Leipuri 4-2022 by Leipuri

4 / 2022 Nyt mukaan Leipuripäiville VaasaankyberturvallisuusHakafood12.-14.8.2022ValkeakoskelainenOymenestyykonditoriatuotteillaHuoltovarmuusjapuhuttivatElintarvikepäivässäViljanäkymiätulevallesyksylle

Leipätiedotus on monessa mukana

Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus päivän puheenaiheita

Suolaa vähennetty leivissä määrätietoisesti Yrityksen kannattaa tehdä talousvedestä sopimus Kolumni Ilmastoasiaa Ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellisen korkeita nousupaineita Fazer alkoi tehdä ksylitolia kauran kuorista Oskari Takkinen valmentautuu kohti WorldSkills-kilpailuja

Kyberturvallisuus linssin alle Liity nyt Suomen Leipuriliiton jäseneksi, ellet jo ole Katse kohti satoa 2022 – riittääkö vilja?

Miten, mistä ja millä hinnalla raaka-aineita? Leipuripäivien 2022 ohjelma Vaasassa Hakafoodilla menee lujaa

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto 3

Kesäkuu 2022 Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa AikakauslehtienvuodessaLiiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry Lehdenwww.leipuriliitto.fiosoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2) Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 5 - vko 29. Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva ISSNShutterstock0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

SISÄLTÖ Pääkirjoitus

Leipurin Oy:llä vauhdikas Roadshow Vähemmän muovipakkauksia Green deal -sopimuksella Auringolta kannattaa suojautua In memoriam Jouko Malviala Taitaja 2022 -kilpailun mitalistit Merkkipäiviä, nimityksiä, palkittuja Murusia Leipurissa kirjoitettua Uutuuksia Palveluhakemisto Ledaren Hur, varifrån och till vilket pris ska vi få råvaror? Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

LEIPURI 4 / 2022 3 PÄÄKIRJOITUS

Mika Väyrynen

Niin erikoiselta kuin tuntuukin todeta, voi käydä niin, että korona-ajan haasteet olivat pieniä tulevien haasteiden edessä. Raaka-aineiden saatavuudessa voi tulla yrityksille ensi syksynä/ talvena eri syistä johtuen suuria ongelmia. Juuri nyt tilanne esi merkiksi maakaasun saatavuuden suhteen on kriittinen. Vaikka raaka-aineita riittäisikin, millä hinnalla niitä saadaan? Kun tuo hon lisätään kiihtyvän inflaation myötä palkkojen nousuun liit tyvät ay-liikkeen vaatimukset, haasteet yrityksissä vain kasvavat. Ja aika näyttää miten ja millä tavoin kiihtyvä inflaatio vaikuttaa leivän ja muiden leipomotuotteiden kysyntään.

Tekniikkaihmiselämää.jatietotaito kehittyy ympärillämme hurjaa vauhtia, mutta ihminen ei näytä kehittyvän, vaan historia toistaa itseään tasaiseen tahtiin. Autoritääristen vallanpitäjien halu vallata tois ten valtioiden alueita jatkuu sukupolvesta toiseen. On vaikea kä sittää, että yhden ihmisen ja hänen lähipiirinsä geopoliittisten intohimojen seurauksista miljardit ihmiset maailmassa kärsivät. Nälänhätä ja pakolaisuus lisääntyy, ja tuhannet ja taas tuhannet ihmiset menettävät henkensä.

kirjoittaessani Suomi on lähet tänyt hakemuksen liittyäkseen so tilas- ja puolustusliitto Naton jäse neksi. Pääsyynä hakemuksen jättä miselle oli se, että Suomessa pelätään Venäjän hyökkäävän jonain päivänä Suomeen samal la tavoin, kuin Venäjä aloitti yhä meneillään olevan hyökkäyksen Ukrainaan helmikuus sa 2022. Venäjä vastustaa Suomen liittymistä Natoon ja Kremlin tiedottaja kertoo Venäjän kokevan Suomen liittymisen sotilaalliseksi uh kakseen. Tuollaisesta näkemyksestä ja Venäjän toiminnasta Ukrainassa tulee mieleen musta sukkainen ihminen, joka pelkää puolison to teuttavan niitä tekoja, joita mustasukkainen henkilö on itse val mis tekemään, jos vain saisi siihen mahdollisuuden. Kun Venäjä on itse valmis hyökkäämään naapurimaahansa, pommittamaan ja tuhoamaan sitä kylmäverisesti, Venäjä pelkää, että Suomi ja muut länsimaat toimisivat samalla tavoin, jos vain uskaltaisivat. Venäjän tarinassa/narratiivissa siis myös piskuinen Suomi halu taan kokea uhkaksi. Venäjän nykyjohdolle näyttää olevan mah doton ymmärtää, että länsimaissa halutaan elää ihan normaalia rauhallista

Kaikkien inhimillisten kärsimysten ja geopoliittisten jännit teiden lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa suuria on gelmia luonnollisesti myös leipomoalalla. Kaikki kustannukset toimialalla nousevat ja inflaatio on vaarassa riistäytyä käsistä. Maataloushyödykkeiden hankintaan, energiakustannuksiin, lan noitteisiin, pakkaamiseen ja kuljetuksiin liittyvät haasteet iskevät todella vakavasti leivän toimitusketjun kaikille tasoille. Näin ta pahtuu kaikkialla Euroopassa. Se, mitä tuleva syksy ja talvi tuovat tullessaan, jää vain arveluiden varaan. Kaikkien yritysten on syytä miettiä omat keinonsa siihen, miten ne selviävät ensi syksystä ja talvesta, josta voi tulla monella tavoin erityisen haasteellinen.

Suomessa usein ihmetellään, miten esimerkiksi Venäjällä ja vaikkapa Pohjois-Koreassa uskotaan vallanpitäjien puheita riip pumatta puheiden sisällöstä ja niiden todenperäisyydestä. Mutta tilanne on todellisuudessa samanlainen kaikkialla. Omia johtajia kuunnellaan ja uskotaan, ja vieraiden johtajien puheita epäillään. Erityisesti näin on silloin, kun kunkin maan valtamediat kuu liaisesti ja kritiikittömästi kertovat sen, mitä vallanpitäjät halua vat heidän kertovan. Tämä tuli hyvin esiin koronakriisin aikana myös Euroopassa. Kahden vuoden ajan ympäri demokraattista Eurooppaa vallanpitäjät ja media kertoivat mitä koronarintamal la tapahtuu ja kansalaiset kuuliaisesti noudattivat valtaapitävien sanomisia. Juuri kenenkään mielestä ei ollut mitään ongelmaa siinä, että demokraattisissa oikeusvaltioissa ryhdyttiin noudat tamaan autoritäärisen Kiinan yhteiskunnan sulkemismallia. Enemmistö ihmisistä suorastaan vaati lisää rajoituksia, jotta ih misten oikeuksia rajoitettaisiin lisää.

Miten, mistä ja millä raaka-aineita?hinnalla

Tätä

*Vertailuksi: Helsingin Sanomat uutisoi 20.5.2022, että korona kuolemia oli Suomessa viimeisen 14 vrk aikana 256 kpl.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityi sen hankalassa asemassa kustannusten nous tessa ja inflaation kiihtyessä, kun ne joutuvat tasapainottelemaan joka suuntaan. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan toimijoiden suuntaan, jotta saisivat tuotteita kauppaan myytäväksi ja toisaalta raaka-ainetoimittajien suuntaan, jot ta saisivat riittävästi raaka-aineita. Ne joutuvat hyväksymään myös sen, että ay-liike ja suuryri tysten hallinnoimat liitot tekevät (yleissitovia) työehtosopimuksia, joilla yritysten kustannuk sia entisestään lisätään, ja joissa päätetään siitä, millaisilla työsuhteen ehdoilla pienet ja keski suuret yritykset saavat kilpailla suuryritysten kanssa. Kaiken kiireen ja paineen keskellä yrityksissä tulee huo lehtia myös siitä, että terveystarkastajien, työsuojelutarkastajien ja muiden viranomaisten esittämät pilkuntarkat vaatimukset lai tetaan täytäntöön. Lisäksi jostain on löydettävä aikaa ja resursseja myös työpaikan työhyvinvoinnista huolehtimiseen.

Koronauutisointi Suomessa ”loppui kuin seinään” 24.2.2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämän jälkeen oli tärkeämpää uutisoitavaa. Tuolla viikolla Suomessa oli yhteensä 44 561 koro natapausta, ja pari viikkoa myöhemmin (viikko 11) koronatapa uksia oli 53 859. Kun Uusimaa suljettiin viikolla 14 vuonna 2020, koronatapauksia Suomessa oli 966 kappaletta*. Tuolloin me uu simaalaiset saimme kokea omanlaisen Checkpoint Charlien, kun liikkumisemme Uudenmaan ulkopuolelle kiellettiin. No, vielä tuolloin ei ollut rokotteita, joten se selittää asiaa osin. Toisaalta edellä mainittu osoittaa osaltaan myös sitä, että ihmisten kolme suurinta huolta todella on: 3 x miten minulle (ja läheisilleni) käy.

9.30LauantaiVaasassa13.8.2022SuomenLeipuriliitto

ry:n 122. vuosikokous Scandic Waskia 9.15 Fazer Myllyn lastenretki - lähtö Scandic Waskian edestä 10.00 - 16.00 Tavarantoimittajien näyttely Scandic Waskia kokoustilat ja näyttelyteltta 11.30 – 14.00 Liukuva lounas Scandic Waskia 16.00 Tavarantoimittajien näyttely päättyy 16.15 – 17.00 Condite Oy:n musiikkituokio Scandic Waskia 19.00 Sisääntulo juhlaillalliselle Scandic Waskia 19.30 - 02.00 Juhlaillallinen, ohjelmaa ja musiikkia Juontajana ja esiintyjänä Krista Siegfrids n. 23.00 - 02.00 Karaoke, Scandic Waskia

9.00 - 15.00 Raisio Open Golf –kilpailu / Vaasan Golf - osoite Golfkentäntie 61, 65370 Vaasa - yhteislähtö klo 9.00 https://www.lyyti.in/RaisioOpenGolfilmoittautuminen: 19.00 - 21.00 Valio Oy:n juustobuffet Scandic Waskia - bussikuljetus kaupungin hotelleista Waskiaan klo 18.30 ja 18.45 - sisäänpääsy vain Valion kutsukortilla, joka vuosikokouspaketinlähetetääntilanneille

Majoitus: Scandic Waskia, Lemmenpolku 3, 65170 Vaasa ja Scandic Vaasa, Rosteninkatu 6, 65100 VAASA

kaupunkiVaasanKuva.

Tervetuloa mukaan!

21.30 – 01.00 Tanssimusiikkia, Allan & Astronauts 22.00 - 01.00 Karaoke, Scandic Waskia

Perjantai 12.8.2022

Suomen Leipuriliitto ry:n 122. vuosikokous ja kesäpäivät 12.-14.8.2022

4 LEIPURI 4 / 2022

Ilmoittautuminen: www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/ (samalla sivulla linkit myös majoitusvarauksiin)

tuotteisiin.LEIPURIN.COMLEIPURINSTORE.COM MAKEAA LEIVONTAA KASVIKSILLA

Leipurin kanssa on helppo olla ajassa mukana: saat meiltä mainiot kasvistuotteet myös makeaan leivontaan. Zeelandian herkulliset Fruitful-täytteet taipuvat sekä täytteisiin että leipomusten päälle. Erottaudu rohkeasti ja tarjoa asiakkaillesi jotain ihan uutta! Maistuvien tuotteiden lisäksi saat meiltä ammattilaistemme parhaat vinkit sesongin

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

meneeHakafoodillalujaa

Valkeakoskelaisen Hakafood Oy:n valmistamat leipomo tuotteet käyvät tällä hetkellä kaupaksi niin hyvin kuin toi voa voi ja jopa paremminkin. Toimitus johtaja Marko Lehojärven mukaan ky syntä ylittää jo tuotantokapasiteetin.

Marko Lehojärvi satsaa tuotot yrityk sen kehittämiseen. Koronavuonna teh tiin 500 000 euron investointi, jossa tilo ja kohennettiin ja vanha kiertoarinauuni korjattiin entistä ehommaksi. Silloin pa nostettiin myös tuotekehitykseen ja kehi tettiin yrityksen portfolioon tukku uusia

6 LEIPURI 4 / 2022 v HAKAFOOD OY v

- Osaamme tehdä tuotteet suomalai seen makuun. Ja näköjään myös ruotsalai seen, sillä meillä on kasvavaa vientiä Ruot siin, jossa ollaan laadun ja maun suhteen tosiKysynnäntarkkoja. kasvun myötä myös Haka foodin liikevaihto on kasvanut tasaiseen tahtiin. Viimeisimmän tilikauden lopussa tämän vuoden maaliskuussa se oli 6,3 mil joonaa euroa, mikä on 1,5 miljoonaa edel listä tilikautta enemmän. Kiivainta kasvu on ollut aivan viime kuukausina.

Valkeakoskella toimiva Haka food Oy on kaisensesti.pakonditoriatuotteita,tyksessämassaoloaan.juhlialihankintayritys,leipomotuotteidenjokavastikäänkaksikymmenvuotistaolePääasiassayrivalmistetaanerilaisiajoidenkaupkäytällähetkelläerinomaiHyvämenekkionpitkäaityöntulos.

Marko Lehojärven luotsaaman 20-vuotiaan Hakafoodin valttikortteja ovat kustannus tehokkuus, tuotteiden sopivuus suomalai seen makuun sekä valmistus kotimaassa.

- Meillä on kustannustehokas tuotan to, jonka ansiosta tuotteet pystytään myy mään järkevällä hinnalla. Lisäksi tuotteis sa on hyvä makumaailma, hän mainitsee syiksi menekkiin. Yhä useammin asiak kaat haluavat myös valita kotimaassa val mistetun tuotteen. Se on näkynyt etenkin viime aikoina.

Marko Lehojärvi istuu Hakafood Oy:n toimitusjohtajan jakkaralla vahvalla lei pomoalan kokemuksella. Kiinnostuksen leipomiseen hän sanoo saaneensa jo äi dinmaidosta, sillä sekä äiti että täti työs kentelivät leipomossa kotipitäjä Kannuk sessa. Leipurin ja kondiittorin ammatti kouluopit ovat peräisin Kokkolasta opet taja Ilmari Imppa Kankaalta.

leipominen todella osattiin ja josta itsekin sain erinomaiset opit.

Nyt leipomoon on palkattu muuta mia ukrainalaisia, joita on tullut Venäjän hyökkäyksen vuoksi myös Valkeakoskelle. Kaupungin kanssa on tehty näiden sotaa paossa olevien ihmisten auttamiseksi yh teistyötä ja he ovat halukkaita integroitu maan yhteiskuntaamme työtä tehden.

tuotteita. Se kaikki kannatti, sillä nämä investoinnit auttoivat ratkaisevan paljon, kun kysyntä alkoi koronan jälkeen elpyä.

- Olemme olleet hyvin tyytyväisiä ja palkkaamme heitä mielellämme lisääkin. Muutoinkin olen jo sitä mieltä, että työpe räinen maahanmuutto on ainut ratkaisu työvoimapulaan, joka koettelee leipomo alan ohella hyvin montaa muutakin alaa. Tulevaisuudessa se tulee olemaan vielä isompi ongelma.

viimeistelivät Mira Hakala (oik.) ja työnjohtaja Salla Saarela.

Leipominen äidinmaidosta

- Osa uusista tuotteista jäi kapasiteet tisyistä vielä odottamaan tuotantoon ot tamista. Tulossa on uudentyyppisiä tuot teita, joilla voimme entistä paremmin vastata ulkomailta tulevaan kilpailuun, Lehojärvi lupaa.

Muutamassa vuodessa Lehojärvi ko hosi leipomon tuotantopäälliköksi. Sit ten puuttui peliin sattuma tai oikeastaan lehtimyyjä, joka sai myytyä hänelle Hel singin Sanomien sunnuntainumerot. Eräässä niistä oli ilmoitus Valkeakoskella myynnissä olevasta leipomosta. Kyseessä oli konkurssiin mennyt yleisleipomo, jos ta yrittämisestä kiinnostunut Lehojärvi jätti tarjouksen. Sitä ei hyväksytty, mutta muutaman viikon päästä pesänhoitaja otti

Viime syksynä tehtiin päätös 700 000 euron investoinnista uusiin koneisiin ja laitteisiin. Sillä pyritään tietyiltä osin myös tuotannon automatisointiin, jotta ihmiskäsiä tarvittaisiin vähemmän. Syy nä siihen ei ole se, etteikö ihmisiä halut taisi palkata, vaan yksinkertaisesti se, ettei työvoimaa ole tarjolla.

- Aikamoinen hulivilipoika olin am mattikouluaikana, Impallekin silloin var masti varsinainen murheenkryyni, vaikka myöhemmin asioille on yhdessä naurettu. Koulun sijaan minua kiinnosti käytännön leipominen leipomossa. Koulun jälkeen pääsinkin töihin perinteikkääseen kan nuslaiseen Leipomo Backmaniin, jossa

v HAKAFOOD OY v

- Työvoimapula on yksi paha pullon kaula. Tarvitsisimme ja palkkaisimme li sää väkeä, jos vain saisimme heitä jostain. Ei tunnu auttavan, vaikka tässä varsin lä hellä on alan ammatillista koulutusta use ammassakin oppilaitoksessa.

uudelleen yhteyttä. Härmä Foodin toimi tusjohtaja Jan Erik Gustafsson oli kiin nostunut ostamaan leipomon, jolla oli hänen mielestään hyvät tilat. Leipomolle tarvittiin vetäjä ja niin miehistä tuli yhtiö kumppanit. Uusi yhtiö tekisi alihankintaa ja sen osakkaiksi tulivat Marko Lehojärvi ja Härmä Food Oy. Edelleen jatketaan sa mallaTuotteistaomistuspohjalla.olialussa erilaisia ideoita, mutta loppujen lopuksi päätettiin erikois tua konditoriatuotteisiin Lehojärven toi veen mukaan.

LEIPURI 4 / 2022 7

Levykakkujaloppusilauksen.ennenpakastamista

Ukrainalaiset Svitlana Shakh (oik.) ja Ilona Pupko antoivat Lemon Curd-kakulle kauniinkeltai sen

Aluksi ’katastrofaalista’

8 LEIPURI 4 / 2022 v HAKAFOOD OY v

Pakastettuja kinuski- ja käpykakkuja vie pa kattaviksi Mika Toivonen. Käpykakku on ollut Hakafoodin valikoimassa alusta asti.

Yrityksen nimi Hakafood Oy ei viittaa leipomiseen. Lehojärvi sanoo keksineensä sen ’lennosta’, koska jokin nimi oli mer kittävä kaupparekisteriin. Vaikka nimi sivuaa hieman myös paikkakunnan jalka palloseuraa, ei näillä kahdella ole todelli suudessa sen kummempaa yhteyttä.

Suvi Hannula päällysti levykakut mangoso seella.

- Meitä oli pieni porukka ja itse tein en simmäiset seitsemän vuotta pitkää päivää eli nelitoistatuntisia päiviä kuutena päivä nä viikossa. Enää ei sellaista kyllä jaksaisi, toteaa vastikään viisikymppisiään viettä nytTuotteetyrittäjä. tehtiin silloin, kuten vielä nyt

Kun liikevaihto oli vuonna 2012 nous sut 2,5 miljoonaan euroon, alkoivat tilat käydä ahtaiksi. Piti miettiä voidaanko jää dä niihin tiloihin, joissa oltiin.

meisten puolen vuoden aikana kääntynyt selkeään nousuun. Jälleen on mietinnässä tilojen laajentaminen. Sitä varten Haka food on jo ostanut leipomorakennuksen viereisen 5000 neliön tontin, jossa riittää laajentumisvaraa. Suunnittelu aloitetaan syksyllä, ja sitten rakennetaan, kun ra kentamisen hinta ja maailmantilanne sen sallivat.

kin, alihankintana Riitan Herkulle, jonka brändillä niitä myytiin ympäri Suomen. Tunnettuuden luominen ja markkinoil le pääsy oli hidasta, mutta pohjalaisella luonteella periksi ei annettu. Meni vähän yli kolme vuotta ennen kuin yrityksen kuukausittainen tulos näytti plussaa. Sen jälkeen tilanne alkoi pikku hiljaa parantua ja tuotteiden menekki lisääntyä kuukausi kuukaudelta. Vuonna 2008 tehtiin ensim mäinen merkittävä uuskonehankinta eli isompi vispari.

Konditoriatuotteita lähdettiin vuonna 2002 tekemään sillä konekannalla, joka konkurssipesältä ostetussa, Valkeakosken Lumikorven teollisuusalueella sijaitsevas sa leipomossa oli jäljellä. Käyttökelpoi simpia niistä olivat kylmiöt, pakastimet ja kiertoilmauuni.Yrityksenalkuaikaa Marko Lehojärvi kuvaa ’katastrofaaliseksi’.

- Makeat ovat ehdottomasti pääosassa, emmekä leivo lainkaan hiivalla kohotet taviaKaikkituotteita.tuotteet pakastetaan omiin kahviloihin meneviä tuotteita lukuun ot tamatta. Pakastaminen on hyvä ja oikeas

Hakafood toimii alihankintaperiaat teella eli tuotteita ei myydä sen omalla nimellä. Kauppoihin tuotteet menevät Riitan Herkun brändillä. Lisäksi tehdään kauppojen ja tukkujen omia merkkejä ja asiakkaina on myös isoja valtakunnallisia toimijoita.Listoilla on yli sata erilaista tuotetta. Kauppoihin menee erilaisia kakkuja (mm. marsipaani, kreemi, kerma), marjapiira koita ja muffinsseja. HoReCa-sektorille on laaja valikoima muffinsseja, levykakkuja ja piirakoita, suolaisia piirakoita ja lisäksi tehdään erilaisia kausituotteita.

- Valmistimme alussa täytekakkujen rinnalla pannukakkuja, mutta vuosien varrella niiden valmistamisesta luovut tiin. Ensimmäinen kakku eli käpykakku on edelleen yksi suosituimmista kakuis tamme, hän toteaa.

- Hieman hirvitti, mutta onneksi han kittiin. Ilman sitä ei oltaisi noustu tähän missä nyt ollaan. Hiljalleen aloimme muu toinkin investoida koneisiin ja laitteisiin, jotka vähensivät käsityövaiheita ja helpot tivat ja nopeuttivat tuotantoprosessia.

Jere Lehojärvi pyörittää Hakafoodin nimen alla toimivia kahviloita. Hän on 25-vuotiaana jo kokenut kahvilanpitäjä, sillä hän perusti ensimmäisen kahvilansa neljä vuotta sitten.

- Kaupunki tuli vastaan ja rakensi meil le 1600 neliön tuotantotilojen laajennuk sen. Aikaisemmin tuotantotilaa oli 600 neliötä. Tuolloin investoimme myös ko neisiin ja laitteisiin peräti 3,5 miljoonalla eli isommalla summalla kuin liikevaih tommeVaikkaoli. korona jonkin verran rokot ti myyntiä sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa-sektorille, on kysyntä nyt vii

Konditoriatuotteet pääosassa

Kahviloista on muodostunut Hakafoo dille tärkeä tukijalka. Primus motorina tällä alueella on toiminut Marko Lehojär ven toinen poika Jere Lehojärvi, joka pe rusti Hakafoodin ensimmäisen kahvilan Valkeakosken keskustaan, entisiin Postin tiloihin nelisen vuotta sitten. Kahvilan si jainti on erinomainen paitsi isoista ikku

- Olemme tehokas toimija ja keskitym me pelkästään tuotantoon, kaikki muu on ulkoistettu kuten esimerkiksi kirjanpito ja laskutus, samoin kuljetukset.

Kahvilat koelaboratorioina

- Jere sanoi, ettei lähde minulle töihin ’rengiksi’, siis leipomoon, mutta kahvilan hän voisi perustaa, naurahtaa Marko, mut ta myöntää, että ratkaisu oli kaikin puolin onnistunut. Kahvilabisnes tuntuu todella olevan Jeren ominta aluetta. Nuori yrittäjä häärii tarvittaessa myös kahvilatiskin ta kana aivan kuten kahvilan työntekijätkin, mutta toki hänellä on myös paljon muita vastuita, kuten yrittäjäkuvaan kuuluu.

Eikä sinä vielä kaikki, sillä lisäksi Jeren kahvilayritys hoitaa Valkeakosken kau punginteatterin kahvilaa eli tarjoiluja esi tysten väliajalla. Teatteri toimii varsin ak

- Viime kesänä avasimme kesäkahvila Mokkapirtin rakennukseen, joka sijait see aivan Valkeakosken keskustassa. Se veti asiakkaita todella hyvin, kaikkiaan kolmisenkymmentä tuhatta, kertoo Je re Lehojärvi, jonka mukaan tarkoitus on pitää Mokkapirtissä kesäkahvilaa myös tänä kesänä kesäkuun alusta elokuun lop puun. Kesätyöntekijät oli jo toukokuun alussa rekrytoitu. Valkeakosken kaupun gin omistama, idyllinen hirsirakennus on muina vuodenaikoina vuokrattavissa kaupunkilaisten juhlakäyttöön.

taan ainoa keino varautua sesonkihuip puihin. Esimerkiksi äitienpäivänä kaup poihin meni tänä vuonna 65 000 kakkua. Niitä ei tehdä ihan hetkessä etenkin kun lisäksi on hoidettava kaikki muu tuotanto.

- Ne toimivat ikään kuin koelaborato rioina eli testaamme niissä uusia tuottei ta. Jos ne käyvät kaupaksi kahviloissa, ne kannattaa ottaa tuotantoon, Marko pal jastaa.Ennen avaamista kahvilatilaan tehtiin täysremontti omin voimin ja sen yhtey teen myös kunnon keittiö. Entisestä Pos

- Olin töissä Citymarketissa ennen ja jälkeen armeijan ja ajattelin, että tuos sa olisi kahvilalle hyvä paikka, kertoo Jere. Tuolloin 21-vuotias nuorimies sai Marko-isän sekä Hakafoodin kahvilan osaomistajiksi ja sijoitti kahvilayritykseen kaikki omat säästönsä. Marko toteaa, että häneltä itseltään kahvila olisi kyllä jäänyt perustamatta muiden kiireiden takia.

Kahvilat ovat olennaisen tärkeä osa ko ko Hakafoodin tuotekehitysprosessissa.

- Nykyisin meillä on kuusi työnjoh tajaa tuotannossa ja poikapuoleni Mat ti Roukala toimii tuotantopäällikkönä. Liian kauan pidin kuitenkin lankoja vain omissa käsissäni, enkä malttanut antaa vastuuta muille. Sitten kun tein sen, taju sin, että niin olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.

noista avautuvan järvimaiseman vuoksi, myös vieressä toimivan K-Citymarketin asiakasvirran vuoksi.

Kauppoihin meneviä kinuskikakkuja pakkasivat kahden kakkulaatikon kartonkipakkauksiin Tero Tuominen (etualalla) ja työnjohtaja Kauko Vuorinen.

LEIPURI 4 / 2022 9 v HAKAFOOD OY v

tista on muokattu moderni ja viihtyisä kahvila, jossa ainakin jutuntekopäivänä, ihan tavallisena tiistaina, oli väkeä tuvan täydeltä. Vitriini pullisteli Hakafoodin makeita ja suolaisia herkkuja. Ne, joita ei itse tehdä, ostetaan muista leipomois ta valmiina tai raakapakasteina, jotka vii meistellään keittiön omassa uunissa. Pais tolämpimät pullat eivät ole tässä kahvilas sa harvinaisuuksia.Jerenkahvilabisnes on matkan varrella kasvanut. Hakafoodin toinen kahvila avat tiin Tampereelle pari vuotta sitten, tosin hieman epäonniseen aikaan eli juuri en nen kuin korona alkoi kurittaa kahviloita.

Lehojärvi itse kertoo tekevänsä leipo mossa nykyisin ’ihan kaikkea mahdollis ta’ myynnistä ja markkinoinnista siivouk seen ja erilaisiin korjaushommiin. Viime aikoina on ollut pakko osallistua myös tuotantoon, jotta kaikki on saatu tehtyä sovitusti. Aikaisemmin hän teki töitä lä hes vuorotta, nyt on mahdollisuus jo pitää hieman vapaatakin.

Hakafoodissa ahkeroi tällä hetkellä 37 työntekijää. Töitä tehdään pääosin viitenä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Yli töitäkin on usein tarjolla ja niihinkin on onneksi löytynyt halukkaita tekijöitä, tote aa Lehojärvi, joka antaa vilpitöntä kiitosta työntekijöilleen.-Eihäntämä onnistuisi ilman meidän loistavaa henkilökuntaa, osaavaa ja moti voitunutta porukkaa, joka myös joustaa ja venyy tiukassa tilanteessa, kuten nyt on ollut. Täällä olemme kaikki samanarvoi sia ilman hierarkiaa, ei ole herroja eikä narreja. Työt kierrätetään ja kaikki oppi vat tekemään kaikkea. Se tekee työnteosta mielekkäämpää ja helpottaa esimerkiksi sairastapauksissa-Ontärkeääosata arvostaa työntekijöi tä, sillä heistä riippuu yrityksessä kaikki. Kun on itse ollut joskus renkinä, tietää, miten tärkeää arvostaminen on.

seet ja nousevat edelleen niin raaka-ai neissa, pakkausmateriaaleissa kuin ener giassakin. Marko Lehojärven mukaan sen on pakko näkyä tuotteiden hinnoissa en nemmin tai myöhemmin.

- Se on oma maailmansa. Väliajan al kaessa kaiken on oltava valmiina ja on toimittava tehokkaasti, sillä asiakkaat tu levat yhdellä rysäyksellä ja kaikki on ohi parissakymmenessä minuutissa, toteaa nuoriKahvilatyrittäjä.tekivät viime tilikaudella to della hienon liikevaihdon, joka oli yhteen sä miljoona euroa. Tätä ei ole laskettu mu kaan edellä mainittuun leipomoyrityksen 6,3 miljoonan euron liikevaihtoon.

- Hyvin yritysystävällinen pieni paik kakunta, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja keskusteluyhteydet toimivat.

vaisuudesta. Myös leipomossa halutaan käyttää kotimaisia raaka-aineita, jos vain mahdollista. Omavaraisuudesta pitäisikin pitää parempaa huolta, eikä tyytyä vain suuriin puheisiin ja lupauksiin.

Tavoitteena hallittu kasvu

10 LEIPURI 4 / 2022 v HAKAFOOD OY v

- Yli päänsä ruuan hinta on syksyllä kaupoissa todennäköisesti ihan toisissa lukemissa kuin mitä nyt puhutaan, Leho järvi ennustaa ja jatkaa, että on huolissaan kotimaisen alkutuotannon tilasta ja tule

on selkeästi merkitty Hakafoodin nimi.

Tällä hetkellä Hakafoodin tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Tavoitteena on hallittu kasvu ja kymmenen miljoonan euron liikevaihdon rikkominen viiden vuoden sisällä. Se voi hyvinkin toteutua, sillä jo seuraava tilikausi lupaa yli seitse män miljoonan euron ylitystä. Hakafoo dista on tehty myös ostotarjouksia. Niihin ei kuitenkaan ole tartuttu, sillä myymiseen ei nähdä mitään syytä.

Vaikka leipomon tuotteiden menekki näyttääkin hyvältä, tummempiakin pilviä on taivaalla. Kustannukset ovat jo nous

- Töitä on tehty hirveästi ja nyt kun on yritys vihdoinkin saatu pyörimään, voi jo hieman nauttiakin yrittämisestä. Ja sillä kin on merkitystä, että omat pojat ovat tässäLehojärvimukana.toteaa uskovansa myös totea mukseen, että kun on liikaa rahaa takatas kussa, elämän merkitys katoaa. Pääsään töisesti yrityksensä myyneet viisikymppi set eivät ole hänen mukaansa pidemmän päälle kovinkaan tyytyväisiä ja onnellisia.

Kahvilankahvilaan.ikkunoihin

- Esimerkiksi kananmunien hinta on noussut 70 prosenttia ja rypsiöljyn 2,5-kertaistunut.Hinnankorotukset eivät ole ainut huo len aihe, sillä ongelmia voi tulla myös lei pomon raaka-aineiden sekä pakkausma teriaalien saatavuuteen. Jälkimmäisissä niitä on jo ollut.

tiivisesti, esityksiä on 3-4 kertaa viikossa.

Valkeakoskeltakaan Marko Lehojärveä ei saisi pois muuttamaan. Hän kehuu paik kaa erinomaiseksi niin yrittämiselle kuin myös asumiselle. Pirkanmaalla sijaitseva entinen paperitehdaskaupunki on logisti sesti loistavalla paikalla, sillä Tampere ja Hämeenlinna ovat lähellä, Turkuunkaan ei ole pitkä matka ja Helsinki moottori tien päässä.

Asukkaille Valkeakoski tarjoaa paljon vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Vesien ympä röimä kaupunki on myös erittäin kaunis ja rauhallinen. Eikä paperitehdaskaan enää haise, sillä tehtaat ovat siirtyneet täältä muualle.-Olen kyllä täällä erittäin kotonani, en kä haaveile muuttavani takaisin synnyn seudulleni edes eläkeiässä, toteaa Lehojär vi tyytyväisenä.

Hakafoodin kahvilassa käy vipinä, sillä vie reinen iso marketkauppa tuo asiakkaita myös

n aito kiviarina takaa erinomaisen paistotuloksen lämmitys säädettävissä vyöhykkeittäin haluttuun lämpötilaan tukeva ja eristetty ruostumaton rakenne kosteus poistetaan tehokkaasti paistotilasta

n korvaa raskaat ja yksitoikkoiset työvaiheet n vapauttaa henkilöstöä muihin tehtäviin n lisää kapasiteettia

Korkealämpöuuni

Pellinkäsittely

LEIPURI 4 / 2022 11

Spiraali

JOSTEC OY | Tyllintie 4 | 21450 Tarvasjoki 0400 308 341 | jostec@jostec.fiwww.jostec.fi

n jäähdytykseen, nostatukseen ja pakastukseen n ulkopuolinen voimansiirto mahdollistaa tuotteiden sisäänviennin ja ulostuonnin varioinnin lähes rajattomasti.

<< Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan huoltovarmuutem me peruspalikat ovat kunnossa ja sen taso on

Hurme avausosuuden puheenvuorossaan. Elintarvikeala on silti pystynyt toimimaan häiriöttä ja virittämään toimintansa uu sien vaatimusten mukaiseksi. Hurmeen mukaan se osoitti, että elintarvikeala on poikkeustilanteisiin hyvin valmistautunut. Valmius kumpuaa esimerkiksi siitä, että eläimiin kohdistuvia pandemioita on pys tyttävä elintarvikesektorilla hallitsemaan kokoHurmeajan. kiinnitti huomiota myös oman maan huoltovarmuuteen ja tärkeyteen pi tää sitä yllä. Se onkin noussut esiin yhtenä tämän ajan tärkeimmistä puheenaiheista liittyen voimakkaasti myös alkutuotannon ja maatalouden ankaraan kannattavuus kriisiin. Jos valmistus ja vienti keskittyvät vain harvoille maille, syntyy riippuvuuk sia, jotka aiheuttavat kriisitilanteissa suuria haasteita. Lannoitteet ja energian saatavuus ovat tästä konkreettisia esimerkkejä. Luon nonvarojen ehtyminen ja ilmastonmuu

toksen vaikutukset eivät tule helpottamaan asiaaAnnikkatulevaisuudessa.Hurmetotesi, että ruokaket jun toimintakyvyn ylläpitämiseksi tar vitaan poliittista tahtoa. Yritykset vievät kyllä muutosta eteenpäin, kunhan poliit tinen ohjaus, kannustimet ja sääntely ovat oikeansuuntaisia ja pitkäjänteisiä.

- Turbulenssia on viime aikoina ollut ennennäkemättömän paljon myös elintar vikesektorilla, ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, totesi Elintarvike teollisuusliitto ETL:n hallituksen puheen johtaja, Valion toimitusjohtaja Annikka

päivämää rää 17.5.2022 asetettaessa vii me vuonna ei kukaan varmasti osannut vielä edes ajatella, kuin ka historiallisesta päivästä tulisi olemaan kyse. Tuona päivänä nimittäin eduskunta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden puoles ta murskaluvuin 188 puolesta, 8 vastaan, 3 poissa ja ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Nato-jäsenhakemuksen, joka toimitettiin seuraavana päivänä Brysseliin Naton päämajaan.

Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus päivän puheenaiheita

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Tänähyvä.päivänä

12 LEIPURI 4 / 2022 v KYBERTURVALLISUUS v

Huoltovarmuus hyvällä mallilla

Elintarvikepäivän

käytännössä jokainen yritys on digitaalinen ja kyberturvallisuuden takaa minen vaatii niissä yhä enemmän huomiota, alusti sotatieteiden tohtori, työelämäprofes sori Jarno Limnell.

Suomessa ja koko Euroopassa on tänä keväänä eletty monella tavoin poikkeuksellisia aikoja. Kun koronapandemia vähitellen alkoi hellittää kuristusotettaan yhteiskunnasta, alkoi Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota, joka heiluttaa koko läntistä maailmaa. Myös toukokuisilla Elintarvikepäivillä Helsingissä pohdittiin tilanteen aiheuttamaa turbulenssia niin elintarvikealalle kuin koko yhteiskunnallemme.

Kriisejäyhteiskunnassa.jahäiriöitä on Känkäsen mu kaan hyvin erilaisia ja niitä tulee aina ole maan huolellisesta varautumisesta huo limatta. Aina ei ole kyse sotatilasta, vaan yhteiskunnan voi yllättää myös terveyden hoitoa koetteleva kriisi, kuten pandemia. Keskeisiä asioita yhteiskunnan toimin nassa ovat arkisilta tuntuvat itsestäänsel vyydet kuten sähkö, lämpö, tietoliikenne, terveydenhuolto, puhdas vesi ja ruoka.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjoh taja Janne Känkäsen mukaan huoltovar muudella ei tarkoiteta ainoastaan sitä, että erilaiset kriisit ja häiriöt pystyttäisiin mah dollisimman hyvin ehkäisemään, vaan että pysytään toimimaan mahdollisimman hy vin kriisin tai häiriön osuessa kohdalle sekä myös korjaamaan häiriötilanne ja palautu maan siitä. Tämä kaikki edellyttää ennen kaikkea yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä

- Fyysisen maailman puolella on mo nenlaisia roistoja ja rikollisia ja samalla ta valla ’huligaanit’ toimivat myös kyberpuo lella erilaisine motiiveineen.

Erityisen huono juttu on epäsopu.

Kyberasiat nousevat yhä vahvemmin myös maailmanpolitiikkaan. Vastikään USA:n presidentti varoitti sikäläisiä yri tyksiä mahdollisista kyberhyökkäyksis tä. Limnellin mukaan myös Suomessa on syytä varautua Venäjän tai sen tukemien ryhmien kyberhyökkäyksiin vastatoimina kiristyville sanktioille.

Euroopassa on käynnissä suurin sota sitten toisen maailmansodan. Se koette lee turvallisuuden tunnetta. Sotaa käydään Limnellin mukaan nykyisin kahdessa eli ’maailmassa’. Fyysisesti sitä käydään maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa, mutta yhä enemmän sitä käydään myös digitaalisesti kyberympäristössä.-Yhälisääntyvästi asiat siirtyvät fyy sisestä maailmasta digitaaliseen maail maan ja nämä kaksi kietoutuvat yhteen. Riippuvuutemme digimaailmasta kasvaa koko ajan, totesi Limnell. Fyysisen ja digi maailman yhteen kietoutuminen tarkoittaa myös yhä enemmän erilaista asioiden kes kinäisriippuvuutta ja sen mukana ketjuun tuvaa haavoittuvuutta. Limnellin mukaan kybermaailma onkin se, joka muuttaa nyt turvallisuuttamme ja turvallisuusymmär rystämme enemmän kuin mikään muu.

pystymme hoitamaan erilaiset edellä mai nittuunkin liittyvät Elintarvikesektorillatilanteet.Känkänen alle viivaa erityisesti koko elintarvikeketjun toimivuutta huoltovarmuuden näkökul masta. Toistaiseksi tilanne on hyvä, mut ta esimerkiksi alkutuotannon osalta kan nattavuuskriisin hallitseminen arvoketjun kanssa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on kriittistä. Elintarviketeollisuuden merkit

- On hyvä, että asioista puhutaan, eikä niitä hyssytellä, Limnell toteaa ja jatkaa, että meillä ei ole hätää eikä mihinkään paniikkiin ei ole aihetta. On kuitenkin pi dettävä pää kylmänä ja huolehdittava siitä, että on vaihtoehtoisia tapoja toimia. Eikä jokaisesta rasahduksesta pidä panikoida.

Lopuksi Janne Känkänen korosti vielä kansalaisten oman aktiivisuuden merkitys tä huoltovarmuudessa. On olennaista, että kansalaiset myös itse kantavat oman osuu tensa. Yksi tapa on ns. 72 tunnin varautu minen, jossa kehotetaan hankkimaan ko tiin sellainen määrä vettä ja elintarvikkeita, joilla tulee toimeen kolmen vuorokauden ajan poikkeustilanteessa ilman sähköä. Kiinnostus tähän onkin ollut ilahduttavas sa kasvussa ja kaupoissa näiden tuotteiden ostomäärissä on havaittu selvää kasvua.

lisuuden tunnetta eivät vahvista hymistely tai paniikki. Sen sijaan realismi ja rehelli syys vahvistavat sitä ainakin suomalaisten keskuudessa. Kaikkein suurin vaikutus on kuitenkin omalla lähipiirillä eli perheellä, harrastuksilla sekä arjen rutiineilla.

Ilman niitä on nykyihmisen vaikea, jopa mahdoton toimia. Koska ruoka kuuluu jo ihmisen perustarpeisiin, elintarvikesektori on yksi keskeisimmistä huoltovarmuuden osa-alueista.Varautumisen painopiste Suomessa on Känkäsen mukaan viime vuosina muut tunut. Materiaalinen varautuminen on edelleen tärkeää, ja se on koko huoltovar muuden kivijalka. Valmiita elintarvikkeita meillä ei kuitenkaan varmuusvarastoida, mutta esimerkiksi leipäviljassa varastoja riittää puoleksi vuodeksi. Myös lääkkeitä ja polttonesteitä varmuusvarastoidaan. Hyvin pitkälle huoltovarmuus rakentuu kuitenkin jatkuvuudenhallinnan kyvylle eri yhteis kunnan sektoreilla, kyberturvallisuudelle ja digitaaliselle turvallisuudelle, häiriönsieto kyvylle sekä toimintavarmuuden takaami selle keskeisissä yrityksissä. Juuri viimeksi mainittu eli yritysten toimintakyky kriisiti lanteissa ratkaisee Känkäsen mukaan hyvin pitkälle sen, millainen huoltovarmuutem me loppujen lopuksi on.

Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyy jatkossa aivan keskeisellä tavalla se, miten kyberturva pystytään hoitamaan.

tävimpinä haasteina hän näkee puolestaan kustannusten rajun nousun aiheuttaman kannattavuuskriisin sekä geopoliittisen ti lanteen aiheuttaman epävarmuuden. Kau pan ja jakelun osalta tilanne on toistaiseksi normaali, mutta sielläkin on varauduttava mm. tietoliikenteen ja tietojärjestelmien mahdollisiin häiriöihin.

LEIPURI 4 / 2022 13 v KYBERTURVALLISUUS v

Kyberturva ratkaisee paljon

Janne Känkänen totesi, että huoltovar muutemme peruspalikat ovat kunnossa ja sen taso on hyvä. Ukrainan tilanteen vuoksi on tänä vuonna kuitenkin entistä tarkemmin paneuduttu siihen mille huol tovarmuuden osa-alueille pitäisi panostaa tai missä olisi vielä parantamisen varaa.

Pää kylmänä

Yhä vahvemman digitalisoitumisen vuoksi kyberturvallisuus on noussut kes keiseen rooliin koko yhteiskunnassa. Sik si siihen panostetaan voimakkaasti myös huoltovarmuusorganisaatiossa. Janne Kän käsen mukaan yhteiskunnan kriittisen inf rastruktuurin turvaamiseen liittyy jatkossa aivan keskeisellä tavalla se, miten kybertur va pystytään Lähtökohtaisestihoitamaan.myös kyberturvan taso on meillä hyvä, mutta eri toimialojen välil lä on eroja. Paras tilanne kyberturvallisuu dessa on finanssi- ja rautumisemmeJannekyberhäirintäävarsinkemuksentatajättämisenkehittämisenElintarvikesektorillatietoliikennesektorilla.onvieläjonkinverranvaraa.NytkeskustellaanNato-hakemuksenjälkeenvallitsevastaharmaasväliajasta,jonneonennustettuerilaiskybervaikuttamista.Välittömästihajättämisenjälkeentilanneolirauhallinen,muttase,mitenpaljontulee,jäävielänähtäväksi.Känkänenkuitenkinuskoo,ettävatasoonniinkorkea,että

- Hyvin meille lopulta käy, aloitti esityk sensä Aalto yliopiston työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell, joka alusti Elintarvikepäivässä erityisesti kyber turvallisuudesta. Toteamus oli lohduttava, sillä turvallisuus ja toisaalta turvattomuus ovat nousseet viime aikojen myllerryksissä vahvastiErityisestiesille.meihin on vaikuttanut tilan ne Ukrainassa. Se on mennyt meillä niin sanotusti ihon alle, tunteisiin. Turvallisuus kuin on nimenomaan tunteisiin liittyvä asia. Ihme olisi, ellei niin olisi käynyt, to tesi Limnell, joka totesi myös, että turval

Limnellin mukaan olemme nyt opet telemassa kyberturvallisuuden kulttuuria ja siitä on pitkälti kiinni myös se, miten kyberturvallisuuden hallinnassa onnistu taan. Henkilöstön motivointi ja koulutta minen yrityksissä kannattaa. Sillä seläte tään suurin osa niistä virheistä, joista häi riöt digimaailmassa tänä päivänä johtuvat.

- Eripura omissa joukoissa iskee pahem min kuin vihollisen miekka, totesi Man nerheimkin aikoinaan. Se on suuri viisaus myös tähän hetkeen.

sekäKyberturvallisuuskeskuksenjayhteistyössäkeskittyneenkyberturvallisuusteenkeväälläwebinaarinLiikenne-viestintävirastonKyberalary:nkanssa.

Kyberturvallisuus linssin alle

On tiettyjä nyrkkisääntöjä, joiden olisi aina hyvä olla kunnossa jokaisessa orga nisaatiossa. Yksi niistä on monivaiheinen tunnistautuminen. Se tarkoittaa, että pal veluun kirjauduttaessa annetaan käyttäjä tunnus ja salasana sekä lisäksi kirjautuja varmistetaan jollakin toisella menetel mällä, esimerkiksi tekstiviestikoodilla. Ellei tämä ole mahdollista, järjestelmä tu lisi Miikka Salosen mukaan suojata niin, ettei suora käyttö julkisesta verkosta ole mahdollista.Toinentärkeä asia on, että tietoturva päivitykset tulee aina asentaa viipymät tä. Erityisesti se koskee kaikkia julkisesta verkosta tavoitettavissa olevia digitaalisia palveluita, sillä rikolliset etsivät haavoittu vuuksia juuri tätä kautta. Lisäksi he pyr kivät hyödyntämään päätelaitteiden haa voittuvuuksia.Erityisestikäytössä olevien laitteiden käyttöjärjestelmät, toimisto-ohjelmistot sekä selaimet tulisi aina päivittää viipy

mättä. Suositeltavin tapa ovat automaat tisetTärkeänäpäivitykset.Salonen mainitsee myös var muuskopioista huolehtimisen. Se liittyy erityisesti kiristyshaittaohjelmahyökkäyk siin tai muihin hyökkäyksiin, joilla halu taan vaikuttaa organisaation käytettävissä olevan tiedon saatavuuteen. Ilman var muuskopioita voi edessä olla jopa liike toiminnanVarmuuskopioillalopettaminen.tiedon palauttami sen tulee olla ensisijainen toimintatapa. Siksi organisaation toiminnan kannalta keskeisistä tiedoista tulee säännöllisesti ottaa varmuuskopiot ja myös järjestel mäasetuksista tulee ottaa kopiot. Näin on paljon nopeampaa palauttaa toiminta normaaliksi mahdollisen hyökkäyksen jälkeen. Kannattaa myös testata varmuus kopioiden palauttamista säännöllisesti, jotta se varmasti onnistuu.

Myös varmuuskopioiden suojaamises ta tulee huolehtia niin, ettei tunkeutunut taho pääse turmelemaan varmuuskopioita tai varastamaan tietoa niistä.

Traficomin kyberturvallisuuskeskuk sen sivuilla on paljon käyttökelpoista tie toa organisaatioiden hyödynnettäväksi (www.kyberturvallisuuskeskus.fi). Esi merkiksi erilaisia oppaita, joissa neuvo taan tietoturvan parantamisessa. Sivuilla on myös Kybersää, joka koostuu kuluneen kuukauden merkittävistä tietoturvapoik keamista ja -ilmiöistä. Lisäksi julkaistaan varoituksia mahdollisista tietoturvauhkis ta.

Kyberturvallisuustilannetta voi seurata sosiaalisessa mediassa (esim. Twitter @ CERTFI tai Facebook @NCSC-FI). Näillä tileillä julkaistaan mm. uutisia, tilannetie dotuksia ja varoituksia.

Miikka Salonen kehottaa tekemään il moituksen kyberturvallisuuskeskukseen, jos epäilee joutuneensa tietoturvalouk kauksen kohteeksi. Ilmoituksen voi teh dä sähköisellä lomakkeella com.fiystilanteessa.pyytäämaailmantilanteennutta.www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ilmoiosoitteeseenJuurinytkeskusonerityisenkiinnostukaikenlaisistatietoturvaloukkauksistavuoksi.SieltävoimyösneuvojatoimintatavoistahyökkäSähköpostioncert@trafi

myös tavallisessa arjessa, ei pelkästään erikoistilanteissa.Yksiyrityksille merkittävimpiä ky beruhkia ovat erilaiset kirityshaittaohjel mat, jotka ovat hyvin yleisiä. Hyökkäyk sen kohdetta kiristetään tietojen salaami sella ja salauksen purkamisesta vaaditaan lunnasmaksu.Yleistäon myös käyttäjätunnusten kalastelu eli käyttäjä erehdytetään anta maan käyttäjätunnuksensa ja salasanansa johonkin palveluun. Sen jälkeen tietoja hyödynnetään eri tavoin. Ennen kaikkea niillä pyritään tunkeutumaan yrityksen rahaliikenteeseen.Rikollisetyrittävät jatkuvasti etsiä yri tysten ohjelmistoista haavoittuvuuksia, jotka avaisivat heille reitin yrityksen si sään. Tämä toiminta on globaalia, useim miten täysin automatisoitua ja myös sattu manvaraista. Sattumanvaraisuus tarkoit taa, että rikolliset rikollisille ei ole merki tystä sillä, mikä organisaatio on kyseessä. Tunkeutumista yritetään alasta ja toimin nasta välittämättä. Välttämättä rikolliset eivät myöskään etukäteen tiedä, millais ta hyötyä heille kyseisestä kohteesta voisi olla. Jos tunkeutuminen onnistuu, tutki taan nopeasti, millaisesta organisaatiosta on kyse ja ennen kaikkea miten tunkeutu mista olisi mahdollista hyödyntää.

Kyberturvallisuus

voidaan mää ritellä usealla eri tavalla. Tässä yhteydessä sillä tarkoitettiin yrityksen digitaalisen ympä ristön turvallisuutta. Johtava asiantuntija Markku Rajamäki EK:sta totesi webinaa rissa, että kyberturvallisuus on kestävän digitalisaation elinehto ja mahdollistaja. Niinpä se on koko ajan otettava huomioon digitalisuutta rakennettaessa, aivan alusta lähtien.Jotta digitaalinen ympäristö olisi suo jattu, käyttäjien on tunnettava oikeat toi mintatavat ja myös fyysisen ympäristön on oltava suojattu. Johdon rooli on kes keinen, sillä johdon pitää luoda puitteet, asettaa vaatimukset sekä tukea ja varmis taa. Siksi sekä yrityksen johdon että hal lituksen on tunnettava ainakin kybertur vallisuudenYksikönpäällikköperusteet.Miikka Salonen lii kenne- ja viestintävirasto Trafin Kybertur vallisuuskeskuksesta ohjeisti, mitä kan nattaisi nyt tehdä kyberturvallisuutensa eteen. Hänen mukaansa ohjeet pätevät

14 LEIPURI 4 / 2022 v KYBERTURVALLISUUS v

EK järjesti

LEIPURI 4 / 2022 15 LAADUKKAAT UUNIT JA HUOLLOT www.leipomokoneet.com

Työehtosopimukset Leipuriliitto lähettää jäsenilleen kaikki alaa koskevat työehtosopimukset eli Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen, Elintarviketeollisuuden toimihenki löitä koskevan työehtosopimuksen sekä Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen

Suomen Leipuriliitto ry toimii suomalaisten leipomoiden ja konditorioiden yhdyssiteenä ja etujen valvojana. Edistämme jäsenyritystemme ammatillisia etuja ja leipomoalan yleisiä toimintaedellytyksiä, suomalaista leipäkulttuuria, leipomoalan arvostusta sekä yhteistoimintaa alalla. Valvomme jäsenten etuja myös työsuhteissa. Julkaisemme maamme ainoaa leipomo- ja konditoria-alan ammattilehteä, Leipuria.

Elintarvikelainsäädäntöneuvontaa Leipuriliitto ja Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijat ovat jäsenkunnan käytettävissä myös näissä kysymyksissä

Mitä tarjoamme jäsenyrityksillemme?

Tietoa jäsenyydestä myös osoitteessa www.leipuriliitto.fi

Suomen Yrittäjien palveluita Leipuriliitto on Yrittäjien toimialajärjestöjäsen, jonka ansiosta monet Yrittäjien tapahtumat ovat Leipuriliiton jäsenistön ulottuvilla. Jäsenistöllemme on tarjolla myös Yrittäjien laaja palvelupaketti ( (maksullinen 95 €), joka sisältää Yrittäjien valtakunnallisia jäsenpalveluita Leipuri-lehti, 8 numeroa vuodessa jäsenetuna jäsenten omistamiin toimipaikkoihin lisätilaukset jäsenetuhintaan

Leiko-palvelu (ks. viereinen sivu) tuotteiden ravintosisältölaskentaa ja pakkausmerkintöjä maksullinen, mutta edullinen palvelu

Jäsentiedotteet (sähköpostitse) mm. työ- ja elinkeinolainsäädännön muutoksista, palkankorotuksista ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista sekä muista ajankohtaisista toimialaan ja yrityksiin liittyvistä asioista

Ellet jo ole Suomen Leipuriliiton jäsen, liity nyt!

Jäsenasioita hoitaa Kati Sinda puh.050 330 5661 tai sähköposti kati.sinda@leipuriliitto.fi

Tervetuloamukaanjäseneksi!

Työsuhdeneuvontaa erilaisissa työsuhdekysymyksissä puhelinneuvontaa Suomen Leipuriliitosta tai yhteistoimintasopimuksen nojalla Elintarviketeollisuusliiton juristeilta

Paikallisyhdistystoimintaa 13 paikallisyhdistystä eri puolilla maata paikallisyhdistykset järjestävät mm. koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja, leipätapahtumia jne.

16 LEIPURI 4 / 2022

Alaan ja ammattiin liittyvää toimintaa koulutus ja kurssit opintoja messumatkat (mm. IBA ja Südback-messut) kilpailutoiminta (mm. leipomoalan SM-kilpailut) ammatillinen näyttely vuosikokoustapahtuman yhteydessä vuosittain, yli 40 näytteilleasettajaa

Muita etuja alennuksia lämmitys- ja polttoaineista (St1 Oy) sekä työjalkineista (Sievin Jalkine Oy)

Leiko-palvelu on maksullinen, mutta edullinen. Pal velun liittymishinta määräytyy leipomon tai konditorian liikevaihdon perusteella ja se on 300 tai 600 euroa. Sen jäl keen peritään kuukausittainen käyttömaksu 20-40 euroa. Hinnat löytyvät nettisivulta www.leiko.fi. Siellä on palvelun käyttöohje ja sieltä kirjaudutaan palveluun. Rekisteröitymi nen ohjautuu myös Leipuriliittoon.

Koska Leipuriliitto tarjoaa Leikoa jäsenpalvelunaan, siinä mukanaolo edellyttää Leipuriliiton jäsenyyttä. Raaka-ai netoimittajat ovat mukana palvelussa tärkeinä yhteistyö kumppaneina, joita ilman palvelu ei olisi mahdollinen. Toimiva, leipomoyritysten toimintaa hyödyttävä palvelu rakennettiin yhdessä Canter Oy:n ja Taito United Oy:n kanssa. Viisi vuotta sitten avattua Leiko-palvelua käyttää tällä hetkellä 74 leipomo- ja konditoriayritystä.

- Näin muutokset tulevat huomioiduiksi paljon varmemmin kuin että ne pitäisi aina huomata leipo mossa kaiken muun kiireen keskellä, hän toteaa.

Suuri kiitos Leikon olemassaolosta kuuluukin raaka-ai netoimittajille: ilman heidän mukanaoloaan palvelu ei olisi mahdollinen. Tämä yhteistyö on laajaa ja toimivaa. Myös raaka-ainetoimittajat haluavat pitää huolta siitä, että pienet ja keskisuuret leipomo- ja konditoriayritykset pystyvät vas taamaan EU:n elintarviketietoasetuksen tuomiin haastei siin ja vaatimuksiin.

Ämmän puolitoistapalveluaSuomussalmellaÄmmäntyytyväisetLeivässäkäyttäjätLeipäOy:ssäLeiko-onkäytettynoinvuotta.

Yrittäjä Sirpa Jäske kertoo, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä Leikon apuun pakkausselosteiden laadin nassa. Palvelu on havaittu käteväksi, luotettavaksi ja varmaksi. Palvelun käytön Sirpa Jäske kertoo opetel leensa yhdessä veljenpoikansa Vili Rinteen kanssa ja käyttöönotto sujui hänen mukaansa vaikeuksitta. Nykyisin Rinne toimii palvelun pääasiallisena käyttäjä nä, ja Jäske kertoo toimivansa enemmänkin tyytyväi senä sivustakatsojana.

Käyttäjiltä on saatu Leikosta myönteisiä kommentteja mm. nopeudesta sekä helposta mahdollisuudesta kertoa tuotteen ravintoarvot ja allergeenit. Etuna pidetään myös järjestelmän edullista hintaa. Järjestelmän kanssa pääsee sinuiksi pienen opettelun jälkeen. Omalta paikallisyhdistyk seltä voi kysyä mahdollisuutta järjestää yhteinen käyttö koulutus muiden leipomoyrittäjien kanssa ja jakaa sen kustannukset.

palvelussa voidaan luoda rinnakkaiskäyttäjiä omalle Leiko-tilille. Sen ansiosta Leipu riliiton jäsenyrityksenä olevan yrityksen useampi toimipiste voi hyödyntää samaa Leiko-tiliä. Rinnakkaiskäyttäjiä on kahdenlaisia: lukuoikeudellisia tai muokkausoikeudellisia.

Raaka-ainetoimittajia Leikossa on 13 ja ne ovat Finn bakels Oy, Mauste-Sallinen Oy, Condite Oy, RTC Gran holm’s Oy Ab, Helsingin Mylly Oy, Leipurin Oyj, Kinnu sen Mylly Oy, Ravintoraisio Oy, Valio Oy, Suomen Hiiva Oy, Bonne Juomat Oy, Fazer Mylly/Fazer Finland sekä Oy Roberts Ab. Mitä useampi leipomo/konditoriayritys palvelua käyttää, sitä suurempi intressi myös raaka-aine toimittajilla on olla siinä aktiivisesti mukana.

Yksi Leipuriliiton jäsenyrityksilleen tarjoamista eduista on Leiko-palvelu. Se on ratkaisu, joka tuottaa leipomoiden omien reseptien perusteella pakkausmerkintöihin tarvittavat tiedot, kuten ainesosaluettelot, ravintoarvot ja allergeenit. Leiko myös säilyttää tuotteiden raaka-ainetiedot ja määrät.

LEIPURI 4 / 2022 17

Ämmän Leivässä ollaan tyytyväisiä siihen, että Leikos sa ovat mukana kaikki tärkeimmät raaka-ainetoimit tajat. Siellä on kattavasti kaikki. Lisäksi Sirpa Jäsken mukaan on erinomaista, että raaka-ainetoimittajat päivittävät palveluun raaka-aineiden muutokset.

Leikossa raaka-ainetoimittajat tarjoavat omien raaka-ai neidensa tiedot keskitetysti leipomo- ja konditoriayritysten käyttöön. Lisäksi järjestelmä käyttää Finelin tietoja sekä leipomoiden ja konditorioiden itse järjestelmään syöttämiä raaka-aineita. Kaikkia edellä mainittuja käyttäen Leiko-jär jestelmä muodostaa ehdotuksen pakkausmerkinnöistä: laskee ravintoarvot, muodostaa ainesosaluettelon, kerää allergeenitiedot, laskee vilja-raaka-aineiden osuudet ja määräävien ainesosien määrät.

- Pakkausselosteet saa Leikon avulla tehtyä nopeasti ja helposti, muutoin siihen menisi paljon enemmän aikaa ja vaivaa. Se on kyllä erinomainen asia tämän kokoiselle leipomolle, jossa meillä on paljon muutakin tehtävää. En edes tiedä miten muutoin saisimme teh tyä selosteet yhtä kätevästi, Sirpa Jäske miettii. Hänen mukaansa Leikossa luotu seloste on helppo lähettää myös asiakkaalle, sillä siinä on kaikki tarvittava.

Leipuriliiton jäsenenä voit ottaa käyttöön Leiko-palvelun

Leiko-palvelua myös parannetaan ja täydennetään jatkuvasti. Palveluun on lisätty esimerkiksi ominaisuus, jonka ansiosta leipomokäyttäjät pystyvät lisäämään pak kausselosteelle kuvan tai kuvia. Tarvittaessa kuvallisen pdf-pakkausselosteen saa helposti tulostettua Leiko-palve lusta myymälään, jaettua jälleenmyyjille tai laitettua vaikka myymälänäytölle.Viimeisimpänäuudistuksena

Suomalaiset viljelijät tuottavat elin tarviketeollisuudelle raaka-ainetta, joka on heidän yritystoimensa kannalta kan nattavaa. Kustannuskriisi ja epävarmuus kasvukauden 2023 lannoitteiden saata vuudesta voivat vaikuttaa jo tästä kasvu kaudesta alkaen tuotettavien viljojen laji valintaan ja satotasoihin. Yhteinen intressi kotimaan laadukkaan ja arvostetun ruu antuotannon takaamiseksi tuo nyt tuotta jat ja elintarviketeollisuuden lähemmäksi toisiaan. Tuottajat ja teollisuus tarvitsevat toinen toisiaan elintarviketeollisuuden maineikkaiden huipputuotteiden valmis tamiseen. Tiivistämällä yhteistyötä pääs tään kaikkia elinkeinonharjoittajia miel lyttävään tulokseen.

lisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilastojen mukaan vuoden vaih teessa vehnävarastot olivat 115 miljoonaa kiloa. Tämä sisältää sekä elintarvike- että rehuvehnän. Maatilojen sekä Huoltovar muuskeskuksen varmuusvarastot eivät ole mukana näissä tilastoissa. Huoltovar muuskeskuksen leipäviljavarastot kattavat kuuden kuukauden tarpeen.

Ukraina tuottaa viljamarkkinoille myyntiin 12 % maailmalla liikkuvasta vehnästä. Ukrainan vilja-aitan kriittinen tilanne on ollut omiaan nostamaan glo baalia hintatasoa niin viljaraaka-aineis sa kuin muissa teollisuuden tuotteissa. Tämä yhdistettynä kotimaan erittäin tiukkaan viljataseeseen on nostanut ko timaan viljan hintoja melkein kaikilla viljoilla 100 % viime vuoteen verrattu na. Myös syksyn uuden sadon julkiset ostonoteeraukset ovat vahvistuneet po liittisen kriisin jatkuessa ja kasvukau den edetessä viileänä. Ukrainan infran järjestelmällinen tuhoaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä maataloustuotteiden liikkumiseen rajojen yli. Peltoja on mii noitettu ja maatalouskalusto kärsinyt so danUkrainanedetessä.maatalousministeriö arvioi, että koko maan kylvöala voi jäädä 30 % pienemmäksi tänä keväänä kuin aikai sempina vuosina. Konfliktialueilla ala voi pienentyä jopa 70 %. International Grains Council arvioi tulevalla markkinakaudella Ukrainan vehnäntuotannon jäävän 41 % pienemmäksi kuin kaudella 2021/22.

den kysyntään pystytään vastaamaan. On kuitenkin huomioitava, että myös rehuvil jan kysyntä on tällä hetkellä kovaa.

Vuoden

TEKSTI Hanna Helkkula, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry

2021 satokauden jäljil tä viljavarastot olivat kaikil la pääviljoilla erittäin Luonnonvarakeskuksenpienet.teol

v VILJATILANNE v

ka kotimaisen rukiin suhteen, jos sato jää tänä(kin) vuonna pieneksi.

18 LEIPURI 4 / 2022

Kaura kärsi erityisen paljon viime vuoden kuivuudesta. Sen varastot piene nivät radikaalisti eli 107 miljoonaa kiloa 31.12.2020 tilanteesta ja olivat 31.12.2021 163 miljoonaa kiloa. Elintarvike- ja re hukauraa ei ole eritelty varastotilastoissa. Kotimaan kysyntä on ollut erittäin vah vaa, mikä on näkynyt raakakauran vien nin jäämisessä odotettua pienemmäksi, vaikka globaalia kysyntää on paljon Poh jois-Amerikan katastrofaalisen pienen kaurasadon seurauksena.

Huoli viljan riittävyydestä maailmalla on herätellyt vilja-alalla olevien lisäksi kuluttajia viime kuukausien aikana. Viljasta puhutaan nyt enemmän kuin vuosiin. Mikä on Suomen tilanne globaalisti uhkaavassa tilanteessa?

Syksyllä 2021 oli kuivaa ja näin ollen sääolosuhteiltaan otollista kylvää syysvil joja, kuten syysvehnää ja ruista. Syysveh nän ala olikin ennätyksellisen suuri. Vali tettavasti talvivauriot näyttävät kuitenkin olevan todella suuret ja toukokuussa 2022 on kuultu arvioita 70–80 % talvivaurioista vehnällä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ruis pärjäsi haastavissa olosuhteissa parem min, mutta myös ruiskasvustoja tuhoutui talvella merkittävästi tai kasvustot ovat niin heikkoja, että niiden tilalle on kylvet ty kevätviljoja. Positiivisempia näkymiä on kuultu Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjan maalta, mutta syysviljojen päätuotanto alueet painottuvat Suomessa etelämmäksi.

Vuositasolla elintarviketeollisuus on vuodesta 2015 käyttänyt vehnää 223–245 miljoonaa kiloa. Käyttö on ollut suhteelli sen tasaista pitkin vuotta. Luonnonvara keskus uutisoi maatiloilta siirtyneen vielä vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksel lä viljakaupan ja -teollisuuden käyttöön 43 miljoona kiloa myllyvehnää.

Katse kohti satoa 2022 - riittääkö vilja?

Ruista on vuositasolla käytetty vii meisten viiden vuoden aikana 81–89 mil joonaa kiloa. Rukiin teollisuuden ja kau pan varastot olivat vuoden vaihteessa 75 miljoonaa kiloa. Tiloilta ostettiin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana 11 miljoonaa kiloa ruista näiden varasto jen lisäksi. Käyttö on ollut kvartaaleittain varsin tasaista, joten laskennallisesti ruis riittäisi teollisuuden ja kaupan varastoista elintarviketeollisuuden tarpeisiin seuraa vaan satoon ja jonkin verran tästä pidem mälle. Toisin sanottuna, ruista riittää hy vin vuodeksi 2022 ja vuoden 2023 alkuun, mutta tämän jälkeen tilanne voi olla tiuk

Kasvava trendi kauran elintarvikekäy tössä on nostanut sen käytön vuodesta 2020 alkaen noin 143 miljoonan kilon vuositasolle. Uudet valmistuvat tehtaat kasvattavat käyttöä tulevaisuudessa enti sestään. Kevään saavuttua toivotaan val litsevan viljan hintatason sekä tuotanto panoskustannusten suhteen kannustavan viljelijöitä panostamaan viljan tuotantoon elintarvikkeeksi, jotta kotimaan teollisuu

Tilanne on siis sangen huolestuttava vehnän teollisuuden ja kaupan varasto jen osalta. Tuleva kasvukausi on erittäin tärkeä vehnän riittävyyden takaamiseksi.

Maailman viljamarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin herkässä tilassa ja reagoi vat voimakkaasti päivittäin muuttuviin ti lanteisiin. Tapahtumien kulkua ja vaiku tuksia markkinoihin on hankala ennustaa vallitsevassa poliittisessa tilanteessa.

Lähde: tot-1vuosineljannes-ja-vuosi-2022kuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilasto-kaytto-ja-varastotilastot/viljan-seka-valviljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-oshttps://www.luke.fi/fi/tilastot/

Erittäin joustava...Tarkkaannostelupaino...Suurikapasiteetti...Myöspatukoillejakekseille c b c.de Markkinoiden joustavin tekniikka pienille ja keskisuurille leipomoille. VEMAG Robot 500 on täydellinen työkalu leipomoille, joilla on laaja valikoima erilaisia tuotteita. Laite on kehitetty erityisesti pienille ja keskikokoisille leipomoille ja sen tekniikka mahdollistaa perinteisten leipien, sekä kakkujen, keksien ja gluteenittomien tuotteiden Taikina-annostelijavalmistamisen. on helposti siirrettävissä eri työpisteille. Nopean reseptien ja tuotteiden vaihtoajan ansiosta erilaisia leipomotuotteita voidaan valmistaa yhdellä laitteella. Robot 500:ssa on korkea hygieniataso ja siinä on helposti puhdistettava rakenne. Mannerheimintie 12B • 00100 Helsinki Ota yhteyttä puh. + 358 20 792 8050 tai nemco@nemco.ﬁ

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Leipurilehden lu kijalle Leipätiedotus ry on tuttu toimija. Saatamme tulla vastaan messuilla, Lei puripäivillä, Leipäviikon tapahtumissa tai somessa. Meidät voi löytää puhujina tai kuuntelijoina leipään, viljaan, täysjyvään ja niiden kulutukseen tai terveysvaikutuksiin liittyvistä tapahtumista tai kirjoittajana tai

Leipätiedotus toimii monella tavalla leivän ja leipomotuotteiden arvostuksen ja kulutuksen lisäämiseksi. Tämän esittelyn luettuasi tiedät mitä Leipätiedotuksessa tehdään, kuka tekee ja miksi.

toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen sekä projektikoordinaattori Terhi Virtanen He ovat ravitsemuksen ja viestinnän am mattilaisia.

20 LEIPURI 4 / 2022 v LEIPÄTIEDOTUS v

Monelle

mukanaonLeipätiedotusmonessa

Leipätiedotus on leipomoiden yhteistä viestintää varten perustettu yhdistys, joka on toiminut jo vuodesta 1961 alkaen. Ta voitteemme on saada nostettua leivän ja leipomotuotteiden arvostusta sekä syöjien määrää. Haluamme kuluttajien saavan tie tää kuinka terveellistä ja moneen suuhun sopivaa suomalainen leipä on. Viestim me ei kuitenkaan ole tuulesta temmattua, vaan viestinnän ja tavoitteiden perustana ovatLeipätiedotuksenravitsemussuositukset.toiminta rahoitetaan Leipuriliiton, leipomoiden, Kauppamyl lyjen yhdistyksen, MTK ry:n ja SEL ry:n jäsenmaksuilla, kannatusmaksuilla ja lei pomotuotteiden toimitustilastoinnista kertyneillä maksuilla. Leipätiedotus on toteuttanut myös monia ravitsemukseen ja viljan kulutuksen lisäämiseen liittyviä hankkeita, joiden rahoitus on saatu esi merkiksi maa- ja metsätalousministe riöstä. Tällä hetkellä Leipätiedotuksen toimistolla työskentelee kaksi henkilöä,

Uskottava, asiantunteva ja puolueeton viestijä Leipätiedotuksen uskottavuus perus tuu puolueettomaan tiedotustoimintaan ja tutkimustietoon ja viestinnän perustana ovat ravitsemussuositukset. Leipätiedotus ei vastaa yksittäisten yritysten brändi- ja tuoteviestinnästä ja mainonnasta. Toi mittajat ja tiedonvälittäjät pitävät Leipä tiedotusta luotettavana ja puolueettomana leivän asiantuntijana ja parhaana tietoläh teenä koskien mm. leivän kulutusta, tren dejä ja Leipätiedotusterveellisyyttä.seuraa leivästä ja vilja tuotteista tehtävää tutkimusta sekä tren dejä ja viestii niistä kohderyhmille. Vies tintää suunnataan ennen kaikkea jäsenyri tyksille ja tiedonvälittäjille (kuten opetta jille, terveydenhuollon ammattilaisille ja kansanterveysjärjestöille) sekä median kautta kuluttajille. Leipätiedotus osallis tuu myös jäsentensä tapahtumiin leivän, viljan ja ravitsemuksen asiantuntijana sekä toimittamalla näihin materiaaleja. Sosiaalisen median kanavat, internetsivut ja mediatiedotteet ovat tärkeitä välineitä viestintämme näkyvyydelle. Leipätiedotus toimii Twitterissä, Instagramissa ja Face bookissa. Kannattaa ottaa kanavamme seurantaan.

kommentoijana kyseisiä asioita käsittele vistä lehtijutuista. Mutta keitä me olemme ja mitä tarkkaan ottaen teemme ja miksi? Jos et vielä tunne meitä ja toimintaamme, nyt on korkea aika tutustua.

Leipätiedotuksen henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen (vas.) ja projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Kuva Elina Matikainen

LEIPURI 4 / 2022 21 v LEIPÄTIEDOTUS v

Jo perinteeksi on muodostunut Leipäviikon tilaisuus, jossa tasavallan presidentille ojennetaan herkullinen leipäkori ja kerrotaan leipomoalan kuulumiset. Vuonna 2017 tervehdyksen veivät Sanna-Maria Hongisto, Leipätiedotuksen hallituksen puheenjohtaja, Fazer Leipomot (vas.), Harri Jaakkola, Pirkanmaan Leipomot ry:n edustaja, Leivon Leipomo Oy, Terhi Virtanen Lei pätiedotus, Elina Matikainen Leipuriliitto sekä Kaisa Mensonen Leipätiedotus. Kuva Tasavallan presidentin kanslia.

Yksi esimerkki Leipätiedotuksen vies tinnästä asiantuntijoille on vähemmän suolaa sisältävien leipien listan päivitys. Keräämme leipomoilta tietoa markkinoil la olevista vähemmän suolaa sisältävistä leivistä. Lista on julkaistu nettisivuillam me ja näin jokaisen kuluttajan käytössä. Leipätiedotuksen nettisivujulkaisun lisäk si listasta tiedotetaan medialle sekä asian tuntijoille ja asiantuntijajärjestöille, kuten ravitsemusterapeuteille, Suomen ravitse mustieteen yhdistykselle ja Terveyden ja hyvinvoinninLeipätiedotuksenlaitokselle.onmahdollista vies tiä myös ajankohtaisista viljan ja leivän terveyteen vaikuttavista tutkimuksista ja niiden tuloksista. Yritykset voivat viestiä vain EFSA:n (Euroopan elintarviketurval lisuusvirasto) hyväksymistä terveysväittä mistä, jotka eivät kata kaikkea tietoa vil jatuotteista tehdyistä terveyteen liittyvistä tutkimuksista. Esimerkiksi rukiin terveys vaikutukset eivät EFSA:ssa pääse käsitte lyyn kovin helposti, sillä ruis niin vähän käytetty raaka-aine ja sitä syödään lähin nä Suomessa ja vähäisessä määrin Itä-Eu roopassa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Näin ollen viestintä rukiista ja rukiin ter veellisyydestä tehdyistä tutkimuksista on vaarassa jäädä hyvin vähäiseksi.

Yksi Leipätiedotuksen asiantuntijuu den kulmakivistä on vuonna 2014 aloitet tu leipomotuotteiden toimitustilastointi. Tilaston avulla voidaan arvioida suoma laisten leipomotuotteiden kulutusta sekä markkinan trendejä ja siinä tapahtuvia

Kansainvälisesti Leipätiedotus on myös alalla tunnettu toimija ja luotetta va tiedonlähde. Tästä ovat esimerkkeinä yhteistyö muissa Pohjoismaissa toimivien vastaavien organisaatioiden kanssa sekä jäsenyys Euroopan laajuisessa täysjyvän tutkimusta ja kulutusta edistävässä Health Grain Forumissa (HGF).

Leipätiedotuksen leivän asiantuntijuus näkyy kommentti- tai materiaalipyyntöi nä moneen uutiseen ja artikkeliin. Viime aikoina media on julkaissut paljon Leipä tiedotuksen tiedotteita liittyen mm. leivän kulutukseen, leipätrendeihin sekä kuituja täysjyväpitoisen leivän terveellisyyteen. Etenkin koronan vaikutuksista on oltu kiinnostuneita ja erityisesti sen vaikutuksis ta leipomotuotteiden ostokäyttäytymiseen.

tukselle. Tilastointiyhteistyötä olemme tehneet muiden pohjoismaisten Leipä tiedotusta vastaavien asiantuntijaorgani saatioiden kanssa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näin pystymme vertailemaan ja seuraamaan leipätrendejä eri maissa ja viestimään niistä jäsenistöllemme sekä mediaan. Olemme kirjoittaneet asiantun tijatekstejä ja tuoneet esiin suomalaisten leivän syöntitottumuksia ja kulutusta, nii den muutoksia sekä trendejä mm. työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraporteis

Leipomotuotteiden tilastointia ja tiedonvaihtoa trendeistä

Leipätiedotus järjestää leipään liittyviä tapahtumia. Kuvassa Ruisleipäpäivän tapahtuma Kam pissa vuonna 2019. Kuva Elina Matikainen

muutoksia. Mediaa kiinnostavat erityi sesti leipomotuotteiden kulutuslukuja si sältävät tiedotteet ja tässä ohessa meillä on mahdollisuus viestiä myös monesta muusta leipään liittyvästä asiasta, kuten sen herkullisuudesta ja terveellisyydestä. Leipomotuotteiden toimitustilastoin ti tuottaa siinä mukana oleville yrityk sille tietoa alan trendeistä. Monet asian tuntijatahot käyttävät Leipätiedotuksen keräämää tietoa ja jakavat myös omia tutkimuksiaan ja tilastojaan Leipätiedo

22 LEIPURI 4 / 2022 v LEIPÄTIEDOTUS v

Haluttu yhteistyökumppani

Toinen esimerkki oli yhteistyö Sydän liiton kanssa selvityksessä leivän roolista suomalaisten suolan saannissa. Leipätie dotuksen laskelmien perusteella voitiin todeta, että vaikka leipä on ruokavaliossa suolan lähde, on se myös tärkeä kuidun ja täysjyvän saannille. Leipätiedotuksen las kelmien perusteella normaalisuolaisen ja vähemmän suolaa sisältävien leipien suo larajaa nostettiin ja näin mm. Sydänmerkin suolaraja nousi leivissä korkeammaksi.

sa, eri medioissa sekä takanssa.vienJaammelavuodenpäänKuluttajiensestäleivänkuluttajatutkimuksillavaleipään.mistamm.setjat,ovatjakaleipä,ryhmään:teryhmittelyssäleipomomarkkinoiden(kg)teryhmittäintettavientäiskauppaanmuksia(HealthasiantuntijaorganisaatioissakansainvälisissäkutenHGFGrainForum)jamarkkinatutkiEuroopassatekevässäGIRA:ssa.Tilastoinnissaseurataansekävähitettäsuurkeittiöihintoimileipomotuotteidenmääräätuokuukausitasollavolyymissajasenarvioidaankattavannoin65%volyymista.Tuotuotteetonjaettuneljääntummaruokaleipä,vaalearuoruokaisattuotteetsekäkahvileipäkonditoriatuotteet.Ruokaisiatuotteitaesimerkiksikarjalanpiirakat,pasteilihapiirakat,täytetytleivättaisuolaipiiraat.TavoitteenaontulevaisuudessasaadajulkaistuatietojagluteenittotuotteistajaulottaatilastointikuiTilastoinninlisäksiLeipätiedotuskeräätietoasuomalaistenostokäyttäytymisestä,sensyömisekäleipäänliittyvistäkäsityksistä.näkemyksiäsyömiseen,leijaviljatuotteisiinselvitetäänkahdenväleintoteutettavillatutkimuksiljatiedotovatkäytössäjäsenistöllemme.tietoamyösmuidenmeitävastaaerimaissatoimivienorganisaatioidenNäistätiedoistateemmetiedotteijajaammevertailutietoajäsenillemme.

Leipätiedotus vastaa Pro Ruis ry:n toi minnan koordinoinnista, jota rahoitetaan Pro Ruis yhdistyksen jäsenmaksuilla. Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 tiivistämään rukiin arvoketjun yhteistyötä ja arvostusta pellolta pöytään. Yhdistyk sen tavoitteena on lisätä rukiin arvostusta, suosiota ja kulutusta sekä parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä. Tavoitteisiin pyritään muun muassa kuluttajaviestinnän avulla sekä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin. Pro Rukiin toimin nan ansiosta Suomessa saavutettiin rukiin omavaraisuus vuonna 2015 ja vuodesta 2020 lähtien myös kaikki elintarvikete ollisuudessa käytetty luomuruis on ollut kotimaistaProRukiin toimintaan kuuluvat vuo tuiset pellonpiennarpäivät ruispellon lai dalla sekä Leipätiedotuksen kanssa yhteis työssä toteutettu Ruisleipäpäivä. Pro Ruis järjestää myös Ruismestari -kilpailua, jos

Materiaalia ja teemapäiviä

Leipätiedotus rukiin asialla

Leipätiedotus tarjoaa jäsenilleen: materiaalia, kuten esitteitä, julisteita, pöytäständejä tietoa leivän kulutuksesta, tuonnista, trendeistä tapahtumiinasiantuntijapuheenvuorojaym.jajulkaisuihin

Leipätiedotuksesta voi tilata erilais ta materiaalia leivästä, viljasta ja ravitse muksesta tiedottamiseen. Nettisivuiltam me löytyy tilauslomake, jolla voi tilata mm. julisteita, esitteitä ja pöytäständejä. Nettisivujemme kuvapankin kuvia ja so me-materiaalia voi käyttää maksutta lähde mainiten. Printtimateriaali sopii käytettä väksi terveydenhuollon ammattilaisille neuvontatyöhön ja kouluille opetukseen ja kouluravintoloiden rekvisiitaksi sekä leipomoille ja ruokapalveluille. Materiaa lit löytyvät osoitteesta www.leipatiedotus. fi/materiaalit.html.Leipäviikkoon Leipätiedotuksen pe rinteinen tapahtuma- ja teemaviikko, jota on vietetty jo 60-luvulta alkaen. Nykyisin Leipäviikkoa vietetään syyskuussa viikolla 37. Leipäviikon lisäksi Leipätiedotus tekee vuosittain materiaalia sekä viestintää myös Ruisleipäpäivään 28.2. ja järjestää teemoi hin sopivia tapahtumia. Juuri nyt olemme päivittämässä lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille sopivaa Välipalaopasta sekä suun nittelemassa seuraavan Leipäviikon mate riaaleiksi tulevia julistetta ja pöytäständiä teemalla ’Missä leipä kasvaa?’.

Leipäviikon tapahtumiin ovat kuulu neet 2010-luvulla vierailut tasavallan pre sidentin luona ja olemme käyneet useam mankin kerran luovuttamassa leipäko rin presidentti Sauli Niinistölle. Monena vuonna olemme tavanneet myös maa- ja metsätalousministeriä sekä perhe- ja pe ruspalveluministeriä Leipäviikon mer keissä ja muistaneet heitäkin leipäterveh dyksellä.

Leipätiedotuksen materiaali pohjautuu ravit semussuosituksiin. Pian on tilattavissa myös uusittu Välipalaopas.

Leipätiedotus tekee yhteistyötä monien ravitsemukseen ja syömiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Näitä ryhmiä ovat mm. toimittajat, tutkijat, virkamiehet sekä tiedonvälittäjät, kuten opettajat ja terve ydenhoitajat sekä asiantuntijaorganisaa tiot, kuten THL, Sydänliitto ja MTK. Eli ryhmät, jotka voivat toimintansa kautta tukea Leipätiedotuksen tavoitteiden to teutumista.Esimerkkinä viimeaikaisesta yhteis työstä on vuonna 2021 Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen kanssa toteutettu yh teishanke, johon saatiin rahoitus Elintar

viketeollisuuden tutkimussäätiöltä. Hank keessa selvitettiin suomalaisten täysjyvän saantia THL:n Finravinto-tutkimustulos ten pohjalta. Leipätiedotuksen rooli hank keessa oli auttaa selvittämään leipä- ja vil jatuotteiden täysjyvän määriä sekä viestiä tutkimuksen tuloksista.

sa rukiin viljelijät kisaavat parhaimmasta ruissadosta ja Leipätiedotuksenviljelykäytänteistä.onluontevaa ja omien tavoitteidensa mukaista toteut taa toiminnassaan Pro Rukiin kuluttajil le, medialle ja sidosryhmille suunnattua viestintää, joka pyrki lisäämään tietoa ruisketjun ainutlaatuisuudesta Suomessa, rukiin sekä ruisleivän terveellisyydestä ja herkullisuudesta ja sen kuulumisesta suo malaiseen ruokakulttuuriin.

Tuotekehitys tuottanut tulosta: suolaa vähennetty leivissä määrätietoisesti

ovat yksi merkittävistä suolan lähteistä mo nissa maissa, myös Suomessa. Suomessa noin 28 % suo lan kokonaissaannista tulee vilja- ja leivontatuotteista (FinRavinto 2017). Leivän osuus kokonaissaannista on kuitenkin vain 13,5 %. Edelliseen, vuonna 2012 tehtyyn Finravin to -tutkimukseen verrattuna viljatuotteet eivät enää ole suurin suolan lähde, vaan eniten suolaa saadaan lihatuotteista. Suurin suolanlähde suomalaisten ruokavaliossa ovat lihavalmisteet; leik keleet, makkara, liharuoat jne.

Leipomoteollisuuden tuotekehitys on tehnyt pitkään töitä asian eteen ja suolan määrää on ajan saatossa pystytty vähentä mään. Nykyään leipähyllyltä löytyykin myös maukkaita kotimai sia leipiä, jotka sisältävät vähemmän suolaa.

Leipien suolan määrää vähennetty

LEIPURI 4 / 2022 23 v LEIPÄTIEDOTUS v

netty onnistuneesti pitkällä aikajänteellä 1,2 - 1,5 prosentista 0,9 - 1,1 prosenttiin. Muutos on merkittävä ja se on ollut mahdollista, koska leipomoteollisuus on yhtenäisesti lähtenyt tähän prosessiin mukaan. Hitaan muutoksen myötä kuluttajat ovat tottuneet syö mään vähemmän suolaista leipää. Prosessi on kuitenkin kestänyt kauan, lähes 30 vuotta. Elintarviketeollisuudessa trendejä onkin katsottava pitkällä aikavälillä.

Leipä kuuluu lähes jokaisen suomalaisen ruoka pöytään ja maku on kuluttajalle tärkein leivän va lintakriteeri. Viljan ohella maussa tärkeä tekijä on suola, jonka saanti saattaa kuitenkin olla tervey den kannalta ongelmallista. Leipomoteollisuuden aktiivisen tuotekehityksen ansiosta suolan mää rää leivissä on pystytty onnistuneesti vähentä mään pitkällä aikajänteellä.

Suolalla on leivonnassa useita tehtäviä. Maun ohella se vai kuttaa oleellisesti leivän rakenteeseen; vahvistaa sitkoa, hidastaa hiivan toimintaa ja lisää värin kehittymistä. Näin ollen taikina nousee paremmin, siihen ehtii muodostua enemmän aromia ja leivästä tulee kauniimman värinen. Suolaton taikina on vetelää ja kosteaa ja se nousee nopeasti. Leivän sisuksesta tulee helposti epätasainen ja leivästä mauton. Suolalla on merkitystä myös lei vän säilyvyyden kannalta. Tämä on tärkeää, sillä suomalaiseen ruokakulttuuriin ei kuulu joka-aamuinen piipahdus leipäkaupas sa saadaksemme tuoretta leipää aamiaispöytään, vaan leivän on säilyttävä

Viranomaiset, elintarviketeollisuus ja erilaiset terveyskampan jat ovat ponnistelleet sen eteen, että ihmiset saisivat vähemmän suolaa ruokavaliostaan ja välttyisivät näin sen aiheuttamilta on gelmilta terveydelle. Leivän suolapitoisuutta on Suomessa vähen

Vaikkapidempään.suolaparantaa taikinan käsittelyominaisuuksia, se ei ole teknologisesti olennainen ainesosa leivonnassa. Taitava ko tileipuri pystyy leipomaan leipää, jossa on hyvin vähän suolaa ja hyvät rakenneominaisuudet. Teollisuudessa tilanne on haas tavampi, mutta teknologiaa kehittämällä sekin onnistuu. Suolan vähentämisen teknologiset ongelmat voidaan ratkaista myös kor vaamalla natriumkloridi mineraalisuoloilla. Mineraalisuoloissa osa natriumkloridista on korvattu joko kaliumkloridilla tai ka liumkloridilla ja magnesiumkloridilla, joten ne sisältävät nat riumia noin puolet vähemmän kuin tavallinen suola. Näillä voi kuitenkin olla kriittinen vaikutus makuun. Siksi niitä ei käytetä laajalti.

Voileivästä saatavan suolan määrää voi säännöstellä helposti leivän päällisillä. Leikkeleellä päällystetty voileipä sisältää 0,9 g suolaa, kun taas raejuustolla ja tomaatilla päällystetty 0,45 g.

TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

Viljatuotteet

Runsas suolan saanti tuottaa ongelmia terveydelle. Liiallinen natrium nostaa verenpainetta, sitoo kehoon nestettä ja aiheut taa turvotusta. Se rasittaa sydäntä ja verisuonia ja on haitallis ta aivoterveydelle. Munuaisilla on keskeinen merkitys suola- ja nestetasapainon säätelyssä. Kun suolaa saadaan jatkuvasti liikaa, munuaiset alkavat vähitellen kuormittua. Runsas suolansaanti lisää myös mahasyövän riskiä.

Jos haluat vähentää suolan saantia

miesten suolansaanti on lähes kaksinkertaista suosituksiin näh den ja naistenkin lähes 7 g.

Älä jätä leipää ruokavaliostasi, vaikka haluaisit vähentää suo lan saantia. Suomalaiset saavat nimittäin ruoasta liian vähän kuitua suosituksiin nähden ja leipä ja viljatuotteet ovat parhaita kuidunlähteitä. Täysjyväiset vähemmän suolaa sisältävät leivät ovat oikea valinta, jos toiveissa on saada kaikki terveyshyödyt itselleen. Vähemmän suolaisen leivän makuun tottuu helposti muutamassa viikossa, vaikka aluksi se saattaakin tuntua hieman mauttomalta.Suurimerkitys on myös leivän päällisillä. Voileipiä tehdessä kannattaa valita järkevät täytteet suolan suhteen. Kiinnitä huo miota levitteen suolapitoisuuteen, vähennä leikkeleiden ja juuston käyttöä ja täydennä voileipää runsailla kasviksilla. Viereisen sivun kuva osoittaa, kuinka helppoa suolan vähentäminen on leivän päällisiä varioimalla. Leivästä saa helposti niin herkullisen kuin terveellisenkin.Kuluttajatutkimuksista on nähtävissä, että suolan määrä lei vässä ei tunnu kovasti leivän ostajaa kiinnostavan. Ostopäätök seen vaikuttaa ennemmin leivän hyvä maku, edullinen hinta, leivän tuoreus ja kotimaisuus. Kuluttajalla on kuitenkin hyvä mahdollisuus omilla valinnoillaan tehdä terveyden kannalta pa rempia ratkaisuja niin kaupan hyllyllä kuin kotikeittiössäkin.

Meillä Suomessa ollaan onnellisessa asemassa siinä, että leipä kulttuurimme on maailman rikkain. Leipähyllyt notkuvat kau passa erilaisia tuotteita laidasta laitaan. Sydänmerkillä merkityt leivät sisältävät vähemmän suolaa, mutta myös muita tuotteita on tarjolla. Jos silmään ei meinaa osua vähemmän suolaa sisältäviä leipiä, kannattaa käydä katsomassa Leipätiedotuksen nettisivuilta niistä tehtyä listaa. Kauppiaalle voi vinkata näistä leivistä, jos nii tä ei ole lähikaupasta saatavilla. pa-ravitsemuksessa/vahemman-suolaa-sisaltavat-leivat.htmlhttps://www.leipatiedotus.fi/lei

Suola ja terveys

Suolassakäytetä.eiole luonnostaan jodia, vaan sitä lisätään suolaan. Suomessa tämä on tärkeää, koska meillä jodinsaanti olisi muuten liian niukkaa. Erityisesti vegaanien ruokavaliossa jodin saanti jää helposti liian vähäiseksi. Liian vähäinen jodin saanti lisää riskiä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan ja struumaan. Leipomo teollisuus alkoi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituk sesta käyttää jodioitua suolaa laajasti muutamia vuosia sitten. Lei päpakkauksista selviää, onko tuotteessa käytetty suola jodioitua.

24 LEIPURI 4 / 2022 v LEIPÄTIEDOTUS v

”Voimakassuolainen”- ja ”vähemmän suolaa”-merkintöjen rajoitukset Suomessa

Paistopistetuotteet ja tuonti Paistopisteiden leipomotuotteet ovat yleistyneet runsaasti Suomessa. Nämä esipaistetut tuotteet tulevat osittain ulkomailta ja niiden suolapitoisuus on usein kotimaisia vaihtoehtoja kor keampi. Jos on oikein tarkka, niin alkuperämaan ja tuotteiden suolapitoisuuden löytää pienellä tekstillä tuotteiden vierestä tuo teselosteesta. Tähän ei vaan monikaan kuluttaja kiinnitä huo miota. Tuotteet saattavat maistua kuluttajan suussa maukkailta: korostaahan suola leipomotuotteiden muita makuja. Kaupalla olisi tässä vaikutusmahdollisuus. Jos paistopistetuotteen alkupe rämaan ja suolapitoisuuden saisi nostettua paremmin esille, saat taisi kuluttaja havahtua. Tämä edistäisi kotimaisten leipomotuot teiden myyntiä, koska ne sisältävät vähemmän suolaa ja kuluttaja hyötyisi valittuaan terveellisemmän vaihtoehdon.

Suolalla on monia tehtäviä leivässä parantaa leivän makua ja muita aistinvaraisia ominaisuuksia parantaa käsittelyominaisuuksiataikinanpidentääsäilyvyysaikaa

Leivän pakkausmerkinnät

Ruokavirasto on antanut ohjeita elintarvikepakkausten merkin nöistä, mukaan lukien suolapitoisuuden merkitsemisestä. Tietyt elintarvikkeet, kuten liha, juusto ja leipä, on merkittävä voimakas suolaiseksi, jos suolapitoisuus ylittää annetut rajat. Viljatuotteiden rajat näkyvät alla. Myös ”vähemmän suolaa” tai ”suolaa vähennet ty” -merkintä on mahdollista lisätä pakkaukseen, mikäli tuotteessa on suolaa 25 % vähemmän kuin tavanomaisessa tuotteessa. Lei vän kohdalla tämä tarkoittaa, että suolapitoisuus alittaa 0,83 %. Tämän merkitseminen on vapaaehtoista. Myös elintarvikkeiden luonnollinen natrium otetaan laskuissa huomioon.

Ruokasuola on natriumkloridia (NaCl), josta 40 % on nat riumia. Suolan sisältämä natrium (Na) on elimistöllemme vält tämätöntä. Määrä, jonka välttämättä tarvitsemme, on kuitenkin hyvin pieni. Jo 1,5 grammasta suolaa saamme tarpeellisen mää rän natriumia. Suositusten mukaan suolaa tulisi saada enintään 5 grammaa päivässä. Suomalaiset ylittävät tämän rajan reilusti;

Näkkileipä > 1.4 < 1.1

Voimakas- Vähemmän suolainen, % suolaa, % Leipä > 1,1 < 0,83

Muut viljatuotteet > 1,4 < 1,1

Huomioitavaa on myös se, että erilaiset trendi- tai muotisuolat, kuten ruususuola, Himalajan suola ja sormisuola, ovat lähes täyt tä natriumkloridia. Eli ne eivät ole mainoksista huolimatta sen terveellisempiä suoloja kuin muutkaan. Vain mineraalisuoloissa on selvästi vähemmän natriumia, koska osa natriumkloridista on korvattu kaliumin ja magnesiumin suoloilla. Tämä taas vai kuttaa hieman makuun ja siksi niitä ei elintarviketeollisuudessa juurikaan

Puhdas vesi on myös leipomotuotteiden val mistuksen perusedellytys.

TEKSTI Elina Matikainen

Toimialapäällikkö

käyttää kunnallisten vesihuoltolaitosten toimittamaa talousvettä. Vesihuolto voi olla myös vesiosuuskunnan, oman vesi lähteen tai yksityisen vesihuoltolaitoksen varassa. Piesalan mukaan elintarviketeol lisuus on hyvin integroitunut paikallisten vesihuoltolaitosten kanssa ja asiakkuus näyttää myös toimivalta ETL:n selvitysten perusteella. Kunnalliset vesilaitokset ovat siis tärkeitä Toimivuusyhteistyökumppaneita.jahäiriöttömyysonkin tär keää, sillä elintarvikeyrityksen kannalta vesihuoltolaitos on keskeinen tavarantoi mittaja. Vesi on myös osa elintarviketur vallisuutta. Häiriöt veden toimittamisessa vaikuttavat useimmiten yrityksen toimin taan välittömästi, eikä vaihtoehtoista toi mittajaa useinkaan ole.

Se, miten vesihuoltoasiat saadaan mah dollisimman hyvin toimimaan ja häiriöt ja niiden vaikutukset minimoitua, on pit kälti ihmisten välisen yhteistyön varassa. Kun se toimii, saadaan häiriötilanteetkin hoidettua paremmin. Alkuun pääsemi seksi voi käyttää seuraavaa julkaisua: Elin tarviketeollisuus vesihuoltolaitoksen asi akkaana, Opas yhteistyön järjestämiseen. Vesilaitoksen edustajan voi myös kutsua tutustumaan yrityksen Elintarvikeyrityksillätoimintaan.onyleensä ve siliittymäsopimus sekä jätevesisopimus, mutta sen lisäksi olisi hyvä olla talousve den toimitussopimus. ETL sekä Suomen vesilaitosyhdistys ovat vuonna 2017 laati neet oppaan, johon on koottu periaatteet elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuol tolaitoksen välisen talousvesisopimuksen solmimiseksi. Se sisältää myös valmiin pohjan toimitussopimusta varten. Opas on julkinen eli vapaasti käytettävissä ja sen nimi on Opas elintarviketeollisuusyrityk sen ja vesihuoltolaitoksen välisen talousve sisopimuksen laatimiseen. Sopimusmalli löytyy mm. ETL:n kotisivuilta ja sieltä voi kysyä myös neuvoja sopimuksen laatimi sessa.Tavoitteena on sopijapuolten välinen sopimus, joka sisältää tärkeimmät tek

mitkä ovat sen talousveteen liittyvät mah dollisetVesihuoltolakiaerityistarpeet.(119/2001) sovelletaan asutuksen vesihuoltoon ja asutukseen ve sihuollon kannalta rinnastuvan elinkeinoja vapaa-ajan toiminnan vesihuoltoon. Muunlainen elinkeino- tai vapaa-ajantoi minta ei kuulu lain soveltamisalaan. Tä män vuoksi suuri osa elintarvikealan yri tyksistä jää vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle, joten erityisesti näille yrityk sille sopimuksen tekeminen olisi tärkeää.

Elintarviketieteiden Seuran huhtikuun alkupuolella järjestämässä webinaarissa talousveden laadusta, käsittelystä ja turvallisuudesta todettiin, että puhdas vesi on elintarvikkeiden valmistuksen perusedellytys. Vaikka leipomoala ei ole kaikkein vesiintensiivisimpien elintarviketeollisuuden toimialojen joukossa, on puhdas vesi elintärkeä asia myös leipomoille.

Leipomoissa on hyvä tiedostaa, et tä tuotteeseen käytettävän talousveden osalta ei tarvitse maksaa jätevesimaksua. Toimijan tulee pystyä esimerkiksi vesi mittarin avulla osoittamaan talousveden käyttökohde ja vaatia itse jätevesimaksun alennusta tältä osin.

LEIPURI 4 / 2022 25 v VESI v

niset, taloudelliset ja oikeudelliset näkö kohdat. Vesihuoltolaitoksen ja elintarvi keteollisuuslaitoksen tulisi selvästi sopia muun muassa yhteistoiminnasta, vesi huoltomaksuista, riskien hallinnasta, ve sihuoltopalveluiden keskeyttämisestä sekä virheestä ja vahingonkorvauksesta. Lisäk si tavoitteena on edistää yhteistyötä elin tarviketeollisuusyritysten ja vesihuoltolai tosten välillä sekä lisätä keskinäistä tietoi suutta osapuolten toiminnan käytännön toiminnasta ja Sopimuksessaerityispiireistä.tulisiottaa huomioon myös asiakassuhteen erityispiirteet. Koska vesihuoltolaitoksilla on yleensä tuhansia asiakkaita, ne eivät voi tietää yksittäisen asiakkaan erityisominaisuuksia, ellei niitä kerrota. Sopimuksessa voikin kertoa vesi huoltolaitokselle esimerkiksi sen, millais ta toimintaa elintarvikeyritys harjoittaa ja

Yrityksen kannattaa tehdä talousvedestä sopimus

Elisa Piesa la elintarviketeollisuusETL:stäElintarviketeollisuusliittokertoi,ettäpääosinSuomessa

Sirpa Pietikäinen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eueuroparlamentaarikko

ilmiönä on kiihtyvä, systeeminen, vai keasti ennustettava ja siksi riskialtis. Hiukan parem mat teot väärällä konseptilla eivät auta, vaan kyse on sellaisista ratkaisuista, jotka vastaavat koko kestävyys haasteeseen. Sama koskee koko ruokajärjestelmäämme. Ky se on paradigman muutoksesta.

Ilmastoasiaa

Meillä on noin kymmenen vuotta aikaa tehdä ratkai sut, joilla saavutamme hiilineutraaliuden globaalisti sekä Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Mitä myöhemmäksi ratkaisut jäävät, sitä kalliimpia ja radikaalimpia ne tulevat olemaan. Mahdollisimman nopea kiertotalouteen siirtymi nen on myös taloutemme etu.

26 LEIPURI 4 / 2022

KOLUMNI

Hyviä keinoja ovat muun muassa kiertotalouden edistä minen, kestävä rahoitus ja uusiutuvaan energiaan siirtymi nen. On myös ehdottoman tärkeää, että ilmastolle haitalli sista tuista luovutaan ja fossiilisen energian käyttö lopete taanOnviivyttelemättä.hämmästyttävää, että pahenevasta ilmastohätätilasta pitää varoitella vuosi toisensa jälkeen ilman riittävää vaiku tusta. Aikaa meillä on ollut kymmeniä vuosia ratkaisujen tekemiseen.Poliittinen johtajuus on EU:n vastuulla. Me tiedämme ongelman, meillä on teknologia ja jopa resurssit sen rat kaisuun. Tämän pitää tarkoittaa paljon korkeampaa kun nianhimoa ilmastopolitiikassa. Meidän täytyy vähintään kaksinkertaistaa ponnistelumme, jos aiomme vastata ilmas tonmuutoksen haasteeseen. Tämä on koko eloonjäämisen kannalta tärkeää.

Lämpenevä ilmasto lisää sademääriä ja erityisesti talvien sademäärät kasvavat. Kuten jo olemme viime vuosina näh neet, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät, on enemmän myrskyjä ja rankkasateita, toisaalta pitkiä kuivia ajanjaksoja helteiden osuessa kohdalle. Kaikki tämä vaikuttaa ruoantuotantoon ja ruokaturvaan.Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös ruoan hin taan, laatuun ja saatavuuteen.

Ilmastonmuutos

Euroopan parlamentti äänestää kesäkuussa Fit for 55 -ilmastopaketin aloitteista, joiden tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Tarvitsemme tuplasti sovittua enemmän päästövähen nyksiä vuoteen 2030 mennessä. Siksi on tärkeää, että EU, Yhdysvallat, Kiina ja Intia – yhdessä ja erikseen – nostavat merkittävästi kunnianhimon tasoa nyt sovitusta.

Kansainvälisten tavoitteiden täytyy olla tiedepohjaisia ja

riittävän kunnianhimoisia. Nykyisellä menolla ilman tiu kempia sitoumuksia olemme menossa kohti 2,7 asteen läm penemistä.Jokaisen valtion on nyt tehtävä kaikkensa. Meillä ei ole aikaa jäädä miettimään.

Maatilayritykset joutuvat Luken tutki joiden mukaan toimimaan tänä vuonna erittäin epävarmoilla markkinoilla. Tänä vuonna maatilayritysten keskimääräinen kannattavuus jää katovuoden 2021 tasolle. Kustannuspaine jatkuu myös vuonna 2023, mikä heikentää kannattavan tuotannon edellytyksiä entisestään.

nosten hintoja. Elintarviketeollisuusyritys ten keskinäisten hintojen, kuten jauhojen myynti myllyltä leipomoon, nousu johtuu kaikkien edellä mainittujen panoshintojen noususta.Elintarviketeollisuus reagoi jo viime vuonna alkutuotannon akuuttiin kustan nuskriisin maksamalla alkutuotannolta ostamistaan tuotantopanoksista aiempaa korkeampia hintoja. Sama on jatkunut tä nä Talouskatsauksenvuonna. mukaan elintarvike teollisuuden panoshinnat ovat nousseet nopeasti, ja myös elintarviketeollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät läheskään yhtä nopealla tahdilla.

ennakoi ruuan hinnan nou sevan kuluvana vuonna jopa 10 prosenttia suhteessa viime vuo den keskimääräiseen hintatasoon. Samalla ruuan hinnan nousu ylittää yleisen inflaatiovauhdin, ja sen myötä ruokameno jen osuus koko kulutuksesta kasvaa. Viime vuonna ruokamenojen osuus kulutuksesta oli 12,5 Pitkäänprosenttia.ruuankuluttajahintojen nousu oli hyvin maltillista, aina vuoteen 2020 as ti. Vuonna 2021 hinnat lähtivät kuitenkin voimakkaaseen nousuun, joka on jatkunut tänä vuonna ja jonka ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna.

Elintarviketeollisuusliitto ETL kertoi 24.5.2022 julkaisemassaan talouskatsauk sessa, että sekä kotimaisten että ulkomailta tuotujen elintarviketeollisuuden tuotanto panosten kustannusten vuonna 2021 alka nut hinnannousu on jatkunut ja vain kiih tynyt tänä Suurimmatvuonna.kustannuspaineet elintarvi keteollisuuteen tulevat maataloustuotteista. Energiaan ja logistiikkaan liittyvät kustan nuspaineet nostavat edelleen kaikkien pa

LEIPURI 4 / 2022 27 v RUUAN HINTA v

Viljan ja öljykasvien hinnat ovat nous seet maailmanmarkkinoilla ja Suomessa huippulukemiin Venäjän hyökättyä Ukrai naan. Lisäksi vuoden 2021 heikon sadon jäljiltä on jouduttu turvautumaan aikai sempia vuosia huomattavasti enemmän va rastojen käyttöön. Tuotanto alitti kotimaan kysynnän yhtä paljon viimeksi ennen vuo situhannen vaihdetta. Suomessa on lähes

− Lähes kaikkien viljalajien tuotan to-omavaraisuus jäi Suomessa markkina kaudella 2021/22 sadan prosentin lähelle tai peräti hieman sen alle, joten varastot ovat nyt poikkeuksellisen pieniä. Vuoden 2022 viljasadolla on erittäin suuri merki tys Suomen viljahuollolle ja -markkinoille, kertoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.

Ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet kautta Euroopan, esimerkiksi Virossa rake tin lailla. Elintarvikkeiden hinnat lähtivät nopeaan ja jyrkkään nousuun EU-maissa jo viime vuoden puolella. Suomessakin hintataso on nousussa, mutta viiveellä.

Ruuan hinnannousua hidastaa tai no peuttaa se, miten elintarviketeollisuuden asiakkaat, kuten päivittäistavarakauppa tai julkinen sektori käyvät neuvotteluja elin tarvikeyritysten kanssa. Suomessa sopi muksista neuvotellaan perinteisesti päivit täistavarakaupassa 1–3 kertaa ja julkisella sektorilla korkeintaan kerran vuodessa. Neuvotteluissa tuotteiden hinnat lyödään lukkoon 6–18 kuukauden päähän. Monissa muissa maissa neuvotellaan huomattavas ti dynaamisemmin ja hinnoista sovitaan tiheämmällä syklillä. Tällä hetkellä vallit sevissa, nopean ja rajun kustannuskriisin oloissa jäykät sopimukset aiheuttavat tul pan sille, että kustannustaso ei välity oikeal la tavalla hintoihin. Talousteorian mukaan kyse on resurssien tehottomasta jakautu misesta eri kohteisiin. Se on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä haitallista Suomen kansantaloudelle. Esimerkiksi investoinnit kohdistuvat tilanteen vuoksi vääriin koh teisiin.Tänä keväänä päivittäistavarakauppa ja foodservice-tukkukauppa ovat avanneet neuvottelunsa elintarvikeyritysten kanssa poikkeuksellisesti kesken sopimuskauden. Pitkien hinnoittelujaksojen vuoksi kustan nusten nousu näkyy kuluttajahinnoissa vasta kesäkuussa ja useimmissa tuotteissa vasta ensi syksynä.

− Hinnannousu vaikuttaa myös kulut tajien ostokäyttäytymiseen ja ohjaa osta maan tuoteryhmän halvimpia tuotteita tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja, kertoo erikoistutkija Hanna Karikallio Lukes ta. Esimerkiksi voimakkaimmin kallistu neiden tuotteiden, kuten kahvin ja kalan myynti on jo vähentynyt

TEKSTI Elina Matikainen

Ruuan hintaan nousupaineitapoikkeuksellisenkohdistuukorkeita

aina saatu viljasato, joka on riittänyt oman maan tarpeisiin ja ylikin. Vuosi 2021 oli kuitenkin poikkeus.

Tuotantokustannusten nousu koskee myös lihan ja maidon tuotantoa. Loppu vuodesta kallistuvat lihatuotteet ja tuotan toa koetteleva kustannuskriisi saattavat vä hentää sekä lihan kulutusta että tuotantoa. Maidon osalta tuotannosta luopuminen on jo ollut voimakasta: viime vuonna maidon tuottajia oli lähes kahdeksan prosenttia vä hemmän kuin edellisvuonna. Maitoa tuotti vuoden 2021 lopussa enää alle 5 000 tilaa.

Jotta ruokaketju pystyisi säilyttämään elinvoimaisuutensa myös poikkeuksellisi na aikoina, sopimusrakenteisiin tarvittai siin joustoa selvästi nykyistä enemmän.

Koko maailmassakaan viljavarastot ei vät ole parhaat mahdolliset ja etenkin viljan viejämaiden viljavarastojen osalta tilanne näyttää huolestuttavalta. Niissä varastot ovat Jansikin mukaan hyvin niukat.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 24.5.2022 julkistama maa- ja elintarviketalouden suhdanne katsaus kertoo, että ruuan hin taan kohdistuu kuluvana vuonna poikkeuksellista nousupainetta, sillä ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energi an ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi.

Sopimusrakenteisiin toivotaan joustoa

Luke

tehdas on todellinen maa ilmanuutuus, sillä se on en simmäinen, jossa ksylitolia valmistetaan kauran kuorista. Niitä taas kertyy valtavia määriä vieressä pyörivästä kauramyllystä kauran huimasti kasvaneen suosion vuoksi. Tehdas edus taakin kiertotaloutta parhaimmillaan ja on herättänyt runsaasti positiivista huo miota niin meillä kuin muuallakin. Kaupallisen tuotannon avajaiset pidet tiin uudessa ksylitolitehtaassa 28. huhti kuuta. Avajaispäivän mediatilaisuudessa Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Ar rajoki totesi, että nyt ei ’akanaakaan mene hukkaan’. Kauran ja kauramyllyn monet

- Olemme kuitenkin ainoa, joka valmis taa ksylitolia kauran kuorista, hän toteaa.

raaka-aine.Jyhkeäksylitolitehdas

Fazerin Foodtech-yksikön johtaja James Dedmanin mukaan Fazerin kau ramylly on Euroopan suurimpia, mutta maailmalta löytyy vielä suurempiakin.

Fazerin uusi ksylitolitehdas Lah dessa on erinomainen esimerk ki modernista kiertotalouden innovaatiosta. Siinä hyödynne tään kauramyllystä sivuvirtana tulevaa kuorijätettä. Ksylitoliksi jalostettuna tämä sivuvirta saa huomattavan lisäarvon, eikä enää mene vain polttoaineeksi tai rehuksi.

28 LEIPURI 4 / 2022 v KSYLITOLITEHDAS v

Kauran eteen jatkuvasti tehty työ on kantanut hedelmää.

Fazerin Lifestlye Foodsin liiketoimin ta-alueeseen kuuluvan Foodtech-yksikön tavoitteena on investoida ruokatekno logiaan ja ruokainnovaatioihin, joiden avulla kehitetään tulevaisuuden vastuul

sijaitsee Fazerin alueella Lahdessa, aivan kauramyllyn kupeessa. Kauramylly ei näy tässä kuvassa.

Fazer alkoi tehdä ksylitolia kauran kuorista

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

mahdollisuudet tiedettiin hänen mukaan sa jo vuonna 2011, kun Fazer päätti inves toida kauramyllyyn. Osa mahdollisuuk sista on selvinnyt myöhemmin. Vuoden 2011 jälkeen myllyä on laajennettu jo kah desti. Yhtiöllä on myös toinen kauramylly, joka on Linköpingissä Ruotsissa.

- Fazer on innovatiivisten kauraratkai sujen edelläkävijä ja yksi johtavista kau ratoimijoista Euroopassa, Arrajoki toteaa. Hänen mukaansa yhtiössä on huippu osaamista ja tekniikkaa kauran jalostami sessa erilaisiksi tuotteiksi, kuten esimer kiksi kaurajuomaksi tai kauraleiviksi. Nyt ollaan kaura tuomassa myös makeisten raaka-aineeksi: uusi kaurasuklaa on juuri tullut markkinoille. Erilaisia kauratuot teita on Fazerilla markkinoilla jo parisen sataa, ja myös teollisuuspuolella erilaisia kauravariaatioita lukuisia.

Uusi

Tehtaanjohtaja Vili Ravanko esittelee valmista ksylitolia. Taustalla on ksyloosilinko, jolla otetaan talteen kaurankuorista irrotettu ksyloosi eli ksylitolin

Ksyloosia takana, tavallista ksylitolia vasem malla ja granuloitua ksylitolia oikealla.

Prosessin alkupää eli kaurankuorien hydrolyysi on jo suojattu patentilla Suo messa ja kansainvälinen patentti on pro sessissa. Anna Nicolin mukaan prosessin kopioiminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä niin paljon erikoisosaamista on mu kana. Mutta jos joku siinä kuitenkin on nistuisi, on suojana patentti.

lisiaSuomalaiselleruokaratkaisuja.ksylitolille Dedman en nakoi kasvavaa kansainvälistä kysyntää ja uusia käyttömahdollisuuksia muun muas sa elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeol lisuudessa. Ksylitolilla on Euroopan elin tarvikeviraston hyväksymä terveysväite. Monet hammaslääkäriliitot suosittelevat ksylitolin päivittäistä käyttöä kariesriskin alentamiseksi. Suosituimpia ksylitolituot teita ovatkin purukumit ja pastillit.

Kauraraaka-aineen Fazer Mylly ostaa lähiympäristöstään eli päijäthämäläisiltä sopimusviljelijöiltä. Myllyssä kauranjyvät kuoritaan ja kuoret johdetaan paineen avulla vieressä sijaitsevaan ksylitoliteh taaseen. Kuoritut kauranjyvät käytetään myllyssä erilaisten elintarvikkeiden (jau hot, hiutaleet ym.) tai erikoistuotteiden valmistukseen (mm. beetaglukaani, kau raproteiini, kauraöljy).

Ksylitolia kauran kuorista -idean äi diksi voi kutsua Anna Nicolia, joka kertoi huomanneensa vuonna 2017 toimiessaan Fazer Makeisten strategiajohtajana, että kotimaisesta raaka-aineesta valmistettua ksylitolia ei ollut tarjolla. Suomessa kyl lä valmistettiin ksylitolia, mutta sen raa ka-aine (ksyloosi) tuotiin muualta.

Uusi ksylitolitehdas työllistää 36 hen kilöä ja se pyörii 24/7. Tehtaan kapasi teetti on 4000 tonnia vuodessa. Ksylitolin globaali kysyntä on noin 100 000 tonnia vuodessa, joten markkinoita riittää myös suomalaiselle ksylitolille. Tehtaanjohtaja Vili Ravangon mukaan valmiista ksyli tolista ei pysty erottamaan, onko se tehty kaurankuorista, puusta tai vaikkapa mais sista. Päällepäin tuote näyttää sokerilta, ja se myös maistuu siltä, mutta siinä on vain 60 prosenttia sokerin kaloreista.

Tuotanto pyörii tauotta

- Koska kukaan ole koskaan aikaisem

Toukokuussa 2017 Nicolin silmiin osui eräästä tieteellisestä julkaisusta, että kauran kuorta voisi käyttää ksylitolin valmistuk sessa. Myös myllyssä innostuttiin asiasta ja siitä lähti pyörä pyörimään. Pilottitutki musten jälkeen tehtiin vuoden 2018 lopus sa investointipäätös ksylitolitehtaan raken tamisesta kauramyllyn viereen. Peruskivi muurattiin toukokuussa 2019.

Haastava prosessi

Vili Ravanko on kokenut ksylitolin tekijä. Hän kertoo olleensa tekemisissä sokerikemian kanssa käytännössä koko työikänsä ja tehneensä töitä myös ksyli tolinvalmistuksen kanssa niin kotimaas sa kuin ulkomaillakin. Hänen mukaansa ksylitolin raaka-ainetta ksyloosia on vaih televia määriä lähes kaikessa biomassassa. Suomalaisittain tunnetuin ksyloosi lienee koivusokeri, jonka suomalaiset kehittivät jo 70-luvulla. Ravangon mukaan kauran kuoret ovat hyvä ksyloosin lähde, sillä pi toisuus on niissä Valmistusprosessikorkea.alkaa kuorien hyd rolyysillä, jossa kuoret pilkotaan pienem miksi. Liuottimena toimii vesi, mitään muita luottimia ei käytetä. ’Irronnut’ ksy loosi kiteytetään ja otetaan talteen. Sen jäl keen se liuotetaan uudelleen veteen ja siitä tehdään ksylitolia hydraulisessa yksikös sä korkeassa paineessa. Lopuksi ksylitoli puhdistetaan, kiteytetään ja kuivataan. Ja myydään maailmalle. Jos kysyntää riittää, tehtaan kapasiteetti voidaan kaksinker taistaa. Mitään päätöstä siitä ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa tehty.

LEIPURI 4 / 2022 29 v KSYLITOLITEHDAS v

Ksylitolin valmistusprosessissa syn tyy ksyloosin ja valmiin ksylitolin lisäksi myös joitakin sivujakeita, jotka voidaan myydä muille toimijoille hyötykäyttöön. Prosessissa syntyvä kuorijäte poltetaan puolestaan energiaksi biopolttolaitokses sa, josta saadaan höyryä ja kaukolämpöä koko Fazerin Lahden tontin tarpeisiin. Se tarkoittaa Jarkko Arrajoen mukaan aimo loikkausta vastuullisempaan suuntaan myös tontilla toimivan leipomon ja ha pankorpputehtaan tuotannossa.

Kaurankuoriksylitoli-idean äiti Anna Nico lilla purkissa kauranjyviä ja johtaja James Dedmanilla niiden kuorista tehtyä ksylitolia. Kumpikin tuntee suurta tyytyväisyyttä siitä, että prosessi toimii ja myllyn sivuvirrasta saadaan valmistettua syötävää tuotetta.

min tehnyt vastaavaa tehdasta, oli proses sin rakentamisessa ja käynnistämisessä omat haasteensa. Ne on tehtaanjohtaja Vili Ravanko kuitenkin joukkoineen an siokkaasti selättänyt, Anna Nicol kehuu.

- Kaikki tehtaan sivuvirrat hyödynne tään ja hävikin määrä on täysin minimis sä, Jarkko Arrajoki toteaa ja iloitsee myös tehtaan saamasta huomiosta ja erilaisis ta palkinnoista, joita sille on jo ehditty myöntää.-Neovat upea asia, mutta viime kädes sä kaikkein tärkeintä meille kuitenkin on, että prosessi toimii ihan oikeasti.

Ksylitolissa on myös viilentäviä ja kos teuttavia ominaisuuksia, jotka avaavat uusia mielenkiintoisia tuotekehitysmah dollisuuksia esimerkiksi kosmetiikka- ja lääketeollisuudelle. Lisäksi sillä on todet tu olevan antibakteerisia ominaisuuksia, joiden hyödyntämistä tällä hetkellä tutki taan.James Dedmanin mukaan noin 90 prosenttia ksylitolitehtaan tuotannosta tulee menemään vientiin. Suurin markki na-alue on Kiina, mutta kohdemaita tu lee oleman myös Euroopassa ja Aasiassa. Esimerkiksi Japanissa ja Koreassa suoma lainen ksylitoli tunnetaan erinomaisesti.

kohtijaIntohimollatyöteliäisyydelläShanghaita

Kilpailijan lajikohtaisessa valmennus tiimissä jokaisella on oma roolinsa. Os karin opettaja, Skills-huippuvalmentaja Arja Korhonen-Masalin Turun ammat ti-instituutista toimii Oskarin lähivalmen tajana. Shanghaihin Oskarin kanssa lähtee ekspertti Outi Suopanki Koulutuskeskus Salpauksesta Lahdesta. Hän toimii kisois sa paitsi tuomarina, myös kilpailijan lä himpänä kumppanina ja rinnalla kulkija na. Myös Oskarin varakilpailijan opettaja, Skills-huippuvalmentaja Juliana Hokka nen Etelä-Savon ammattiopisto Esedusta toimii tukena valmentautumisessa.

Suomen

– Tieto lähdöstä tuli vasta ihan hiljat tain koronan takia. Kyllähän tässä jänni tettävää riittää. Valmentautumisen olen aloittanut kuitenkin jo vuosi sitten, kun minut valittiin kisajoukkueeseen. Viral linen valmentautuminen alkaa kolmisen kuukautta ennen tapahtumaa, kun saam me tietää tehtävät. Sitten jään treeniva paalle, enkä ehdi tekemään mitään muuta kuin keskittymään kisaan, kertoo Oskari TakkinenKilpaileminen. on Oskarille tuttua. Vuosina 2017 ja 2018 hän voitti Leipuri liiton Rinkeli Grand Prix -kisoissa kultaa, samoin Taitaja-kilpailussa vuonna 2018.

kilpailijat WorldSkills Shanghai 2022 -kilpailuun Kii naan valittiin karsintakilpailujen kautta jo viime syksynä. Koro napandemian vuoksi kilpailua kuitenkin siirrettiin vuodella eteenpäin. Se järjeste tään 12.–17.10. erityisin koronavarotoi min. Joukkue elää Shanghaissa niin sano tussa kuplassa, jossa kontaktit ulkomaail maan ovat rajoitettuja.

Kondiittorikisälli Oskari Tak kinen on valittu edustamaan Suomea himoataantään,sitten.tautuminentasosaWorldSkillskondiittorilajissaShanghai-kilpailuslokakuussa.Koskakilpailunonkova,OskarinvalmenonalkanutjovuosiPaitsikilpailijaltaitselmyöskokotiimiltävaadikovaaammattitaitoa,intojatyöteliäisyyttä.

Vuonna 2018 Oskari kilpaili Turun ammat ti-instituutin voittoisassa Rinkeli-joukkuees sa. Kuvassa myös kanssakilpailija Alisa Narsakka sekä keskellä opettaja Arja Korho nen-Masalin. Kuva Elina Matikainen

lajeille yhteisiä maajoukkue leirejä järjestetään yhteensä kahdeksan kertaa. Maajoukkueleireillä osallistujat tutustuvat toisiinsa, saavat psyykkistä val mennusta sekä tärkeää tietoa kilpailuun osallistumisesta. Joukkueen matkaa voi seurata SkillsFinlandin verkkosivuilla www.skillsfinland.fi ja sosiaalisessa me diassa.

Kilpailijan tukena sitoutunut valmennustiimi

Oskari Takkinen edustaa Suomea World Skills-kilpailuissa Shanghaissa lokakuussa. Kuva Saara Raudasoja

30 LEIPURI 4 / 2022 v KILPAILUT v

– Koska valmentautumiseen pitää pa nostaa todella paljon, on mahtavaa, että työnantajani Petris Chocolate on innois saan ja antaa minun harjoitella myös työ paikalla. Teen siellä suklaatöitä. Suklaa on minun juttuni ja siinä olen vahvimmillani. Sampossa olen treenannut pastry-puolta ja paljon myös todella nykyaikaisia, hie noja peruskonditoriatuotteita. Kaikki on ollut huippua. Mieleenpainuvin kerta Sampossa on kuitenkin ehkä ollut se, kun teimme suklaataitotöitä. Kaikki perusjutut pitäisi olla kunnossa, kun saamme viralli set kisatehtävät. Sitten on kiire muutamas sa päivässä päättää, mitä tehdään, selostaa Oskari.Kaikille

Oskari opiskelee Turun ammatti-ins tituutissa kondiittorimestariksi. Kilpai luihin valmistautuminen on osa kondiit torimestaritutkinnon opintoja. Lajikoh taista peruskauden valmennusta Oskari saa Saimaan ammattiopistossa Sampossa

TEKSTI Saara Raudasoja

Lappeenrannassa, sillä Sampossa lehto rina työskentelevä Markku Vengasaho on myös Skills-lajipäällikkö. Hän vastaa kondiittorilajin valmennuksesta yhdessä tiimin kanssa.

– Sampossa on ollut ihan mahtavaa. Suomessa ei kovin moni saa tällaista mahdollisuutta, joten olen todella tyyty väinen. Täällä on huippukouluttajia, joita ei muualla ole. Olen oppinut heiltä todella paljon, ja ammattitaitoni on kasvanut val tavasti. Aloitin Sampossa valmentautumi sen vuosi sitten, ja periaatteessa kaikki on tehty kisoihin valmentautuminen edellä, toteaa Oskari tyytyväisenä.

Vantaan tapahtumaan 27.4.2022 osallistuneita leipomoiden edustajia sekä Leipurin Oy:n isäntäväkeä yhteiskuvassa.

Vapaa kiertely teemapöytien äärellä ja keskustelu Leipurin asiantun tijoiden, kuten tässä ostopäällikkö Minna Rajalan (vas.) kanssa kuu luu tapahtumapäivään.

Uusia tuotteita maisteltiin samalla kun kuunneltiin niistä kertovia esityksiä.

RoadshowvauhdikasOy:llä

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Leipurin Oy

Leipurin

LEIPURI 4 / 2022 31 v TAPAHTUMAT v

Oy:n perinteinen vauhdikas Roadshow-kiertue starttasi yhtiön Vantaan koeleipomosta huhtikuun lo pulla, 27.4.2022. Toukokuussa kiertue esitteli uusia tuo teideoita, leivontareseptejä, valikoimaideoita, raaka-ai nevinkkejä ja laitteita Turussa, Joensuussa ja Oulussa. Kesäkuun Roadshow-tapahtumat ovat Tampereella 7.6. ja kiertue loppuu sen aloituspaikkaan Vantaalle 9.6.

Kolmen tunnin sessiossa osallistujat saivat inspiraatioita ja kohtasivat Leipurin ammattilaisia sekä kollegoita. Roadshown aikana myös maistelu kuuluu aina asiaan. Teemapöytien äärellä osallistujat voivat kierrellä vapaasti juttelemassa, maistelemassa ja ideoimassa Leipurin asiantuntijoiden kanssa, kuhunkin aihee seenMukanaliittyen.oli iso joukko Leipurin tiimiläisiä, kuten koeleipo mon kokeneet jauhopeukalot Kimmo Virtanen ja Tarja Sjöfelt sekä heidän apunaan koeleipomoharjoittelija Sofia Ratinen Kurssilaisille esittäytyi myös Leipurin uusi maajohtaja Sami Ne nonen, joka toimii isäntänä kaikissa tilaisuuksissa Joensuuta lu kuun ottamatta.

Leipurin

käyttöisissä annospakkauksissa. Tavoitteet asetetaan tonneina, koska tonnimääriä on helpompi seurata kuin kappalemääriä.

Koska kaikkia muovipakkauksia ei ole mahdollista korvata muovia sisältämättö miksi, jäljelle jäävissä pakkauksissa vähen netään käytetyn muovin määrää. Tämä tar koittaa vähän muovia sisältäviä kertakäyt töisiä annospakkauksia (muovipitoisuus enintään 10 %), joissa muovia on korvattu muilla materiaaleilla. Muovisia kertakäyt töisiä annospakkauksia voidaan myös ke ventääSopimuksenentisestään.ovat siis allekirjoittaneet ympäristöministeriö ja yritykset, mutta käytännön toimet tapahtuvat yrityksissä. Mukaan tulevat yritykset tekevät oman sitoumuksensa sitoumus2050.fi -sivustol la. Siellä ne määrittelevät omat käytännön toimensa Green dealin tavoitteiden saavut tamiseksi asetettujen vähimmäiskriteerien mukaisesti. Toimet voidaan aloittaa heti.

Sekä sopimusosapuolet että yritykset raportoivat toimistaan kerran vuodes sa. Ministeriössä seurataan tavoitteiden edistymistä ja myös sitä, miten kattavasti toimijoita saadaan mukaan. Mikäli sopi muksella ei saavuteta vaadittavaa yritys kattavuutta tai näyttää siltä, ettei asetettuja tavoitteita todennäköisesti saavuteta, sopi mus voidaan irtisanoa. Tässä tapauksessa kulutuksen vähentämistä edistetään lain säädännöllä.Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuoren mukaan vapaaehtoispoh jalta toteutettu vähentäminen mahdollis taa ripeän toiminnan, mutta haasteita silti riittää. Muovilla on runsaasti hyviä ominai suuksia elintarvikepakkauksena, eikä sen korvaaminen käy käden käänteessä. Olen naista on esimerkiksi se, että muovi suojaa elintarvikkeita pilaantumiselta. Pakkauske hityksen avainasioita ovatkin, että ruoka hävikki ei lisäänny eikä elintarviketurval lisuuden taso Suomessa heikenny. Tam mivuori arvelee, että alkuvaiheessa toimet kohdistuvat pakkausten muovin määrän vähentämiseen. Myöhemmin keskitytään muovin korvaamiseen uusilla korvaavilla materiaaleilla.

Lisäksi on asetettu tavoite, ettei osittain muovista valmistettujen annospakkausten sisältämän muun materiaalin kokonaiston nimäärä kasva vuonna 2026 vuoden 2022 tasosta. Määrällisiä tavoitteita ei voida saa vuttaa vain vähentämällä muovin osuutta tuotteissa. Lisäksi tarvitaan korvaavia tuot teita, jotka eivät sisällä muovia.

TEKSTI Elina Matikainen

EU:n direktiivi tiettyjen muovituottei den ympäristövaikutusten vähentämisestä (SUP-direktiivi) edellyttää, että jäsenmaat vähentävät kunnianhimoisesti ja pysyvästi muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 ta soon verrattuna. Tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, eten kin merenrannoilla, sekä edistää kiertota loutta.Päätösvalta kansallisista toimista ja nii den seurannasta on kuitenkin jäsenvalti oilla itsellään. Suomessa päädyttiin vapaa ehtoiseen Green deal -sopimuksen (20222027), jonka allekirjoittivat ympäristömi nisteriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pak kausyhdistys ry. Käytännön toimet tapah tuvat yrityksissä.

Sopimusalussa.

32 LEIPURI 4 / 2022 v LAINSÄÄDÄNTÖ v

Vähemmän muovipakkauksia Green deal -sopimuksella

- Vähentämistoimet tulevat koskemaan hyvin laajaa joukkoa elintarvikepakkauksia ja juomamukeja, totesi ympäristöministe riön erityisasiantuntija Kaisa-Leena Piek kari asiaa koskevassa mediainfossa maalis kuun

koskee sekä kokonaan että osittain muovista valmistettuja juoma mukeja ja pakkauksia, joihin pakataan elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötä viksi välittömästi joko paikalla tai mukaan otettuna suoraan pakkauksestaan ilman li sävalmistusta. Tyypillisesti ne ovat yhden hengenTällaisiaannoksia.tuotteita ovat esimerkiksi kar tonkiset juomamukit, jotka on päällystetty muovipinnoitteella, muovia sisältävät kir sikkatomaattipakkaukset, kolmiovoilei päpakkaukset ja yksittäin myytävät muo via sisältävät jugurtti- ja rahkapurkit sekä

Muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta halutaan Suomessa vähentää vapaaehtoisella Green deal -sopimuksella. Näin pyritään löytämään tehokkaimmat ja yritysten näkökulmasta toimivimmat keinot EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Samalla vauhditetaan uusien kulutusta vähentävien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä ja syntymistä.

muovia sisältävät pakkaukset, joihin paka taan kauppojen palvelutiskillä salaatteja tai ravintoloissa mukaan otettavia-annoksia. Kyse on yli miljardista pakkauksesta vuo dessa.Sopimuksella tavoitellaan direktiivin mukaisesti kokonaan tai osittain muovis ta valmistettujen kertakäyttöisten juoma mukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kunnianhimoista ja pysyvää kulutuksen kappalemääräistä vähentämistä.

Samalla tuetaan yhä vahvempaa kehi tystä kohti käytetyn muovin määrän vä hentämistä niissä muovisissa kertakäyt töisissä annospakkauksissa, jotka jäävät käyttöön.Osapuolet sopivat vuonna 2023 konk reettisista määrällisistä tavoitteista, mutta toimet käynnistetään heti. Se tarkoittaa, että kappalemäärän vähentäminen vuosi na 2024-26 pyritään toteuttamaan asetta malla vuonna 2023 määrälliset tavoitteet muovin määrän vähentämiselle kokonaan ja osittain muovista valmistetuissa kerta

vaihtelu), auringon korkeuskulma (aamul la ja illalla säteilyn määrä on pienempi), ilmakehän vaimentava vaikutus, paikan korkeus merenpinnasta (korkealla sätei ly voimakkaampaa) sekä maan- tai me renpinnan heijastavuus (esim lumipeite heijastaa säteilyä voimakkaasti). Mainitut tekijät aiheuttavat huomattavaa vaihtelua UV-indeksissä.SuomessaUV-säteily on voimakkaim millaan keskikesällä, jolloin on mitattu myös korkein UV-indeksiarvo 7. Se on ke säkuultaIlmatieteen2011.

Suojautumistarve alkaa siis luokasta 3-5, mutta jo tasolla 0-2 voi olla tarpeen suojautua, jos ulkona oleskellaan kauan. Myös keväthangilla hiihdellessä voi sä teily olla oletettua voimakkaampaa. Sekä luokissa 3-5 että 6-7 suojautumisohjeina ovat varjoon hakeutuminen keskipäiväl lä, hatun, paidan ja aurinkolasien käyttä minen samoin kuin aurinkovoiteen, jossa on korkea suojakerroin. Kun säteily on hyvin voimakasta, luokassa 8-10, kannat taa välttää ulkona olemista keskipäivällä ja varmistaa varjoon hakeutuminen. Paita, hattu, aurinkolasit sekä korkeasuojakertoi minen aurinkovoide ovat välttämättömiä. Kun säteily on äärimmäisen voimakasta, 11 tai enemmän, on suojautumisen oltava vieläkin huolellisempaa, mikäli aurinkoon yli päänsä on mentävä. Näin voimakasta säteilyä ei esiinny Suomessa, mutta kylläkin monessa muussa maassa.

TEKSTI Elina Matikainen

päriski on melko pieni. Näiden välissä on tummuudeltaan erilaisia ihotyyppejä, jotka palavat/ruskettuvat eri tavoin ja joilla myös ihosyöpäriski on erilainen. Oma iho kan nattaa opetella tuntemaan tässä asiassa. Ihon punehtumisen aiheuttavalle aurin gon UV-säteilylle on kehitetty oma mittari eli UV-indeksi, UVI. Se ilmoittaa puneh tumisen aiheuttavan UV-säteilyn määrän asteikolla 1-11. Lukemat on ryhmitelty vii teen luokkaan ja kullakin luokalla on myös oma värinsä. UV-indeksi on käytössä maa ilmanlaajuisesti UV-säteilyennusteissa.

Kun aurinko keväällä alkaa paistaa yhä kirkkaammin, on se nautinnollista, mutta myös haitallista. Tiesitkö, että jo UVindeksin 3 on lukema, jolloin säteilyltä pitäisi suojautua?

Auringolta kannattaa suojautua

Ihotyyppi vaikuttaa palamisherkkyy teen. Erittäin vaaleilla, usein punatukkai silla ja pisamaisille henkilöillä iho palaa, eikä rusketu. Heillä on myös suurin iho syöpäriski. Toisessa ääripäässä on iholtaan erittäin tummanruskea tai musta iho, jo ka ei pala koskaan, ja jossa myös ihosyö

UV-indeksiin vaikuttaa useita tekijöitä. Auringon etäisyys maasta (vuodenaikais

säteilyn raja (6) saavute taan meillä keskimäärin yhdeksänä päi vänä vuodessa (vuodet 1995-2021), mutta vaihtelu on suurta vuosien välillä. Esimer kiksi viime vuoden kesällä 2021 tällaisia päiviä oli peräti 27. Ne sijoittuvat kesäkuun alusta elokuun Suojautumisrajanalkupäiviin.(UVI vähintään 3) ylittäviä päiviä on vuodessa keskimäärin 118 eli noin kolmasosa kaikista vuoden päivistä. Aikaisimmillaan raja ylittyy jo maaliskuussa ja myöhäisimmillään syys kuussa.Erityisen tärkeää on lasten suojaaminen auringolta.Lähde:Ilmatieteen laitoksen, Säteilytur vakeskuksen ja Syöpäjärjestöjen webinaari UV-säteilyn haitoista 27.4.2022.

UV-indeksin luokat: 0-2 Heikko säteily 3-5 Kohtalainen säteily, suojautumis tarve alkaa 6-7 Voimakas säteily 8-10 Hyvin voimakas säteily 11+ Äärimmäisen voimakas säteily

v TERVEYS v

UV-säteily on sähkömagneettista sätei lyä, jonka aallonpituus on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä. Sen kaikkein lyhy taaltoisin muoto UVC absorboituu ilmake hään, mutta kaksi muuta eli UVB ja UVA läpäisevät osittain ilmakehän. Näistä kah desta erityisesti lyhytaaltoisempi eli suurie nergisempi UVB on vastuussa UV-säteilyn haitallisistaUV-säteilynvaikutuksista.tunnetuimmat terveysvai kutukset ovat ihon palaminen ja ihosyöpä, mutta vaikutuksia ovat myös ihon vanhe neminen eli paksuuntuminen, veltostumi nen ja rypistyminen. Lisäksi UV-säteily on haitallista silmille (verkkokalvotulehdus eli lumisokeus). Pidemmän ajan kuluessa voi kehittyä harmaakaihi. UV-säteilyn hyö dyllisistä vaikutuksista voi mainita D-vi tamiinin muodostumisen. Iho toki myös ruskettuu.Vaikkaauringon haitat ovat suomalaisil la varsin hyvin tiedossa, ei suojautuminen ole parasta mahdollista. Säteilyturvakeskus STUKin vuonna 2020 teettämän kyselyn mukaan noin 40 prosenttia 15-25-vuoti aista naisista ja miehistä polttaa ihonsa vä hintään kerran vuodessa. Toisaalta varsin merkittävä joukko kyllä huolehtii siitä, ettei polta ihoaan koskaan. Ihon palaminen, eri tyisesti lapsena, lisää ihosyöpäriskiä.

LEIPURI 4 / 2022 33

laitoksen sivuilta löytyy UVI-ennuste niin globaalilla kuin maan osatasolla. Lisäksi voi etsiä ennusteen paik kakuntakohtaisesti. Tämän vuoden touko kuusta lähtien UV-indeksin ennusteen on voinut tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen mobiilisääsovelluksesta. Tarkistus kannat taa tehdä aina, kun suunnittelee ulkoakti viteetteja ja miettiä suojautuminen ja teke miset sen Kesäkaudellamukaan.myös säätiedotuksen yh teydessä jaetaan huomautuksia voimak kaasta UV-säteilystä eli kun UVI on vä hintäänVoimakkaan6.

Porissa 16.-19. toukokuuta käytyjen Taitaja 2022 kilpailujen leipuri-kondiittorilajin voitto ja myös toinen sija menivät Pie tarsaarelaiseen Optimaan. Voittaja oli Vilma Ahlvik (92,71 p.) ja hopealla Linda Häggman (88,42 p.). Pronssille sijoittui Vy Nguyen OSAO:sta Oulusta (83,40 p.). Finaalissa oli kaikkiaan kahdeksan Finaalitehtävätkilpailijaa.jakautuivat kilpailussa kolmelle päivälle ja ne oli laadittu sekä leipurin että kondiittorin osaamisalueilta. Teh täviin kuuluivat briossit, entremet-kakut, suolaiset kuppikakut, taitotyö (sokerityö) sekä leipätuotteet (gluteenittomia, vähin tään 30 % kaura sisältäviä). Myös yrittäjyyttä ja kestävää kehi tystä sekä työturvallisuutta ja työhyvinvointia arvioitiin. Lajivastaavana toimi Hannele Laaksonen Winnovasta ja tuo maristoa johti Outi Suopanki Koulutuskeskus Salpauksesta. Tuomaristoon kuuluivat myös Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, Tiina Mäkinen, Mauste-Sallinen Oy, Tarja Sjöfelt, Leipurin Oy, Johanna Uusitalo, Prassen Konditoria Oy, Petri Laakso nen, Kontion Konditoria Oy, Samuli Honkanen, Leipomo Juuri Oy sekä Tarja Hoikka, Sasky.

34 LEIPURI 4 / 2022

Jouko kävi syntymässä Etelä-Pohjan maalla Jalasjärven Koskuella, mutta merkattiin syntyneeksi Kuopiossa 13.5.1943. Jouko oli ”sielultaan leipu ri”, savolainen pisnesmies joka lähti leipomohommiin varmasti tyhjätasku na. Työura alkoi Osuuskauppamiehenä Kuopiossa ja jatkui Helsingissä HOK:n eri myymälöissä myymälävastaavana.

15.4.2022 78-vuotiaana. Häntä jäivät kovasti kaipaamaan vaimo Tuula, poika Harri perheineen, suku laiset, lukuisat ystävät, kaverit ja tuttavat.

Jouko Tapani Malviala 13.5.1943 - 15.4.2022

InKilpailutmemoriam

Teksti Elina Matikainen

Briossi on Palmierbriossi. Kuva Outi Suo

na 2011, kun Malviala Oy:ssa toteutettiin sukupolvenvaihdos ja Joukon poika Harri Malviala jatkoi toimintaa. Tämän jälkeen Jouko pääsi viettämään eläkepäiviä Espanjan ja Floridan au ringon alle, ja meni naimisiin Floridassa 11.2.2011 pitkäaikaisen naisystävänsä Tuula Malvialan (os. Gustafsson) kanssa.

KuvaKaurasämpylöitä.pankiOutiSuopanki

Harri Malviala

Yksityiselämässä Jouko oli iloinen seuramies, jolla oli taito saa da ihmiset keskustelemaan. Jouko tykkäsi kovasti kaikenlaisis ta illanistujaisista ja usein he Tuula-vaimon kanssa järjestivät kin juhlia ystävien kesken. Leipuripäivilläkin Jouko oli varmasti yksi kävijöistä,innokkaimmistajakokoleipomouransa aikana hän oli paikalla lä hes kaikilla liiton kesäpäivillä. Joukolle mieleisiä harrastuksia oli nuoremmalla iällä paljon: jalkapallo, kitaransoitto, pikaluis telu ym. Noin -80 ja -90-luvulla suosiossa olivat ainakin tennis, squash, hiihto sekä vesihiihto. Vanhemmalla iällä oli vuorossa lähinnä golf, matkustelu ja kesämökkeily Kuopion Seitsemän

Voittaja Vilma Ahlvik keskellä, hopeaa sai Linda Häggman (vas.) ja pronssia Vy Nguyen. Kuva Hannele Laaksonen

Ensimmäisen leipomon Jouko perusti 1969 keväällä Helsinkiin Iso Roober tinkadulle, sen jälkeen on leivottu monilla paikkakunnilla ja monissa eri osoitteissa. Kuopion Kelloniemeen avattiin uusi leipomo 1978, ja samassa osoitteessa leipomotoiminta jatkuu tänä päivänäkin. Tampereella leivottiin -80 ja -90 luvulla oikein ”tositarkoituksella”, ja Malviala Oy oli markkinajohtaja ainakin karjalanpiirakoiden ja donitsien valmistuksessa. 1980-luvulla kapasiteetti leipoa karjalanpiirakoita oli yli 20000 kpl/h ja se on kova luku vielä tänä päivänäkin. Leipomotoiminta laajeni ja muutti muotoaan vuonna 2001, kun Jouko - tai Malviala Oy, osti itseään suuremman leipomon, Töysäläinen Oy:n Töysästä. Leipomokaupat jatkuivat vuonna 2005 Tasangon Herkkutuot teen oston myötä. Joukon osalta leipominen alkoi hiipua vuon

Joukopuunsaaressa.kuoliTampereella

Taitajan voitto Optimaan

Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston 5000 euron ruokakulttuuripalkinnot on myönnetty keittiömestari Maija Silvennoiselle ja ylämaan karjaa tuottavalle lempäälä läiselle Mantereen tilalle

Varatuomari, oikeustieteen maiste ri Anne Somer on valittu johtajaksi Elintarviketeollisuusliittoon. Hän vas taa liiton strategisesti keskeisestä työ ja osaaminen -edunvalvontako konaisuudesta. Siihen kuuluvat työ elämään, työmarkkinoihin, työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät osa-alueet. Somer toimii johtoryhmän jäsenenä ja raportoi toimitusjohtajalle.

PalkitutNimityksetMerkkipäivät

Linkosuo Oy

Koiviston Kotileipomo Ky Ikaalisissa täyttää 90 vuotta ja lei vonnan ohessa tarjotaan kakkukahvit kahvilassa 29.6.2022.

Keliakialiitto on valinnut Vuoden 2021 gluteenittomaksi tuot teeksi Moilas Gluten-Free Tumma Pyöreä -palaleivän. Kun niamaininnan sai Valio Jäätelöfabriikki-tuutit. Vuoden 2021 gluteeniton yritys -tunnustuksen on puolestaan saanut Iloiset Ässät Oy. Yritys myy pikaruokaa grilliautosta ja valikoimaan kuuluu gluteenittomia, maidottomia, munattomia ja vegaanisia grillituotteita. Kunniamaininnan sai Restaurant Aurora Holi days Utsjoelta, joka toimii lähes kokonaan gluteenittomasti. Tunnustukset jaettiin Lautasella 2022 -erityisruokavaliomes suilla Helsingin Messukeskuksessa huhtikuun alussa.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon on voittanut Hakamaan Lammastila Petäjävedeltä. Tilan yrittäjät Maija Suutarinen ja Samppa Suutarinen tekevät pontevasti näkyväksi lähiruoan merkitystä ja puhtaiden, eettisesti kestävällä tavalla tuotet tujen raaka-aineiden käyttöä. Palkinnon (2000 euroa) lahjoitti Suomen Messusäätiö.

Palace on valittu Suomen parhaaksi ravinto laksi media-alan julkaisun Viisi Tähteä järjestämässä äänes tyksessä, jossa rankattiin viisikymmentä parasta ravintolaa vuonna 2022. Toiseksi tuli BasBas ja kolmanneksi Savoy, nekin Helsingistä. Kymmenen parhaan joukkoon mahtui yksi ravinto la Helsingin ulkopuolelta, kahdeksanneksi sijoittunut turkulai nen

Atrian kanatuotteet, joiden pakkauksissa on hiilijalanjäljestä kertova merkintä, on palkittu arvostetussa Euroopan Osuus toimintajärjestö Cogecan järjestämässä innovaatiokilpai lussa. Palkinto merkittävästä innovaatiosta myönnettiin “Jäl jitettävyys ja kuluttajainformaatio” -sarjassa Brysselissä 27. huhtikuuta. Kilpailun painopisteenä vuonna 2022 olivat kestä vyyttä edistävät osuustoiminnalliset innovaatiot.

Pakkaus-Kaskis.ja

Talousjohtajaksi on nimitetty Jarno Kanninen. Hän on työu rallaan toiminut taloushallinnon vastuullisissa johtotehtävissä monipuolisesti eri liiketoiminta-alueilla. Hänellä on aiempaa ko kemusta mm. ravintolaliiketoiminnan taloushallinnosta oltuaan vastuussa Juvenes Oy:n taloushallinnon ja ICT:n kokonaisuu desta.

LEIPURI 4 / 2022 35

Ossin Pulla Oy Hämeenlinnassa täyttää 40 vuotta 2.7.2022.

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Ruokatoimittajat ry on myöntänyt Ideasipuli-palkinnon kokki Henri Alénille. Palkinto myönnetään ruokakulttuurin edistä misestä merkittävälle vaikuttajalle joka toinen vuosi. Peruste luiden mukaan Alén on löytänyt monta roolia, joissa rakentaa suomalaista ruokakulttuuria. Hänen päätyönsä sijoittuu ravin tolakenttään, mutta idearikkaan ja helposti innostuvan ravin toloitsijan vaikutus ulottuu myös koteihin, kouluihin ja jopa Helsinkiläinenkaduille.

elintarvikealojen PacTec & FoodTec -messujen kil pailuissa mielenkiintoisimman uutuuden tittelin sai VCI-kor roosiosuojalaatikon esitellyt Boxon Oy. Boxonin innovatiivi sissa pakkauksissa korroosionestoaine on ruiskutettu suoraan pakkauksen sisäpuolelle, jolloin pakkaukseen laitettavat metal liosat saavat automaattisesti suojan korroosiota vastaan, eikä sisällä olevia tuotteita tarvitse pakata erikseen laatikon sisällä. Muovialan messujen PlastExpo Nordicin mielenkiintoisimman uutuuden titteli meni Granulous-biokomposiitille. Granulous on kasviperäinen, kotikompostoituva biokomposiitti, jonka val mistuksessa hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Kotimaista omanostettaessaruokaaajatellaanmaanetua

Kalan terveellisyys hyvin tiedossa

Pandemiavuonna 2020 päivittäistavara myynti kehittyi ennätyksellisesti, mutta viime vuonna palattiin lähelle edellisen vuosikymmenen keskiarvoa. Myynnin ar vo kasvoi +3,1 % edellisvuodesta ja oli kaik kiaan lähes 20,9 miljardia euroa. Myynnin volyymi puolestaan kehittyi +0,7 %. Tiedot pohjautuvat NielsenIQ:n tuottamaan Päi vittäistavaramyymälärekisteriin.S-ryhmänpäivittäistavaramyynti kas voi +3,2 %, mikä oli hiukan keskimää räistä arvokehitystä enemmän. Sen myö tä S-ryhmän parina edellisvuonna hienoi sesti laskenut markkinaosuus nousi 46,1 %:iin. Lidlin päivittäistavaramyynti kas voi vahvasti +4,2 % ja sen markkinaosuus palasi vuosien 2018-19 tasolle 9,6 %:iin.

Suomalaisten halu lisätä kotimaisen ruoan kulutusta on näkynyt kyselyn tu loksissa jo muutaman vuoden ajan.

Tulli valvoi suomalaisissa verkkokaupois sa myytäviä ravintolisiä tehostetusti alku vuodesta 2022. Lähes joka kolmannesta tutkitusta tuotteesta löytyi lääkeainetta tai rohdoskasvia. Lisäksi kielletyt lisäaineet sekä virheelliset pakkausmerkinnät ja ter veysväittämät antoivat aiheita huomautuk siin tai tuotteen hylkäämiseen. Tullin tut kimista 24:stä ravintolisästä 13 osoittautui sopimattomiksi kuluttajille tai tuotaviksi Suomeen.Tehovalvonnan tarkoituksena oli selvit tää, löytyykö Suomeen tuoduista ravinto lisistä lääkeaineita, joita tuotteissa ei saisi olla. Valvonnan kohteeksi valikoituivat erityisesti urheilijoille sekä seksuaalivietin kohottamiseen tarkoitetut ravintolisät, joita myydään suomalaisissa verkkokaupoissa.

Suomeen tuotavia ravintolisiä tutkitaan jatkuvasti. Ongelmat eivät ole uusia. Ravin tolisät ovat viime vuosina olleet tuoteryh mä, jossa todetaan kaikkein eniten mää räysten vastaisia tuotteita. Vuonna 2021 Tulli tutki yhteensä 116 Suomeen tuotua ravintolisää, ja niistä määräysten vastaisik si todettujen osuus oli 76 %.

Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutki muksen tuloksista ilmenee, että kala mais tuu suomalaisille hyvin. Vastaajista vain 3 prosenttia kertoi, ettei syö kalaa lainkaan. Syinä sille, ettei kalaa syöty lainkaan, oli vat yleensä joko allergia tai kasvis- tai ve gaaniruokavalio.Tutkimuksessa haluttiin lisäksi selvit tää, minkälaisia mielikuvia suomalaiset liittävät kalaruokaan. Tulosten mukaan kalaruuan terveellisyys on hyvin tiedossa.

Tutkituista 24:stä tuotteesta jopa 79 % todettiin määräysten vastaisiksi. Tulli kiel si 13 tuotteen maahantuonnin tai markki noille saattamisen sellaisenaan.

Verkkokauppojen ravintolisät Tullin syynissä

Tutkimuksen mukaan reilu 42 % suo malaisista aikuisista on lisännyt kotimai sen ruoan kulutusta vahvistaakseen yhteis kunnan huoltovarmuutta ja varautumista poikkeusoloihin niin yhteiskunnassa kuin omassa kodissakin. Huoli huoltovarmuu desta on noussut selvästi vuodentakaisesta tutkimuksesta. Suurin nousu syissä on ta pahtunut kuitenkin siinä, että kotimaista ruokaa ostetaan, jotta viljelijöiden ja maa talouden tilanne paranisi.

K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kehitys +2,3 % oli keskimääräistä alhai sempi. Näin sen viisi vuotta jatkunut markkinaosuuden nousu taittui, ja osuus laski 36,6 Muiden%:iin.yksityisten kauppojen osuus oli 7,7 %, jossa oli kasvua 0,1 prosenttiyk sikköä.Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo Suomessa oli 536 miljoonaa euroa vuonna 2021, missä kasvua +35,8 % edel lisvuoteen. Verkkokaupan osuus päivit täistavaramyynnistä oli 2,6 %.

Ilmastoystävällisestä ruokavaliosta käytävä keskustelu keskittyy usein lihan syöntiin ja kasvisruokavalioon kalan jää dessä taka-alalle. Kalan hiilijalanjälki on erittäinTutkimuksenpieni. vastaajat kertoivat myös, millaista on heidän mielestään paras kala ruoka. Suosikit olivat vanhat tutut unilo hi, paistettu ja savustettu kala ja sekä ka lakeitto.Tutkimuksen toteutti Innolink inter net-paneelina huhtikuussa 2022. Tutki muksen kohderyhmänä olivat suomalai set kuluttajat. Kyselyyn osallistui yhteensä 1006 vastaajaa.

Paneelissa kysyttiin myös, näkevätkö vastaajat kalaruoan ilmastoruokana tai terveysruokana. Jopa 78 prosenttia vastaa jista oli samaa mieltä väitteen ”kalaruoka on terveysruokaa” kanssa. Ilmastoruoka na kalaa piti hieman yli puolet vastaajista.

halu suosia suomalaista, tukea viljelijöitä ja kotimaista maataloutta sekä ajaa Suo men työllisyyden ja talouden etua. Myös poikkeusoloihin varautumisen merkitys ihmisten ostopäätöksiin vaikuttavana te kijänä nousee reilusti viime vuoteen ver rattuna. Tutkimuslähde on Kantar TNS Agrin toteuttama Kotimaisen ruuan ku luttajakysymykset 2022 -kyselytutkimus.

36 LEIPURI 4 / 2022 v MURUSIA v

Ruokatieto Yhdistyksen mukaan suoma laisista 35 % on lisännyt kotimaisen ruoan ostamista tämän vuoden aikana. Lisäksi reilu 40 % vastaajista aikoo lisätä koti maisen ruoan ostamista edelleen lähitu levaisuudessa. Tärkeimmät syyt lisätä ko timaisen ruoan ostamista ovat vastaajien

markkinaosuuksiaPäivittäistavarakaupan

Toivottavasti mahdollisimman moni Leipuriliiton paikallisyhdistys innostuu taas koronatauon jälkeen järjestämään Leipäviikolla kuluttajille suunnattuja ta pahtumia edellisten vuosien tapaan.

Monelle kuluttajalle ei ole selvää, mi

Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen yleisön nähtäville ja tuomariston arvioita viksi. Konditoriatuote tehdään Elintarvi keteollisuus 2022 -messuilla keskiviikko na 14.9.2022 kello 11-14. Kaikki kilpailu tuotteet arvostellaan Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen Messu- ja ur heilukeskuksessa 14.9.2022, jolloin myös tulokset julkistetaan ja voittajat palkitaan.

Tämän vuoden Leipäviikolla teemme yhteistyötä Tiedekeskus Heurekan kans

Leipätiedotuksen maksuttomia ma teriaaleja Leipäviikolle on tilattavissa sähköpostitse terhi.virtanen@leipatiedo tus.fi. Printtimateriaaleina tarjolle tulevat teemaan liittyvät Leipäviikko-juliste ja -pöytäständi. Materiaalit tulevat nähtä ville nettisivuillemme www.leipätiedotus. fi kesäkuun aikana ja valmista materiaalia sosiaalisen median kanaviin löydät netti sivuilta ladattavaksi elokuun aikana. Seu raa siis Leipätiedotuksen nettisivuja ja so me-kanavia ja nappaa sopivat materiaalit omiin tarpeisiin.

ten leipä päätyy kaupan hyllylle. Mitä kaikkea kätkeytyykään ruoan alkuperän taakse liittyen ruoan kasvattamiseen, kul jettamiseen, jalostamiseen ja myymiseen.

Kilpailun tuomareina toimivat yhteis työkumppaneiden palveluksessa olevat, leipomon käytännön työt hallitsevat am mattilaiset.Kilpailun yhteistyökumppanit: Tampe reen Messut Oy, Tampereen seudun am mattiopisto Tredu Kangasalan toimipiste, Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oy, Mauste-Sallinen Oy ja Valio Oy.

Muistutuksena, että syyskuun kalenterei hin kannattaa merkitä Elintarviketeolli suus 2022 -messut Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa 14.-15. syyskuuta ja siellä ennen kaikkea Leipuriliiton ja yh teistyökumppaneiden järjestämä leipo moalan SM-joukkuekilpailu, jonka jäl kimmäinen osuus kilpaillaan messuilla 14.9.2022.Kilpailussa leipomoiden kaksihenkiset joukkueet valmistavat ruokaleipää, väli palaleivonnaisen sekä konditoriatuotteen/ tuotelajitelman. Ruokaleipä ja välipalalei vonnainen valmistetaan Tredu Kangasa lan toimipisteessä tiistaina 13.9.2022 ja kilpailutuotteet viedään 14.9. Kangasalta

Leipomoalan SM-joukkuekilpailu syyskuussa

LEIPURI 4 / 2022 37 v MURUSIA v

Leipäviikkoa vietetään tänä vuonna pe rinteisesti viikolla 37 (12.-18.9.2022). Teemana on ajan henkeen liittyen Missä leipä kasvaa?

sa. Heurekassa järjestettävässä Leipävii kon teematapahtumassa, Missä leipä kas vaa, on mahdollisuus käydä tutustumassa leivän reittiin pellolta pöytään Leipätie dotuksen rakentamalla toimintaradal la. Tapahtumatorilla on toimintapisteitä, joissa mm. käydään läpi mitä kaikkea pellolla onkaan tehtävä ennen kuin vilja saadaan myllyyn jauhettavaksi sekä pun nitsemaan paljonko jyviä ja jauhoja tarvi taan yhden leivän valmistamiseen. Reitin varrella tutustutaan kotimaisiin viljoihin ja niistä valmistettaviin myllytuotteisiin sekä suomalaiseen monipuoliseen leipä tarjontaan. Nähtävissä on videoita leivän valmistuksesta ennen leipomoiden aikaa sekä nykyaikaisissa leipomoissa.

Leipäviikon teemana on tänä vuonna Missä leipä kasvaa?

Leipäviikolla tapahtuu

Leipäviikon teeman tavoitteena on kin kertoa mistä ruoka tulee ruokapöy tään. Näin haluamme lisätä tietoisuutta ruokaketjusta ja korostaa sen tärkeyttä sekä painottaa kotimaassa tuotetun ruoan arvoa.

Tänä vuonna haluamme Leipäviikolla kertoa kuluttajille, että leipä on hyvää ja terveellistä, ja jokaisella leivällä on tekijän sä. Leivän tie pellolta pöytään vie monen mutkanViimeaikaisetkautta. tapahtumat ovat osoit taneet, kuinka ajankohtainen Leipäviikon teema on. Ruoan tuottaminen ja riittä vyys eivät ole itsestäänselvyys. Tietämys ruoan tuottamisesta ja jalostamisesta vaikuttaa olevan kuluttajien keskuudessa puutteellista. Moni ei ymmärrä riskejä ja haasteita liittyen niiden ihmisten työhön ja toimeentuloon, jotka ovat valinneet elinkeinokseen ruoan tuottamisen. Maa talouskriisi on osoittanut, kuinka haa voittuvainen tämä elinkeino on. Elämme kansainvälisessä maailmassa emmekä ole täällä pohjolassakaan suojassa maailmalla tapahtuvilta myllerryksiltä, jotka vaikut tavat raaka-aineiden sekä tuotantopanos ten, kuten energian, lannoitteiden, kylvö siementen ja torjunta-aineiden hintaan.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Viljelyohjelman pilottivaiheessa mu kana on 11 Helsingin Myllyn gluteenitto man kauran tuottajaa. Kaikki pilottiohjel maan valitut tilat ovat yhtiön pitkäaikaisia kumppaneita.

Yksi viljelyohjelman toimenpiteistä on kauran tarkennettu lannoitus. Tarkennet tu lannoitus tarkoittaa sitä, että tavallisesta lannoitemäärästä annetaan kylvön yhtey dessä esimerkiksi 70 prosenttia ja loput kasvukauden aikana sen mukaan, mitä kasvi tarvitsee tuottaakseen hyvän sadon.

Eroja eri tottumuksissaasukkaidenmaakuntien

Pekilo uudelleenpotkaistiinliikkeelle

ta ruokatrendeistä on kasvisruoan suosio. Siinä, missä Uudellamaalla kasvissyöntiä suosivia fleksitariaaneja on jo 35 yli kol mannes, Satakunnassa ja Lapissa heitä on vasta neljännes väestöstä. Helsinkiläisistä ja turkulaisista kasvissyöntiä suosii jo kaksi viidestä. Oululaisista (27 %) ja porilaisista (26 %) paljon Kaurajuomatharvempi.kuuluvat Uudellamaalla joka viidenteen kauppakassiin. Espoossa (30 %) niitä ostaa jo liki kolmannes. Epä todennäköisimmin kaurajuomat eksyvät ostoskoriin Pohjanmaalla (11 %) ja Lapissa (9 %).Urheilusta ja treenaamisesta kiinnostunei ta löytyy eniten Etelä-Pohjanmaalta (44 %), Etelä-Savosta (41 %), Satakunnasta (40 %) ja Pohjois-Karjalasta (40 %). Vähiten urheilusta kiinnostuneita ovat Lapin (29 %), Keski-Poh janmaan (31 %), Pohjois-Savon (31 %) ja Var sinais-Suomen (31 %) asukkaat.

Valio ja suomalainen biotekniikan star tup eniferBio ovat sopineet Pekilo-myko proteiinin tutkimus- ja kehitysyhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön tavoitteena on tuoda uusi, kotimainen ja vastuullisesti tuotettu proteiini suomalaisten ruokapöy tiin vuoden 2025 aikana. Kumppanuuden alkuvaiheessa tutkitaan elintarviketeolli suuden sivuvirtojen hyödyntämistä uu sien proteiinivalmisteiden tuotannossa. Alustavien testien perusteella näyttää sil tä, että maitotuotteiden valmistuksen si vuvirrat ovat yksi mahdollinen raaka-aine Pekilo-proteiinin tuotantoon.

Jäätelö ei maistu kaikkialla yhtä hyvin.

Vertailu maakuntien ja kaupunkien asuk kaiden välillä tuo esille erot terveellisen elä män peruspilareihin, ruokaan ja liikuntaan. Esimerkiksi ruokatottumukset ja liikunnan harrastaminen vaihtelevat yllättävän paljon alueittain.Pikaruoan innokkaita syöjiä on selväs ti muuta maata useammin maakunnista Keski-Pohjanmaalla ja kaupungeista Van taalla (46 %) ja Turussa (50 %). Vähiten pikaruokaketjujen kanta-asiakkaita on Ete lä-Savossa ja Kainuussa, molemmissa noin neljännes.Kokkailusta ollaan eniten kiinnostunei ta Satakunnassa ja Uudellamaalla (46 %). Vähiten ruoanlaitto innostaa Etelä-Pohjan maalla (27 %), Keski-Pohjanmaalla (30 %) ja Pohjois-Savossa (32 %).

Tiedot perustuvat Profinderin kulut tajatietokantaan mallinnetun Kantarin Mind-tietopankin Audiences-kohderyh miin.

Helsingin Myllyn gluteenittomat kaura tuotteet valmistetaan suomalaisesta puh daskaurasta, joka tulee yhtiön omilta, gluteenittomaan tuotantoon sitoutuneilta sopimusviljelijöiltä. Nyt yhtiö käynnistää sopimusviljelijöidensä kanssa ympäristöja vastuullisuusviljelyohjelman. Tavoittee na on pitää huolta sopimustilojen maiden kasvukunnosta ja varautua muuttuviin il masto-olosuhteisiin niin, että pellot tuot tavat haasteellisinakin kasvukausina var memmin laadukkaita ja hyviä satoja.

Toinen viljelyohjelman pakollisista osioista on kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto. Kukkivat palko- ja öljykasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvu kuntoa ja lisäävät luonnon monimuotoi suutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa.

38 LEIPURI 4 / 2022 v MURUSIA v

Päijät-Hämeessä ja erityisesti Lahdes sa noin joka toinen kertoo syövän sä jäätelöä siitäjanmaallamyös,laEtelä-PohjanmaalPirkanmaallapaljon.jajäätelömaistuumuttaPoh(23%)eijuuripiitata.Yksikasvavis

kasvattamistaVastuullista

Pekilo on suomalainen innovaatio ja

maailman ensimmäinen mykoproteii nivalmiste, joka kehitettiin alun perin jo 1970-luvulla. Perinteisten proteiini lähteiden kuten eläinperäisten, soija- tai herneproteiinien tapaan, Pekilo sovel tuu hyvin myös ihmisten ravinnoksi. Se on samankaltainen kuin Quornista tuttu proteiini, josta voi valmistaa maukkaita ja proteiinipitoisiaPekilo-proteiiniaaterioita.testattiin jo sen in novaatiovaiheessa 70-luvulla erilaisiin ruokiin, kuten makkaraan, lihapulliin ja leipomiseen, mutta tutkimus- ja kehitys työ jäi aikanaan kesken. eniferBio lähti vuonna 2020 kehittämään Pekilo-myko proteiiniaEnsimmäisetuudelleen.yhteistyön tuloksena syn tyneet tuotteet lanseerataan näillä näky min vuonna 2025.

Lehdessä on tilastotietoa maamme leipomoista. Vuonna 1961 leipomoi ta oli Suomessa 1375, joista yksityisiä 1144 ja 231.osuustoiminnallisia

on kunnioitettava. Moni oli myös sitä mieltä, että epäsopu on aina huono asia ja että asiat pitäisi ratkaista mieluummin keskustelemalla avoimesti kuin kokouksessa äänestämällä. Olli Kuhta toteaa pääkirjoituksessaan, että lii ton päätökset on syytä rakentaa terveen kes kustelun ja molemminpuolisen rehellisen kri tiikin varaan. Sen vuoksi on hänen mukaansa nyt tärkeää säilyttää maltti ja jäsenistön keski näiset suhteet sellaisina, että kaikki voisivat ja haluaisivat kuulua samaan liittoon.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 4/1982

kannalla. Kokouksen päätöslauselman pohjalta Leipuriliitto sai tehtäväkseen vie dä eteenpäin muutosesitystä, joka tähtäsi kolmivuorotyön teettämisen poistami seen leipomotyölaista. Päätöksen jälkeen Fazer totesi, ettei voi enää olla Leipuriliiton jäsen ja ilmoitti eroavansa liitosta. Lehdessä haastatellut muutamat jäsenkunnan edustajat olivat kokouksen jälkeen ristiriitaisissa tunnelmissa. Osa piti päätöstä alan tulevaisuuden kannalta huo nona, osa katsoi, että enemmistön kantaa

Lehden pääaihe on Leipuriliiton ylimääräi nen liittokokous, jonka aiheena oli leipomotyö lain muutosesitys, tar kemmin sanoen esitys kolmivuorotyön kieltämi sestä. Kokouksessa oli ennätysmäinen osan otto, edustettuina oli yli 300 jäsenyritystä. Niistä selkeä enemmistö, 80 prosenttia, oli kolmivuorotyön kieltämisen

Myös Suomen Leipuriliitolla on lehden mu kaan nyt tilaisuus koettaa aikaansaada lakieh dotukseen muutoksia, joita katsotaan tarpeen vaativan. Tämän kysymyksen harkinnan sanotaan kuuluva Liiton tärkeimpiin tehtäviin lähiaikoina, eikä sen tulisi tyytyä vain lau sumaan toivomuksiaan ylimalkaan, vaan sen tulisi laatia valmis lakiteksti asiaankuuluvien perusteluineen. Sellaisella saattaisi olla merki tystä asian myöhemmissä vaiheissa.

Leipomoalan päivän kysymyksiin merkittäviä.kankorotukset,liiketyöntekijöidenkuljetustyöntekijöidenkuuluvatjapaljotkaovat

Jussi Linkosuo tuo jälleen Amerikan-matkal taan hyviä oppeja suomalaisille kollegoilleen. Hän on tutustunut USA:n leipomo-opiston johtamistaidollisiin kursseihin, joissa koros tetaan mm. johtajien kuuntelemisen taitoa.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 4/1947

ovat saaneet nauttia huhtikuun alusta lähtien 15 prosentin veron alennuksesta, mutta alen nus ei koske pienliikkeenharjoittajia eikä am matinharjoittajia. Lehden mukaan oikeuden mukaisuuden nimissä alennus olisi kuulunut myös heille, koska heillä on yrittäjinä paljon enemmän huolta ja vaivaa kuin palkansaa Lehdessäjilla. todetaan myös, että näköpiirissä alkaa vihdoinkin häämöttää viljasäännöstelyn purkaminen. Viljaa voidaan tuoda jatkossa

LEIPURI 4 / 2022 39

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 4/1962

entistä suurempia eriä ja kotimaan hehtaa risadot tulevat nousemaan parantuneen väkilannoitetilanteen ansiosta. Viljasäännös telyn purkaminen lopettaisi myös viljan ja viljatuotteiden kulutuksen säännöstelyn, joka aiheuttaa runsaasti työtä ja vaivaa koko tuo Uutinentantoketjulle.Australiasta kertoo, että Geelang-ni misessä kaupungissa on eräs kondiittori valmistanut 165 kiloa painavan kakun. Sitä kuvataan maailman suurimmaksi.

Äitienpäiväperinne, jossa äitejä juhlistetaan kakuin ja leivonnaisin, täyttää 25 vuotta. Pe rinne sai alkunsa Leipuriliiton asiamiehen aloitteesta. Vaikka ehdotukseen suhtauduttiin ensin epäillen, mestarit lausuivat tyytyväisyy tensä lehden haastattelussa heti ensimmäisen konditoriatuotteiden merkeissä vietetyn äitien päivän jälkeen.

Noin 20-25 prosentilla nousevat palkat tietävät kustan nusten nousua, ja sen ennakoidaan vaikuttavat myös leivän hin taan. Niin ikään mainitaan, että palkansaajat

meän leivän valmistuksessa.

Leipurissa kirjoitettua

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 4/1927

Myös kommunikaation opetukseen käytetään melkoinen tuntimäärä. Puhe on tärkein kom munikaation muoto ja hyvän johtajan on oltava sekä hyvä kuuntelija että taitava puhuja, jotta hän saa alaisensa toimimaan haluamallaan tavalla. Linkosuon mukaan johtamistavoista demokraattinen johtamistapa on syrjäyttämäs sä patriarkallisen johtamisen ja olevan todiste tusti myös parempiin tuloksiin johtava tapa. Opetuksessa korostetaan myös, että ihminen on konetta tärkeämpi tuotantoprosessissa. Siksi ihmiskäsittelyn taito on johtajalle tärkeä.

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Alle kymmenen työntekijän leipomoita oli 740. Kaikkiaan työnteki jöitä leipomoissa oli 12 522. Asukasmäärääm me nähden leipomoiden määrän todetaan kuitenkin olevan vaatimaton ja että näin ollen leipomoalan yrittäjille on vielä paljon tilaa.

Lehdessä kerrotaan, että ehdotus uudeksi leipomolaiksi on edus kunnassa äänestetty le päämään yli seuraavien vaalien. Eduskunta voi uusien vaalien jälkeen kuluvan vuoden syksyllä hyväksyä lakiehdotuksen sellaisenaan, mutta jos hallitus on antanut sii tä uuden esityksen tai eduskunnasta on tehty asiaa koskeva aloite, ei lepäämään jätettyä eh

dotusta aseteta käsittelyn pohjaksi, vaan asian käsittely aloitetaan ikään kuin alusta. Lehdes sä muistutetaan, että jos lepäämään jätetty ehdotus uudessa eduskunnassa hyväksytään muuttamattomana, on sen uusi lykkääminen mahdotonta. Mutta jos siihen on tehty yksikin muutosehdotus, on jälleen mahdollista lykätä lain voimaantuloa. Niin kauan kuin tällaista jarrutusta on mahdollista tehdä, on voimassa nykyinen laki työstä leipomoissa sekä myös korkeimman oikeuden laintulkinta, joka sallii Suomessa kolmivuoroisen työn myös peh

Tuotteilla on kansainvälinen Cosmos Natural -sertifikaatti, jota saa käyttää ainoastaan silloin, kun tuote on val mistettu maailman tunnetuimman Cos mos-luonnonkosmetiikkastandardin mu kaisesti.

ruoan laitossa ja leivonnassa. Alpron mukaan juoman maku on hiottu kuluttajien toiveita ja mielipiteitä kuun nellen. Runsaskuituinen ruisjuoma si sältää luontaisesti sokeria eikä lainkaan lisättyä sokeria ja on luontaisesti vähä rasvainen. Juoma sisältää myös kalsiu mia sekä B2-, B12- ja D-vitamiinia. Pak kaus 1 litra.

Atrian runsaasta kesän grillitarjonnasta tässä muutamia. Possutuotteissa Fi leepihvi Spice Rub on pintamaustettu ulkofileepihvi, jonka mausteseoksessa on mm. tomaattia, paprikaa ja musta pippuria. Vakuumipakkauksessa on viisi ulkofileepihviä. Myös Atrian possun fi leelankun (n. 850 g) uudet makuvariantit Ranch Rub sekä Grilling Rub ovat pinta maustettuja. Tänä kesänä lankkuperhe täydentyy uudella Kasslerlankulla, maku na Barbeque Rub. Pihvispesialisteille on tarjolla maustamaton kokonainen, hal kaistu kassler n.1,3 kg, jonka voi leika

Alpro on tuonut markki noille ruisjuoman, jonka se kertoo olevan maa ilman juoma:saaivanJuomaonEtelä-Ruotsissa.tykasvaneestaPohjanmaallaensimmäinen.LapuallarukiistatehjuomavalmistetaanTuote100%kasvipohjainen.sopiikäytettäväksikutenmikätahanmuukinkasvipohjainensellaisenaan,aamupalalla,

Arlan Lempi Tsatsiki 180 g on monikäyt töinen jogurttikastike tuomaan makua vaikkapa salaatteihin, hampurilaisiin tai kasvispihvien kaveriksi. Toimii myös dip pinä. Tuote on laktoositon ja valmistettu Sipoossa

v UUTUUDET v

Jogurttikastike moneen käyttöön

ta pihveiksi tai kypsentää kokonaisena. Ribsien ystäville helppo valmistettava on valmiiksi kypsennetty Wilhelm Kypsä Ribs Cola SiipikarjapuolellaBBQ.

Atrialta kesän grillaukseen

Rukiinen juoma

40 LEIPURI 4 / 2022

Bernerin uudet Ainu Kaura Eco Perusvoi de ja Ainu Kaura Eco Pesuvoide sisältävät kotimaista kauraöljyä. Ne ovat dentyyppinensuvoidevauvastakäyttääPerusvoidettamia.tomiavegaanisia,biohajoavia,hajusteetjaväriaineettovoivatkaikenikäisetvaariin.Peonaivanuutuote.Se ei kuivata, vaan jättää ihon pesun jälkeen kosteutetuksi. Lisäksi sitä voi käyttää myös vedettö mään pesuun, sillä pyyhkäisy pesuvoi teella kostutetulla vanulapulla riittää puhdistuksekseen. Näppärää, jos pesu mahdollisuudet ovat haasteelliset.

Valio tarjoaa juustouutuuksia grillikau delle. Koskenlaskija chipotle sulatejuus toviipale kutkuttaa voimakkaampaa ma kua hakevia makuhermoja. Uutuus toimii erityisen hyvin hampurilaisissa ja lämpi missä leivissä.

Valion Oddlygood Veggie tuoteperhe kasvaa kasvipohjaisella vaihtoehdolla mozzarellajuustolle. Oddlygood Veggie 150 g grated mozzarella flavourilla on valmistajan mukaan mieto ja täyteläinen maku sekä erinomainen sulavuus. Ras vapitoisuus 25 %.

Pauligin Frezza-maitokah vi täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Markkinoille tulles saan Frezza toi Suomeen täysin uuden kylmien kah vijuomien segmentin. En simmäinen maku oli Mocca, joka on edelleen mukana. Tällä hetkellä tuoteperheeseen kuuluu seitsemän eri laista makua, kaikki laktoosittomia. Juh lavuoden kunniaksi Paulig haluaa pie nentää Frezza-tuotteiden hiilijalanjälkeä ja siirtää juomat täysin kierrätysmuovis ta valmistettuihin pulloihin. Lisäksi pul loihin tulee Rainforest Alliance -tunnus.

ystävälleJuustojengrillikaudella

ovat tarjolla Fileepih vi Aurinkokuivattu Tomaatti sekä tuli sesti ja tuplasti maustettu mehevästä reisileikkeestä tehty Paistileike Tulinen Chili Carolina Reaper. Paistileikkeiden tulisuuslukema on 5 asteikolla 1–5. Myös Paistivarras Classic BBQ on valmistettu kanan reisileikkeestä. Makua vartaille an taa perinteinen grillimauste pippureista, yrteistä ja karamellisoidusta sokerista.

Frezza täyttää 20 vuotta

Ainu Kaura-tuotesarja

Ainu Kaura -tuotteet valmistetaan Ber ner-tehtaalla Heinävedellä ja kauraöljy tulee Fazerilta. Kauraöljy on tehokas ihon kosteuttaja, ja se sisältää E-vita miinia, luonnon omaa antioksidanttia. Suomalaisen kauraöljyn lisäksi tuotteis sa käytetään Suomessa valmistettua ksylitolia, joka kosteuttaa ihoa.

Uusi resepti tuo uutta myös kasvipoh jaisten viipaleiden tarjontaan. Oddly good Veggie viipaleista on saatu entistä sulavampia. Ne sopivat lämpimään ruo anlaittoon kuten burgereihin ja grilliherk kuihin. Pakkausilme on päivitetty vihre än Valionväriseksi.Eilagrillijuusto palaa tarjontaan kesän sesongille. Se sopii burgerien väliin, salaattiin, grilliruoan lisukkeeksi sekä grillivartaisiin.

Myrttisen tuoteperhe laajenee kulutta jien toiveesta uutuustuotteen myötä: Myrttisen kokonaiset punajuuret, 2 kpl pakkauksessa. Punajuuret ovat kypsiä ja valmiita käytettäviksi. Pieneen tarpee seen ei tarvitse ostaa isoa purkillista, jolloin vältetään ruokahävikkiä. Uutuus edustaa myös aitoja perinteisiä makuja sekä suomalaista käsityötä. Jo aikaisem min markkinoille on tuotu Myrttisen kur kut kahden kappaleen pakkauksissa. Myrttisen kurkut on osa Arho Foods Oy:tä. Suomalainen elintarvikeyritys val mistaa ja maahantuo omia tuotemerk kejä sekä edustaa useita kansainvälisiä elintarvikebrändejä.

K-kauppoihin on tullut Pirkka Parhaat ja Pizzanpaistajat -tuo tekokonaisuus, jonka kerrotaan mah dollistavan täydellisen pizzaelämyksen kotona. Tuotteet on suunniteltu ja tes tattu yhteistyössä Pizzanpaistajat-yhtei sön edustajien sekä K-ryhmän hankinnan ja tuotekehityksen kanssa. Kaikki sarjan

hut, omena ja päärynä. Pillimehut ovat muiden Hyvin-tuotteiden ta paan sokeroimattomia ja makeutus Jogurtinaineettomia.ja rahkan väliseen valin nanvaikeuteen löytyy ratkaisu jogurtti rahkasta, sillä nyt on samassa pakkauk sessa sekä jogurtin että rahkan parhaat puolet. Makuina mansikka ja vanilja.

tuotteet tunnistaa Pizzanpais tajat Tuoteperheen-logosta. lähtökohtana on ollut valita joko kotimaisia tai italialaisia raaka-aineita. Tuot teet muodostavat noin 15 tuotteen ko konaisuuden, johon kuuluu mm. kaksi eri jauholaatua: keskipitkään ja pitkään kohotukseen, kaksi erilaista valmista pizzataikinaa, suomalaisesta luonnonka lasta valmistettu pizzakala sekä tulinen salamilevite nduja.

too siementen yhteisvaikutuksista hy vinvointiin. Seedhow-merkistä tunnistaa Rostenin tuotteet, joissa on aina vähin tään 45 % siemeniä ja vähintään kahta eri siemenlajia. Näitä tuotteita ovat uu sien Seedboostien lisäksi Rostenin Sie menrapeat siemennäkkileivät.

annospakkauksessaPunajuuret

60-vuotta sitten markkinoille tuotu Trip oli ensimmäinen mukaan otettava, pillil lä juotava mehujuoma Suomessa. Aluksi makuina olivat appelsiini ja mustaviini marja. Vuoteen 1990 asti Trip pakattiin Turun tehtaalla pyramidin muotoiseen kolmiopakkaukseen, jota moni muistelee vieläkin Valmistajahaikeana.Eckes-Granin Finlandin mu kaan kolmionmuotoista Trip-pakkausta ei ole enää saatavilla, mutta sen sijaan juhlavuoden kunniaksi Trip Appelsii

Taffelin 11Roustmiseen.vainöljyävalmistuksessarunasipsi,valmistettujavaaonsipsimarkkinoillauutuusilmanraspaahdettuSuomessapejonkakäytetäänmaustaTaffelsisältää%rasvaa,mikä

JuustoportiltaUutuuksia

Leipomo Rostenin uusi vegaaninen Seedboost siemen snacks on runsas kuituinen, gluteeniton, hiivaton, lisäja säilöntäaineeton välipala, josta saa suuren osan päivittäisestä vitamiini- ja hivenainesaantisuosituksesta sellaise naan. Seedboost on myynnissä maku yhdistelminä karpalo-suklaahippu, valko sipuli-chili ja seesami-chia. Pakkaus 70 Seedboosteissagrammaa. siemenet ovat näppä rässä keksimäisessä muodossa, joita on helppo syödä tilanteessa kuin tilantees sa. Leipomon mukaan ne ovat mainio terveellisemmän napostelun vaihtoehto Uutuus, kuten muutkin leipomon siemen pohjaiset tuotteet on kehitetty yhdessä Aistila Oy:n kanssa. Leipomo Rostenin Seedhow’ksi kutsuma tutkimustieto ker

on 58 % vähemmän rasvaa tavallisiin perunasnackseihin ver rattuna. Makuina ovat Ranch & Sourc ream ja Creamy Garlic – vegaanisina Valmistuksessaversiona. hyödynnetään kuumaa suolapetiä, jossa perunasipsit paahde taan rapeiksi ilman rasvaa. Tämän jäl keen ne saavat pinnalleen suihkauksen öljyä ja mausteet. Taffelin perunalastuja valmistetaan Ahvenanmaalla kotimaises ta saaristolaisperunasta. Sipsitehdas val mistaa itse biokaasua perunankuorista, käyttää yksiomaan tuulivoimasähköä ja puhdistaa jatkossa pesuvetensä jatkos sa paikallisille viljelijöille kasteluvedeksi.

pizzaaTäydellistäkotona

Juustoportin uusi leipä juusto on pyöreä ja painaa 140 grammaa. Se maistuu sellaisenaan, lämmitettynä lakkojen kanssa, piiraissa, padoissa, salaateissa tai burgereissa. Mehupuolen uutuus ovat Hyvin pillime

Leipomo terveellinenRosteniltavälipala

Trip täyttää 60-vuotta

LEIPURI 4 / 2022 41 v UUTUUDET v

ni -pillimehua saa retropakkauksessa, jonka design on alkuperäisestä 60-lu vun kuosista lainattu. Pakkauksessa on myös QR -koodi, josta pääsee suoraan verkkosivulle lukemaan lisää nostalgista Trip-tarinaa vuosien varrelta.

TaffelVähärasvaisempiRoust

Miten vaikutetaanmeihin

Johannes Koposen, Minea Koskisen ja Jussi Pullisen Öyhökratia – Ketä kuun nellaan, kun kaikki puhuvat (Gummerus) on mielenkiintoinen tietokirja vallasta ja vaikuttamisesta sosiaalisen median kautta. Sen mukaan elämme demokra tian sijaan öyhökratiassa, jossa valtaa käytetään twiiteillä, tykkäyksillä ja mee meillä. Kirjailijoiden mukaan öyhökratia ei ole algoritmien aiheuttama hetkelli nen häiriö, vaan yhteiskunnan nykyinen Sosiaalisellaolomuoto. medialla on vahva vaikutus myös vallankäyttäjiin ja heidän toimin taansa. He joutuvat jatkuvasti pohti maan, miltä asia somen käyttäjien sil missä näyttää. Tämä on alkanut ohjailla myös politiikan sisältöjä. Valtaa on siirty nyt sille pienelle joukolle, joka puhuu ko vimmalla äänellä somessa. Sitä kirjassa nimitetään suoraksi harvainvallaksi. Pie ni joukko aktiivisia somen käyttäjiä voi nykyisessä mediaympäristössä heiluttaa koko julkista keskustelua ja vaikuttaa si ten jopa lainsäädäntöön. Kirjailijat paljastavat, miten lobbarit, so meinfluensserit ja aktivistit vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin, uutismediaan ja päättäjiin. Kirjaan on haastateltu toi mittajia, poliitikkoja ja somevaikuttajia. Esimerkkeinä käytetään muun muassa koronaa ja #metoo-keskustelua. Öyhö tyksen taktiikoita voi käyttää monenlais ten tavoitteiden edistämiseen. Kirjoittajien mukaan öyhökratiasta puhu minen on hyväksi, sillä muutoin se pää see yllättämään. Tunnistamalla öyhöt täjien käyttämiä taktiikoita vallankäyttö tulee paremmin näkyville. Minea Koskinen on instagram-vaikutta miseen perehtynyt journalisti ja tietokir jailija, Jussi Pullinen on Helsingin Sano mien talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö ja tietokirjailija ja Johannes Koponen on ennakoinnin asiantuntija, joka tutkii väitöskirjassaan journalismin ja alustatalouden suhdetta.

42 LEIPURI 4 / 2022 PALVELUHAKEMISTOAnnostusjärjestelmiäErikoistukkukauppaa Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com THINK DELICIOUSLY Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1 14.10.2016 14:26:16 v KIRJAT v

LEIPURI 4 / 2022 43 ErikoistukkukauppaaPALVELUHAKEMISTO Palveluhakemistoon!omalleKonsultointiaVaraapaikkayrityksellesi elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021 LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904-maailmanlaajuisestiAjatteleeToimiipaikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Leipomo- ja investointienelintarvikealankonsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit ☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto Räätälöidyt ammattilaisilleleivontaratkaisutFazerMyllyltä. WWW. FAZERMYLLY.FI Tuotetiedot - LaatuLaatuAinesosaluetteloidenSynkkaPALVELUITAMMEElintarviketurvallisuus-Pakkausmerkinnätkoostaminen-Elintarviketurvallisuus-JäljitettävyysOmavalvonta-Hygieniapassit-FSSC22000ISO22000-IFS-BRC-ISO9001-ISO14001ISO45001-MSC-ASC-Sisäisetauditoinnitvesa.koivumaa@elap.fi-0445440007www.elap.fi HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa. BAKERYSHOP.FI Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi www.condite.fi Yhdessä olemme enemmän.

44 LEIPURI 4 / 2022 PALVELUHAKEMISTOLeipomokoneita Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l www.solotop.fimyynti@solotop.fi Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset Puh. 0500 166 355 ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT 0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi www.cortex.fi SEURAAVA LEIPURI Leipuri 5 ilmestyy viikolla 29 - lehden välissä julkaistaan Vaasan Leipuripäivien näyttelyliite LEIPOMOUUNIT – KONEET KOTIMAISTAVUODESTAVALMISTUSTA1968www.lu-ko. • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • Puh.05800VarastokatuLu-KoPAISTOPELLITOy17Hyvinkää0103208010 leipomohihnat.fi Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä • Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet Suomalaista laatutyötä Multivac Oy myy ja huoltaa leipomokoneet.kaikki www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.comleipomokonehuolto@fi.multivac.comPuh:+358207921308 FRITSCH is part of the MULTIVAC group Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi info@lkmtrade.com

LEIPURI 4 / 2022 45 TietojärjestelmiäPakkaustarvikkeitaPALVELUHAKEMISTO LEIPOMOT KAHVILAT www.softone.fi toiminnanohjaustyövuorosuunnittelutyöajanhallinta GO & SAUMA® ohjelmistot Kokonaisvaltaista pakkaus osaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina p.pyrollkauppa.compyroll.comvalintaanpakkauskoneenasti.0306242450 P. 0207 815 400 •Tilausten •Kassajärjestelmä•Sähköiset•Valmistuksenkäsittelyohjausliittymät •Käyttöönotto•Ketjunohjausjatuki Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE www.skj.fi Pölynpoistolaitteita Tapahtumia tulossa vuonna 2022 12.-14.8.2022Elokuu Suomen Leipuriliiton 122. vuosikokous ja kesäpäivät, Vaasa 14.-15.9.2022Syyskuu Elintarviketeollisuusmessut, Tampere. Kansainvälinen messutapahtuma elintarvikealan ammattilaisille. Messuilla myös leipomoalan SM-joukkuekilpailu www.elintarviketeollisuus.fi 22.-25.10.2022Lokakuu Sudback-messut, Stuttgart Leipomoalan Patamäenkatuhttps://www.messe-stuttgart.de/suedback/enammattitapahtumawww.peltolanpussi.fi3,33900Tampere.Puh.032136700

Små och medelstora företag befinner sig i en speciellt svår sits då kostnaderna och infla tionen ökar, eftersom de måste balansera fö retagets verksamhet i alla riktningar. Till ex empel gentemot aktörerna inom dagligvaru handeln, för att få produkter till salu i butiken och även gentemot råvaruleverantörerna, för att få tillräckligt med råvaror. De tvingas också godkänna att fackföreningarna och förbunden som styrs av storförtag ingår (allmänbindande) kollektivavtal som ökar företagens kostnader ytterligare, och som slår fast enligt vilka anställningsvillkor små och medelstora företag kan konkurrera med storföretagen. Mitt i all brådska och press måste företagen också se till att uppfylla de nitiska kraven från hälsoinspektörer, arbetarskyddsinspektörer och övriga myndigheter. Dessutom behöver man finna tid för att ta hand om välbefinnandet på arbetsplatsen.

Mika Väyrynen

stund har Finland skickat in sin ansökan om medlemskap i militär- och försvarsalliansen Nato. Den främsta or saken till ansökan är rädslan för att Ryss land en dag ska anfalla Finland på samma sätt som Ryssland i februari 2022 anföll Ukraina, en attack som fortfarande pågår. Ryssland motsät ter sig Finlands anslutning till Nato och Krem ls informatör meddelar att Ryssland upplever Finlands kommande medlemskap som ett mi litärt hot. Denna åsikt och Rysslands aktioner i Ukraina för tankarna till en svartsjuk människa som är rädd för att partnern ska förverkliga de handlingar som den svartsjuka personen själv skulle vara beredd att utföra, om hen bara fick en chans därtill. Eftersom Ryssland själv är berett att anfalla sitt grannland, att kallblodigt bomba och förstöra det, oroar sig Ryssland för att Finland och andra västlän der skulle agera på samma sätt om de bara vågade. I Rysslands berättelse/narrativ vill man alltså också uppleva det lilla Finland som ett hot. För Rysslands nuvarande ledning verkar det helt omöjligt att inse att människorna i västländerna vill leva ett all deles normalt och lugnt liv.

I Finland förundras man ofta över hur människorna i Ryss land och till exempel Nordkorea blint tror på makthavarnas utsa gor oberoende av innehållet och sanningsenligheten i dem. Men egentligen är situationen likadan överallt. Man lyssnar och tror på de egna ledarna, medan man är misstänksam mot främmande ledare. Detta stämmer i synnerhet då varje lands ledande medier plikttroget och kritiklöst rapporterar det som makthavarna vill att de ska rapportera. Det här märktes tydligt även i Europa under coronakrisen. I två års tid berättade makthavarna och medierna i det demokratiska Europa vad som händer på coronafronten och medborgarna följde plikttroget det som makthavarna sade. Det var nästan ingen som upplevde det som ett problem att man i demokratiska rättsstater började stänga ner samhället på sam ma sätt som det auktoritära Kina. Majoriteten av människorna krävde rentav fler begränsningar, för att ytterligare kringskära människornas rättigheter.

Hur, varifrån och till vilket pris ska vi få råvaror?

Iskrivande

46 LEIPURI 4 / 2022 LEDAREN

efterfrågan på bröd och andra bageriprodukter.

Trots att det låter märkligt, så kan det faktiskt hända att coro natidens utmaningar var små i jämförelse med de utmaningar som vi nu står inför. Tillgången på råvaror kan av olika orsaker bli mycket problematisk för företagen under nästa höst och vinter. Just nu är till exempel situationen kritisk när det gäller tillgång på naturgas. Fast råvarorna skulle räcka till, så till vilket pris fås dessa? Då vi till detta lägger en accelererande inflation vilken medför krav på högre löner från löntagarorganisationerna, väx er utmaningarna i företagen ytterligare. Med tiden kommer vi också att se på vilket sätt den accelererande inflationen påverkar

Tekniken och kunnandet utvecklas i rasande takt omkring oss, men människan själv verkar inte utvecklas. Istället upprepar sig historien regelbundet. De auktoritära makthavarnas önskan att erövra andra staters områden fortsätter i generation efter ge neration. Det är svårt att förstå att miljarder människor i världen måste lida till följd av de geopolitiska ambitionerna hos en enda människa och hans närkrets. Hungersnöden och flyktingström marna ökar, medan tusentals och åter tusentals människor mister livet.Vid sidan av allt mänskligt lidande och alla geopolitiska spän ningar orsakar Rysslands attack mot Ukraina naturligtvis också stora problem för bageribranschen. Alla kostnader inom bran schen stiger och inflationen hotar skena iväg. Utmaningarna gäl lande anskaffning av jordbruksvaror, energi, gödsel, förpackning och transporter har drabbat alla nivåer i brödets leveranskedja mycket hårt. Detta händer överallt i Europa. Vi kan endast gissa oss till vad den kommande hösten och vintern för med sig. Alla företag borde nu fundera på metoder för att klara av nästa höst och vinter, som kan bli speciellt utmanande på många sätt.

Nyheterna om coronaviruset upphörde helt plötsligt i Fin land den 24 februari 2022, när Ryssland anföll Ukraina. Efter det fanns det viktigare nyheter. Under den veckan fanns det totalt 44 561 coronafall i Finland och två veckor senare (vecka 11) var antalet fall 53 859. När Nyland stängdes vecka 14 år 2020 fanns det 966 coronafall i Finland*. Då fick vi nylänningar uppleva ett eget Checkpoint Charlie, eftersom vi förbjöds att röra oss utanför Nyland. På den tiden fanns det ännu inget vaccin, vilket delvis förklarar saken. Å andra sidan visar det ovannämnda också att människans tre största rädslor egentligen kan sammanfattas så här: 3 x hur ska det gå för mig (och mina närmaste).

*Som jämförelse: Enligt Helsingin Sanomat av den 20 maj 2022 hade 256 personer i Finland dött i coronaviruset under de 14 senaste dagarna.

Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi

Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: www.leipuriliitto.fietunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi

Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Lapin Leipomoyrittäjät ry

JariValtuuskuntaElonen , puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com

Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi

Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi

KariHallitusMeltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

LEIPURI 4 / 2022 47

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi

Toimisto

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Leipuri 4-2022

Articles inside

Ledaren

Uutuuksia

Leipurissa kirjoitettua

Murusia

Merkkipäiviä, nimityksiä, palkittuja

Ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellisen korkeita nousupaineita

Auringolta kannattaa suojautua

Vähemmän muovipakkauksia Green deal -sopimuksella

Leipurin Oy:llä vauhdikas Roadshow

Fazer alkoi tehdä ksylitolia kauran kuorista

Oskari Takkinen valmentautuu kohti WorldSkills-kilpailuja

Kolumni

Yrityksen kannattaa tehdä talousvedestä sopimus

Pääkirjoitus

Leipätiedotus on monessa mukana

Suolaa vähennetty leivissä määrätietoisesti

Katse kohti satoa 2022 – riittääkö vilja?

Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus päivän puheenaiheita

Liity nyt Suomen Leipuriliiton jäseneksi, ellet jo ole

Kyberturvallisuus linssin alle

Hakafoodilla menee lujaa