen vanhan kuormurini kaupungilla.

Taidat olla aika aktiivinen eläkeläinen?

Minulla on kolme taloa, jotka vaativat kunnosssapitoa. Olen aina kuntoillut, ja liikunta pitää minut kunnossa. Yritän pitää itsestäni huolta. Mietityttää, kun samanikäiset kuolevat. Minulla ei ole mitään lääkitystä, mutta polvet on leikattu.

Soudan kirkkovenettä ja viime vuonna pyöräilin 5000 kilometriä. Olen osallistunut Finlandiahiihtoon 18 kertaa ja hiihtänyt

Vasaloppetin 12 kertaa. Sulkavan soudun olen soutanut 20 kertaa. Hiihdän paljon ja teen pitkiä sauvakävelylenkkejä. Teen myös kuntopiiriä.

Sinä taidat hoitaa myös Köpbackan pulkkamäkeä? Kehumatta voin sanoa, että se on seudun paras pulkkamäki. Kovassa käytössä mäkeen tulee paljon epätasaisuuksia, ja jäinen mäki voi olla vaarallinen pikkulapsille. Hoidan mäkeä moottorikelkalla, olen tehnyt välineet mäen tasoittamiseen ja jääpinnan rikkomiseen itse. Viime vuonna ajoin mäen 25–30 kertaa. Huolehdin, että laavulla on puita ja että mäkeen on kiva tulla.

Hoidat myös hiihtolatuja. Nautitko muiden auttamisesta?

Ajan ladun Köpbackan pelloille sekä pulk-

kamäen ja Valkon valaistun ladun välille ja pidän sen kunnossa. Tykkään talkoista, mutta niitä ei juurikaan enää ole. Ennen kaikki tehtiin talkoovoimin.

Oletko talvi- vai kesäihminen? Missä viihdyt parhaiten?

Tykkään kummastakin. Talvi on yhtä hyvä kuin kesä. Uin ympäri vuoden. Olen harrastanut avantouintia 24 vuotta.

Viihdyn kotona Köpbackassa ja mökillä Loviisan saaristossa.

Mikä on lempipiruokasi?

Kaikki käy. Syön kaikkea.

Mitkä ovat eläkeläisyyden parhaat puolet? Hyötyjä ei ole, pelkkiä haittoja. Olen levoton, enkä osaa olla paikoillani, en edes katsoa telkkaria. Jotain on puuhattava koko ajan. Tarvitsen silti kahdeksan tunnin yöunet jaksaakseni.

Onko sinulla jokin tulevaisuudenunelma? Suunittelemme kaveriporukan kanssa osallistumista Saimaan ympäriajoon ensi kesänä, siinä olisi melkein 300 kilometriä pyöräilyä.

VOIMAA, NOTKEUTTA JA KEHONHALLINTAA

Taekwondossa tulee hiki pintaan ja stressi katoaa. Lajin henkeen kuuluu, että kumartaen tullaan ja mennään.

Karin Ekström astuu sisälle taekwondo-saliin ja kumartaa. Se on tapana lajissa, jossa fyysiseen harjoitukseen liittyy tietty filosofinen tausta.

Viihtyisän salin lämmössä verryttelee jo kolme notkeaa nuorta tyttöä, Mona Välimäki sekä sisarukset Pipsa ja Peppi Rieppo. He ovat avojaloin valkoisissa ja väljissä treeniasuissa. Monalla on keltainen vyö, Pipsalla ja Pepillä vihreät.

Pian ryhmä täydentyy, kun Anni Järvinen ja Milja Rytkönen tulevat paikalle ja asettuvat tekemään alkuverryttelyjä. Tyttöjä ohjaa Jenna Aalto, joka on elänyt pikkulapsesta asti taekwondon parissa.

– Isäni valmentaa ja treenaa yhä. Olin varmaan kolmevuotias, kun aloin käydä isän kanssa treeneissä. Tosis-

sani olen harrastanut lajia yli kymmenen vuotta. Uuteen saliin Hilding Business Parkiin pääsimme toissa vuonna. Saamme tulla treenaamaan milloin tahansa, Jenna kiittää.

Loviisan Taekwondo Hwang ry perustetiin vuonna 1991. Se on saanut nimensä korealaisen suurmestarin Dae Jin Hwangin mukaan, joka toi lajin Suomeen vuonna 1979. Taekwondo on yksi maailman harrastetuimmista lajeista, ja suosittu se on myös Loviisassa.

– Harrastajia on 60–70 ihan pienistä lapsista yli kuusikymppisiin, Jenna arvioi.

Vauhdikasta kamppailua

Kun katsoo näitä harrastajia, käy selväksi, että kyseessä on varsin vauhdikas kamppailu-urheilulaji.

Taekwondo perustuu oman kehon käyttämiseen puolustautuessa, ja siinä käytetään vastustajan liikkeitä hyväksi. Siksi taekwondo onkin monipuolisesti fyysistä kuntoa ja kehon hallintaa kehittävä harrastus. Se tukee loistavasti myös muita urheilulajeja.

Jenna Aalto kokee ohjaamisen antoisaksi.

– On palkitsevaa nähdä lasten ja nuorten kehittyvän. Notkeus ja fyysinen kehon hallinta kehittyvät nopeasti. Taekwondon harrastajat ovat yleensä hyvin motivoituneita. Jaksetaan treenata vuodesta toiseen, koska se on hauskaa.

Karin Ekström

”Kilpailuita aina jännittää, mutta ihan hyvin on mennyt ja jälkikäteen on hyvä fiilis. Potkutreeneistä ja kisaamisesta tykkään tosi paljon. Minua ei väsytä tulla treeneihin koulun jälkeen. Olen saanut täältä kivoja kavereita.”

Mona Välimäki

”Olen pienestä pitäen halunnut harrastaa kamppailulajia. Ehkä siihen vaikutti se, että pienenä katsoin Kung Fu Panda -ohjelmaa. Olen innostunut lajista, ja se on vastannut täysin odotuksiani. Mielestäni olen kehittynyt nopeasti, saanut tosi paljon notkeutta ja oppinut lajin tekniikkaa. Kunto on parantunut ja olen saanut uusia kavereita.”

Made with in Loviisa.

Fyysisen kunnon lisäksi laji kehittää yhteisöllisyyttä, vaikka onkin yksilölaji. Kaverin kanssa treenaaminen on kivaa, kehitytään yhdessä.

Nämä tytöt eivät potkutreeneissä hosu miten sattuu, vaan potkun pitää osua hallitusti kaverin pitelemään suojukseen. Keskittymiskyky lisääntyy, ja siitä on varmasti hyötyä myös koulussa ja muussakin elämässä.

– Taekwondo sopii kaikille. Tytöille, pojille, miehille ja naisille. Voisi sanoa, että vauvasta vaariin, Jenna toteaa.

Kun treenit ovat ohi, tytöt lähtevät hikisinä mutta iloisina kotiin. Ensin tietysti kumarretaan salille.

Anni Järvinen

”Tässä lajissa oppii yhdistämään potkuja ja lyöntejä. Samalla saa notkeutta ja voimaa. Jenna on tosi kiva valmentaja. Ja täällä on hauskaa, eihän sitä muuten jaksaisi aina tulla treeneihin. Aion jatkaa taekwondon harrastamista pitkään.”

pipsa Rieppo

”Taekwondossa kaikki on kivaa. Aina on hyvä mieli tulla treeneihin. Tuntuu, että olen kehittynyt hyvin ja tykkään potkutreeneistä. Täällä on kivoja kavereita ja kannustamme toisiamme.

Joskus rankan koulupäivän jälkeen voi väsyttää, mutta treenien jälkeen on aina hyvät fiilikset.”

Peppi Rieppo

”Tulen aina innoissani koulun jälkeen treeneihin. Ja sekin on kivaa, että sisko harrastaa samaa lajia. Taekwondossa oppii potkuja ja irrottautumaan, jos joku tarttuu käsistä kiinni. Itsepuolustustaidoista saa lisää itseluottamusta.”

Milja Rytkönen

”Tänään jännitti, kun näin salissa valokuvaajan laitteet ja toimittajan. Mutta aina tulen tänne kivalla ja hauskalla mielellä. Aina oppii uutta!

Joskus treenien jälkeen olen väsynyt. Kotona käyn suihkussa, syön ja teen läksyt.”

Keräsimme listauksen kuntosa leista, joissa vilukissojenkin on helppo käydä, jos perinteiset talviliikuntalajit eivät innosta. Ja mikä parasta, monissa sa leissa voi treenata juuri silloin kun itselle parhaiten sopii.

Kuntosalien hinnoittelu- ja toimintaperi aatteet vaihtelevat. Valinnan varaa on pal jon. Jokainen löytää itselleen sopivan salin Loviisasta.

Crossfit Loviisa

Loviisan Cross Fitin sali on korkea treeni paikka vanhassa teollisuushallissa. Lajina Cross Fit on yhteisöllinen, ja sen saloihin voi tutustua On Ramp -kursseilla.

Tarjolla on muun muassa kahvakuula- ja intervallitunteja.

CrossFittiä treenataan yhdessä, mut ta salilla on mahdollisuus myös omatoimi treeneihin.

Johtajantie 1, crossfitloviisa@gmail.com crossfitloviisa.com

Energinen

Treenihuone Energinen on uusi tulokas Lo viisassa. Harjoitustilan voi vuokrata joko yh delle henkilölle tai pienelle seurueelle ker rallaan. Näin omaa rauhaa kaipaavat voi vat harjoitella rauhassa kolmen vartin har joituskerralla. Treenihuone tarjoaa myös Fustra-valmennuksen tarvittaessa. Paino piste on kehonpainoharjoittelussa. Sali on varusteltu crosstrainerilla, soutulait teella, puolapuilla, käsipainoilla ja vastusku minauhoilla.

Sibeliuksenkatu 3, treenihuone@energi nen.com energinen.weebly.com

Esplanad

Palvelutalo Esplanadista löytyy uimahalli sekä pieni, kaikille avoin omatoimikuntosali,

Made with in Loviisa.

KUNTOSALIKIMARA

Loviisassa voi liikkua niin luonnossa, sisällä kuin jäälläkin. Kaikkea löytyy – paitsi ehkä telinevoimistelua.

joka on ilmainen. Laitevalikoima on suppea, mutta salissa on tilaa muun muassa kehon painoharjoittelulle. Ovessa on varauslista. Käynti salille samalta käytävältä kuin uima hallin pukuhuoneet.

loviisanseudunpalvelutalosaatio.fi

Fressi

Fressi 24h on nimensä mukaisesti auki vuo rokauden ympäri, 365 päivää vuodessa. Kuntosalissa on monipuolinen laite- ja pai novalikoima: lämmittelylaitteet, vapaapai noalue, kuntosalilaitteet ja isohko kehon painoharjoittelun alue.

Asiakkuuden hintaan kuuluu niin kutsut tu Host-tunti, jolla saa tietoa laitteiden käy töstä ja oman harjoittelun tehostamises ta. Lisäksi on FressiTv-livetunnit ja treenivi deokirjasto.

Lisämaksusta saa personal trainer -pal velut tai fysioterapeutin hyvinvointianalyy sin. Asiakkuutta hallitaan netissä. Asiakas palvelupäivystystä ei ole. Veloitukseton kah den viikon kokeilujakso.

Karlskronabulevardi 6, fressi.fi

Gym Balance

Symppis sisäpihan sali Loviisan keskustas sa. Sisään pääsee avainkortilla joka päi vä klo 05-22, eli treenata voi silloin kun itsel le parhaiten sopii. Tarjolla on myös ohjattuja pienryhmiä, henkilökohtaisen valmentajan palvelut, solarium ja hyvät pukuhuonetilat. Gym Balancella on henkilökuntaa paikalla ma, ti ja pe iltapäivisin sekä lauantaina aa mupäivisin.

Aleksanterinkatu 5 (sisäpiha), asia kaspalvelu@gymbalance.fi gymbalance.fi

Kuntosaliseura Latogym

Latogym toivottaa kuntosalikävijät, aloitte lijat ja konkarit tervetulleiksi. Kuntosali sijait

see teollisuustilassa ja se toimii seurapohjai sena. Toiminnassa korostetaan treenin iloa ja yhteisöllisyyttä.

Pohjoinen tullitie 16-18, Kokeilukäynti ja yhteydenotot @lato.gym FB @latogym ry

LTU Loviisan Toiminnallinen Urheilu

LTU on yhdistyspohjainen toiminnalliseen urheiluun suuntautunut kuntosali, jossa voi harjoitella ohjatuilla tunneilla kahdesti vii kossa. Välineinä kahvakuula, käsipainot, le vytanko sekä lämmittelylaitteet. Tutustu miskäynti on maksuton, jatkossa liitytään jäseneksi seuraan.

Porvoonkatu 30, loviisantoiminnallinenurheilu@gmail.com, loviisantoiminnallinenurheilu.com

Wellsters

Wellstersin kuntostudio sijaitsee Strömfor sin ruukin Verstaalla. Salilla on monipuoliset puitteet voimaharjoitteluun ja toiminnalli seen harjoitteluun. Wellstersin kuntostudi olla voit harjoitella tavoitteellisesti yhdessä omavalmentajasi kanssa.

Ahlströmintie 1, Ruotsinpyhtää, we@wellsters.fi, Wellsters.fi

Kaupungin kuntosalit

Loviisan kaupungin kuntosaleja on useita, kortin saa asiakaspalvelutoimisto Lovinfos ta Mariankatu 12 A.

• Fageråsin kuntosali nyrkkeilysalin yhteydessä, Köpbacka, Patukivenkuja

• Liikuntahallin kuntosali, Brandensteininkatu 29

• Koskenkylän kuntosali, Agricolahalli, Forsöntie 3

• Ruukin kuntosali, Puistokuja

• Urheilupaviljongin kuntosali, Urheilutie

• Valkon kuntosali, Pitkäniityntie 62

Puuttuuko joku listasta? Ota yhteyttä toimitus@pikkukaupunki.fi

SIMPLY THE BEST

Team Sportia Loviisa – tuttavallisemmin Sjöle – on palvellut loviisalaisia jo huikeat 90 vuotta.

Kauppakeskus Galleriassa sijaitse va urheiluliike on monelle vakiopaikka, jos väline- tai vaatekaappi kaipaavat täyden nystä. Kattavan valikoiman lisäksi myymä lästä voi saada apua vaikkapa pyörän tai sulkapallomailan huoltoon.

Ja mikä parasta, liikkeen yrittäjät Niclas ja Thomas Sjöblom ovat aina valmiita aut tamaan hymyssä suin.

– Hyvä asiakaspalvelu on luotettavaa, ystävällistä ja rentoa. Kuuntelemme asia kasta ja toteutamme toiveet mahdollisim man hyvin. Jos jotakin tuotetta ei löydy hyl lystä, tilaamme sen asiakkaalle.

Ja juuri sellaista palvelua Sjölellä saa! Vuosien kokemus on hionut ammattitaitoa

ja palveluasennetta niin, että liikkeessä on aina mukava asioida.

– Antoisinta tässä työssä on se, kun saa asiakkailta positiivista palautetta. Se on sellainen asia, joka saa jatkamaan.

Pikkukaupungin toimitus kiittää Sjöblome ja erinomaisesta palvelusta ja onnittelee 90-vuotiasta Sjöleä!

RANKKOJA TAPAHTUMIA ja onnistumisen hetkiä

Jani Järvinen työskentelee Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ensihoitajana. Työssään hän näkee

koko elämän kirjon syntymästä kuolemaan.

Ensihoitaja tulee nimensä mukaisesti työparinsa kanssa yleensä ensimmäisenä paikalle, kun on hätätilanne. Jatkuvan tilannearvioinnin onnistuminen edellyttää hyviä hermoja ja rauhallisuutta.

– Jo matkalla kohteeseen valmistaudumme toimintaan työparin kanssa. Keskustelu auttaa arvioimaan tilannetta. Omassa päässään ei pidä asioita jäädä pohtimaan, Jani Järvinen sanoo.

totason ensihoidon koulutusohjelmasta.

Vuonna 2008 hän vietti viikot Kuopion Pelastusopistossa valmistuen puolentoista vuoden jälkeen palomieheksi. Palomiehenä hän toimi vuoteen 2012, ja siitä eteenpäin ensihoitajana.

– Viihdyn työssäni. Ei koskaan ole samanlaista päivää. Työpäivä on kahdeksasta neljään, mutta päivystettäessä 24 tuntia, eli kahdeksasta aamulla seuraavaan aamuun. Sitten on kolme vuorokautta vapaata, Järvinen kertoo.

Tässä työssä

Kohteessa tehdään heti ensi arvio potilaasta, ja sen perusteella arvioidaan tehtävän kiireellisyys. Samalla hoidetaan välittömästi hengitys ja verenkierto, mikäli nämä ovat uhattuina. Tarvittaessa ensihoito pyytää hätäkeskusta hälyttämään lisäapua. Hoito aina tarpeen mukaan Hoidon arvioinnin perusteella potilaat kuljetetaan aluesairaalaan tai terveyskeskukseen. Vaativaa tehohoitoa tarvitsevat kuljetetaan Helsinkiin Meilahden sairaalaan.

Joskus potilas voidaan hoitaa paikan päällä. Kotihoidon asiakkaat voidaan hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen toimittaa kotisairaalalle.

Jo ennen lähtöä hätäkeskus on jo arvioinut kiireellisyysluokan. Niitä on neljä: A, B, C, ja D.

– A on kiireisin. Silloin lähdemme äänet ja sinivalot päällä kohteeseen. Hyvin meitä yleensä väistetään, Järvinen kiittää.

Työturvallisuus on aina otettava huomioon.

– Joihinkin tilanteisiin menee ensin poliisi. Henkistä kanttia tarvitaan Järvistä hymyilyttää hänen pohtiessaan työssä viihtymistään. Vertailukohtaa ei ole, sillä pelastustyötä hän on tehnyt oikeastaan aina.

Lähihoitajaksi hän valmistui vuonna 2003 ensihoidon koulutusohjelmasta ja vuonna 2006 ammattikorkeakoulu Arcadasta hoi-

Työhön kuuluu paljon myös välineistön huoltoa, varastotilauksia ja monenlaisia harjoituksia. Myös oman kunnon ylläpitoon satsataan. Mutta miten harjoittaa henkistä kestävyyttä?

Baroom –elämänkestävä kylpyhuone

Baroom-kylpyhuonekalusteet täyttävät vaativankin sisustajan toiveet: laaja valikoima, erinomainen hinta-laatusuhde ja vastuullinen tuotanto. Baroom on luotu kestämään paitsi käyttöä, myös erilaisia elämäntilanteita, makumieltymyksiä ja budjetteja.

– Tässä työssä tarvitaan henkistä kanttia. Ei muuten pärjää. Kotiin emme vie työasioita.

Yksinäisyys, päihteet ja mielenterveys

Ensihoitajan työssä näyttäytyy vahvasti vanhusten yksinäisyys. Yritetään pärjätä kotona, ja sitten kutsutaan apua paikalle, kun tilanne äityy pahaksi.

Joskus vanhuksen pahin vaiva on yksinäisyys.

– Pitää osasta onkia esille todellinen ongelma. Voimme olla yhteydessä sosiaalitoimeen, joka alkaa hoitaa vanhuksen asioita eteenpäin, Järvinen kertoo.

Myös päihteet ja mielenterveysongelmat työllistävät ensihoitoa Loviisassa kuten muuallakin. Voi olla loukkaantumisia tai tappelussa tulleita vammoja.

Järvinen on onnellinen siitä, että lasten takia lähdetään harvoin hätäkutsuttuina paikalle. Kun lapsi sitten tarvitsee apua, ensihoitaja tarkistaa aina kirjalliset hoito-ohjeet. Niitä ei saa kaivella omasta muistista.

Liikenneonnettomuustilanteissa ensihoitajat työskentelevät muiden auttajien, kuten paloesimiehen ja -mestarin rinnalla. Kuolemantapaukset ja surulliset kohtalot kuuluvat työnkuvaan.

tarvitaan henkistä kanttia. Ei muuten pärjää. Loviisa Aukioloajat Ark. 8–17, la 9–14 019 531

– Vastapainona rankoille tapahtumille ovat ne onnistumisen hetket. Kun pelastaa ihmisen hengen.

Makoisia unia, kivoja kokemuksia

Loviisa valmistautuu ensi kesän asuntomessuihin. Keskusteluun on noussut majoituskapasiteettimme, kun messuvieraille ja messuilla työskenteleville ulkopaikkakuntalaisille pitää löytää majoituspaikka kuukauden ajaksi.

Heljänvinkit

Keskustassa sijaitseva hotelli Uninen on helppo majoitusvaihtoehto keskeisellä sijainnilla. Jos taas haluaa astetta autenttisemman kokemuksen ”Live like a local” -hengessä, kannattaa harkita peti & puuro -tyyppistä majoitusta yksityisten ihmisten kodeissa.

Yksi vaihtoehto pidemmille visiiteille on aina peti&puuro -tyyppinen majoitus yksityisten ihmisten omissa kodeissa

tai varta vasten tarkoitukseen olevissa asunnoissa. Kysyimme muutamalta eri tyyppiseltä majoittajalta heidän vinkkejään!

Heljä Misukka majoittaa vierailijoi ta omassa kodissaan, Villa Ome nankukassa Rantatiellä ”peti & puuro” -periaatteeella. Talon voi tosin vuokrata myös kokonaan omalle porukalle. Heljän kokemukset majoitta

misesta ovat positiiviset ja hän suositte lee sitä mielellään myös muille.

– Kivoja kohtaamisia, mielenkiintoisia ihmisiä. Tämä kokemus on ehdottomas ti ollut rikastuttava.

Entä mitkä ovat Heljän vinkit ?

1.

Tiedustele hienovaraisesti majoittujalta etukäteen odo tuksista ja suunnitelmista, niin vältät väärinkäsitykset ja voit itse kin valmistautua. Ruokarajoittei den ja saapumisaikataulujen lisäksi on kiva tietää tulijan kiinnostuksen kohteista, niin voit vinkata tapah tumista ja vaikkapa ravintoloista etukäteen.

tahtanut aamiaispöytään mukaan ja on vietetty hauska juttuhetki.

3.

Ole avoin keskusteluille, mutta anna myös oma rau ha vieraalle. Meillä on käy nyt pyöräretkeilijöitä, lintubonga reita, lapsiperheitä, purjehtijoita, pariskuntia. Monen kanssa olen is

2.

Markkinoinnissa ole rehel linen ja selkeä. Esimerkiksi meillä peti & puuro tarkoit taa oikeasti puuroaamiaista, ei ho tellien tarjoamia seisovia aamiais pöytiä. Haluan torjua ruokahävik kiä, joten valtavien valikoimien si jaan tarjoan makoisan haudutetun Malmgårdin luomukaurapuuron ja puutarhani omenasosetta. Kerron sen myös etukäteen. Vieraat ovat ainoastaan kehuneet ja onhan se tavallaan luxusta tämäkin!

Barbro rekommenderar!

Barbro Antti bor i Märlax i ett egnahemshus som vetter mot skogen. Det stora fönstret i hennes vackra vardagsrum ramar in skogslandskapet som en tavla. Det har även beundrats av många gäster som Barbro inkvarterat.

Under tio år har jag inkvarterat gäster under alla årstider i varierande långa tider. De har kommit från många olika länder, men jag har aldrig haft en enda dålig erfarenhet, betonar Barbro.

Plötsligt börjar Barbros hund Lexi skälla som besatt. På gården leker två ekorrar som den lagt märke till långt före oss. Grannens katt, ekorrar, räven, till och med en varg –Barbro räknar upp djur som hon och Lexi betraktat genom fönstret. Hon känner till den närliggande skogens stigar utan och innan, eftersom hon dagligen går där med sin hund.

Berikande och nyttigt

Barbro Antti är änka och pensionerad sjukvårdslärare. Hon har mycket utrymme i sitt 200 kvadratmeter stora hus.

– Det kändes naturligt att hyra ut det separata rummet med egen ingång. Min man

var läkare, och rummet fungerade i tiderna som hans mottagning.

Barbros senaste gäst var en estnisk medicinstuderande som stannade i några månader.

Barbro gillar att träffa människor och diskutera med dem vid matbordet. Hon har fått mycket beröm av sina gäster på AirBnB-plattformen.

– Vi är nyfikna på varandra - jag på dem och de på mig. Samtidigt får jag möjligheten att träna upp min rostiga engelska. Jag har ännu ett par tomma rum. Jag har funderat på att hyra ut även dem nästa sommar under bostadsmässan, då det behövs många inkvarteringsplatser.

En gång tog Barbro med sig en naturintresserad gäst från Tyskland till sin stuga i skärgården.

– Han var överlycklig! Du träffar inte alla lika ofta, men jag rekommenderar även andra att inkvartera gäster om man är intresserad. Det är mycket berikande.

Är du intresserad av att inkvartera gäster?

• Tänk noggrant på hur du prissätter inkvarteringen, eftersom du måste byka och städa efter varje gäst. Priset ska täcka utgifterna och arbetet tar också tid.

• Ju flera nätter gästerna bor hos dig, desto mindre arbete kräver det.

• Det finns flera digitala plattformar och nätsidor där gästerna kan hitta din inkvartering. De kändaste är AirBnB och Booking.

”Live like a local”

Johanna Karlsson on avopuolisonsa kanssa pyörittänyt reilu puoli vuotta Airbnb:tä keskustayksiössä. Parhaillaan pariskunta remontoi kaksiota, joka tulee myös Airbnb-käyttöön ensi vuoden alkupuolella.

Molempia asuntoja he vuokraavat kokonaisina matkailijoille.

– Meillä on toiminnasta pelkästään hyviä kokemuksia. Vieraat ovat olleet ihan mahtavia emmekä ole törmänneet ongelmatilanteisiin. Varausten määrä on myös ylittänyt odotukset, Johanna Karlsson kertoo.

Pääosa vieraista on ollut suomalaisia, mutta joitakin myös Ranskasta, Yhdysvalloista ja Virosta.

– Suurin osa on tullut tutustumaan ihanaan kaupunkiimme, mutta joukkoon on myös mahtunut matkatyöläisiä ja henkilöitä, jotka ovat tulleet tapaamaan Loviisassa asuvia sukulaisiaan.

Johannan vinkit majoittajaksi ryhtyville:

• Lähde rohkeasti kokeilemaan! Kalusteita ja keittiövarusteita löytyy helposti käytettynäkin tai omasta varastosta, eli aloitta minen ei välttämättä vaadi isoa rahallista panostusta.

• Mieti kohderyhmääsi! Haluat ko tarjota halvan mutta toimi van majoituksen matkatyöläi sille vai ovatko kohderyhmänä si pikemminkin reissaavat paris kunnat, jotka haluavat astetta viihtyisämmän yöpymispaikan? Kalusta ja mainosta majoitusta tämän mukaisesti.

• Erottaudu joukosta! Onko sinul la tarjota jotakin, mitä muilta ei löydy? Haluatko revitellä sisus tuksella? Onko asunnossasi sau

na tai iso parveke? Kerro niistä. • Kaikki lähtee asiakaspalvelus ta! ”Hostaaminen” on pitkäl ti asiakaspalvelua eli täytyy olla helposti tavoitettavissa ja vies tiä selkeästi. Pienillä ystävällisil lä eleillä voi tarjota vieraille as tetta paremman kokemuksen ja saa itsekin paremman mielen. Pyydä myös majoittujilta vink kejä siitä, mitä vielä voisit pa rantaa.

Bonusvinkki

Hanki kunnon siivousvälineet. Mi käli itse huolehdit siivoamisesta, huomaat pian, että sitä on paljon. Varaudu siihen, että pyykkejä pes tään joskus montakin kertaa vii kossa.

Vieraat ovat olleet ihan mahtavia emmekä ole törmänneet ongelmatilanteisiin.

Ihanan itkettävä SIPULI

Jos hetken miettii, tulee mieleen monta muutakin laukkaa, joita käytetään päivittäisessä ruoanlaitossa. Ainakin valinnan varaa on, sillä näitä narsissikasvien sukuun kuuluvia kasviksia on noin 1 250 lajia.

Sipuli on lähtöisin Keski-Aasiasta, ja merkkejä sen syömisestä on löydetty jo 5 000 vuotta ennen aikamme ajanlaskua. Esimerkiksi egyptiläisissä hautamaalauksissa sipuli esiintyy huomattavasti useammin kuin muut kasvit.

Sipulin muhkea muoto kimaltelee myös kirkkojen kupoleissa. Aikoinaan

Aleksanteri Suuri vahvisti sotajoukkojaan syöttämällä niille sipulia. Sipulin terveysvaikutuksia tutkimalla voisikin ennustaa sipulinsyöjälle pitkää ikää.

Sipuli lisää vastustuskykyä, puhdistaa elimistöä, estää anemiaa ja lisää hiusten kasvua. Aamuisen hampaiden pesun voi korvata rouskuttamalla antaumuksella sipulia. Näin suun bakteerit katoavat, mutta samalla saattaa kadota jokunen läheinenkin lähistöltä.

Sipuli kohentaa myös ulkonäköä. Sen C-vitamiini lisää kollageenin tuotantoa, ja iho kiittää! Mutta se itkettämi-

nen? Aterian valmistajan meikit valuvat ikävästi poskille sipulia käsitellessä. Ei kuulemma tarvita uimalasikonsteja, sillä laittamalla sipulin jääveteen tai pakastimeen ennen käyttöönottoa, sen ”höyryt” eivät enää karkaa ihmisen silmiin. Tärkeää on myös se, että silputessa käyttää tarpeeksi terävää veistä. Siten saa nopeasti siistiä pikkusilppua.

Sipulia ei muuten saa koskaan hakata, sillä murskautuessaan se itkettää kovasti. Virallisesti sipuli on turvonnut lehtiruusuke, ja ihan superfoodia. Ja sillä sipuli!

Kelta-, puna- ja valkosipuli ovat tuttuja meille kaikille.

Ammatinvalintakysymys.

Ammatinvalintakysymys.

Kaunis kattaus on puoli ruokaa

Juhliin kannattaa panostaa. Oli sitten joulu, uusivuosi tai vaikka Minna Canthin päivä. Ripaus mielikuvitusta, käpynen luontoa ja jokunen kirpparilöytö.

Niillä eväillä saat maustettua kauniin kattauksen, joka saa ruoankin maistumaan paremmalta.

Ja hyvä seura sen tunnelman kruunaa!

Jos juhlahetkien herkut eivät synny käden käänteessä, älä huoli. Toi silta syntyy, ja ihan myyntiin asti. Niinhän se menee, että yksi osaa yhtä, toinen toista.

Makeita jouluviemisiä ja herk kuja omaan pöytään saat esi merkiksi Café Favoritista ja uu desta Kakkupihasta. Sieltä saa tilauksesta

myös kakkuja vaativaan makuun, ja vitriinissä on valmiita vietäväksi.

Bistro Kronanin juustotiski on pullol laan sellaista goudaa, että alta pois. Valikoimissa on myös makuja koros tavia hilloja ja muita herkkuja, kivoiksi lahjoiksi pakattuina.

Äläkä unohda lukuisia myyjäisiä! Hilloja, sinappeja, kuivakakkuja ja herkkuja jos jonkinmoisia.

Siivouksenkin voi ulkoistaa – tai jos sinulla on ylimääräistä aikaa, tarjoa apuasi kiireiselle kaverille tai vanhem malle, joka ei ehkä jaksa tai pysty.

Ainesosat

180g huoneenlämpöistä voita

2 dl tummaa muscovadoruokosokeria

2 tl vaniljasokeria

3 rkl kaakaojauhetta

50g hienoksi pilkottua tummaa suklaata 7 dl kaurahiutaleita

1 rkl konjakkia tai omenamehua 2 rkl pakastekuivattuja vadelmia

Koristeluun

100g sulatettua tummaa suklaata Päälle pakastekuivattuja vadelmia ripoteltuna

Ohjeet

Sekoita yhteen pehmeä voi ja sokeri. Lisää joukkoon kaakao, suklaa, kaurahiutaleet ja konjakki. Sekoita. Kääntele sekaan vielä pa kastekuivatut vadelmat. Muotoile palloiksi ja koristele sulatetulla suklaalla sekä murskatuilla pakastekuivatuilla vadelmilla.

Ingredienser

180 g rumstempererat smör

Skål!

Koristele drinksut!

Pyöräytä sitruksella lasin reunat kosteiksi, kaada sokeria lautaselle, kasta lasin reuna sokeriin ja anna kuivua.

Mutta ennenkaikkea, jos mahdol lista, yritä hiljentää tahtia vähene vän valon myötä. Ja kyllähän se usein on mahdollista, ainakin jos tietoisesti yritämme. Pimeässä on se hyvä puo li, ettei joka sotku näy, että voi seurus tella kynttilänvalossa ja että voi luval la mennä aikaisemmin nukkumaan –jos siltä tuntuu. Sillä ennen kuin huomaammekaan päivät taas pidentyvät, ja valoa riittää riesaksi asti. Hiljennä siis tahtia ennen kuin on pakko. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta aina kannattaa yrittää.

2 dl mörkt muscovadorörsocker

2 tsk vaniljsocker

3 msk kakao

50 g finhackad mörk choklad

7 dl havregryn

1 msk konjak eller äppelsaft

2 msk frystorkade hallon, krossade

Garnering

100 g smält mörkt choklad frystorkade hallon

Instruktioner

Rör om smöret och sockret Blanda ner kakao, choklad, havregryn och konjak. Vänd sist ner de frystorkade hallonen. Forma bollar. Doppa dem I smält choklad, garnera gärna med några krossade frystorka de hallon.

Det perfekta godiset till kaffet!

Täydellinen herkku kahvin kylkeen!

KUVA: VIRPI LEHTINEN

KUVA:A MADICKEN HENRIKSSON

KOONNEET ROOSA NIEMELÄ & MADICKEN HENRIKSSON

KUVA:A MADICKEN HENRIKSSON

Luistinkoriste

Pikkukaupungin småstadsjul

Toiset osaavat laulaa lurittaa vaikka kaikki virret ulkoa, toiset osaavat kutoa islantilaisneuleita. Ja jotkut osaavat puolestaan askarrella. Pikkukaupunkilehden toimituksen kesätontut toteuttivat nämä ideat. Ajan hengen mukaisesti on mukana niin paljon luonnonmateriaalia ja kierrätettyä kuin mahdollista. Var så godanu är det dags att pyssla!

Tuunattu joulukalenteri

Tarvitset kepin, narua ja 24 pientä pussia. Täytä jokainen pussi pienellä lahjalla, kuten karkilla, koristeella tai muulla yllätyksellä. Sido pussit tikkuun ja ripusta seinälle!

Skridskodekoration

Taiteile ylimääräisistä, rikkinäisistä luistimista kaunis roikkuva joulukoriste lisäämällä sisälle kuusenvarpuja, käpyjä ja muita koristeita. Pyssla en vacker, hängande juldekoration av gamla, trasiga skridskor genom att fylla dem med grankvistar och -kottar samt andra dekorationer.

Krydda upp julkalendern!

Det du behöver är en pinne, snören och små påsar. Fyll på med valfria små presenter, så som godis, skönhet eller en slant pengar i varje påse, binda fast i pinnen och häng upp på väggen!

Made with in Loviisa.

Oma lumisade!

Aseta liimaa purkin kannen sisäpuolelle ja kiinnitä pienoiskuusi tai oksa.

Täytä purkki kylmällä vedellä.

Lisää muutama tippa glyserolia. Lisää glitter ja sekoita. Liimaa kansi takaisin purkkiin ja jouluinen helistimesi on valmis!

det snöar!

Placera lim på insidan av burkens lock, och lägg fast miniatyrgranen eller en kvist.

Fyll burken med kallt vatten.

Tillsätt några droppar glycerin.

Tillsätt snöflingorna eller glittret, och blanda.

Limma ihop korken på burken

ADVENTSLJUS

Du behöver fyra små glasburkar, mossa, snören och ljus. Man kan endera skriva siffrorna rakt på burken eller på ett papper som man sedan hänger fast i snöret. Billigt, hållbart och fint!

ADVENTTIKYNTTILÄT

Tarvitset neljä pientä lasipurkkia, sammalta, narun sekä neljä kynttilää. Voit kirjoittaa numerot suoraan purkkiin tai paperille, jonka kiinnität nauhaan. Edullista, kestävää ja kaunista!

Uniikki joulukuusi

Luo oma joulukuusesi. Hyödynnä kotonasi olevia esineitä ja tutustu luontoon. Tarvitset oksia, narun, koristeet sekä jouluvalot. Kokoa kuusi käyttämällä mielikuvitusta ja tadaa, ainutlaatuinen joulukuusesi on valmis!

Din unika julgran

Använd dig av de föremål du har hemma och hittar ute i naturen.Du behöver trädkäppar, snöre, dekoration och en ljusslinga. Lägg ihop, använd fantasin och så är din unika julgran färdig!

Joulukodit 2022

Loviisan Joulun tekevät ainulaatuiseksi sen Wanhojen talojen joulukodit. Yksityiset, yleisölle avoinna olevat, yli sata vuotta vanhat talot.

Kimmon valtakunnallisestikinhuikea,tunnettu joulumaailma

on auki 3.-4.12. klo 10-17. Poikkea käymään ja Kuningattarenkatuhämmästy! 44, Kimmonjoulumaailma

Villa Elma

Suuren remontin läpikäyneessä Villa El massa vietetään tänä vuonna joulua neljässä polvessa, kun Jaana KoluVuojärvi ja Michael Vuojärvi saavat lähei sensä jouluksi luokseen. Sitä ennen saavat kaikki halukkaat tulla ihailemaan viehättä vää talovanhusta, joka on saanut uuden il meen sitten vuoden 2016, jolloin Vuojärvet ostivat talon itselleen.

– Olen ehdoton jouluihminen! Tykkään rakentaa joulua, ja on kiva kutsua vieraita tänne. Tarjolla on pientä syötävää ja juota vaa, Kolu-Vuojärvi sanoo.

Pernajankatu 8

Lilla Ljuva

Lilla Ljuvan omistajan Nina ”Ninitchi” Wiklundin ihastuttava pikkuinen talo on täynnä yllättäviä ja luovia ratkaisu ja. Wiklund tunnetaan siitä, että hän tuunaa mitä tahansa, jos kohde on hänelle arvokas ja kaunis. Jännät ratkaisut ja yksityis kohdat ovat syntyneet suoraan sydämes tä. Lilla Ljuva toivottaa kaikki tervetulleiksi omintakeiseen pikkutalon joulutunnelmaan.

Oltermanninkatu 8

Villa Armas

Talon emäntä Aila Latto on ammatil taan floristi, joten kranssiloistoa on tar jolla ihailtavaksi ja kotiin viemisiksi. Ha vuilla ja jouluvaloilla koristellulta kuistilta pääsee glögin ja piparin tuoksuiseen jou lukotiin hypistelemään käsityötaitoisen emännän neulomia villasukkia.

Kaivokatu 9

Villa Degerby

Villa Degerby on rakennettu vuonna 1907 ja talo kuuluu Loviisan entiselle kaupun ginarkkitehdille, rakennusneuvos Aulis Tynkkyselle

Degerbynkatu 6

Kotisatama

Kaksi kulttuuria ja kahdet joulutraditiot ovat aina sekoittuneet sujuvasti John ja Eija Perkinsin kotona Englannissa ja Suomessa. Lapsetkin pitivät sitä aikanaan erityisen onnistuneena järjestelynä: lahjo ja ja juhlaa sekä aattona että joulupäivä nä! Perkinsien joulusekoilu jatkuu 1700-lu vun puutalossa Loviisassa. Vähän suoma laista ja vähän englantilaista hyvässä so vussa. Jokikadun joulutalo on lämmin, kodi kas ja värikäs.

Jokikatu 4

Kuninkaanlampi

Kuninkaanlammen joulukoti tarjoaa tut tuun tapaan talon emännän Olgan lei vonnaisia. Niitä on laidasta laitaan, makeaa ja suolaista. Palan painikkeeksi on teetä, kahvia ja glögiä. Joulupuoti on pystytetty ulkorakennuk seen. Sieltä voi ostaa joulukoristeita ja -kortteja sekä lämpöisiä huopatossuja. Kuhlefeltinkatu 8

Auringon puolella

Inga ja Risto Peunan kiireettömyyden vyöhyke. Mariankadulla alakaupungin sy dämessä sijaitsee koti, jonka ovista si sään astuessa on aika rauhan. Inga Peunan ja Risto Rannan koti huokuu tarinallisuutta, lämpöä ja vanhan talon tuntua. Kerttu-kis sakin saattaa vilahtaa jossakin nurkassa.

Mariankatu 2 b

Pitkänpöydäntalo

Keraamikko Kaisa Korpelan uniikit työt ihastuttavat kävijöitä vuodesta toiseen ja niitä on matkannut jopa Japaniin as ti. Pitsilyhdyt ja ”Koirakokous” ovat suosi tuimpien tuotteiden joukossa ja käyttöke ramiikkaa on paljon. Pitkänpöydäntalo on jo itsessään nähtävyys. Vanhassa talossa on aito vanhanajan joulun tunnelma ja glögin tuoksu. Kaisan tekemät keraamiset joulu munat ovat niin ikään hurmaavia.

Mariankatu 7

Vackerbacka

Tina Karvonen on idearikas monitaituri, jonka luovuudesta pääsee nauttimaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Vac kerbackassa vieraat voivat vain hämmäs tellä ainutlaatuisen talon henkeä.

Puutarhakatu 34

Etäkohteet

KAuppiaantalo

1800-luvun lopulla rakennettu ja 1930luvulla laajennettu Kauppiaantalo Lo viisan Skinnarbyssä pukeutuu jouluna kin vintageen. Matka menneisyyteen alkaa vanhan kyläkaupan nostalgisen jouluikku nan luota. Lisäksi Kauppiaantalon lämmin tunnelma, tonttupolkku ja vintagemyymä lä Villi Kanala kutsuvat viettämään ihanaa vintagejoulua Loviisan maaseudulle!

Paavalinkyläntie 671, 07870 Skinnarby

Rautaparta

Joen varrella, kauniissa ruukkimaisemassa on jyhkeä talo nimeltä Rautaparta. Rau taparta valmistautuu jouluun perinteet mielessään. Talon isäntä Kaleva Tikkamäki ja sen emäntä Päivi Storgård kunnioittavat aitoa maalaisjoulun tunnelmaa, joka sopii komeaan hirsitaloon paremmin kuin välkky vät värit ja valot.

Tunnelma syntyy ajatuksella ”less is mo re”, eli yksinkertaisilla keinoilla luodaan oikea joulun tunnelma.

Myllärintie 3, 07970 Ruotsinpyhtää

Tunnelma on leppoisan viipyilevä, ihmisillä on aikaa jutella ja kohdata toisiaan. Ventovieraiden kanssa jutustelussa on jotain tuttavallista, ovathan he kylässä. Jokaisessa talossa on omaleimainen tunnelmansa. Mikä on sinun suosikkisi? Mene ja tutustu.

Vintertid, då skogarna är täckta av snö, är det fint att ge sig ut på skogsvandring. Om man rör sig tyst, har tålamod och står riktigt stilla kan man kanske få se en älg. Naturen är nära i Lovisa.

SPÅR I SNÖN

Jägaren Kenneth Avonius känner traktens skogar. På sina utfärder har han sett hjort, rådjur, älg, dovhjort, lokatter och allt flera vildsvin.

Kenneth Avonius är en jägare som tycker om djur. Han spårar också skadade djur med sina wachtelhundar, nästan alltid har djuren blivit skadade i trafiken.

– Man söker tills man hittar. Det är hemskt att se djur plågas. Man vill göra sitt bästa, säger Kenneth.

Det hör förstås till jakten att döda djur, men i själva verket är det en väldigt liten del av hobbyn. Att skjuta är en procent av jakten och det minst roliga. Det som är roligt är allt det andra, berättar Avonius. Att vara med hundarna ute i skogen, observera djur och följa dem.

Det vimlar av djur i skogarna i Lovisa. Man kan se rådjur på de stora åkrarna mot Valkom och det finns älgar i skogarna runt motionsspåren. På åsen i Lovisa kan man se fältharar och rävar.

– I skogarna vid Skärgårdsvägen finns det allt möjligt, till och med lokatter, sä -

På vintern är skogen lugnare, speciellt om det finns mycket snö. Det är tungt för djuren att ta sig fram i snön och de rör sig på mindre områden där det finns mat, för att spara energi. På vintern är det lättare att hitta platserna där djuren betar. Spåren i snön är tydliga och

De spår man oftast upptäcker i snön är klövspår. Spår av

– Om spåret är större än handen är det älg, om det är stort som en tobaksask är det hjort, om klövavtrycket ryms i en tändsticksask är det rådjur,

Om man ser ett djur i vinterskogen ska man

– Man kan komma väldigt nära djuren. Till exempel älgarna har dålig syn, om du står riktigt stilla kan de inte se dig.

Men djuren har ett otroligt luktsinne och de reagerar genast på rörelse.

Innan man ger sig ut på skogsutflykt på vintern är det bra att berätta för någon vart man är på väg och ta med en liten matsäck. Det finns kart– och nödapplikationer till mobilen som det kan vara bra att ladda ner – man måste också öva för att kunna använda dem. Det viktigaste är att undvika onödiga risker, man behöver inte ge sig långt ut i skogarna för att uppleva naturen.

Skärgårdens vildmark

Kenneth Avonius älskar den östnyländska naturen. Vi har fina skogar, men å andra sidan finns inga riktigt stora skogar kvar och ingenting är riktigt gammalt. Man kan inte tala om urskog.

– Det gör ont i hjärtat att se kalhyggen där allt är upprivet, men jag förstår att man måste ta nyttan ur skogen, säger han.

I skärgården finns det däremot mycket orörd natur kvar.

Man kan jämföra skärgården med Lappland. Det är samma upplevelse. Vår skärgård är en stor vildmark. Det finns så många fina obebyggda holmar, helt utan stugor.

Skogens djur är inte farliga, de stora rovdjuren är väldigt skygga. Man behöver inte vara rädd, djuren går nog undan. Det är mycket större risk att tappa bort sig, och på vintern kan kölden vara farlig. Speciellt om man är oerfaren och dåligt föreberedd.

Chansen, eller risken, att råka på ett stort rovdjur som en björn är minimal.

Viltkameror fångar årligen in någon enstaka björn, men björnarna är inte många och de är nog bara på genomresa. De rör sig över stora områden då de söker en partner. Man kan inte säga att vi har björn i våra skogar,

Man behöver inte vara rädd för vargar heller. Enstaka vargobservationer inkommer nästan årligen, men det handlar om unga vargar som rör sig genom skogarna och söker sin plats i flocken. Vi har inte varg i Lovisa.

Det mest unika Kenneth Avonius sett i de östnyländska skogarna är en järv – eller egentligen har han inte sett en järv. Det var en viltkamera som fångade järven.

Jag skulle aldrig ha trott att vi har järvar här. Det är större chans att vinna på Euro jackpot än att få se en järv i naturen. Jag skulle aldrig ha trott det, säger han.

Och vintertid kan man se örnar över havet. Örnarna äter fisk som fiskare lämnar kvar på isen.

Det är en så mäktig fågel, säger Kenneth.

Det är inspirerande att höra Kenneth berätta om djuren. Man kan föreställa sig de majestätiska örnarna på den stålblå vinterhimlen och se älgarna plumsa genom den djupa snön i de gröna barrskogarna. Och Kenneth Avonius har många djurberättelser.

Han berättar om hur han spårade ett skadat vildsvin i ett främmande område och råkade på en slaktgrop med skinn och ben av älg – plötsligt lyfte två örnar ur slaktgropen rakt framför honom.

– Då såg jag hur mäktig örnen är. Det är sällan man kommer så nära dem, säger han.

En gång hittade han en liten älgkalv som låg alldeles stilla i gräset.

Mamman hade gått någonstans för att äta. Kalven låg där alldeles tyst. Djurens ungar är otroligt söta.

På frågan om vilket är hans favoritdjur funderar han en stund.

– Jag tycker nog att rådjuren är de nättaste klövdjuren, de är så otroligt fina.

Att möta djur i naturen är alltid fint. Därför lönar det sig att packa ryggsäcken och ge sig ut till skogs och följa spåren i snön.

Det vimlar av djur i skogarna i Lovisa.

JÄLKIÄ LUMESSA

Talvisin luonto hiljenee. Varovainen ja kärsivällinen kulkija saattaa nähdä lumisessa metsässä hirven.

Metsästäjä Kenneth Avonius tuntee Loviisan seudun metsät. Retkillään hän on nähnyt peuroja, metsäkauriita, kotkia, kuusipeuroja, hirviä – ja yhä useam min villisikoja.

Avonius pitää eläimistä. Viiriäiskoirien sa kanssa hän muun muassa jäljittää lii kenteessä loukkaantuneita eläimiä.

– Jäljitämme, kunnes löydämme. On ka malaa nähdä eläimen kärsivän. Haluan ai na tehdä parhaani, hän sanoo.

Loviisan metsät vilisevät eläimiä. Peuroja voi nähdä suurilla pelloilla Valkon suunnalla ja kuntoratojen läheisyydessä liikkuu hirviä. Loviisan harjulla liikkuu jäniksiä ja kettujakin.

– Saaristotien metsissä liikkuu monenlaisia eläimiä, ilveksiäkin, Avonius sanoo.

Metsän rauha

Talvisin metsässä on rauhallisempaa kuin muina vuodenaikoina, erityisesti jos lunta on paljon. Eläinten on raskasta liikkua lumessa, ja säästääkseen voimiaan ne liikku-

saikaan myös paleltumisen vaara on todellinen, erityisesti kokemattomalla ja huonosti varustautuneella retkeilijällä.

Suuren petoeläimen, kuten karhun kohtaamisen vaara tai mahdollisuus on erittäin pieni.

– Riistakamerat taltioivat lähes vuosittain jonkun yksittäisen karhun, mutta niitä ei ole montaa ja nämä harvatkin vain läpikulkumatkalla. Pedot liikkuvat laajalla alueella paria etsiessään. Ei meidän metsissä varsinaisesti karhuja ole, Avonius kertoo.

Susiakaan ei tarvitse pelätä. Yksittäisiä havaintoja tulee lähes vuosittain, mutta kyse on nuorista susista, jotka kulkevat metsien läpi etsiessään paikkaansa laumassa. Loviisassa ei oikeastaan ole susiakaan.

Kenneth Avoniuksen ainutlaatuisin eläinkokemus Loviisan metsissä on ahma, vaikka hän ei varsinaisesti ahmaa kohdannutkaan, riistakamera oli kuvannut sen.

Jos sorkanjälki on suurempi kuin kämmen, kyseessä on hirvi, tupakka-askin kokoinen jälki on peuran ja tulitikkurasiaan mahtuva jälki on metsäkauriin.

Metsästämiseen kuuluu eläinten tappa minen, mutta itse asiassa se on hyvin pie ni osa harrastusta. Ampumisen osuus on kenties prosentin luokkaa kokonaisuudesta ja metsästämisen vähiten hauska puoli. Kenneth nauttii eniten kaikesta muusta: koirien kanssa metsässä kulkemisesta ja eläinten tarkkailusta ja jäljittämisestä.

Made with in Loviisa.

vat pienemmillä alueilla. Talvisin alueet, joilla eläimet liikkuvat on helpompi löytää, ja jälkiä lumessa selkeä ja helppo seurata.

Useimmiten lumesta löytyy sorkanjäljet, jotka kuuluvat joko hirvelle, peuralle tai kauriille.

– Jos jälki on suurempi kuin kämmen, kyseessä on hirvi, tupakka-askin kokoinen jälki on peuran ja tulitikkurasiaan mahtuva jälki on metsäkauriin.

Talvimetsässä eläimen kohdatessaan kannattaa seistä paikoillaan rauhassa.

– Silloin voi päästä todella lähelle eläintä. Esimerkiksi hirvillä on heikko näkö. Jos pysyttelee paikoillaan, hirvi ei havaitse ihmistä.

Mutta eläimillä on uskomattoman hyvä hajuaisti ja ne reagoivat välittömästi liikkeeseen.

– En olisi uskonut, että täällä on ahmoja. Eurojackpotin voittoon on suurempi todennäköisyys kuin ahman kohtaamiseen metsässä, Avonius päivittelee.

Talviretkelle lähtiessä on hyvä kertoa jollekin, minne on menossa ja ottaa evästä mukaan. Puhelimeen voi ladata kartta- ja hätäapplikaatioita, mutta on myös tärkeää opetella käyttämään niitä. Kaikkein tärkeintä on silti välttää turhia riskejä – aina ei ole tarpeellista lähteä kauas kokeakseen luontoa.

Saariston erämaa

Kenneth Avonius rakastaa luontoa. Metsät ovat hienoja, mutta toisaalta oikein isoja metsiä ei Loviisan seudulla ole jäljellä, eivätkä paikallismetsät ole kovin vanhoja. Aarniometsiä ei ole jäljellä juuri missään.

– Sydämeen sattuu nähdä avohakkuita, joilla kaikki on revitty maasta, mutta toisaalta ymmärrän että metsästä on otettava hyöty irti, hän toteaa.

Saaristomme on suuri erämaa. Siellä on luotoja ja pieniä saaria ilman asutusta.

Saaristossa on silti edelleen jäljellä paljon koskematonta luontoa.

– Saaristoa voi verrata Lappiin, kokemus on sama. Saaristomme on suuri erämaa. Siellä on luotoja ja pieniä saaria ilman asutusta.

Talvisin meren yllä voi nähdä kotkia. Ne syövät kalastajien jäälle jättämää kalaa.

– Kotka on mahtava lintu, Avonius sanoo.

Hän puhuu eläimistä innostavasti – on helppo kuvitella kotkan liitävän teräksenharmaalla talvitaivaalla tai hirven kahlaavan lumisessa havumetsässä – ja eläintarinoita Avoniuksella riittää.

Kerran hän jäljitti haavoittunutta villisikaa ja osui hirven haaskan kohdalle – sen ympäriltä nousi kaksi valtavaa kotkaa.

– Silloin näin, kuinka mahtavasta linnusta on kyse. Harvoin pääse niin lähelle kotkaa, hän sanoo.

Toisella kerralla Kenneth löysi pienen hirvenvasan, joka makoili aivan rauhassa ruohikossa.

– Emä oli varmaan mennyt lähettyville etsimään ruokaa. Vasa makasi hiljaa paikallaan. Eläinten pennut ovat uskomattoman suloisia.

Lempieläintä kysyttäessä Avonius miettii hetken.

– Metsäkauriit ovat hyvin kauniita, ne ovat uskomattoman hienoja eläimiä.

Kannattaa siis pakata reppu ja lähteä luontoretkelle, seurata jälkiä lumessa. Metsässä voi vaikka nähdä luontomme myyttisen kuninkaan, hirven, talviauringon alla.

SARVILAHDESSA ASUTAAN JO NELJÄSSÄ POLVESSA

Etelä-Sarvilahdessa Varpustien yli kulkee pikkuinen silta, jonka alla talvellakin pulputtaa Sarvilahden järveltä virtaava kapea joki. Puiden oksat taipuvat tumman veden ylle, ja pienet jäälampareet täplittävät rauhallisesti lipuvan veden pintaa.

Saarisen satupuutarha nukkuu talviunta paksun lumipeitteen alla, mutta ulkorakennuksesta pilkottaa valoa. Siellä kasvavat kevättä odottavat taimet. Puutarhan perällä mehiläisyhdyskunta viettää talvieloa.

Varpustien ja Krouvintien risteyksessä on suuri omakotitalo, jonka ikkunoista voi päätellä, että siinä on aikoinaan toiminut kyläkauppa. Nyt taloa asuvat Jokiset jo toisessa polvessa.

Nakutamme naapuritalon ovikoputinta. Kyltissä lukee Ribacka.

– Tällä paikalla sijaitsi aikanaan riihi, kertoo Helena Forsbäck-Turunen , talon emäntä.

Hänen puolisonsa Harri Turunen on kotoisin Lahdesta, mutta Helena on syntynyt ja asunut Etelä-Sarvilahdessa lapsuutensa

Eja nuoruutensa. Opiskelut ja työt veivät hänet aikoinaan pois kotikylästä. Ajatus paluumuutosta tuntui hänestä kuitenkin luontevalta, kun sen aika tuli.

Forsbäck-Turusen pariskunta muutti Sarvilahteen vuonna 1990 Helenan vanhempien läheisyyteen.

– Etsimme Harrin kanssa täältä omakotitaloa, mutta päädyimme sitten rakennuttamaan oman talon tälle tontille. Ja hyvin olemme viihtyneet, Helena hymyilee.

Krouvintiellä juotettiin hevosia

Molemmat ovat jääneet äskettäin eläkkeelle pitkän työuran jälkeen. Aika ei ole käynyt pitkäksi, sillä talossa ja pihalla riittää hommaa.

Etenkin luminen talvi on teettänyt töitä. Parhaillaankin kinosten vaimentamassa maisemassa hyrrää sarvilahtelaisen Stengårdin traktori, joka puskee lunta mennessään. Harrikin hakee varastosta tehokkaan lumilingon. Sen pärinä saa Mauwi-kissan käpäliin vauhtia, ja fasaanirouvakin pyrähtää lentoon pensaan alta lumikiepistään. Si-

sällä Mauwi käpertyy Harrin käsivarsien muodostamaan pesään.

– Minulla ei ollut ennen Helenaa minkäänlaista suhdetta Sarvilahteen, eikä edes Loviisaan. Paitsi että kaupunkiin ajettaessa törmättiin kirkkoon, Harri muistelee.

Helena kertoo, että kun aikoinaan alueella sovittiin teiden nimistä, oli Krouvintie itsestään selvä valinta. Täällä on siis ollut jonkinlainen krouvi, juottola? Harri on tutustunut alueen historiaan kirjallisuuden kautta.

– Viereisellä tontilla oli hevosten juottopaikka. Vesi oli rautapitoista, ja hevosten mieleen. Maasta on löytynyt vanhoja esineitä, kuten kolikoita. Varpustien alussa on vielä vanha hevospuomikin jäljellä, hän kertoo.

Neljä sukupolvea

Turunen-Forsbäckit ovat aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. Harri toimii Syke ry:ssä ja Helena paikallisissa VPK:ssa, Loviisan Torissa ja edelleen papereilla elossa olevassa nuorisoseurassa. Helena toivoisi, että alueen yhdistystoi-

Helena Forsbäck-Turunen ja Harri Turunen ovat viihtyneet Sarvilahdessa hyvin.

minta vilkastuisi jälleen. Aikoinaan järjestettiin paljon kivoja tapahtumia pitkin vuotta.

Harrin ja Helenan kolme Kolumbiasta adoptoitua lasta saapuivat kotiin Etelä-Sarvilahteen vuonna 1999. Nyt ympyrä on sulkeutumassa. Julian asuu Porvoossa, Adriana Tukholmassa, mutta tytär Yeiner muutti Sarvilahteen lastensa Edwinin ja Ericin kanssa.

Helenan vanhemmat Maj-Britt ja Ingvald asuvat edelleen Helenan lapsuudenkodissa.

– Meitä on nyt täällä neljä sukupolvea. Se tuntuu kivalta, Helena sanoo.

Mikä sitten on muuttunut vuosikymmenten varrella? Helenan lapsuudessa kaikki tunsivat toisensa, kyläiltiin paljon ja aina sai tuntea itsensä tervetulleeksi. Kun Sarvilahti liittyi kalliiksi koettuun kunnallistekniikkaan parikymmentä vuotta sitten, moni talo meni myyntiin.

– Enää en tunne läheskään kaikkia ihmisiä täällä, ja kyläilyyn pitää varata aika pari viikkoa etukäteen.

City-ihmisestä maalaiseksi

Pohjois-Sarvilahdessa tapaamme kartanon asukkaat Kristoffer Ramsayn ja Johanna Holmströmin. Holmström muutti Sarvilahteen muutama vuosi sitten. Siihen asti hän oli pitänyt itseään city-ihmisenä, mutta muutto maalle onkin tuntunut todella kivalta.

– Tosin talvesta en erityisemmin pidä. Onneksi ratsastamaan pääsee talvellakin. Valokuvaan myös mielelläni Sarvilahden kauniita maisemia, Johanna kertoo.

Kristoffer on syntyjään sarvilahtelainen. Koulut on käyty täällä, ja alueella on edelleen

Made with in Loviisa.

Kristoffer Ramsay ja Johanna Holmström eivät ole katuneet muuttoa maalle.

tuttuja koulukavereita. Nuorena hän asui jonkin aikaa myös Helsingissä ja Kirkkonummella.

– Palasin kotiseudulle parikymppisenä. Viihdyn täällä, mutta julkista liikennettä ei valitettavasti ole nimeksikään, hän pahoittelee.

”Sarvilahdessa on hyvä asua”

Etelä-Sarvilahtea hallinnoi komea, 1600-luvulla rakennettu Suur-Sarvilahden kartano. Kartanolle johtaa upea koivukuja, mutta kulkijoita tapaa harvoin näin sydäntalvella. Sen sijaan pelloilla nä-

kee paljon hiihtäjiä, joita tulee Sarvilahteen Valkosta saakka.

Hankikannosta ovat nauttineet myös fatbike-pyöräilijät. Tiellä jalan- ja tassunjäljistä voi kuitenkin nähdä, että koiranulkoiluttajat ovat olleet liikkeellä.

Ainakin söpö nappisilmäinen Boss-koira ulkoiluttaa kotiväkeään monta kertaa päivässä. Kun jäljet tamppautuvat ympyräksi, voi arvata tuttujen tavanneen ja vaihtaneen ajatuksia.

Pupun papanat keskellä tietä kertovat, että jotain on jyrsitty. Ei kai sentään kartanon upeita istutuksia?

Kalaisa järvi ja paljon riistaa

Sarvilahdella on oma järvikin. Se saa ke säisin liplattaa tai levätä talvella jää kannen alla rauhassa.

Taloja tai mökkejä rannoilla ei ole, sillä sen kylkiä reunustavat kartanoiden kos kemattomat maat.

Järven läheisyyteen sijoitetussa riista kamerassa ovat vilahtaneet hirvi, peura ja talitiainen, mutta alueella mahdolli sesti liikkuvat karhut tai villisiat eivät ole sille poseeranneet.

Vaikka järvi on kalaisa, ei siellä ole silti nimeksikään liikkujia. Iso kissa tupsukor va näyttää kuitenkin kaapineen käpäläl lään pilkkijän jättämää syöttikalaa.

Tupsukorvan vierailu järven jäällä koi tui pari vuotta sitten myös peuran koh taloksi. Ja on jäällä nähty myös susi, oi kein muhkea alfauros.

Luminen talvi on tuiskuttanut kartanon Ronja-koiran kopin uppeluksiin, mutta hyvällä säällä se kiipeää koppinsa katolle ja vahtii sieltä tiluksiaan. Mitään se ei sano, mutta katsoo sitäkin tarkkaavaisempana.

Kartanon koivukujalla voi nähdä myös lastenrattaiden jälkiä. Klemitsintielle muuttanut kiipeilyalan yrittäjä Carolina Mikander on liikkeellä poikansa Jimin ja kahden minihuskynsa kanssa.

– Sarvilahdessa on hyvä asua. Asumme Kuninkaantien ja moottoritien välissä. Toivon, että metsää ei hakattaisi niin, että moottoritie tulisi liian lähelle kotiamme. Siitä olen iloinen, että kun Jimi joskus lähtee koulutielle, niin Sarvilahdesta pääsee valaistua pyörätietä pitkin Loviisan keskustaan saakka, Carolina kiittää.

Pienen lapsen äitinä Carolina iloitsee siitä, että Helenan ja Harrin tytär Yeinar muutti lapsineen lähelle. Naapureilta hän on kuullut, että aikoinaan alueella järjestettiin paljon kaikkea kivaa ja yhteisöllistä toimintaa. Ehkä Helenan toive seuratoiminnan vilkastumisesta toteutuukin joskus tulevaisuudessa.

– Perustin Sarvilahdelle omat Facebook-sivut. Toivottavasti saamme järjestetyksi yhdessä kaikkea mukavaa toimintaa.

Carolina Mikander ja Jimi-poika toivovat lisää seuratoimintaa.

Koskaluistelit?viimeksi

Aika monella luistelu jää vähille kouluvuosien jälkeen. Harmi, sillä luistelu virkistää, on hauskaa ajanviettoa ystävien seurassa ja kehittää samalla tasapainoa ja lihaskuntoa. Se on siten hyvää terveysliikuntaa.

Jos koulussa opitut taidot ovat päässeet ruostumaan, niin ei muuta kuin jäälle vaan. Luis telun voi aloittaa ilman aiem paa kokemusta, toki saat siitä enemmän irti, kun opettelet tekniikan perusteet.

Loviisassa voi luistella kylien kauka loissa ja keskustan kaukaloissa. Luis telua voi myös harrastaa ja opetella Loviisan jääkiekkoklubin yleisövuoroil la tai Loviisan taitoluistelijoiden jär jestämänä Rauhalan jäähallissa.

49 MIN 4 S 21.12. 2022

Talvipäivänseisauksen aikana 21.12.22 meillä Etelä-Suomessa päivän pituus on 5 tuntia 49 mi nuuttia 4 sekuntia ja jo seuraa vana päivänä valoa on muutaman se kunnin pitempään. Eli ihan kohta päivät taas pitenevät.

KUVA: ONNI AHVONEN

Murtomaahiihto on yksi parhaista lii kuntamuodoista. Se kehittää kes tävyyskuntoa, li hasvoimaa ja liikehallintaky kyä eli terveyskunnon kaik kia osa-alueita. Hiihtoa voi vat harrastaa kaikenikäiset

ja kaiken tasoiset liikkujat.

Hiihtäessä jokainen voi hel posti säädellä, miten tehok kaasti itseään rasittaa. Tasai sessa maastossa tai jäällä voi kuntoilla kevyesti. Enemmän tehoa hiihtoon taas saa va litsemalla vaihtelevan maas ton, jossa on reiluja ylä- ja alamäkiä.”

ukkinstituutti.fi

MUKAVUUS- VAI KAUHUALUE?

Avantouinti puree stres siin, virkistää kehoa ja mieltä. Esimerkiksi reu mapotilaille se voi tuo da helpotusta elämään.

Sydänsairaiden ja astmaa sai rastavien sen sijaan kannattaa neuvotella ensin lääkärin kanssa mahdollisista riskeistä.

Aloittelijalle sopivan pulah duksen pituus on vain muuta

mia sekunteja, sillä ensimmäisil lä kerroilla kylmä vesi voi aiheut taa sinänsä vaaratonta hengen salpautumista.

Avantouinnista on paljon ter veyttä parantavia kokemuksia. Oleellisinta on kuunnella keho aan, eikä toimia sitä vastaan.

Loviisassa avantoon pääsee ainakin Plagenilla ja Ruotsinpyh tään ruukissa.

Avantouimarit vannovat harrastuksensa nimeen. Se sopiikin lähes kaikille, jotka ylittävät henkisen kynnyksen pulahtaa kylmään.

Mikä saa aikuisen, työssään hyvin menestyvän ihmisen vaihtamaan alaa kokonaan toiseen?

Kun sain itseni kiinni siitä ajatuksesta, että kiinteistönvälitysala kiinnostaa minua, huomasin, että olin jo matkalla sitä kohti. Ajatus muhi taustalla, kunnes olin kypsä päätökseeni: olisihan se jälleen hyppy tuntemattomaan.

Essi Niemelä oli ollut entisessä työssään kahdeksan vuotta ja koki, että ei voinut mennä siinä enää eteenpäin eikä kehittyä.

Kun myönsin itselleni, että työ ei anna

minulle samaa kuin aikaisemmin, oivalsin, että on aika tehdä muutos.

Hänellä heräsi kiinnostus kiinteistönvälitykseen. Se saattaisi olla ammatti, jossa hän omasta mielestään voisi olla hyvä.

– Olen tyyppinä sellainen, että haluan haastaa itseni. Kulkea sitä kohti, mikä aluksi ehkä pelottaakin, mutta kun ratkaisu on tehty, olen taas oppinut uutta ja kasvanut. Se on äärimmäisen palkitsevaa.

Essi kyseli joiltakin ystäviltään, mitä mieltä he ovat kiinteistönvälittäjän ammatista.

”Katugalluppini” tulokset hirvittivät. Moni tyrmäsi alan täysin ja leimasi sen toimijat oman edun tavoittelijoiksi.

Essin mielestä vastaukset piirsivät yksipuolisen kuvan alasta.

– Meitä on moneen junaan vähän kaikissa ammateissa. Niin lääkäreissä, myyjissä kuin virkamiehissäkin. Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Minua kiinnostavat ihmiset ja pidän ihmisten aidosta kohtaamisesta.

Uudessa sarjassamme kerromme loviisalaisista ammatinvaihtajista. Oletko sinä vaihtanut ammattia ja haluaisit kertoa kokemuksistasi?

Ole yhteydessä toimitus@pikkukaupunki.fi

Ajattelin, että tämä on hyvä lähtökohta uudessa ammatissa. Sitä paitsi olen itse sekä ostanut että myynyt kotini. Tiedän kuinka valtavasta, jopa tunneherkästä asiasta siinä on kyse. Sen hoitamisessa tarvitaan herkkyyttä molempiin suuntiin.

Parhaillaan Essi Niemelä rakentaa uutta ammatti-identiteettiään ja ottaa ensi askeleita uudella uralla aikana, jolloin maailmankirjat ovat aika lailla sekaisin.

Miltä nyt tuntuu?

– Olen innoissani, ja samalla jännittää. Mutta sellaistahan se usein on uuden äärellä. Päällimmäisenä on kiitollisuuden tunne siitä, että minulla on yrityksen ja kollegojen täysi tuki. Minut on otettu avosylin vastaan ja oltu valmiita auttamaan. Saman luottamuksen ja arvostuksen, jonka itse olen kohdannut, haluan välittää myös asiakkailleni.

Monikäyttöistä toimistotilaa kolmessa kerroksessa hyvällä paikalla Loviisan keskustassa. Tiloja voidaan hyvin muuntaa yrityksen omia tarpeita vastaavaksi. Kysy myös pienempiä tiloja. Hp. 375 000€

• Tilauskakut ja pikkusuolaiset

• Perinteiset kermakakut • Uniikit artesaanikakut • Itä-Eurooppalaisia klassikoita • Pikkusuolaisia Etelä-Euroopasta • Sydämellä ja ammattitaidolla

• Yrityksille ja yksityisille

KAKKUPIHA Ti-pe klo 10–16.30 | La klo 10-13 Aleksanterinkatu 2, 07900 Loviisa | sini@kakkupiha.fi p. 044 3737 865 | kakkupiha.fi

Rune Rikbergin keramiikkapajalla ei ole monta asiaa, jotka eivät olisi hänen kädenjälkeään.

Luovuutta omassa rauhassa

Loviisan historiallisessa alakaupungissa sijaitseva talo ostettiin aikoinaan sen vuoksi, että Rune saisi pihalleen oman työtilan, jossa toteuttaa omia ideoitaan. Entisestä saunasta hän taituroi pajan, jossa on nyt tilat työskentelylle ja töiden esillepanolle.

– Olen vähän sellainen tee se itse -mies. On vaikeaa antaa jonkun muun tehdä, kun osaa itsekin. Se voi välillä olla myös rasite, hän naurahtaa.

Keramiikka vei mennessään Keramiikan tekeminen on kuulunut Runen elämään jo pitkään. Välillä ideoita syntyy yhtäkkiä, ja silloin on päästävä heti tekemään.

– Vuonna 1982 kokeilin ensimmäisen kerran savea, ja jäin heti koukkuun. Aluksi saatoin dreijata kylpyhuoneessa ja vein savityöt kansalaisopiston uuniin. Sittemmin rakensin tänne oman uunin.

Pajan hyllyt täyttyvät erilaisista käyttöja sisustusesineistä, kuten karahveista ja pikareista.

– Pyrin tarkkaan työhön ja haluan tehdä esineitä, jotka tulevat oikeasti käyttöön eivätkä jää pölyttymään, Rune kertoo.

Rauhoittumisen paikka Luovassa työssä tuntuu välillä siltä, että päässä pyörii jatkuvasti kaikenlaisia ideoita.

– Parasta tässä on luominen. Kun ottaa savimöykyn, siitä voi tehdä mitä ikinä haluaa ja osaa. Dreijaaminen on minun juttuni, ja se on vaatinut paljon harjoittelua. Ei luovassa työssä varmaan ikinä voi olla valmis. On niin paljon mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita ja kehittyä koko ajan. En usko, että tähän voi koskaan kyllästyä.

Omasta pajasta on tullut Rune Rikbergille tärkeä luomisen paikka.

– Savi sekä ottaa että antaa. Välillä suunnitelmani eivät päde ollenkaan. Joskus lopputulos voi olla jopa parempi kuin olin ajatellut. Työskentelen täällä aina yksin omien ajatusteni kanssa. Tämä on minulle rauhoittumisen paikka.

Kahdeksatta kertaa järjestettävän festivaa lin tuotto ohjataan lyhentämättömänä lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden harrastusten ja hy vinvoinnin tukemiseen.

Monet loviisalaisyritykset ovat mukana tapahtumas sa. Edellisellä kerralla tukea antoi lähes 40 yritystä.

– Uudet yritykset, ottakaa rohkeasti yhteyttä, tapah tuman taustajoukoissa oleva Jari Kaasinen sanoo.

Vuosien aikana HMR on kerännyt hyväntekeväisyy teen yli 40  000 euroa.

Festareilta kerättyä rahaa on ohjattu esimerkik si nuorten harrastuskuluihin, lääkärikäynteihin, ”Hun tin viikko” -palkkakustannuksiin, apteekkiin ja ruokakas seihin.

Festivaalin esiintyjät ja aikatalut tarkentuvat myö hemmin. Hyvän Mielen Rock

Show Time!

NEW YEAR’S SHOW @ KINO MARILYN

Loviisan Oopperayhdistyksen New Year’s Showlla on edessään jo neljäs esityskerta – voimme siis puhua jo Uuden Vuoden perin teestä Kino Marilynissä.

Haluamme tuoda iloa ja energiaa talven keskel le, ja ratkaisuna tarjoam me mukaansatempaavan shown, kertoo Maria Linde, yksi illan solisteista.

Ohjelmistossa on jokaiselle jo takin, muun muassa evergreene jä, iskelmää ja poppia. Myös lauluryhmä Lovisette pa laa New Year´s Showssa laval le esittämään klassikoita, joihin kapellimestari Tomas Takolan

der on taikonut sovitukset. Lovi setten kultakurkut Linda Slätis ja Tove Matsinen kokevat toisenlai sella kokoonpanolla esiintymisen hauskaksi ja haastavaksi.

Koreografit Beniamino Borg hi ja Amandine Doat sanelevat shown askelten tahdin, ja mu kana ovat myös nuoret tanssilu paukset Eevi Mäkelä, Elli Järvi nen ja Pihla Heikkinen

Lovisa Operaförening sätter upp för fjärde gån gen en sprakande New Year’s Show. Gänget är tillbaka på Kino Marilyn och väntar med iver på att igen få uppträda.

Vi vill komma med gläd je och energi åt alla, mitt i vintern. Vi vill bjuda på en medryckande show, nå got rolig och att få uppleva saker tillsammans! kommenterar Lin de som själv medverkar som so list i showen. Repertoaren lovar hon att innehållas något för alla, det blir bland annat evergreens, schlager och pop.

Sånggruppen Lovisette åter vänder till scenen med nya ar

rangemang av eminente kapell mästaren Tomas Takolander. Lo visettes skönsjungande damer Linda Slätis och Tove Matsinen tycker det är roligt att utmana sig själv med en lite annorlunda upp sättning än vad de är vana med. Beniamino Borghi och Amandine Doat står för koreografierna i vil ka de unga dansförmågorna Elli Järvinen, Eevi Mäkelä och Pihla Heikkinen uppträder.

30.12. klo 17.30, 31.12.2022 klo 17.30 ja 20.00 (K18) Biljetter: 35 € + serviceavgift 2,50 € / 15 € (under 15 år) + serviceavgift 2,50 €.

Liput voi varata osoitteesta varaukset.kinomarilyn.fi tai puh. 050 306 4196.

Biljetter kan bokas via varaukset.kinomarilyn.fi eller per telefon 050 306 4196.

Jos kysyttävää, ole yhteydessä Kino Marilyniin, info@kinomarilyn.fi

SUOLATORIN

SILVER ZOMBIE

Persoonallinen talo miellytti visuaa lisen Ylikahrin sil mää. Talon kella riin mahtuu työ tila Ylikahrin visu aalisia toteutuk sia tapahtumiin tekevälle Sil ver Zombie -yritykselle. Koronan aiheuttaman to taalipysähdyksen jälkeen ta pahtuma-alan kesä on ol lut kiireinen. Nopeasykkeinen työ sopii Ylikahrille oikein hy vin. Tällä hetkellä tekeillä on Master Chef ja Voice Of Fin land -ohjelmat sekä Supercel lin Clash of Clans -mobiilipelin maailmanmestaruuskilpailui den lavasteiden toteutus.

– Tyypillistä työviikkoa ei ole, sillä projektit ovat hyvin erilaisia. Ensin tulevat spek sit siitä, mitä halutaan, sit

ten suunnittelu ja palaveriral li. Kun lopulliset kuvat on hy väksytty, alkaa esivalmistelu pajalla, pystytys studioon, ku vaukset ja lopuksi purku. Eten kin loppua kohti päivät veny vät studiolla ja puhelin soi sa ta kertaa päivässä, Ylikahri kuvailee työtään.

Työrytmi sopii hänelle. Pai neen alla tehdään, mutta kun kuvaukset ovat ohi ja lavas teet purettu, on se sitten siinä.

Ylikahrin perhe kokee, että Loviisa on hyvä kaupunki las ten kasvaa.

– Leppoisa ja tunnelmalli nen, jopa boheemi pikkukau punki, jossa on tarjolla hyvät harrastusmahdollisuudet. Se kin on ollut hauska huomata, miten paljon Loviisassa asuu luovan työn tekijöitä, Ylikah ri sanoo.

Live talk show!

Esityksissä hän haastattelee li ve-musiikin mukavasti tauotta mana eri alojen taiteilijoita hei dän elämästään ja työstään.

– Vieraat lähettävät ennakkoon listan omista ”elämänsä biiseis tä”, joista sitten Kalle Katzin kans sa teemme uusia sovituksia, Mirella Pendolin kertoo.

– Kun vieras saa kuulla oman bii sivalintansa, joskus vaikeasti tunnis tettavana, on se hänelle aina yllätys momentti. Se on antoisaa ja haus kaa, niin vieraalle kuin yleisöllekin.

Konsepti on yllätyksellinen ja juuri siksi mielenkiintoinen.

Syyskuussa pienen katsomon veti täyteen Mia Hafrén, joka esitti yhdes

sä bändin kanssa kappaleita uudelta sooloalbumiltaan ”På andra sidan.

Marraskuussa lavalla tentataan säveltäjä Markus Fageruddia, ja myös keväällä on luvassa tunnettu ja esiintyjiä kuten Dj Bunuel, André Wickström, Linda Bondestam, Juha Hurme ja Tero Vesterinen

Esiintyvänä taiteilijana ja muusik kona Mirella Pendolin isännöi show ta, ja pianossa kuullaan Kalle Katzia yhtä suvereenina.

Nakkikartano on paitsi uusi kult tuuritila myös kahden taiteilijan ja heidän perheensä koti.

Seuraa #nakkikartanoa someka navissa, niin tiedät, milloin on seu raava Live Talk Show.

Kesällä 2021 vanha metodistikirkko sai uudet asukkaat, kun Sami Ylikahri muutti perheineen Loviisaan Suolatorille.

KUVA: ARTO WIIKARI

Sirkus- ja tanssitaiteilija Amandine Doat muistelee lapsuuttaan Ranskan Toulousessa. Musiikki, tanssi ja teatteri ovat olleet hänen elämässään pikkutytöstä lähtien.

Amandine

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

Amandinen äiti on näyttelijä, isä teatteriohjaaja. Taiteilijaperheen tytär nousi esiintymislavalle ensimmäisen kerran kuusivuotiaana ja hänellä oli silloisessa näytelmässä yksi vuorosanakin. Lavalla oli turvallista, olihan äiti mukana ja isäkin lähellä.

– Siitä jäi innostus esiintymiseen. Varmaan jännitin, kun menin lavalle, mutta olihan se kivaa! Ajattelin, että haluan isona esiintyjäksi, Amandine muistelee.

7-vuotiaana hän alkoi harjoitella kitaran soittoa ja aloitti tanssin ja teatterin harrastamisen. Kun Amandine tuli teini-ikään, hän joutui valitsemaan näiden kolmen rakkaan harrastuksen välillä.

Hän valitsi tanssin.

– Siinä pystyin yhdistämään tanssin, musiikin ja teatterin, hän sanoo.

Lämmin vastaanotto Suomessa Amandine aloitti opinnot 16-vuotiaana Lyonissa Conservatoire National Superieur de Musique et de Dance de Lyon -oppilaitoksessa. Siellä hän keskittyi nykytanssiin, mikä on edelleen hänen lempitanssilajinsa.

Balettia hän opiskeli jo ennen Lyonia Marseillesissa. Silloin hän näki balettitanssijoita uhkaavan vaaran, syömishäiriön. Baletin kurinalaisuus tuntui Amandinesta turhauttavalta, mutta onneksi hän löysi uusklassisen baletin, jossa tanssija ilmaisee itseään vapaammin koko kehollaan.

– Klassinen baletti ei sopinut minulle. Kroppa ei jotenkin tykännyt siitä.

Dramaturgian kandidaatin opintojen loppuvaiheessa Amandine tapasi tulevan miehensä, suomalaisen muusikon Tomas Takolanderin, joka oli tullut vaihto-opiskelijaksi Ranskaan.

Amandine tarvitsi lopputyöhönsä sopivan musiikin. Hän pyysi Tomasta tekemään hänelle sävellyksen tanssiinsa.

– Hän sanoi joo!

Viimeisen opintovuotensa Amandine oli kiertueella Ranskassa ja Tomas palasi Suomeen. Yhteen he muuttivat vuonna 2012. Helsingissä asuessaan Amandine ilahtui suomalaisten ystävällisyydestä, välittömyydestä ja lämpimästä vastaanotosta.

Kikattava keho ja muita esityksiä Suomessa Amandine opiskeli sirkustaidetta Salpauksen sirkusartistikoulutuksessa, josta valmistui vuonna 2015.

Sirkuksessa hänen lempilajejaan ovat ”object manipulation” eli temput, joissa esiin-

nytään jonkin esineen kanssa. Jonglööraus, rengastrapetsi ja ilma-akrobatia kiehtovat.

– Tykkään sekoittaa eri taidemuotoja. Tanssi on minulle kuitenkin tärkein ja merkittävin taiteenmuoto. Tanssin avulla voin

Tanssin avulla voin ilmaista tunteita, puhetta, mitä vain.

ilmaista tunteita, puhetta, mitä vain.

Tomasilla ja Amandinella oli tuttuja Loviisassa, muun muassa tanssitaiteilija Beniamino Borghi, joka järjesti heille Loviisa-kierroksen.

– Muutimmekin sitten Loviisaan 2017, jolloin odotin jo esikoistamme. Aatos-po -

jan synnyttyä työskentelin sitten Loviisan tanssiopistossa sirkus- ja tanssinopettajana kaikkiaan nelisen vuotta.

Musikaalinen Amandine nauttii työskentelystä muusikoiden kanssa. Hän on tehnyt koreografioita muun muassa Loviisan New Year´s Show´hun ja Loviisan Oopperayhdistyksen produktioihin.

Nykyään Amandine matkustaa Loviisan ja Helsingin väliä, sillä hän on osakkaana Ko-kollektiivi -yhdistyksessä kahden muun taiteilijan, Satu Tuomiston ja Sanna Henton, kanssa.

– Uusin projektini on lapsille suunnattu Dididot ja kikattava keho -esitys Helsingissä taidekeskus Annantalossa. Siinä on klovneriaa, tanssia ja vähän musiikkiakin. Esitykset jatkuvat ensi vuonna, Amandine kertoo.

Pieni puoti kätkee si säänsä valikoitu ja kappaleita iha nia kenkiä, haus koja postikortte ja, espressopannu ja, sadeviittoja, vanhoja huo nekaluja…. Krintiä on vaikea kuvailla, se on elämys. Lisäksi siellä päivystää valtakunnal linen julkkiskoira Ylppö. Tosin sille iskee joskus joulustressi ja silloin se saa chillailla kotona. Krintin joululauluilta on myös kokemisen arvoinen.

Suolatorilla yksin päivystä

nyt Krinti on saanut nyt kave rin Galerie Emiliestä, joka on pyöreän torin toisella puolella, vilkutusmatkan päässä. Emili en palvelutarjonta täydentää loistavasti Krintin valikoimaa. Voit esimerkiksi kehystää Krin tistä ostamasi julisteen Emili essä. Näiden kahden kaupan väliin sijoittuu vanha Kantto rila, joka on suosittu majoitus paikka vierailijoiden keskuu dessa. Suolatori, on historialli sen alakaupungin sympaatti nen sydän. Käykäähän fiiliste lemässä.

Mimosa muuttaa!

Uusi sijainti on optimaalinen. Vain reilut 100 metriä Tuhannen tuskan kahvilasta, Krintiä suo raan vastapäätä.

Gallerian avajaisnäyttely on Linnea Mederin ikoninäyttely.

– Ikonit ovat perinteisiä ortodoksisia iko

neita, ja ne on maalattu munatempe ratekniikalla puupohjalle. Osa ikoneista edustaa Suomessa yleistä niin sanot tua venäläistä tyylisuuntaa, toiset taas bysanttilaista tyylisuuntaa, joka on tyy pillinen esimerkiksi Kreikassa, Linnea Meder kertoo.

Mimosa Elo iloitsee galleriansa uu desta sijainnista alakaupungissa. Mu kana muuttavat myös kehystämötoi minta ja Kristina Elon ateljee.

– Odotan innolla asettumista tun nelmalliseen ja itselleni rakkaaseen ta loon. Ihan kuin galleria muuttaisi nyt kotiin. Olihan tässä joskus aikoinaan mummoni isoisän Richard Gustafssonin kauppa.

Avajaiset la 3.12. Mariankatu 2.

Katsoja kulkee paimenlasten mukana pitkin metsiä ja saloja, ja matkan aika na selviää, millaisena metsä uskomuk sineen ja tarinoineen näyttäytyi 1800-luvun paimenlasten silmin.

Millainen oli lapsen rooli omavaraistalou den ajan maatalossa, kun ihmiset elivät tii viisti luonnon rytmissä?

Tämä hurmaava näyttely sisältää tehtä viä, pehmoeläimiä ja esineitä tutkisteltavik si. Elämyksen on kekseliäästi kuvittanut ku vataiteilija Pive Toivonen ja sen on tuottanut Sagalundin lastenkulttuurikeskus.

August & Alma, paimenlapset 25.10.2022-13.1.2023

Loviisan kaupungin museo, Komendantintalo, Puistokatu 2

MITEN JOULUA VIETETTIIN ENNEN?

Loviisan kaupungin museon perinteises sä joulunäyttelyssä tehdään aikamatka sadan vuoden takaiseen joulun viettoon Loviisan seudulla.

Tuvassa joulupöytä on katettu, ja salissa komeilee joulupuu. Näyttelystä selviää, mi tä uskomuksia ja tapoja tuohon aikaan liittyi joulun viettoon. Ehkä näet jopa vilahduksen pienestä harmaasta tonttu-ukosta!

Joulutunnelmaa Komendantintalossa 1.12.2022-8.1.2023

Galleri Emilie, eli Mimosa Elon galleria muuttaa keskustasta Suolatorille tuoden näin kaivattua lisätarjontaa historialliseen alakaupunkiin.

Harhainen minäkuva

Hankin itselleni ilmajoogapussukan 50-vuotislahjaksi. Ajattelin, että on mahtavaa kerran päivässä kietoutua kankaaseen, antaa kehon ja ajatusten leijua. Tavoittelin henkistä tilaa, jossa ajatukseni jäsentyvät kuin itsestään ja suunnitelmat kirkastuvat. Vahvana ja raikkaana voin sitten laskeutua maan pinnalle, arkeen.

Pussi oli hyvä ostos, sillä kehityin ihmisenä. Ymmärsin lopullisesti, että olen luonteeltani tekijä.

Työn tekeminen ja puuhaaminen rauhoittavat mielen. Paras flow-tila syntyy, kun kädet ovat liikkeessä. Kudon tai ompelen, järjestelen tai remontoin, jumppaan tai valokuvaan.

Tavaraa liikkuu, mikään ei ole valmista. Olen turvassa, kun joku keskeneräisistä projekteista on käden ulottuvilla.

Lapseni tyttöystävä tuli kylään viikonlopuksi. Hän on triathlonisti, joka harvoin pysyy paikoillaan. Emme nähneet häntä pariin päivään. Huutelimme syömään, mutta ääni olohuoneesta sanoi, ettei tarvitse ruokaa, jos saa vaan roikkua pussissa.

Pussukka saa jäädä kattoon. Sinne kun menee, löytää selvästi itsensä.

Virpi Lehtinen, Tekijä

Tänk om KREATIVITET skulle vara tråkigt skulle det då anses vara viktigt?

TEXT SARA BENGTS

När pandemin började och man övergick till distansskola, frågade föräldrar utbildningsministern om det kunde vara möjligt att under den här tiden fokusera på de viktiga ämnen och lämna bort alla de där onödiga kreativa ämnena, så som musik, slöjd, bildkonst. Det finns alltså en hel del människor som anser att kreativitet är, om inte direkt onödigt, så åtminstone inte värt att prioritera.

Kreativitet kan definieras på många sätt, men i all sin enkelhet är det någonting nytt och nyttigt som skapas. Det kan vara ett nytt vaccin som räddar liv, det kan vara raketen som tar turister till mars (om det sen är nyttigt kan diskuteras…), det kan vara ett nytt samhällssystem som minskar orättvisor och konflikter. Viktiga saker alltså. Jag skulle våga påstå att alla de människor som på ett eller annat sätt förändrat världen har varit mycket kreativa. De har ifrågasatt, varit nyfikna och kunnat föreställa sig alternativa scenarier, de har varit fantasifulla. De har varit så som du och jag när vi var barn; jobbiga fyraåringar som ställde 390 frågor per dag och hade en fantastisk förmåga att måla fram en hel värld för

oss själva där vi var superhjältar, astronauter eller bönder med en massa djur omkring oss. Barn utvecklas och lär sig i snabb takt. De lär sig bäst genom lek och genom att ha roligt. De ser många möjligheter och de provar och testar för att hitta fram.

Precis på samma sätt arbetar de stora genierna, de som formger vår värld och vår framtid. För att komma på verkligt unika idéer som kan omvandlas till världsförändrande innovationer, måste man ställa många frågor, våga prova många idéer och se många möjligheter. Det är inte så att vi alla blir genier i stil med Leonardo da Vinci bara för att vi börjar bete oss som fyraåringar. Men tänk om var och en av oss kunde bli lite nyfiknare, lite fantasifullare, lite bättre på att se lösningar istället för problem. Då skulle lösningarna ganska snabbt vara fler än problemen, och tillsammans skulle vi ha förändrat världen. Att skapa framtiden genom en lösning i taget, en lösning i dagen. Det kan väl ses som ganska viktigt och värt att prioritera?

Även om det är kreativt och till och med roligt. Vilket problem väljer du att lösa i dag?

Jag hör ofta folk säga att de skulle vilja hålla på med det där roliga, det kreativa. Men man måste ju göra allt det tråkiga, administrativa, det viktiga först.

tänk om var och en av oss kunde bli lite nyfiknare, lite fantasifullare, lite bättre på att se lösningar istället för problem.

ARSENIKKIA JA VANHOJA PITSEJÄ

Arsenikkia ja vanhoja pitsejä -näytelmä esi tetään Kino Marilynin viehkeällä lavalla maa lis–huhtikuussa 2023. Porvoossa ja Kotkassa hyö rinyt Thomas Pryke värvättiin ohjaajaksi näytelmään, jossa juonitaan ja rynnäköidään, pii loudutaan ja piilotetaan, kaive taan kanavia ja tarjoillaan ko vin väkevää seljaviiniä. Vaikka näytelmässä käsi tellään hurjia asioita murhis

ta veljesvihaan, on se asenteel taan aika viaton ja hellyyttävä. Vauhti on päätähuimaava ja dialogi hersyvää.

Rooleissa nähdään muun muassa Dunja Katz, Anne Lindqvist, Oskari Orenius, Kalle Katz, Matti Häyhä, Kimmo Heikkinen, Monica Björklund, Sari AdolfsenPaavilainen, Alexandra Kullström, Ari Selin, Daniel Katz ja Mirkka Ek. Puvustajana on Monica Björklund.

asuntomessut myös eläimille

Ensi kesänä Loviisa Contemporaryn nyky taidefestivaalin teemana on ”Eläinten asuntomessut”. Siinä käsitellään ihmisten ja muunlajisten eliöiden yhteiseloa.

Viime kesänä toteu tettiin osana heidän taiteellista ja tieteellistä työ tään ihmisten ja pörriäisten yhteiseloa kuvaava Alustapaviljonki Helsingin Desing museon ja Arkkitehtuurimuse on kesäpihalla.

Jotain vastaavaa on luvassa myös Loviisaan Eläinten asun tomessuille.

”Alusta-paviljonki tar kastelee luonnon ja kulttuurin yhteen kie toutuvaa luonnetta. Se tarjoaa kasvualustan pö lyttäjäystävälliselle niitylle sekä tapahtuma paikan ympäristökeskus telulle kaikenikäisille ihmisille… Paviljonki syntyi monia laisen työryhmän voimin Suomi/Koivisto arkkiteh tien luotsaamana. Pavil jonki on avoinna ylei sölle kesäkuusta 2022 lokakuuhun 2023.”

loviisan teatteri esittaa ensi- ilta la 25.3. klo 19 ke 29.3. klo 19 | la 1.4. klo 19 | su 2.4. klo 14 ke 5.4. klo 19 | ma 10.4. klo 14 | ti 11.4. klo 19 pe 14.4. klo 19 su 16.4. klo 14 | kulttuurikeskus marilyn liput:www.kinomarilyn.fi

Festivaalissa vierailevat arkkitehdit Maiju Suomi ja Elina Koivisto

Loviisan Teatteri innostui ottamaan ohjelmistoonsa vanhan Joseph Kesselringin farssiklassikon.

VOIMIA!

TÄHTITIETEILIJÄN VAIMON PALUU

Sen päähenkilönä seikkaili Suomen ensimmäinen freelancer, tähtitieteilijä Sigfrid Aronius Forsius. Nyt syksyllä 2022 jul kaistu Voimia! jatkaa Pyrstötäh den kreisin roadtripin hengessä, tuoden keskiöön tähtitieteilijän vaimon Annan ystävineen. Ka ti Rapian humoristinen ja oival tava ote, niin kuvissa kuin kieles sä kietoo lukijan pikkusormensa ympärille.

Voimia! on tosi fantasia älyk käistä ja sanavalmiista ihmisistä, joiden määrätty paikka on koti ja jossa voimien hetket ovat harvas sa, mutta eivät mahdottomia.

Kolme naista päätyy skan dalöösisti käyttämään ajattelua

JÄNNITYSTÄ JA VAUHDIKKAITA KÄÄNTEITÄ PERNAJASSA

Annika Gustafsson-Flinckilta julkais tiin huhtikuussa (Litorale) jännityskir jallisuutta edustavan trilogian toinen osa Det lönar sig inte att tiga.

Ennen ensimmäisen Det kallas att leva -kirjan julkaisua hän ei ollut kirjoittanut mi tään kahteenkymmeneen vuoteen – paitsi pöytälaatikkoon, josta tarinoita sai nähdäk seen vain hänen siskonsa.

Ensi vuonna julkaistava kolmas osa on jo

valmiina kustantajalla. Nyt kirjailijalla taitaa olla huikea flow päällä.

– Kyllä on! Oli ihan pakko saada jatkaa ensimmäisen jännitysromaanini tarinaa. Sil ti jokainen näistä kirjoista on luettavissa it senäisinä teoksina. Ei haittaa, jos ei ole luke nut edellistä kirjaa.

Det kallas att leva -kirjan tapahtumat si joittuvat Pernajaan, josta Annika on kotoi sin. Myös uudessa kirjassa Pernaja on vah

Made with in Loviisa.

ja pinnistämään kohti tulevai suutta tutkiakseen, mikä voisi ol la toisin. Heidän matkansa liidät tää heidät jonnekin, ehkä Heino laan – ei sillä niin väliä – sillä mi tä ilmeisimmin tulevaisuus ei ole ehkä sittenkään aivan valmis. Purkutöitä tarvitaan yhä.

Kuvataiteilija, sarjakuvapiirtä jä ja käsikirjoittaja, valokuvaa ja, kuvittaja … taiteilija Kati Ra piasta on moneksi, onhan hän li säksi tuottaja, Hehkutuskuvakir jaklubin emäntä, ideoija, perfor manssikuoroteoksen taiteellinen johtaja ja yksi anarkofloristisen Vieno Motorsin taiteilijoista.

Työstään Kati Rapia on saanut sarjakuvataiteen valtionpalkin non (2018).

vassa roolissa, mutta tällä kertaa liikutaan myös Porvoossa, Helsingissä ja Tukholmas sa asti.

– Olen laajentanut reviiriäni. Itse sanoisin, että kirjan tapahtumat sijoittuvat itäiselle Uudellemaalle.

Lukijoita kiehtoo paitsi jännittävä ja kiin nostava juoni, myös se, että liikutaan tutuil la paikoilla. Ajatuksissa lukija voi hakea kirjan henkilöille vastinetta pernajalaisista.

– Henkilöt ja tapahtumat ovat mielikuvi tukseni tulosta. Myös Villa Ekebo, jossa kirjan päähenkilö Maria Sjögren asuu, on keksit ty talo. Olen kyllä sijoittanut sen mielessäni paikoilleen Pernajaan, kirjailija kertoo.

Gustafsson-Flinckillä on kauniit muistot lapsuudestaan Pernajassa. Mielikuvitus sai silloinkin laukata metsäretkillä tai Backs tenstrandin kallioilla.

– Olen ikuisesti Pernajan tyttö!

TEKSTI REIJA KOKKOLA

Vuonna 2018 sarjakuvataiteilija Kati Rapian kynästä ilmestyi kerrassaan riemastuttava Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki (2018).

Oskar Unonius

OCH HANS SJÖMANSBREV

Då unga män förr i världen fick nog av skolan, eller livet i allmänhet, fanns alltid möjligheten att mönstra på ett fartyg och bege sig till sjöss. Oftast kom de tillbaka efter en tid, men ibland varade resan för resten av livet, för eller bakom masten.

En av dem var Oskar Unonius, som 19 år gammal 1893 läm nade skolan i Helsingfors och kom till Lovisa för att mönstra på barken Helios, som gick på salttraden till Cádiz i Spanien. Det blev inledningen till en livslång karriär, först som jungman och matros, därefter styrman och slutligen kapten och be fälhavare. Först på de stora segelfarty gen, därefter den nya tidens ångfartyg.

Under tiden till sjöss skriver Oskar re gelbundet brev. Fadern skriver rent alla brev han får och det är denna omfat

TEKSTI REIJA KOKKOLA

tande brevsamling från 1893-1910 som bildar stommen i den bok som nu ges ut av Stiftelsen för Lovisa Sjöfartshistoria. Men Oskar seglade vidare till sin död 1932 och fortsätter skriva brev till hustrun, ib land också till barnen. Också de breven har i boken använts som material.

KIRJAILIJA AAVISTAA TULEVAN

Johanna Holmströmin neljännes sä novellikokoelmassa Selkou nien käsikirja kuvataan ihmismie len pimeyttä, yhteiskunnan muutoksia, il mastokriisiä ja pandemiaa.

Toisiinsa linkittyvät tari nat kulkevat 2000-luvulta 2200-luvulle asti, jolloin te koäly hallitsee maailmaa.

Novellien teemat ovat hyvinkin ajankohtaisia, mutta kirjailijan päässä ne alkoivat syntyä jo viisi vuotta sitten.

– Onhan se vähän pelot tavaa, että kirjailijana aa vistin tulevia tapahtumia. Ehkä onnistuin nappaa maan joitain värähtelyjä tulevasta, joi ta sitten selitin itselleni kirjoittamalla, Jo hanna Holmström pohtii.

Novellien hurjissa tapahtumissa on yleensä ripaus totta. Pakastimesta löyty vät vauvan ruumiit tai puukotus ovat oi keasti tapahtuneet, mutta novellien hen kilöt ja tapahtumien kuvaus ovat täysin kirjailijan omasta kynästä syntyneitä.

Holmström katsoo myös ta pahtumien taakse. Mitä ta pahtui ennen rikosta?

– Rikollinenkin elää 90-pro senttisesti aivan tavallista ar kea. Mutta mitä hän miettii, mitä kenties suunnittelee ar kipuuhien lomassa. Aina ei ta pahdukaan rikosta, jolloin no velli päättyy antikliimaksiin, Holmström kuvailee.

Selkounien käsikirjan on suomentanut Maija Kauhanen. Kirja on julkaistu ruot siksi (Handbok i klardrömmar, Förlaget).

Kapten Oskar Unonius brev från sina seglatser 1893-1931.

Med bakgrundsteckning av skeppsredar- och köpmanssläkten Unonius tid i Lovisa. Redaktör Thomas Rosenberg. Utgivare: Stiftelsen för Lovisa Sjöfartshistoria. Lovisa 2022

TARJA KUPIAS TOIVOTTAA JOULUN

RAUHAA

Loviisalainen musiikkialan konkari Tarja Ku pias on julkaissut joulusinglen Joulun rauhaa.

Vaikka hän on ollut mukana monessa, on kappale ensimmäinen, jonka hän on sävel tänyt ja myös esittää itse. Sanat on tehnyt Jukka Saarinen ja sovituksesta vastaa Axel Liljeblad

– Tästä alkaa oma soolourani, sillä aion julkaista lisää musiikkia, Kupias sanoo.

Joulun rauhaa -kappale kertoo välittämi sestä. Että kaiken kaaoksen keskellä uskal taisimme välittää toisistamme ja osoittaa rakkautta. Teema sopii mainiosti etenkin jou lun aikaan.

– Näin saamme rauhan sydämiimme, Ku pias sanoo.

Joulun rauhaa -kappale on kuunneltavis sa Youtubessa.

Kapten Oskar Unonius, hans familj och hela besättningen på skolskeppet, barken Favell, 1907 eller 1908.

loviisa.fi/museot

LOVIISAN KAUPUNGIN MUSEO

Komendantintalo, Puistokatu 2 Avoinna talvella klo 12–16 | Suljettu ma, la LOVISA STADS MUSEUM Kommendantshuset, Parkgatan 2 Öppet på vintern kl. 12–16 | Stängt må, lö

Keramiikkakursseja Korpelassa!

Varaa keramiikkakurssi itsellesi, kavereillesi tai työpörukalle. Olen kuvataideopettaja ja keramiikan artesaani ja pidän yksityiskursseja pienryhmille omalla pajallani Loviisan keskustassa, meren äärellä. Kurssit sisältävät toivottaessa myös aterian. Max 3–5 henkilöä, 6-10, jos osa porukasta haluaa samanaikaisesti harrastaa outdoor-lajeja. Kaikesta muustakin voidaan sopia. Lämpimästi tervetuloa! kaisakorpela.com

KAIKENKARVAISET

Kaupungin eläinlääkärin Mare Nygårdin ja pieneläinhoitajan Pamela Ekströmin työpaikalla koetaan usein suuria tunteita, kun ihmiset tuovat rakkaita lemmikkejä hoidettavaksi.

On rokotuksia, akuutteja tapauksia, leikkauksia ja muita toimenpiteitä.

– Korvavaivaa, muutama rokotus, yskää, hammaskiveä, verinäytteiden ottamista ja eutanasia, Pamela Ekström luet-

”Täällä saa tuntea helpotuksen läikähdyksiä ja liikuttua kyyneliin.”

Kun potilas on peloissaan

telee päivän työtehtäviä.

Jos tulee soitto jostain päin maaseutua, Mare Nygård pakkaa nopeasti tarvittavat välineet ja lähtee apua tarvitsevan suureläimen luokse.

– Myös suureläimet ovat yleensä hyvin rakkaita omistajilleen, ja hätä voi olla kova.

Mare huomauttaa, että tuotantoeläintiloilla työskentelee ammattitaitoisia ihmisiä, ja he panostavat eläinten hyvinvointiin. Se ilahduttaa. Kädet kyllä joutuvat koville esimerkiksi silloin, kun auttaa ulos väärässä asennossa syntyvää vasikkaa.

– Onnistumisen tunne on aina palkitseva, hän painottaa.

Yhteistyö sujuu Hoitajan työhön kuuluu puheluihin vastaaminen ja eläinlääkärin auttaminen eri toimenpiteissä. Hän valvoo nukutuksia, valmistelee näytteiden ottamista ja huolehtii hygieniasta.

– Tunnemme toisemme niin hyvin, että yhteistyö on sujuvaa, helppoa ja kivaa.

Mare kertoo olevansa onnekas, kun saa tehdä töitä Pamelan kanssa.

– Ja onhan meillä myös kollegat yhteistyöalueellamme Porvoossa ja Sipoossa, hän sanoo.

Kunnan eläinlääkäri tarjoaa peruseläinlääkintäpalveluja alueen eläimille. Eläintautien ehkäiseminen ja selvitystyö on tärkeä osa toimenkuvaa, kuten myös alueen suureläinten ympärivuorokautinen päivystys.

– Eläinsuojeluilmoitukset ohjataan valvontaeläinlääkärille, ja ne käsitellään hänen ohjauksessaan, Mare kertoo.

Loviisan vastaanottotilassa Mare ja Pamela hoitavat kipeitä tai muita toimenpiteitä tarvitsevia kissoja, koiria, kaneja ja jyrsijöitä.

On vastaanotolle tuotu lammaskin, joka antoi pissanäytteen ihan kiltisti.

Mare ja Pamela ovat hoitaneet vastaanotolla myös kanoja ja vuohia. Kanakin aukaisi nokkansa kiltisti toimenpidettä varten.

– Kerran hoidimme hevosta tuossa pihalla. Eihän se mahtunut sisälle, he nauravat.

Sekään ei ole yhdentekevää, miten lemmikistään huolissaan oleva ihminen otetaan vastaan. Tilanteen rauhoittaminen onkin ensimmäinen ja tärkeä tehtävä.

Eräs koirapotilas oli niin pelokas, että sitä hoidettiin pihalla autossa samalla kun omistaja syötti sille herkkupaloja.

– Jos koira on kovin peloissaan, sille kannattaa laittaa kuonokoppa. Se luo työturvallisuutta ja rauhoittaa usein myös potilasta, Pamela sanoo.

Vaikea eutanasia

Mare ja Pamela kokevat työnsä merkitykselliseksi, sillä jakamalla tietoa ja neuvoja he voivat lisätä eläinten hyvinvointia.

– On hienoa nähdä eläimen parantuminen ja omistajan helpotus, Mare sanoo.

Mare ja Pamela pyrkivät olemaan aina mahdollisimman hienotunteisia myös vaikeissa tilanteissa.

– Joskus on vain armollisempaa päästää irti ja lopettaa eläimen kärsimys, he sanovat.

Marella on kotona kaksi kissaa, Pamelalla koirien ja kissan lisäksi myös lampaita ja kanoja. Kesäisin hänen lampaansa laiduntavat Maren heinäpellolla.

Sanotaan, ettei pitäisi tuoda töitä kotiin.

– Se ei päde meihin, Mare ja Pamela hymyilevät. Länsikaari 2, puh.040

LOVIISAN UUSI APTEEKKI palvelee sinua S-marketin yhteydessä. Esteetön kulku avariin tiloihimme. Apteekkari Mikko Tainio miehistöineen toivottaa sinut tervetulleeksi! Asioi nopeasti ja kätevästi Handla snabbt och bekvämt Arkkitehdintie | Arkitektvägen 5, 07900 Loviisa | Lovisa

Neuvomme molemmilla kotimaisilla kielilla! Vi ger rad pa bada inhemska spraken!

Kesän

2023 suurpainos 45 000 kpl. Jakelussa koko kesän 2023. Varaa ilmoitustilasi ajoissa!

Viime kesän suurpainos vietiin käsistä. Nostimme kesälehden 2023 painosmäärää vielä roimasti – 45 000 kappaleeseen. Asuntomessuille odotetaan yli 100 000 kävijää. Pikkukaupunki tavoittaa heidätkin.

LOVIISA • LOVISA

Mielenkiintoisia haastatteluja ja reportaaseja: retkistä, harrastuksista, taiteesta, puutarhasta – kaikesta siitä mitä voit kokea pikkukaupungissa ja maaseudulla. Ilmoituksesi Pikkukaupungissa elää pitkään. Lehteä luetaan ahkerasti ja useaan otteeseen, koko kesän ajan.

Pikkukaupunki ilmestyy nyt kolme kertaa vuodessa!

SMÅSTADSLIV

Pikkukaupunki

Pikkukaupunki on Loviisan oma aikakauslehti.

Lehti täynnä tarinoita: ihmisiä, luontoa, elämää.

Kysy hyvistä hinnoistamme tai lataa mediakortti sivulta pikkukaupunki.fi ja varaa tila seuraaviin numeroihin! sini.hakkarainen@creativepeak.fi puh +358 50 306 4196 www.pikkukaupunki.fi Julkaisija Creative Peak

Cafe Esplanad on auki vuoden kaikkina päivinä

Aamiainen klo 7 – 10 & lounas klo 11 – 13.30. Esplanadissa myös juhla- sekä kokoustilat ja lyhytaikaiseen vuokraukseen kaksi kalustettua huonetta 200 € /viikko. Yksittäinen yö: 50 €. Frukost kl 7-10 & lunch kl 11-13.30.

Esplanad har även fest- och konferenslokaler för uthyrning samt två möblerade rum för kortare vistelser för 200 €/vecka. Pris för enskild natt: 50€ Tiedustelut/ För mera

ring 050 443 1204, 050 554 9404.

Kysymys-vastaus

Nina Stenvik Dream flower

Miten päädyit floristiksi?

Oikeastaan minun ei ollut tarkoitus opiskella alaa, mutta jossakin vaiheessa päätin, että nyt tai ei koskaan.

Pelottiko avata oma liike?

Ei oikeastaan. Jos ei yritä, ei voi tietää. Ajattelin, että no jos se ei onnistu, silloin voin aina tehdä jotakin muuta. Tässä sitä kuitenkin ollaan!

Onko floristin työssä jotakin sellaista, mitä ihmiset eivät tiedä?

Taustalla on paljon työtä, joka ei näy ulospäin. Esimerkiksi kun tulee kukkia tukusta, jokainen kukka pitää putsata. Tämä on ehkä sellainen asia, mitä asiakkaat eivät tiedä tai tule ajatelleeksi.

Miten olet viihtynyt uusissa tiloissa Aleksanterinkatu 10:ssä?

Hyvin! Täällä on enemmän tilaa ja valoa – ja kukatkin ovat esillä paremmin. Voin myös pitää täällä kursseja esimerkiksi ju hannusseppeleiden tekemisestä.

Mikä työssäsi on parasta?

Parasta on se, kun saa olla luova kukkien kanssa ja toteuttaa asiakkaiden toiveita. Positiivinen palaute lämmittää mieltä.

Mistä saat inspiraatiota?

Kun asiakas kertoo, mitä hän haluaa, päässäni alkaa pyöriä kaikenlaisia ideoita. Olen myös utelias ja seuraan muita ammattilaisia sosiaalisessa mediassa, käyn kursseilla ja luen alan lehtiä.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työpäivään kuuluu kukkien putsausta ja kastelua, tilaustöitä ja paperihommia. Työpäivät vaihtelevat. Erityisesti juhlien aikaan on kiireistä ja teen pitkää päivää.

Millaisia asioita asiakkaasi arvostavat?

Ainakin sitä, että kukat kestävät hyvin. Täällä käy paljon ihan vakioasiakkaita.

Suositko joitakin kukkia tai tiettyä tyyliä?

En oikeastaan, asiakkaan ja fiiliksen mukaan teen. Itselleni tärkeintä on se, että teen sydämellä ja harkiten.

Floristi Nina Stenvik perusti Dream Flower -kukkakaupan vuonna 2018. Parasta työssä on se, kun voi olla luova ja toteuttaa asiakkaan toiveet.

Me cursorilaiset palvelemme monipuolisesti yrityksen perustajia, yrittäjiä, liiketoiminnan kehittäjiä, yrityksiä, investoijia ja muita toimijoita – pyrimme saamaan koko alueen puhaltamaan yhteen hiileen! Tehtävänämme on myös houkutella alueelle investointeja. Siinä onnistuminen ei ole kiinni tuurista, vaan kilpailemme investoinneista

Matkailun asiantuntijoissamme on puolestaan rautainen joukko osaajia mm. ammattilaistyön, kokousmatkailun, kestävän matkailun, digi- ja sisältömarkkinoinnin, sisällöntuotannon, media- ja hanketyön sekä luontoja elokuvamatkailun aloilta. Tämän tiimin ääni kantaa houkuttaen seudulle matkailijoita läheltä ja kaukaa – onhan hyppysissämme aikamoinen timantti,

Tee lahjahankinnat harkiten Kierrätä paketointimateriaaleja Hanki sopivasti jouluherkkuja Pakasta ylijäämäruoka Anna runsaasti aikaa läheisillesi Lajittele jätteet

Katso lajitteluohjeet: rosknroll.fi/ joulun-jatteet/

HYVÄÄ JOULUA GOD JUL à la ROSK’N ROLL

Köp gåvorna med eftertanke Återvinn paketeringsmaterial Handla mängderlämpligajulläckerheter Frys ner överbliven mat Satsa tid på att umgås med dina närmaste Sortera avfallet

Se sorteringstipsen: rosknroll.fi/sv/ julens-avfall/

t s i s a n a t , p a l a u t a E t s i s a n a t , p a l a u t a j a o s a l l i s t u a r v o n t a a n j a o s a l l i s t u a r v o n t a a n

a l k i n t o n a 5 0 € l a h j a k o r t t i K r u u n u - A p t e e k k i i n

a l k i n t o n a 5 0 € l a h j a k o r t t i K r u u n u - A p t e e k k i i n ( L a h j a k o r t t i a e i v o i k ä y t t ä ä l ä ä k k e i s i i n ) ( L a h j a k o r t t i a e i v o i k ä y t t ä ä l ä ä k k e i s i i n ) A r v o n t a s u o r i t e t a a n 1 . 2 . 2 0 2 3

ankkuri Loviisaan seiskatien varteen

Kasta ankare vid rikssjuan i Lovisa

Klassiset leikkeet ja hampurilaiset. Maista esim. Ankkurileikettä tai Canon’s BBQ Baconburgeria

Kaupastamme kaikkea hyvää kotiin tai mökille. Aina viileitä

Från vår butik smått och gott till hem och stuga. Alltid svala drycker från vårt kallskåp.

Herkullisia, kestävästi tuotetuista raaka-aineista leivottuja pizzoja. Joka päivä 22:00 asti!

Läckra Kotipizzor bakade av hållbart producerade ingredienser. Varje dag till 22:00!

Vastaleivottuja kahvileipiä, tuoreita sämpylöitä ja muita herkkuja. Meillä EI pakata leipiä muoviin!

Nygräddat kaffebröd, nybredda semlor och övriga läckerheter. Hos oss packas brödet INTE i plast!

Lounasnoutopöytämme on katettuna arkisin 10:30–15:00. Viikonloppuisin 11:00–16:00 Aamiaispöytämme on katettuna ark. 06:00–10:00, la 08:00–10:00

Vår lunchbuffé är dukad vardagar 10:30–15:00 Under veckoslutet 11:00–16:00 Frukostbuffén är dukad vard. 06:00–10:00, lör 08:00–10:00

KAUPPA•BUTIK

Joulu löytyy läheltä

pasaati 1/1

PASAATISSA SINUA PALVELEE 60 LIIKETTÄ JA PALVELUA. NÄISTÄ JOPA PUOLET OVAT PAIKALLISTEN YRITTÄJIEN JA TOIMIJOIDEN KÄSIALAA. PALVELEMME PAIKALLISELLA OTTEELLA MYÖS JUHLA HANKINNOISSA: LÖYDÄT MEILTÄ LAHJAT JA LAHJAKORTIT SEKÄ ASUT JA KORISTEET KAIKKI KÄTEÄVÄSTI YHDELLÄ KAUPPAREISSULLA!

Runsasta valikoimaa muotiliikkeistä päivittäistavarakauppoihin. Ensiluokkaista palvelua ja tuoreita lahjaideoita. Helppo pysäköinti Toriparkissa. Leikkipaikka ja hoitohuone perheen pienimmille.

Tervetuloa Pasaatiin hyväntuulisille jouluostoksille!

pasaati.fi

Keskuskatu 10, 48100 Kotka Avoinna: ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 (Osalla liikkeistä lyhyemmät aukioloajat)

HURAUTA PIKKUKAUPUNGISTA MERI- JA PUISTOKAUPUNKIIN REILUSSA PUOLESSA TUNNISSA!

På kvällste

Jag tycker om vintern. Vintern är mjuk och tillåtande, man får ligga under filten. Jag tycker om att mysa och tända ljus. Jag dricker ofta grönt te på kvällen. Det är en viktig stund att varva ner och låta dagen sjunk in. Jag hoppas på en riktig vinter, alltså inte regnig, så man kan vara ute och åka slalom.

Motion är viktigt för mig. Det är därifrån jag får min energi. Jag yogar och går på promenader. Jag tycker om åsen. Den är väldigt fin och jag trivs i skogsmiljö. Jag promenerar gärna vid havet och längs den lilla stigen förbi Bellastrand. Det är skönt med stunder i vardagen då man får nolla läget och återfå sina krafter, så att det inte blir för mycket att ta igen på veckosluten. Att dela vardagen med familj

och kollegor ger kraft.

Jag är nyfiken och tycker om att ta reda på hur saker fungerar. Inom biologin tycker jag jättemycket om cellbiologi, evolutionen och miljöfrågor. Coachingen handlar också om nyfikenhet och att vara en konfidentiell partner som finns till för klienten.

Jag är alltså både lärare och coach. Det finns många likheter mellan yrkesrollerna. Respekten för individen och fokus på det fungerande är centralt både som lärare och coach. En skillnad är ändå att en professionell coach inte ger råd eller tips. Coachen fungerar istället som ett bollplank som hjälper klienter att hitta sina egna svar, bli medvetna om sina styrkor och väcka nya tankar. Det viktiga är ärlighet, öppenhet och klientens egen vilja till förändring.

Monika Ståhls är biolog, lärare, coach och mamma till tre barn.

Hon är en energisk person som uppskattar avslapning och litteratur.

Loviisan konttori ma–pe klo 10.00–16.30 Kuningattarenkatu 15 B, 07900

Lapinjärven konttori ma, ke, pe klo 10.00–16.30 Lapinjärventie 21, 07800 Lapinjärvi