v RAVITSEMUS v
Välttämättömät bakteerit TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry
Viimeisten vuosien aikana on molekyylibiologisten tutkimusmenetelmien avulla alettu ymmärtää, että valtaosa bakteereista on elämällemme välttämättömiä. Bakteerit eivät siis ole enää vain pahoja, vaan tarvitsemme niitä elääksemme tervettä elämää. Voimme vaikuttaa ruokavaliolla oman bakteeristomme hyvinvointiin.
on erilainen, siksi bakteerien terveysvaikutusten tutkiminen on haasteellista. Yhtä ainoaa oikeaa tervettä suoliston bakteeristoa ei ole olemassa. Bakteeristoomme vaikuttaa moni asia: vanhemmilta saadut bakteerit, syöty ruoka, elimistön immuniteetti ja ympäristö, missä elämme. Immuniteettimme kouliintuu elämän aikana tunnistamaan haitallisia bakteereja. Immuunipuolustus tuottaa kuitenkin varsin huonosti vasta-aineita bakteereille. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että elimistömme tarvitsee suuren määrän erilaisia bakteereja eikä elimistön kannata pyrkiä torjumaan hyviä bakteereja.
Kuiduilla torjutaan dysbioosia
Suoliston bakteerit käyttävät ravintonaan kasvikuituja, jonka ansiosta suoliston limakerros pysyy kunnossa.
Tulehdukselliset sairaudet nousussa Monet mikrobien aiheuttamat infektiotaudit, kuten sikotauti, tuhkarokko, tuberkuloosi ja hepatiitti A, ovat viime vuosisadan aikana vähentyneet merkittävästi. Sen sijaan tulehduksesta johtuvien tautien määrä, kuten MS-tauti, astma, Chronin tauti ja tyypin 1 diabetes, on kasvanut voimakkaasti. Tähän voidaan pitää syynä ihmisten bakteeriston monimuotoisuuden vähentymistä. Kaupungeissa altistuminen ympäristön erilaisille bakteereille on huomattavasti vähäisempää ja se on vähentänyt ihmisen bakteeriston monimuotoisuutta. Toinen selittävä tekijä on antibioottien käytön lisääntyminen. Tämä on erityisesti muualla maailmassa ongelma. Suomessa käyttö on viimeisten vuosien aikana vähentynyt, mutta käytämme silti arviolta 10-20 miljoonaa annosta antibiootteja joka vuosi. Antibiootit tuhoavat suoliston omaa hyvää bakteerikantaa. Siksi jokainen antibioottikuuri tulisi olla tarkoin harkittu ja sen jälkeen suoliston kuntoon täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Myös suurella määrällä muita lääkkeitä on todennäköisesti vastaavia haittavaikutuksia, mutta tämän suhteen tutkimukset ovat vielä alkutekijöissään. Nykyinen bakteeristomme on oletettavasti hyvin erilainen kuin esivanhempiemme. Jokaisen ihmisen bakteeriston rakenne
Ruokavaliolla on suuri merkitys suoliston bakteeristolle. Bakteerit käyttävät ravintonaan kasvikuituja, joista ne tekevät lyhytketjuisia rasvahappoja. Elimistö käyttää näitä energianlähteenään ja ne tuottavat suojaavaa limaa suoliston pinnalle. Mikäli ruokavaliossa ei ole riittävästi kuituja, alkaa suolen bakteeristo käyttämään ravintonaan suoliston pintaa suojelevaa limakerrosta. Jos tätä jatkuu pitkään, suolen pintakerros voi rikkoutua, jolloin suolen sisältö alkaa vuotamaan elimistöön. Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä reagoi ongelmaan ja syntyy tulehdusprosessi, dysbioosi. Tämä voi syntyä missä limakalvolla tahansa, mutta terveyden kannalta suoliston alueen dysbioosi on merkityksellisin. Bakteereilla on merkittävä osuus dysbioosin synnyssä. Dysbioosi on monien tulehdussairauksien syy tai niitä pahentava tekijä. Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan suoliston dysbioosilla näyttää olevan yhteys myös ainakin lihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, keskushermostosairauksiin (esim. Altzheimer), allergioihin ja astmaan. Vaikka kuidun tärkeys on ollut meillä tiedossa jo jonkin aikaa, silti ruokavaliossamme on edelleen liian vähän kuitua. Lisäämällä reilusti kuitupitoisia täysjyväviljoja, kasviksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon edesautamme suoliston kuntoa.
Mikäli elimistömme bakteerit kiinnostavat, kannattaa lukea kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen uusin kirja: Parantavat bakteerit. Kirja on ollut lähteenä myös tässä artikkelissa. Se sukeltaa bakteerien ihmeelliseen maailmaan ja siihen, miten bakteerit vaikuttavat elimistössämme. Huovinen kirjoittaa kiinnostavalla ja kansantajuisella tavalla monimutkaisistakin elimistön mekanismeista ja raottaa myös tulevaisuuden näkymiä, miksi tarvitaan tarkkaa terveyden seurantaa ja yksilöllisiä ravitsemussuosituksia. Kirja kiteytyy hänen sanomaansa: Emme ole sitä mitä syömme, vaan sitä mitä bakteerit tekevät siitä mitä syömme.
LEIPURI 3 / 2021
25
