ALKUPERÄISKANSOJEN ÄÄNI EKOLOGISESSA JÄLLEENRAKENTAMISESSA teksti eeva-leena karihtala
A
Kun luontoa tarkastellaan vain hyötymisen kohteena, sen itseisarvo voi unohtua.
Viesti päättäjille kristallisoituu empatiaksi. – Kyllä se luonto palautuu, jos annamme sen levähtää. Pidetään toisistamme huolta, muistuttaa Sinkkonen. Kaikki palautuu kriisin etymologiseen merkitykseen: se on käännekohta johonkin uuteen suuntaan, ja tuo määränpää on meidän päätettävissämme. Juttua varten on haastateltu Luonto-Liiton valtakunnallisen ilmastoryhmän nuoria jäseniä. Ilmastoryhmän liittymisohjeet ja lisää tietoa löytyy Luonto-Liiton sivuilta: luontoliitto.fi/toiminta/toimintaryhmat/ilmastoryhma
Lue ja kuuntele lisää: eko.bios.fi bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassamaailmassa nytimes.com – On Coronavirus Lockdown? Look for Meaning, not Happiness. eand.co – How Climate Change is a Hangover of Colonialism, Exploitation and Slavery. Green Dreamer -podcast. Galina Angarova: Why preserving cultural and language diversity is vital to protecting biodiversity.
lkuperäiskansat ovat tyypillisesti eläneet tasapainossa muun luonnon kanssa. Monisyinen ympäristökriisien sotku on pitkälti luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvien yhteiskuntien käsialaa, jonka seurauksena monet vähemmistöt joutuvat sopeutumaan kolonialismin ja imperialismin vaurioittamaan luontoon. Ekologisen jälleenrakennuksen näkökulmasta luontoperäisiä elinkeinoja harjoittavat alkuperäiskansat ovat esimerkillisiä – ja silti usein unohdettuja. Taustalla on rakenteisiin syöpynyttä rasismia, minkä seurauksesta ekologinen jälleenrakentaminen ei välttämättä ole aina inklusiivista eli mukaan ottavaa. Food First -ihmisoikeusjärjestön Eric Holt-Giménez ja Breeze Harper kirjoittavat siitä, miten esimerkiksi ruoantuotantojärjestelmä on kautta aikain sortanut rodullistettua väestöä ja alkuperäiskansoja: maanviljelymaita on riistetty ja ympäristöä saastutettu. Saamelaisaktivisti Petra Laiti on tuonut mediassa useaan otteeseen esille suomalaiskolonialismin ja alkuperäiskansojen sorron, joka kytkeytyy erottamattomasti ilmastokriisin näkymiseen Lapissa. Esimerkiksi syksyn 2018 ilmastomarssilla Laiti soimasi puheessaan saamelaisoikeuksia tallovia kaivos- ja hakkuusuunnitelmia. Saamelaiskäräjät ovat tuominneet Peter Vesterbackan henkilöimän Jäämeren rata -projektin. Vihreäksi kolonialismiksi leimattu hanke uhkaa perinteisiä elinkeinoja, sillä radan myötä esimerkiksi porojen vapaa laiduntaminen vaikeutuisi. Lapin Kansa uutisoi helmikuussa Oulun yliopiston tutkimusryhmän toteuttamasta Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -tutkimushankkeesta (1960–2018), jossa on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutuksia muun muassa poronhoitoon ja kasvukauteen. Tulosten mukaan esimerkiksi alkutalven koetaan pidentyneen ja
lämmenneen. Poronhoidon kannalta tilanne on haastava: järvien teräsjään oheneminen on vaaraksi, ja pehmyt lumikerroskin hankaloittaa kelkkamatkoja. Kesien lämpeneminen on yhteydessä vasakuolemiin ja lisääntyneeseen räkkään (poroille haitallisten hyönteisten joukkio). Myös merkittävät kasvillisuusmuutokset vahingoittavat saamelaiselinkeinoa. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden supistumisen vaikutukset ovat suoraan yhteydessä alkuperäiskansojen kulttuuriin ja kieleen. Poronhoitajien haastatteluissa ilmenee, että uusille kasveille ei löydy aina nimiä saameksi, ja siksi turvaudutaan suomenkielisiin lajinimiin. Green Dreamer -podcastilla tämän vuoden maaliskuussa vieraillut, Pohjois-Aasian Baikaljärven seudulla asuvaan burjaattien alkuperäiskansaan kuuluva Galina Angarova huomauttaakin, että alkuperäiskansojen kieliin kutoutuu paljon arvokasta tietoa luonnosta ja monimuotoisuuden varjelemisesta. Torjumalla ilmastonmuutosta ja lajikatoa tuetaan myös alkuperäiskansojen kielten elinvoimaisuutta. Saamelaiskulttuurin tukemiseksi ilmastokriisissä on laadittu aiemmin mainittuun tutkimukseen perustuvia toimenpideehdotuksia, joista yksi olisi monitieteinen saamelaisten muodostama ilmastopaneeli ilmastonmuutoksen sopeutumisprosessin seurantaa varten. Tämä olisi yksi tapa hyödyntää alkuperäiskansan tietoa luonnosta yhteiskunnan ekologisessa muokkaamisessa ja turvata vähemmistön oikeuksia. *
nuorten luonto
9
