Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri 95 vuotta sitten, nro 2/1927 Lehdessä käsitellään eduskunnan työväenasiain valiokunnan mietintöä hallituksen esityksestä uudeksi leipomotyölaiksi. Mietinnössä ehdotetaan lakiehdotukseen muutoksia. Esimerkiksi keksitehtaat valiokunta nostaisi erityisasemaan niin, että niissä työaika voisi olla pidempi kuin muissa leipomoissa. Keksitehtaissa se olisi kello 5-22
ja muissa leipomoissa kello 6-21. Leipuriliiton mielestä näin ei missään tapauksessa saisi olla, vaan samaa alaa koskevan lain tulee olla sama kaikille. Tämä on liiton mielestä ensiarvoisen tärkeä asia koko lakiehdotuksessa. Sallittu työaika kello 6-21 ei myöskään muissa leipomoissa mahdollistaisi kahta perättäistä työvuoroa. Lisäksi valiokunnan ehdotus, että puhdistajat, lämmittäjät ja voimakoneiden hoitajat eivät saisi olla töissä kuin kello aamuviiden ja iltakymmenen välisenä aikana, tuntui ”lähes luonnottomalta”. Leipuriliitossa tode-
taankin, että ”jos nuo säännökset säädetään laiksi, se laki on ehdoin tahdoin laadittu yleisesti rikottavaksi”. Lakia ei ole vielä hyväksytty, sillä se on ollut vasta eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä, jossa sitä käsiteltiin valiokunnan mietinnön pohjalta. Sen verran se kuitenkin eteni, että luvallista työaikaa leipomoissa oltiin muuttamassa niin, että työ saisi alkaa kello 5 ja loppua kello 22, jotta saadaan tilaa kahdelle työvuorolle. Keksitehtaille oltiin kuitenkin sallimassa tuntia pidempi työaika eli kello 23:een asti.
Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1947 Syväjäädytys eli pakastaminen on nyt tullut Ruotsiin, jossa tehdyistä kokeiluista lehdessä kerrotaan. Kokeiluja taikinan, leivän ja konditoriatuotteiden syväjäädyttämisestä on tehty Norrmalms Livsmedel Ab:ssa. Parhaat tulokset saatiin konditoria-
tuotteilla. Kirjoituksessa ennustetaan, että syväjäädytyksellä tulee olemaan merkitystä leipomo- ja konditoria-alalla työpaineen tasaajana esimerkiksi loppuviikon ruuhkan helpottajana. Myös esimerkiksi jouluun voidaan alkaa valmistautua jo viikkoja aikaisemmin. Maamme leipäviljatilanne ei ole vielä hyvä, ja viljaa on tuotava muualta. Nyt on Argentiinasta myönnetty iso luotto, jonka turvin maahamme tuodaan sieltä 75
miljoonaa kiloa viljaa. Hinta on kuitenkin korkea. Lisäksi viljaa saadaan Neuvostoliitosta ja USA:sta, minkä ansiosta leipäviljatilannetta voidaan pitää jokseenkin turvattuna, kunhan kotimaan viljelijät luovuttavat kaiken luovutettavaksi määrätyn viljan. Viljan ostaminen vaatii esimerkiksi leipomolta ostoluvan ja myös tuotteiden myynnistä on tarkat määräykset sekä leipomoille että vähittäiskauppaliikkeille.
Leipuri 60 vuotta sitten, nro 2/1962 Ruokaleivän hinnat ovat jälleen olleet valokeilassa julkisuudessa. Tämä johtuu siitä, että leivän hintaa on vihdoinkin tarkistettu. Leipä on ollut pitkään hintakuopassa, johon se jäi hintasäännöstelyn seurauksena. Kuoppa on edelleen syventynyt tuotantokustannusten nousun vuoksi, joten hintojen tarkistus oli nyt välttämätöntä. Lehden mukaan leivän hinnan kahden markan korotus 400 gramman
painoyksikköä kohden oli kuitenkin vaatimaton siihen nähden, miten paljon muiden tuotteiden hinnat ovat nousseet parin viime vuoden aikana. Arvio on, että palkankorotuksia saaneen kuluttajan kukkaroon sillä ei liene juurikaan vaikutusta. Jussi Linkosuo on jatkanut matkaansa Amerikassa. Tällä kerralla raportti tulee Atlantic Citystä, jossa maan leipomokoneteollisuus esittäytyy joka kuudes vuosi. Messut ovat näin harvoin siksi, että niillä varmasti tarjottaisiin todellisia uutuuksia. Sisään pääsivät vain alan todelliset ammattilaiset (ostajat) ja tulijoita kar-
sittiin myös korkealla sisäänpääsymaksulla. Vaikka tapahtuman pääpaino oli suurteholaitteissa, joitakin pienemmillekin leipomoille sopivia laitteita osui Linkosuon silmään. Niistä hän mainitsee esimerkiksi kahvileipien glaseerauslaitteen, syväjäädytyskaapit, plusmiinusvaa’at, munkintäyttölaitteet sekä kätevät pellien ja vuokien pesukoneet. Jussi Linkosuo hämmästelee myös pintakäsiteltyjen Ecko-peltien ja vuokien edullista hintaa Amerikassa. Ero niiden hintoihin Suomessa on hänen mukaansa ’kunnioitettava’, joten lieneekö hinta täällä oikea?
Leipuri 40 vuotta sitten, nro 2/1982 Leipuriliitto valmistautuu historiansa ensimmäiseen ylimääräiseen liittokokoukseen. Olli Kuhta kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että syynä siihen on suuren leipomoyrittäjäjoukon tyytymättömyys työaikoihin eli toisin sanoen siihen, että osalle leipomoista kolmivuorotyö on sallittua ja suurelle osalle ei. Nyt pienten leipureiden mitta on täynnä ja toimintaedellytykset halutaan tasapuolistaa. Kokouksessa jokaisella
36
LEIPURI 3 / 2022
Leipuriliiton jäsenellä on mahdollisuus ilmaista kantansa niin varhaisempaan aamualoitukseen kuin myös kolmivuorotyöhön. Lehdessä on julkaistu myös kirjoitus Leipuriliiton Hyvinkään-Riihimäen paikallisyhdistyksen voimakkaasti ajamasta kannasta, jonka mukaan kolmivuorotyö tulisi kieltää. Ari Ignatiuksen lähettämässä kirjoituksessa todetaan, että osan leipomoista toimiessa kohtuuttoman jakelu- ja markkinointiedun eli läpi yön toimivan tuotannon muodossa, on myös muiden aloitettava entistä aikaisemmin. Nämä aamualoitukset ”tuskin kestävät tarkastelua nykyisen leipomotyölain valossa”.
Ari Ignatius ja Maino Savela ovat Hyvinkään-Riihimäen yhdistyksen puolesta käyneet jättämässä Leipuriliiton toimistoon 200 allekirjoituksen adressin ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumiseksi käsittelemään leipomotyölain muutosta. Lehdessä on raportti Europain-82-messuilta Pariisista, johon on tutustunut myös joukko suomalaisia leipureita. Kotimaan tapahtumista on mainittu Vaasanmyllyn leipurikurssi, joka on pidetty Vaasassa. Oppia siellä jakoivat Sulo Auvinen, Matti Hoffren ja Pentti Painivaara ja osallistujia oli yli 200.
