TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS
Viljelymaan lierojen elämäntavat ja merkitys viljelylle Lierojen tärkeä tehtävä on muokata kasvijätteestä ja lannasta ravinteikasta ja kuohkeaa ruokamultaa. Suomessa on vajaat kaksikymmentä lierolajia, niistä noin kymmentä löytyy viljelymaista.
K
olme yleisintä viljelyksien lajia ovat peltoliero, kasteliero ja onkiliero. Niillä on erilaiset elämäntavat, kaikista on apua viljelijälle. Viljelijöille ovat tuttuja myös tunkioliero ja kompostiliero. Nimensä mukaisesti ne elävät tunkioissa ja komposteissa, joissa on paljon helposti hajoavaa eloperäistä ainesta. Ne eivät juurikaan kaivaudu maahan. Kolmen kerroksen väkeä Kasteliero kaivautuu syvälle maahan, yli metrin syvyyteen. Se elää pystysuorassa käytävässä, josta se nousee maan pinnalle hakemaan syötävää, parittelemaan ja ulostamaan. Se kurkottelee madonreiästään ympärilleen ja pitää huolen siitä, että joko pää tai häntä jää aina tukevasti käytävään ja eläin pääsee nopeasti takaisin suojaan. Kasteliero muuraa käytävän ulosteillaan tiiviiksi. Vahvaseinämäiset putket parantavat viljelymaan ilmavuutta, ja ylimääräinen sadevesi valuu niitä pitkin jankon läpi. Peltoliero liikkuu pääasiassa muokkauskerroksessa melko lähellä maanpintaa, ja samalla maahan muodostuu ilmava mururakenne. Se kaivaa koko ajan maata edellään ja syö edestään eloperäistä ainesta. Peltoliero ulostaa maan pinnalle pyöreämuotoisia kikkarekasoja.
16
LUOMULEHTI 3 | 2020
Peltojen ja puutarhojen tärkeimpien lierolajien tunnistus ja levinneisyys Lieron värin ja koon perusteella voi onnistua päättelemään oikein viljelymaasta löytyneen lieron lajin. Varma tunnistus edellyttää usein lieron kärsän, vyön ja sukasten sijainnin tutkimista mikroskoopin avulla. PELTOLIERO Yleisin viljelymaan laji. Löytyy paikoin Lapistakin. Peltojen, puutarhojen ja rehevien metsien laji. Kooltaan yleisimmin 6–12 senttimetriä pitkä, vaalean harmaa, hieman punertava. MULTALIERO Muistuttaa peltolieroa, on sitä pienempi ja etupää on vaalean ruusunpunainen. Elää multavissa, kosteissa, savipitoisissa maissa. Ei tavata Keski-Suomea pohjoisempana. KASTELIERO Kookas, aikuisena yli 20 senttimetriä pitkä. Kastelieron etupää on selkäpuoleltaan tumma, häntäpäähän mennessä väri vaihtuu vaaleaksi. Elää puutarhoissa, pelloilla ja metsissä, joissa on käytävää varten riittävän paksulti maata. Elää Lapissakin asutuilla alueilla. ONKILIERO Aikuiset lierot 7–13 senttimetrin mittaisia, väritys kauttaaltaan tumma, samanlainen kuin kastelieron etupää. Viihtyy erityisesti rehevien lehtimetsien karikkeessa ja pihojen lehtikasoissa. Elää eteläistä Lappia myöten.
