Martat lehti 4/2020 by Marttaliitto

HERKKU VAI MYRKKY? - TUNNE SIENET KORTTITALKOOT JA KUKKASORMUS

M a r t at

EI LOTR ATA VET TÃ&#x201E;!

W W W. M A R TAT. F I

4 2020

Martat

TULEEKO TOINEN AALTO? MARTTOJEN NETTISIVUILL A ON PERUSTEELLISET TIEDOT K ANK AISISTA K ASVOMASKEISTA: VALMISTUSJA K ÄYTTÖOHJEET, K A AVAT JA VIDEOITA , MATERIA ALIVERTAILUJA , PESU- JA SÄILYTYSOHJEET.

KOTITEKOINEN MASKI EI KORVA A TEOLLISESTI VALMISTETTUA JA TESTATTUA SUOJAINTA , MUTTA AUTTA A ARKIPÄIVÄN SUOJAUTUMISESSA .

TE R E S A

MOO RH

OU SE

ERITYISEN TÄRKEÄ Ä ON

VÄ ÄRINK ÄYTETYSTÄ

TOIMIA MASKIEN K ANSSA

MASKISTA ON ENEMMÄN

OHJEISTUKSEN MUK AISESTI.

HAITTA A KUIN HYÖTYÄ .

AT.F W W W.M A R T Martat ovat varautuneet valtakunnalliseen maskisuositukseen kotitalouksien osalta tekemällä kangasmaskeja itselleen ja läheisilleen.

2 | MARTAT 4 | 2020

I/M A R

K A S IT YO O T TA K O U L U /

HJEET

Ohjeet on tehty yhteistyössä viranomaisten sekä Naisten valmiusliiton ja Tekstiiliopettajen liiton kanssa.

SHUTTERSCTOCK

PASI LEINO

– Talkoot ja yhdessä tekeminen ovat syrjäkylillä tärkeitä. Mitään ei tapahdu, jos ei itse tehdä, sanoo maatalousyrittäjä Elina Henttula. Kerttu-tytär on ollut pienestä pitäen äidin mukana navetalla ja on kuin kotonaan isojen nautojen keskellä.

Tunnistatko pantterikärpässienen ja muut myrkylliset? Uutta tietoa sienien ominaisuuksista karttuu jatkuvasti.

SISÄLTÖ

4/2020

KRISTIINA KONTONIEMI

SHUTTERSCTOCK

Lu utilalla

4 5 6 8 14 19 20 26

Sienikoulu kestää yhden illan. Mukana Mikkelin metsissä oli myös Maiju Pulkkinen.

Herkkusuu ei haikaile mennyttä kesää vaan säilöö aurinkoa purkkiin tyrni-porkkanahillon muodossa.

30 32 35 36 40 42 44 46 48 50 54 56 57 58 60 62 64 66 67

Lukijalta Pääkirjoitus Marttakartta Traktorilla talkoisiin Paras on edessä Sienisoijaa kahdella tavalla Herkku vai myrkky? ”Kohtele sientä kuin kukkaa kämmenellä” Sopeudumme uuteen tilanteeseen Eipä lotrata! Ruoka-apua perheille Sitkeyttä vailla vertaa Humalakäpy harrastuksen ytimessä Korjaa runsas korttisato Käden kaunistus Surunkin keskellä talous on hoidettava Kävikö tuholainen taloksi? Juhlaruokaa joustavasti Missä mennään? Oppiminen meni uusiksi Martan lakitieto: Lahjavero Monessa mukana Elämänmeno Piirit Marttaristikko Liekeissä: Pakko päästä sieneen VieKas: Komealupiini

KANNEN KUVITUS TERESA MOORHOUSE

LUKIJALTA

W W W. M A R TAT. F I

Martat

3 2020

Uutena marttana lehti on mielenkiintoinen. Hyviä ruokaohjeita ja jutut hyviä.

M a r t at

PARSA & PERUNA: ME TULEMME TAAS! KESÄKUKAT PARANTAVAT MAATA 5 ASKELTA TALOUSSOPUUN

» Sivut 44–45; olisi mahtunut tekstiä enemmän, piirustuksia vähemmän. Sivu 13 epäselvä ohje-kuva. » Kaikki jutut ovat kiinnostavia, lukijan on vain löydettävä sopiva aika lukea tai ainakin silmäillä juttu (siis ajankäyttö ratkaisee). Lehti on aina heti selattava, kun se postista tulee. Erityisesti ruokavinkit ja kodin puhdistusjutut kiinnostavat. Niitä aina lisää. Toivon myös auton ja veneen pesuohjeita. » Toivoisin arkiruokaohjeita kasvispainotteisesti. » Monipuolinen lehti: paljon asiaa! Joukossa vois olla myös ”kevennyksiä” – hömppää pilke silmäkulmassa. » Olisi kiva, jos lehdessä olisi ompelu- ym. käsityöohjeita tai askartelua, joita voisi tehdä pikku-marttojen kanssa.

MARTTATOIMINTA POIKKEUSOLOISSA

» Luin viimeisestä Marttalehdestä 3/20 sivulta 23, että

ehdotatte yhdistyksiä soittamaan ikääntyville jäsenille ja kyselemään kuulumisia. Minulla ei ole jäsenrekisteriä enkä usko että monella muullakaan on. En edes tiedä keitä jäseniä meillä on ja minkä ikäisiä enkä edes puhelinnumeroita. Marttaliitossa ja piiritoimistoissa on varmaan henkilöt jotka hoitavat jäsenrekisteriä ja saavat palkkaa työstään ja työnantaja maksaa puhelut joten ehdotan että he hoitavat nämä puhelut. Ja olisihan se hienoa että ”perämettän martta” saisi puhelun jossa oikein pääkallopaikalta kysellään hänen kuulumisiaan. » Makuja maastosta -jutussa törmäsin taas yhteen hankalaan asiaan: kuinka paljon on litra nokkosen lehtiä? Miksi ohjeessa ei sanota kuinka tiukkaan ne pitää painaa. Tähän törmää silloin tällöin. Tilavuusmitalla ilmoitetaan määrä tuollaiselle aineelle, joka ei luonnostaan asetu astiaan tietyllä tavalla.

MARTAT 3/2020 » Kyllä on uutta lehteä taas sormet syyhyten odotettu <3 Lemppari juttu tästä lehdestä oli ehdottomasti kesäkukka artikkeli. Tuli niin kesäinen ﬁilis värikkäitä kukkasia katsellessa. Harmi vain kun en itse pääse kerrostalossa suurempia kukkapenkkejä väsäilemään. Toisena tärkeänä asiana koin vinkit parisuhteen taloussopuun. Jään innolla odottelemaan seuraavaa numeroa.

tavin artikkelein kuin tämä numero oli. Myös Martta-historia on mielenkiintoista luettavaa, mainiona esimerkkinä juttu Eduard Polonista.

» Monipuolista tietoa ja taitoa tuottava lehti. Kauniita kuvia. » Kiva, kun taas oli Martan lakitieto -juttu. Kiitos tekemästänne hyvästä lehdestä. Hyvät ruokajutut säilytän.

» Lehtien kannet upeat ja selkeät, niinkuin marttatoiminnan selkeät tavoitteet ovat. Lehtien artikkelit ovat kiinnostavia, koska kaikki jutut liittyvät Marttoihin. Luen hienon lehtemme aina kannesta kanteen.

» Jatkakaa lehdentekoa (ja muutakin toimintaa) yhtä ajankohtaisin ja arkeahelpot-

»Pidän yleisilmeestä. Valoa ja laseja tarvitsee kuten muidenkin lehtien kanssa. Lakitieto – hyvä!

4 | MARTAT 4 | 2020

» Tämän vuoden Martat-lehtien kansikuvat ovat äärettömän kauniit, kiitos Teresa Moorhouse. Kuvat eivät tyrkytä mitään arkista askaretta vaan ovat salaperäinen kansi lippaaseen: mitähän nyt on lehden sisältö.

KIITOS PALAUTEESTA Martat-lehden 2/2020 suosituin juttu oli Ihan tavallisia lakiasioita. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Kotisäilöjän kirjaa. Sen saivat C.M.Dahl-Hämäläinen Kemiöstä, Liisa Levä Mustasaaresta, Sirpa Linnasaari Kustavista, Eila Nurmi Paimiosta ja Anna-Riitta Ruuskanen Kuopiosta.

HENKILÖ

–M Minulle inulle i ll jjuridiikka juridii juridi idiikka k oli ka oli its itse itses itsestäää ttään ään selvä valinta: ta: a: järkev jä jär järke järkevä ärke rke rk evää ja mielenkiintoine mie mielenkiintoine l kii i n ala, lenkiintoine ala ala sa ssanoo sano anoo Tuu Tuu Tuula uu a Rainto työpaikall öpaikalla öpaikallaan öpaikal öpaikallaan. paika pa aika ikallaan.

Tuula Rainto perusti oman lakiyrityksen huomatessaan, ettei edes hän, juristi, ymmärrä, kuka hänet perii. Kun Tuula käy luennoimassa lakiin liittyvistä asioista marttayhdistyksissä, salit täyttyvät. MERJA FORSMAN // KUVAT EVA PERSSON

eri on kylmä ja musta. Jokainen askel Hietaniemen rannan laiturilla tyhjentää mieltä ja laskee stressitasoa. Kun lakimies Tuula Rainto solahtaa kylmään veteen, lisämunuaisista purskahtaa elimistön omaa kipulääkettä, lämmöntuottoa tehostavia hormoneja ja adrenaliinia. Nivelkivut lievittyvät ja lihakset rentoutuvat. Päivä voi alkaa. YRITYSIDEA KYPSYI PITKÄÄN Tiedätkö,

kuka sinut perii? Mitä tapahtuu, jos eroat? Kuka hoitaa asioitasi, kun et enää itse pysty? Tuula Rainnon perustamassa Lakiasiaintoimisto Amos Oy:ssä ratkotaan ”ihan tavallisten ihmisten ihan tavallisia lakiasioita.” Idea omaan yritykseen kypsyi vuosien ajan edellisissä työpaikoissa. – Toimin lakiasiainjohtajana ja jäin iltaisin toimistoon tekemään rauhassa paperitöitäni. Silloin työkaverini ylimmästä johdosta respan hoitajaan hiippailivat huoneeseeni ja kysyivät, voisinko katsoa heidän perheensä papereita kuntoon, Tuula kertoo. – Ihmettelin, miksi ihmiset eivät itse googlaa ja tee näitä asioita, kunnes menin kolme vuotta sitten lapsettomana naimisiin uusperheellisen miehen kanssa ja aloin miettiä perintöön liittyviä asioita. Edes minä, juristi, en ymmärtänyt, kuka minut perii! Ymmärsin yhtäkkiä, miksi työkaverini olivat kaikki nämä

8 | MARTAT 2 | 2020

vuodet käyneet juttelemassa asioista kanssani. Samalla tajusin, että tällaiselle yritykselle voisi todella olla kysyntää. VERENPERINTÖ Tuula syntyi Kemissä

esikoisena kaksilapsiseen perheeseen. Äiti toimi ylihoitajana ja isä poliisina. Kun Tuula oli seitsemän, perhe muutti Espooseen äidin työn perässä. Lukioikäisenä Tuula lähti vaihto-oppilaaksi New Yorkiin ja rakastui. – Asuin kolme vuotta New Yorkissa, suoritin yksityisoppilaana lukion loppuun ja opiskelin collegessa. Se oli elämäni muutoskohta. Aikuistuin siellä. Kun suhde päättyi, Tuula muutti takaisin Suomeen, tarttui oikeustieteellisen pääsykoekirjaan ja haki Helsingin yliopistoon lukemaan juridiikkaa. – Juridiikka tuli verenperintönä. Oikeuden käyttö on ollut suvussani ammattina useamman sukupolven ajan. Isäni puolella on ollut useita nimismiehiä. Minulle juridiikka oli itsestään selvä valinta: järkevä ja mielenkiintoinen vaihtoehto. Tuula pääsi opiskelemaan ensimmäisellä yrittämällä ja valmistui lakimieheksi 4,5 vuodessa, 26-vuotiaana. – Se kertoo jotain motivaatiostani. Juridiikka kiinnosti minua aidosti. Olin mielestäni hassannut elämääni Yhdysvalloissa, joten otin tavoitteekseni, että pääsen neljässä vuodessa ulos koulusta ja työelämään.

OMANNÄKÖISET ASIAKIRJAT Asiakastapaamiset alkavat usein tikku-ukkopiirustuksesta. – Tässä olet sinä, tässä lapsesi, puolisosi, vanhempasi sekä muu suku. Kysyn, mitkä ovat toiveesi, ja autan saamaan asiakirjat vastaamaan toiveita. Tuulan mukaan moniin elämää koskettaviin lakiasioihin liittyy harhaluuloja, ja jokaisen tulisi ehdottomasti tietää omista lakiasioistaan perustiedot: Miten asiakirjat syntyvät? Mitä eroa on avo- ja avioliitolla oikeuksien kannalta? Mikä on avio-oikeus? Mikä leskeneläke? Mikk si pitäisi tehdä edunvalvontavaltakirja ja testamentti? – Korostan aina, että asiakirjoista voi tehdä omannäköisen. Sisältöön pystyy vaikuttamaan, niistä voi tehdä sellaisia, että ne sopivat juuri omaan elämään ja vastaavat omiin toiveisiin. Asiakirjat ovat määrämuotoisia, mutta niiden sisältö on vapaamuotoinen. Testamentin tekemistä Tuula suosittelee etenkin lapsettomille sinkuille, uusperheille ja ulkomaille muuttaville. – Jos henkilö asuu ja kuolee Espanjassa, siihen tulkitaan Espanjan lakia, Tuula antaa esimerkin. – Nämä asiat eivät ole rakettitiedettä, mutta niihin kaivataan usein tukea ja apua. Asiaan liittyy vahvoja tunteita. Avioehdot, testamentit, erilaiset sopimukset… ne ovat elämän tosiseikkoja, jotka pitäisi hoitaa kuntoon ilman, että siitä tekee suurta numeroa. Marttatyyliin.

IHAN TAVALLISIA LAKIASIOITA

PÄ Ä K I R J O I T U S 24 . 8 . 2 02 0 MARTAT 4 / 2020 118. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2020. Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen (opintovapaalla) Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 38 259 (LT 2019) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Käteen sopiva työkalu DIGITALISAATIO OTTI ison loikan eteenpäin vuoden ensipuoliskolla. Pakon edessä asiat järjestyivät ripeästi. Jos maaliskuussa, koronarajoitteiden alkaessa, olisi laitettu moniammatillinen työryhmä miettimään etäkoulun toteuttamista, se olisi pari vuotta työskenneltyään todennut haasteen hankalaksi, ehdottanut järjestettäväksi etäkursseja, koonnut tulokset ja esittänyt niiden pohjalta jatkotoimenpiteitä. Todellisuudessa etäkouluun siirryttiin viikossa. Tekemällä onnistuu. MONEN DIGIPROJEKTIN TULOKSET ovat raskaita ja arjelle vieraita, koska kuvitellaan, että virtuaalimaailma poikkeaa arkitodellisuudesta. 1970-luvun tulevaisuusvisioissa ajateltiin, että teknologia vapauttaa ihmiset muun muassa lastenhoidosta. Tuolta ajalta peräisin olevissa kuvituksissa, joissa havainnollistettiin tulevaa, vanhemmat kommunikoivat lastensa kanssa kameroiden ja mikrofonien välityksellä avaruusmaisissa kodeissa, samalla kun siemailivat cocktaileja juhlapuvuissaan. JOS TEKNOLOGIA ON itsetarkoitus, syntyy virityksiä, jotka eivät ole käyttäjille parhaita mahdollisia. Leipää voi leikata monenlaisella veitsellä, mutta pääasia on leipä, ei veitsi. Digitalisaatiokin on työkalu, jonka on sovittava käteen. Marttojenkin on hyvä miettiä digivallankumouksen tarkoitusta omissa projekteissaan. Digiloikkamme sai vauhtia koronasta, mutta leipä ei saa unohtua. Marttojen digipalvelujen on istuttava käyttäjien tarpeisiin ja oltava helppokäyttöisiä ja helposti saatavilla. Siksi erilaiset käyttäjät on otettava mukaan suunnitteluun alusta lähtien. Tehdään Marttojen digiloikasta arkisen järkevä ja mukava, ja mennään tässäkin kanavassa asia edellä ja marttailu mielessä. KUN MARTOILLE TULEE oma sovellus, ”Martta-äppi”, on sen oltava helppokäyttöinen, kommunikaatiota parantava, joustava ja tarpeen mukaan muokattavissa. Martoissa on paljon osaajia ja potentiaalia. Voisimme jo jäsenhankintavaiheessa kysyä: ”sukat vai sopat?”, ja jakaa materiaalia – esimerkiksi käsityö- tai leivontaohjeita – henkilön kiinnostuksen mukaan. Toki annettaisiin yllykkeitä muuhunkin marttailuun. Järjestötoiminnassa on tärkeää löytää samanhenkinen porukka, joka jakaa yhteiset kiinnostuksen kohteet. Martta-tinderin avulla jäsen voisi linkittyä marttoihin, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Samoin voisimme kerätä osaajia myös erilaisiin vapaaehtoistehtäviin. KORONA-AIKA TEKI digistä entistä ajankohtaisemman. Toivottavasti se tönäisi meitä

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja jäseniä 43 000.

marttojakin kohti arkista digiä. Kevät teki minusta, aiemmin surkeasta leipojasta, siedettävän leipurin. Ensimmäisestä ruisleivästäni tuli mämmiä, mutta jatkoin opettelua. Digin kanssa on vähän sama juttu. Tekemällä oppii.

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.ﬁ

Martat 5 /2020 ilmestyy 5.10.

METSÄÄN HYVÄSSÄ SEURASSA

PÄIVÄN KUVA

Nummelan Martat järjestivät villasukkakampanjan koronakevään marttailutekona Terveyskeskusyhtymän Karviaisen hoitohenkilökunnalle. Talkoisiin osallistui marttoja useista Vihdin marttayhdistyksistä. Ensimmäiset 100 sukkaparia luovutettiin toukokuun lopulla, toinen sukkaerä viedään loppukesällä.

Kunnon opaskirja on luotettava kaveri sienimetsässä. Kirjavalinnassa kallistumme ansioituneiden asiantuntijoiden teokseen. Tea von Bonsdorff, Lasse Kosonen: Ruokasienet Suomen luonnossa. Otava 2020.

Tiedätkö pituutesi? Mitattiinko pituutesi viimeksi koulussa? Myös aikuisiällä on tärkeää seurata omaa pituutta. Mikäli sentit vähenevät, voi kyseessä olla osteoporoosi. Tee luustotesti: www.luustoliitto.ﬁ/ tee-luustotesti

Oikeaan suuntaan meno a

Viime vuonna suomalaiset käyttivät tuoreita vihanneksia arviolta 66 kiloa henkeä kohti; määrä sisältää myös mahdollisen hävikin. Vihannesten kulutus kasvoi vuoteen 2018 verrattuna. Lähde: Luonnonvarakeskuksen ravintotasetilasto

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 8–9 Elokuu–Syyskuu 1920

Ottakaa sienet talteen! Tattien kuivaaminen Nuoria tatteja kerätään kuivalla säällä, puhdistetaan heti ja kannat irroitetaan varsista – kannoista ei tarvitse ottaa pois helttoja; tatteja ei myöskään pidä huuhtoa vedessä. Sienet pujotetaan lankaan ja lanka ripustetaan joko ulkoilmaan vetoiseen paikkaan, esim. huoneen seinustalle tai huoneen lämpöön. Kuivausaika noin 8–10 päivää. Säilytetään kangaspusseissa. Ennen käyttämistä lioitetaan kuivia sieniä haaleassa vedessä.

6 | MARTAT 4 | 2020

Juhlapäivä

Suomalaisen ruoan päivä on joka päivä, mutta 4.9. vietetään oikeaa juhlapäivää kotimaisuuden kunniaksi! www.suomalaisenruoanpaiva.ﬁ

JÄRJEST YSMIES

Keskustele nuorten kanssa raha-asioista.

KATSO KAIKKI MATKAT: ORPDOLQMD ˋ JOULU ISLANNISSA 23.-27.12.2020 I 1 356 €

Joulunaikaan saagojen saarella nautitaan Blue Lagoonin lämpimästä vedestä, ihastellaan kuumia lähteitä ja Gullfossin mahtavia putouksia sekä tutustutaan maailman pohjoisimpaan pääkaupunkiin, Reykjavikiin. Jouluaaton illallisen jälkeen on mahdollisuus osallistua keskiyön messuun. Asiantuntijaopas Fridrik Asplund

JOULU SVEITSIN ALPEILLA 23.-26.12.2020 I 1 658 €

Laurii L L Lehtovirta h i

Vietä tunnelmallinen joulu Sveitsin Zermattissa, yhdessä Alppien tunnetuimmista talviurheilukeskuksista. Viehättävä alppikylä sijaitsee noin 1600 metrin korkeudessa ja sinne pääsee ainoastaan junalla, upeista maisemista samalla nauttien. Matkan aikana tehdään retki maailmankuululla Glacier Express -junareitillä, vietetään joulupäivä Gornergrat-vuorella Matterhornin maisemia ihaillen, ulkoillaan raikkaassa vuoristoilmassa, rentoudutaan kylpylässä sekä nautitaan yhteisillä illallisilla alueen herkuista. Asiantuntijaopas Arja Rinnekangas

ELENA FERRANTEN NAPOLI

11.-20.4.2021

REININ AARTEET RISTEILLEN BASELISTA AMSTERDAMIIN Zürich - Basel - Colmar - Strasbourg - Mainz - Koblenz - Köln Arnhem - Amsterdam RISTEILY KAUNIILLA REINILLÄ neljän valtion mielenkiintoisiin van ¸ ³ «uÔÃÔ³« ³ ÐÔÐÔÊÐÔ ³͋ [ÔÐÔ «Ê ÐÔ ßuÐ ²â¼Ê 7 Ô« ³ ¸ê³ upea kukkapuisto kauneimpaan tulppaaniaikaan, maalauksellisesta vanhastakaupungistaan kuuluisa Colmar, dominikaanisessa nunnaluostarissa sijaitseva Unterlinden-museo, kirjapainotaidolle omistettu Gutenberg-museo sekä Arnhemin idyllinen ulkoilmamuseo tuulimyllyineen. Risteilyn tunnelma on rauhallinen ja kauniista sta luonnos luonnosta ehtii nauttia Lomalinjan ryhmän oman laivan lipuessa sa pitkin pi jokea. Asiantuntijaopas Lauri Lehtovirta

5.-9.3.2021 I 1 196 €

Elena Ferrante on salaperäinen kirjailija, jonka oikean nimen tietää vain hänen kustantajansa. Hänen teoksissaan sodanjälkeinen Napoli kuvataan niin elävästi, että lukija voi kuulla aukioilta kantautuvan puheen sorinan, haistaa vastapaistetun briossin sekä auringon lämmittämän hiekan ja jopa tuntea kaupungin pölyisen kadun narskahtelun askeleiden alla. Napolin historiallinen keskusta on muuttunut hyvin vähän teosten tyttöjen nuoruuden ajoista. Asiantuntijaopas Satu Mäkelä

Puutarhoja ja pikkukyliä RANSKAN JA ITALIAN RIVIERALLA 13.-17.4. ja 14.-18.9.2021 I 1 389 €

Upeita puutarhoja, maalauksellisia maisemia ja viehättäviä vuoristokyliä, loistokasta Rivieraa ja ihan tavallista arkipäivää alueen herkullisen keittön antimia unohtamatta. Rikkaat englantilaiset aristokraatit viettivät talviaan Rivieralla 1700-luvun lopulta lähtien ja rakennuttivat komeita villoja, joiden puutarhoista tehtiin varsinaisia taideteoksia. Monet puutarhoista sijaitsevat uskomattoman kauniilla paikoilla. Matkalla tutustutaan niistä mielenkiintoisimpiin. Asiantuntijaopas Timo Hakola

KEVÄINEN PARIISI – linnoja ja kukkaloistoa 23.-27.4.2021 I 1 396 €

HINTA alk. 2 496 €/hlö

Lähde keväiseen Pariisiin nauttimaan kaupungin nähtävyyksistä ja tunnelmasta! Vieraillaan Loiren kauniissa laaksossa ihailemassa keskiaikaisia linnoja ja käydään Aurinkokuninkaan rakennuttamassa Versaillesin linnassa, joka huokuu entisaikojen ylellisyyttä. Nähdään myös Monet'n kuuluisa japanilainen vesipuutarha. Matkan kruunaa illallisristeily "April in Paris" Seinellä, jossa tunnelmaa luovat tangokuningatar Arja Koriseva ja hurmaava baritoni Hannu Lehtonen, säestäjänä Minna Lintukangas. Asiantuntijaopas Helena Boncoeur

ikkunallinen hytti, pääkansi

Hintaan sisältyy

̈́ reittilennot turistiluokassa ̈́ majoitus kahden hengen hytissä ̈́ 2 x aamiainen, 1 x lounas, 1 x päivällinen ja täysihoito risteilyllä ̈́ ohjelman mukaiset kuljetukset ja retket ̈́ suomalaisen asiantuntijaoppaan palvelut

ETU MARTOILLE

ɓ Đ°ô°° ãēüȩ âþþü° â°Ü÷þŀ°Ȯ

*Koskee vain tämän ilmoituksen matkoja, uusia varauksia ajalla 24.8.-13.9.2020. Varaukset tunnuksella "MARTTA" oikeuttavat kuluttomaan muutos- ja peruutusoikeuteen vielä 60 vrk ennen matkaa.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

MATKAN HINTAAN SISÄLTYY

̈́ ¸ ¨ ²u³ ²Ô«u ³ ³ ²u¨¸ ÐÔÊ ̈́ ¸ ¨ ²u³ ²Ô«u Ê Ð «Ô¨ ÐÔ«Ê Ð ¨u uÐ Æ uÐ ̈́ ÆÔ³ÊuÊ Æ Ð« ¸ ¨ ²u ̈́ ÊÔ¸² ³« Ê ³ uÊ u³ÐÔ³Ð ¨u¸ÃÃuu³ Ãuß ÔÐ

HENKILÖ

– Nauta on ihmeellinen eläin, kun se pystyy muuttamaan tavallisen nurmen lihaksi ja maidoksi, pohtii Elina Henttula.

8 | MARTAT 4 | 2020

TRAKTORILLA TALKOISIIN SUSANNA VILJANEN // KUVAT PASI LEINO

”Ky-yl’ mä voin tulla”, sanoo Elina Henttula, kun häntä pyydetään siivoustalkoisiin, muuttoon, letunpaistajaksi tai tasoittamaan kylän lentopallokenttää. Yhdessä tekeminen on kivaa – ja saaristokylillä elinehto.

Maatalousyrittäjä katselee kesäistä maalaismaisemaa yleensä traktorin hytistä.

enttulan luomutila Naantalin saaristomaisemissa Velkualla on ollut samalla suvulla 1500-luvun puolivälistä asti. Tilan 15. maatalousyrittäjä on marttahengen moderni ruumiillistuma: reipas ja empimättä toimeen tarttuva tarmonpesä, yksi yhteisönsä tukipilareista. Ilman Henttulan Elinaa moni yhteinen projekti olisi paljon hankalampi. – Talkoot ja yhdessä tekeminen on täällä syrjäkylillä tosi tärkeää. Mitään ei tapahdu, jos jotain ei itse tehdä, Elina perustelee talkootyön tarpeellisuutta. Yhdessä tekeminen on myös kivaa. Maatalousyrittäjän työ on enimmäkseen yksinäistä pellolla tai navetassa pakertamista, jonka vastapainoksi maitotilallinen haluaa vapaa-ajallaan nähdä ihmisiä. Samasta syystä Elina on myös aktiivinen Velkuan Marttayhdistyksen hallituksen jäsen. Marttailu on yksi tärkeä tapa järjestää mukavaa yhdessäoloa.

» MARTAT 4 | 2020

| 9

HENKILÖ

– Meillä on toki käsityökerhot ja karjalanpiirakkakurssit, mutta aika paljon järjestämme ihan omannäköistämme toimintaa, luontoretkiä, salaattinyyttäreitä ja saunailtoja. Kaikkea, mikä on juuri meidän mielestä mukavaa. VOIM A PIILEE VERKOSTOISSA Syrjäkylien ja saariston yrittäjät jos ketkä tietävät, että jokainen ihminen on lopulta yhtä vahva kuin hänen verkostonsa. Viljelijät tekevät keskenään yhteistyötä ja hankkivat isoja koneita yhdessä. Kun lehmällä on vaikea poikiminen tai vasikka ei ota voimistuakseen, Elina soittaa hätiin naapurisaaren kokeneemman lypsytilallisen. – Itse vien välillä yhteysalukseen lääkkeitä, kun jonkun saaritilan lehmä sairastuu. Meille pääsee siltoja pitkin, joten minun on helpompi lähteä kauppareissulle ja poiketa apteekissa, kuin yhteysalusmatkan takana asuvien. – Autan muita maatalousyrittäjiä mielelläni, koska ikinä ei tiedä, milloin itse tarvitsee vuorostaan apua. Yhteistyö on myös henkireikä. Kun koneet ovat korvanneet vanhatisännät, piiat ja rengit, on toisten viljelijöiden henkinen tuki kultaakin kalliimpaa. Kukaan ei ymmärrä karjatilallisen tuskaa kuivana kesänä niin kuin toinen karjatilallinen, joka myös miettii, millä saa eläimensä ruokittua koko seuraavan talven.

Syksyllä 2000 Henttulan talon 19-vuotias tytär Elina oli juuri aloittanut agrologiopinnot, kun tilan navetta paloi. Uuden rakentamisessa ei olisi ollut järkeä, jos tilalle ei olisi ollut tiedossa jatkajaa. Elinan piti saman tien tehdä päätös tulevaisuudestaan, ja hän sanoi maatalousyrittäjyydelle kyllä. Valmistuttuaan hän pääsi tositoimiin uudessa, modernissa navetassa. Työtilat ovat hyvät, mutta itse työ edelleen välillä rankkaa ja sitovaa. Lehmät on lypsettävä kaksi kertaa päivässä, ja tietyt peltoNOPEA PÄ ÄTÖS

10 | MARTAT 4 | 2020

työt, kuten kylvöt ja rehunteko, tehdään luonnon ja sään sanelemina ajankohtina. Muutoin emäntä saa päättää aikatauluistaan vapaasti ja lähteä aamulypsyn jälkeen vaikka shoppailemaan tai kyläyhdistyksen kesätorille paistamaan lettuja. – Minulla on paljon enemmän vapaaaikaa kuin esimerkiksi äidilläni on ollut. Toki työpäivät ovat välillä pitkiä, kun hoidan sekä lehmät että pellot, Elina puntaroi. – Synkkinä syysaamuina ei millään jaksaisi lähteä aamulypsyn jälkeen ajamaan lantaa, mutta piristyn kummasti, kun muistan, että minulla on hyvä äänikirja kesken. Tykkään kirjoista, joissa on mustaa huumoria, emäntä paljastaa. PUHTA ASTI TERVEELLISTÄ Henttulan pellot ovat olleet luomuviljelyssä 1990-luvun alusta asti. Elinan isä hoiti luomuun siirtymisen kyllästyttyään kaikenlaisten kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden ruiskutuksiin. – Isä kertoi tuttavastaan, joka oli aina ruiskutusten jälleen kipeä ja syytti siitä torjunta-aineita. Oma terveys on minulle tosi tärkeä asia. Luomutuottajana saan kasvattaa puhdasta ruokaa omalle perheelle ja asiakkaille, Elina sanoo. Kaupunkilaisvihreillä on tapana pitää maataloutta syypäänä ilmaston lämpenemiseen. On totta, että märehtivä nauta päästelee ilmakehään kasvihuonekaasuja, mutta samalla sen syömän nurmirehun viljely sitoo hiilidioksidia. Erään tutkimuksen mukaan luomumaitotilan hiilijalanjälki on jopa negatiivinen, koska nurmea pitää viljellä niin paljon lehmien ruokkimiseksi. – Luomutuotannossa rehuksi viljellään valkuaiskasveja. Ne sitovat itseensä maaperän typpeä, eli peltoja ei edes tarvitse lannoittaa eikä siten rehevöitetä luontoa, Elina Henttula huomauttaa. – Minusta nauta on ihmeellinen eläin, kun se pystyy muuttamaan tavallisen nurmen lihaksi ja maidoksi. Nurmea ja lehmiä voi kasvattaa Pohjois-Suomessa-

kin, missä härkäpapu, saati soija, eivät menesty. Koronapandemia nosti kotimaisen puhtaan maidon ja lihan arvostusta. Asiantuntijat arvioivat, että Etelä-Euroopan suurten koronakuolemalukujen takana saattavat olla siellä lihantuotannossa avokätisesti käytetyt antibiootit. Ihmiset kuolivat covid-19-taudin aiheuttamiin tulehduksiin, kun antibiootit eivät purreetkaan. – Luomulehmääkin voidaan hoitaa antibiooteilla, kun se on sairas, mutta jos lehmä saa mitä tahansa lääkettä vuoden sisällä neljä kertaa, sen maitoa ei enää saa myydä luomuna, Elina kertoo. Pandemia muistutti meitä myös omavaraisuuden ja kotimaisen ruoan merkityksestä. Henttulan emäntä toivoo, että keskustelu näkyisi tuottajahinnoissakin, jotta tilalla olisi myös tulevaisuus. TULEVAISUUDEN EM ÄNNÄT Facebookissa Elina Henttula ilahduttaa usein ystäviään kuvilla ja videoilla tyttäristään, jotka käyttävät lypsykonetta tai opettavat vasikoille agilityä. Enni (13), Martta (11) ja Kerttu (6) ovat kotonaan isojen nautojen keskellä. – Martta poi’ittaa yksinään lehmiä. Hän on todella taitava kaikkien eläinten kanssa, äiti kehaisee. Lapset ovat oppineet työt olemalla pienestä pitäen äidin mukana navetalla. Usein se on ollut pakon sanelemaa, sillä lypsyajat eivät noudattele päiväkodin aukioloaikoja, ja Elinan mies on muualla töissä. Onneksi tytöt ovat valtavan innostuneita hoitamaan eläimiä. Alkukesästä tilalla asusti 19 lypsylehmän lisäksi 25 vasikkaa, kahdeksan lammasta, kymmenen kanaa, viisi kissaa, koira ja kaksi kania. – Ei meillä muuten olisi lampaita tai kanoja, mutta lapset tykkäävät hoitaa niitä ja oppivat samalla ottamaan vastuuta elävistä olennoista. Yhtenä päivänä he juuri ihmettelivät, että mitähän me tehtäisiin päivät pitkät, jos meillä ei olisi näitä eläimiä.

1. Työpäivät ovat välillä pitkiä, kun hoidan sekä lehmät että pellot, sanoo Elina Henttunen.

4. Henttulan lehmät ovat kotimaista alkuperää: ruskeaa länsisuomenkarjaa, pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmiä ja yksi itäsuomenkarjalehmä eli kyyttö.

2. Pikku-Tipu on Kertun ikioma kana.

5. Elina on puffetissa tuttu näky paitsi Marttojen myös kahden kyläyhdistyksen tapahtumissa.

3. Henttulan tilan päärakennus on vuodelta 1884.

6. Rehut ja lanta liikkuvat mönkijällä tai pienkuormaajalla.

» MARTAT 4 | 2020

| 11

HENKILÖ

HÄN ON

MY Y TINMURTA JA Henttulan emäntää pyydetään usein tulemaan talkoisiin traktorin ja peräkärryn kanssa, ja traktorilla hän välillä suuntaa töiden lomassa kyläkaupallekin. Kaupan terassilla jäätelöä syövien turistien ilmeet ovat näkemisen arvoisia, kun isosta traktorista loikkaa alas pieni, pitkähiuksinen nainen, joka lompsii sontaisilla työsaappaillaan hakemaan kaupasta taukokahvit. – Tykkään murtaa myyttejä ja välillä vähän shokeeratakin. Yksi tämän työn parhaista puolista on se, että saan rauhassa olla ihan oma itseni. Minusta ei olisi mihinkään toimistotöihin eikä mielistelemään pikkupomoja, Elina toteaa.

12 | MARTAT 4 | 2020

Elina Henttula Ť 39 vuotta Ť maatalousyrittäjä, agrologi Ť Velkuan Marttayhdistyksen hallituksen jäsen Ť13-, 11- ja 6-vuotiaat tyttäret sekä aviomies.

PIENI M ARTTATESTI

Parasta elämässä on, kun tulen myöhään illalla pellolta, ja navettavihkossa lukee: ”Äiti rakas, eläimet on syötetty ja juotettu, navettatyöt tehty ja koira lenkitetty, voit mennä nukkumaan.” Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, ainuttakaan lasta tai eläintä ei kiusattaisi, rääkättäisi tai hyväksikäytettäisi. Sellaista ei saisi tapahtua. Tästä en luovu: Bluetooth-yhteydellä toimivista radiokuulosuojaimista.

OUTI TYNYS KUVA RITVA TUOMI

POIMI siemenet talteen kotipihan kasveista. Itse kerätyt siemenet itävät yleensä hyvin. Kukkapenkin helppoja lajeja ovat esimerkiksi samettikukat, unikot, kehäkukat ja köynnöskrassit. Vihanneksista esimerkiksi härkä- ja ruusupavusta sekä herneestä saa kätevästi seuraavan vuoden kylvösiemenet. KELPUUTA vain kypsät, kovat ja pulleat siemenet. Usein ne ovat ruskeita tai lähes mustia, mutta väri voi vaihdella lajin ja lajikkeen mukaan. Papujen ja herneiden palkojen pitää antaa tuleentua ruskeiksi tai keltaisiksi käppyröiksi. KERÄÄ kokonaisia kasveja ja versoja, jos et ole varma siementen kypsyydestä. Täysikasvuisiksi ehtineet siemenet voivat jatkaa kypsymistään sisällä. POIMI siemenet poutapäivänä ja kuivata niitä ilmavasti huoneenlämmössä. Rapistele siemenet irti kodista ja paloista ja pakkaa paperipusseihin. Tiiviisiin purkkeihin siemenet kannattaa pakata vasta sitten, kun ilmankosteus laskee lämmityskaudella.

Siemensatoa asta pihasta

SIEMENISTÄ kasvaa ainakin vähän emokasvista poikkeavia kasveja. Kasvilajeilla on kuitenkin eroa. Esimerkiksi kurpitsat risteytyvät keskenään herkästi, herneet taas eivät. Erityisen kirjavia jälkeläisiä kasvaa yleensä F1-hybridilajikkeesta kerätyistä siemenistä.

MARTAT 4 | 2020 MARTAT 4 | 2020

| 13 | 13

RUOK A

Paras ON EDESSÄ Herkkusuu ei haikaile mennyttä kesää. Nyt vasta aukeavatkin antoisat apajat!

ARJA HOPSU-NEUVONEN JA KAISA HÄRMÄLÄ //KUVAT LAURA RIIHELÄ JA SHUTTERSTOCK

VUODEN 2020 MARJA: tyrni SIENI: suppilovahvero

Tyrni-porkkanahillo

14 | MARTAT 4 | 2020

Âť

Suppis-poropizza

RUOK A

HAUSK A KUULL A SUPPIKSISTA: Ť Suppilovahveroa (Cantharellus tubaeformis) alettiin kerätä yleisesti vasta 1970-luvulla. Ť Suppilovahvero on hyvä D-vitamiinin lähde: 30 mikrogrammaa/100 g sieniä. Ť Satokausi kestää pitkään. Suppiksia voi kerätä vielä lumen alta ja jäätyneinäkin. Ť Sieni kestää hyvin kuljetusta ja säilyy tuoreena jääkaapissa useita vuorokausia. Ť Hentoa suppilovahveroa kutsutaan Ruotsissa lempinimellä hönsbensvamp eli kananjalkasieni.

TIESITKÖ TÄ M ÄN T YRNISTÄ? Ť Tyrni (Hippophae rhamnoides) on Sa-

takunnan maakuntakasvi. Ť Se on pioneerilaji, joka levisi Suo-

Tyrnikiisseli

ämän vuoden nimikkomarjaksi ja -sieneksi on valittu lajit, joiden satokausi käynnistyy vasta sitten, kun kesä alkaa olla muisto vain. Tyrni ja suppilovahvero saavat poimijan odottamaan malttamattomana syksyä, jolloin villi sato valmistuu. Sekä suppilovahveron että tyrnin keräämisessä on omat metkunsa. Suppiksia voi olla vaikea löytää sammalikosta, maahan varisseiden lehtien seasta, ja tyrnimarjat piilottelevat piikkien takana. Mutta vaikka et itse pääsisi apajille, onneksi kerääjiä riittää, ja tuoreita tuotteita päätyy toreille ja marketteihinkin. Suppilovahvero on monikäyttöinen sieni, sillä se sopii keittoihin, muhennoksiin, paistoksiin, piirakoihin ja etikkasäilykkeisiin. Tyrnin tehoväri pääsee oikeuksiinsa erityisesti hilloissa ja jälkiruoissa. Muutama marja pakastimesta puuron päälle on superstartti aamulle.

16 | MARTAT 4 | 2020

meen jääkauden jälkeen, peräytyvää mannerjäätä seuraten. Ť Tyrnin juuret sitovat tehokkaasti hiekkaa. Ť Sen juurinystyräbakteerit sitovat ilmakehän typpeä, joten tyrni menestyy myös niukkaravinteisessa maassa. Ť Piikkisistä pensaista marjat voi kerätä vielä jäisinä, ensimmäisen pakkasyön jälkeen. Ť Entisaikaan tyrnin versoja ja lehtiä käytettiin eläinten rehuna ja kuoria langan värjäykseen. Ť Lehdillä ja kukilla on lääkitty yskää, reumatismia, keripukkia ja ihottumia. Matolääkkeenäkin tyrniä on käytetty. Ť Tyrni on ravintorikkain Suomen luonnonvaraisista marjoista. Siinä on enemmän E-vitamiinia kuin minkään muun kasvin hedelmissä tai marjoissa. Se sisältää runsaasti myös C-vitamiinia, karotenoideja, ravintokuitua ja elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja.

Suppilovahverokeitto

Suppilovahverolevite

SUPPILOVAHVEROKEITTO

SUPPISPASTA

1 l tuoreita tai noin 4 dl esikäsiteltyjä, kypsennettyjä suppilovahveroita (tai noin 30 g kuivattuja sieniä) 2 rkl rasvaa 4 rkl vehnäjauhoja 1 l kasvis- tai kanalientä suolaa mustapippuria 1 dl kermaa

noin 1 l suppilovahveroita 1 sipuli 1 rkl öljyä 2 rkl vehnäjauhoja 4 dl kasvislientä 1–2 dl kuohu- tai kaurakermaa ripaus suolaa ripaus mustapippuria 1 sitruunan kuori raastettuna (ja mehu) 300 g (täysjyvä)nauhapastaa 2 rkl tuoretta timjamia tai persiljaa

Pinnalle: paahdettuja leipäkuutioita, rucolaa, persiljaa tai muita yrttejä

Lisäksi: parmesaaniraastetta »Puhdista sienet roskista, halkaise sienet ja kuumenna hitaasti kattilassa niin, että nestettä irtoaa. Jos käytät kuivattuja sieniä, pane ne likoamaan tilkkaan haaleaa vettä noin 15 minuutiksi. Valuta sienet ja laita kattilaan. Lisää rasva ja anna sienten kuullottua hetki. Ripottele päälle jauhot ja sekoita. Lisää vähitellen joukkoon kuuma kasvis- tai kanaliemi. Keitä muutama minuutti. Mausta suolalla, mustapippurilla ja kermalla. Tarkista maku. Lisää annoksen päälle esimerkiksi leipäkuutioita tai rucolaa.

Kokeile

Keiton mausteeksi sopii myös vahva kahvijuoma.

»Puhdista ja paloittele sienet. Hienonna sipuli. Paista sieniä pannulla ilman rasvaa, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää öljy ja sipuli, kuullota. Ripottele joukkoon vehnäjauhot. Lisää pannulle kasvisliemi koko ajan sekoittaen. Anna kypsyä pari minuuttia. Lisää joukkoon kerma ja kiehauta. Mausta suolalla, mustapippurilla ja sitruunankuorella (ja halutessasi sitruunamehulla). »Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä (2 tl suolaa/2 litraa vettä). Valuta kypsä pasta, ota tilkka keitinvettä talteen. Sekoita kastike varovasti pastan joukkoon ja lisää tarvittaessa pastan keitinvettä. Tarkista maku. Hienon-

na annoksen päälle tuoretta timjamia tai persiljaa ja tarjoa halutessasi lisäksi parmesaaniraastetta. SUPPIS-POROPIZZA

3 dl vehnäjauhoja 1,75 dl ruisjauhoja 1 tl suolaa 3 rkl rypsiöljyä 1,5 dl vettä Täyte: 400 g poronkäristyslihaa (pakaste) 200 g tuoreita suppilovahveroita (tai 20 g kuivattuja sieniä) 1 iso punasipuli 1 tl suolaa 1 tl kuivattua rosmariinia 1 tl kuivattua timjamia 0,5 tl mustapippuria 200 g ranskankermaa (ei kevyt) »Ota poronkäristysliha sulamaan huoneenlämpöön. Valmista taikina. Sekoita kulhossa keskenään jauhot, suola ja öljy. Lisää ensin puolet vedestä ja sekoita haarukalla. Lisää sitten loput vedestä ja kumoa taikina jauhotetulle työpöydälle. Vaivaa taikinaa, kunnes se on sileää ja kimmoisaa. Peitä taikina keittiöpyyhkeellä. »Puhdista sienet. Jos käytät kuivattuja sieniä, laita ne kul-

hoon, kaada päälle kuumaa vettä ja anna liota 15–20 minuuttia. Purista kuivaksi. »Kuori ja viipaloi punasipuli. Paista poronkäristys pakkauksen ohjeen mukaan ja mausta suolalla, rosmariinilla, timjamilla ja mustapippurilla. »Kauli taikina uunipellin pituiseksi soikeaksi levyksi. Levitä päälle ranskankerma. Lisää sitten poronkäristys, sipulirenkaat ja suppilovahverot. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. SUPPILOVAHVEROLEVITE

1 l tuoreita suppilovahveroita 100 g leivänpäällisrasvaa ripaus suolaa (hienonnettua persiljaa) »Ota rasva huoneenlämpöön pehmenemään. Kuumenna sienet paistinpannulla omassa liemessään ja nosta sivuun jäähtymään. Mausta ripauksella suolaa. Yhdistä rasva ja jäähtyneet sienet ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa ja hienonnettua persiljaa. Nosta levite hetkeksi jääkaappiin kovettumaan, samalla maut tasaantuvat.

Kokeile

rasvan tilalla tuorejuustoa.

MARTAT 4 | 2020

| 17

RUOK A

SIENISUOLA

kuivattuja sieniä karkeaa merisuolaa Lisäksi maun mukaan: kuivattuja yrttejä (esim. rosmariinia, timjamia), kuivattua sipulia, pippuria

Mausteinen sienihillo

MAUSTEINEN SIENIHILLO

(n. 0,5 litraa valmista hilloa) 2 l tuoreita (tai 4–5 dl pakastettuja) suppilovahveroita 1–2 sipulia pilkottuna 1,5 dl hillosokeria Liemi: n. 2 dl vettä 1,5 dl balsamiviinietikkaa 1 laakerinlehti 5 neilikkaa 5 maustepippuria vajaa 1 tl suolaa »Valmista liemi. Mittaa vesi, balsamiviinietikka ja mausteet kattilaan ja kiehauta. Laita puhdistetut, pilkotut sienet ja sipulit mukaan ja keitä noin 20 minuuttia. Lisää joukkoon hillosokeri ja keitä vielä 10 minuuttia. Purkita hillo.

Kokeile

Hillon voi tehdä myös kuivatuista sienistä. Käytä annokseen noin 50 g sieniä.

18 | MARTAT 4 | 2020

»Hienonna sienet morttelissa tai esimerkiksi monitoimikoneessa. Sekoita sienet suolan joukkoon; etsi sopiva sekoitussuhde oman makusi mukaan. Voit lisätä mausteeksi kuivattuja yrttejä, kuivattua sipulia ja pippuria. »Säilytä suola kannellisessa purkissa kuivassa paikassa. Sienisuola sopii liha-, kala- ja kasvisruokien mausteeksi.

Vinkkejä »Sienisuolaan sopivat suppilovahveron lisäksi myös esimerkiksi kuivatut herkkutatit, haperot, mustatorvisienet ja sikurirouskut. Eri lajit ovat erilaisia ominaismaultaan ja voimakkuudeltaan. »Voit käyttää merisuolan sijaan esimerkiksi ruususuolaa. »Pakkaa suolaa kauniiseen purkkiin ja anna lahjaksi tai tuliaiseksi.

TYRNIKIISSELI

1 l vettä 1,5 dl sokeria 5 rkl perunajauhoja 1,5 dl tyrnitäysmehua »Mittaa vesi, sokeri ja perunajauhot kattilaan ja kuu-

SIENISOIJA RUOTSALAISEEN TAPAAN

Tyrni-porkkanahillo

menna koko ajan sekoittaen, kunnes seos sakenee. Lisää lopuksi tyrnimehu. Kaada kiisseli tarjoilukulhoon. Ripottele pinnalle hieman sokeria kuortumisen estämiseksi. Tarjoa kermavaahdon tai jäätelön kanssa.

TYRNI-PORKKANAHILLO

300 g porkkanaa 100 g tyrnimarjoja (noin 2 dl) 2 dl hillosokeria »Paloittele kuoritut porkkanat ja keitä ne kypsiksi. Ota noin 1 dl keitinvettä talteen. Lisää tyrnimarjat porkkanoiden joukkoon ja soseuta tasaiseksi, lisää seokseen keitinvettä. Lisää kattilaan hillosokeri koko ajan sekoittaen, kuumenna hiljalleen kiehuvaksi ja keittele noin 10 minuuttia. Purkita hillo puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin.

5 dl sekasieniä 1 hienonnettu sipuli 5 maustepippuria 5 mustapippuria vähän cayennepippuria 2 rkl soijakastiketta 2 l vettä 1. Hienonna sienet ja anna seistä kylmässä vuorokauden ajan. 2. Keitä sieniä, sipulia, pippureita, soijakastiketta ja vettä noin kaksi tuntia tai kunnes seosta on jäljellä noin 7 dl. 3. Siivilöi kastike pulloon tai pieneen lasipurkkiin. 4. Käytä viikon kuluessa. Voit myös pakastaa lientä esimerkiksi jääpalapusseissa. »Tämä ohje on kirjasta Sienionni (Jens Linder ja Pelle Holmberg). Ruotsalainen soija on vähän nopeampi valmistaa kuin norjalainen, eikä niin suolaista. Vähäsuolaisuuden vuoksi se säilyy vain noin viikon. Tähän kastikkeeseen suositellaan sieniä, joiden maku on lihaisa, kuten tatteja ja ukonsieniä. Myös haperot ja suppilovahverot käyvät hyvin. Sen sijaan kantarelleja tai lampaankääpiä ei tähän kastikkeeseen kannata laittaa.

SIENISOIJAA KAHDELLA TAVALLA ARJA HOPSU-NEUVONEN //KUVA LAURA RIIHELÄ

Keittele sienistä muhkean makuista maustekastiketta.

orjalaisen sienisoijan ohje on peräisin Norjan maaja kotitalousnaisilta. Ohjeen antoi Minna Siilasvuo Sienimarttojen koulutuspäivillä Oulussa viime syksynä. Voit laittaa sienisoijaan mitä tahansa ruokasieniä, eikä niiden tarvitse olla laadultaan priimaa. Kirpeät rouskut ja muut keittämistä vaativat sienet pitää keittää etukäteen, miedot voi käyttää raakana.

NORJALAINEN SIENISOIJA

5. Siivilöi sienet ja ota niistä irronnut liemi talteen. Painele sieniä vähän. Mittaa liemi 2 kg ruokasieniä ja laita kattilaan. 150 g suolaa/kilo sieniä 6. Mittaa toiseen kattilaan 350 g sokeria/ 350 g sokeria/litra sienilientä litra sienilientä. Lämmitä sokeria niin kau3–4 anjovisﬁleetä an, että se tummuu. 5–6 kokonaista valkopippuria 7. Sekoita sokeri sieniliemeen ja lisää jouk3 kokonaista neilikkaa koon anjovisﬁleet, valkopippurit, neilikat, 1–2 laakerinlehteä laakerinlehdet ja punaviini. 1 dl punaviiniä 8. Kiehauta liemi ja laske lämpöä. Anna kiehua mahdollisimman hiljaa 1–1,5 tuntia. Lisäksi: harsoa siivilöintiin 9. Siivilöi liemi harson läpi ja jätä seisomaan yön yli, jotta sakka laskeutuu. 1. Puhdista sienet karkeasti. Joukossa voi 10. Kaada liemi seuraavana päivänä uuolla vähän toukkaisia ja jo vähän pehmenteen kattilaan varovasti, ettei sakkaa pääneitäkin sieniä. Keitä kirpeät rouskut ense mukaan. nen käyttöä. 11. Kuumenna liemi ja kaada kuumiin lasi2. Lohko sienet suurehkoiksi paloiksi. 3. Lado palat sankoon kerroksittain suolan pulloihin. Säilytä sienisoija avaamattomana huoneenlämmössä, avattuna jääkaakanssa. Pane päälle paino. 4. Anna sienten olla painon alla vajaa viikko. pissa.

MARTAT 4 | 2020

| 19

SIENET

Suippumyrkkyseitikki huomattiin vaarallisen myrkylliseksi 1970luvulla. Tuolloin sienest채 k채ytettiin viel채 nime채 suippolakkinen myrkkyseitikki.

20 | MARTAT 4 | 2020

HERKKU VAI MYRKKY? LASSE KOSONEN // KUVAT LASSE KOSONEN JA SHUTTERSTOCK

Sienimyrkytysten kirjo on moninainen. Sienilajien joukossa on tappavan myrkyllisiä, sekä sellaisia, jotka aiheuttavat ohimeneviä vatsavaivoja aterian jälkeen. Tietämys sienien ominaisuuksista karttuu jatkuvasti.

yksyllä 2000 keski-ikäinen nainen poimi tutulta paikalta ukonsieniä ja teki niistä ruokaa miehelleen ja itselleen. Ruoan yhteydessä nautittiin olutta, portviiniä ja vedellä lantrattua valkoviiniä. Tämän jälkeen pariskunta meni saunaan, jossa mies sai punaisia laikkuja poskilleen. Nainen valitti pyörrytystä ja pahoinvointia ja kaatui pian kasvoilleen klinkkerilattiaan. Useita hampaita katkesi. Terveyskeskuksessa veren alkoholipitoisuudeksi mitattiin 0,3 promillea. Nainen muisti keränneensä kymmenen vuotta aiemmin samalta paikalta ”ukonsieniä”. Kun hän oli syönyt niistä valmistettua ruokaa, ilmestyi kasvoille punaisia laikkuja, mutta muita oireita ei ollut. Tällöin oli juotu vain keskiolutta. Näin löydettiin piikkiukonsienen (kuva s. 24) ilmeinen myrkkyvaikutus alkoholin kanssa, mistä ei ollut aikaisemmin mitään tietoa. Yrityksen ja erehdyksen kautta myrkkysienten joukko sai yhden lajin lisää. Vanhastaan tiedetään, että alkoholin kanssa nautittuina ovat myrkyllisiä ainakin harmaamustesieni ja nuijamalikka. Molemmista on kotimaisiakin sairastumistietoja. Piikkiukonsieni voi muistuttaa ukonsientä, mutta on selvästi pienempi ja matalampi. Lakissa on kauttaaltaan piikkimäisiä nystyjä, jotka rullautuvat sormella työnnettäessä irti. Ainakin harmaamustesienen myrkytyksen aiheuttanut yhdiste on nimeltään kopriini ja se voi vaikuttaa vielä useita päiviä sieniaterian nauttimisen jälkeen.

Nuijamalikka

MARTAT 4 | 2020

| 21

SIENET

VIISI MYRK YLLISTÄ »Suomessa kasvaa ainakin viisi tappavan myrkyllistä helttasienilajia: valkokärpässieni, kavalakärpässieni, suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni ja korvasieni käsittelemättömänä. Lisäksi myrkkynääpikkää voi pitää vaarallisena sen sisältämien amanitamyrkkyjen vuoksi. »Kuolemaan johtaneita sienimyrkytyksiä on Suomessa tapahtunut hyvin vähän – vain 9 vuosina 1970–2016. Tämä johtunee suomalaisten peruskonservatiivisuudesta sieniä kerättäessä: poimitaan kantarelleja, suppilovahveroita ja keitettäviä rouskuja. »Valkoisista sienistä varoitetaan usein, mutta tästä huolimatta jotkut ovat keränneet valkokärpässientä herkkusienenä.

»Suippumyrkkyseitikin näköisiä sieniä ei yleensä kerätä. Niistä aiheutuneet kuolemat ovat tapahtuneet myöhään myrkytyksen jälkeen, munuaisensiirron jälkeisissä komplikaatioissa. »Korvasieni aiheuttaa herkullisena sienenä riskin, mutta sen esikäsittely hallitaan yleensä hyvin. Tosin monissa asiaa käsittelevissä jutuissa se kehotetaan ryöppäämään. Jos ymmärretään ryöppääminen pelkäksi kiehauttamiseksi, käsittely ei riitä poistamaan kaikkia myrkkyjä. »Suurin ongelma voi olla lasten tapa laittaa suuhunsa kaikenlaista. Yleensä nämä sienet ovat kuitenkin ”nurmikkosieniä”, joiden joukossa ei ole kuolemaan johtavia myrkkysieniä. Lapsille on tärkeää teroittaa varovaisuutta sienien suhteen.

Valkokärpässieni

SEITIKIT »Seitikkejä pidettiin 1950-luvulle asti vaarattomina. Esimerkiksi sienten ruokakäytön edelläkävijä professori Toivo Rautavaara piti niitä valtaosin syötävinä. Hän tosin huomauttaa suuresta lajimäärästä ja että monet lajit tunnetaan huonosti, mutta lisää, että ”Ei ole epäilystä, etteikö suuri osa seitikeistämme kelpaisi ainakin suolasieniksi muitten (esim. rouskujen) mukana”. Tätä väitöskirjansa lausetta Rautavaaran sanotaan katuneen. »Puolassa todettiin 1950-luvulla kuolemaan johtaneita myrkytyksiä, joiden aiheuttajana oli lehtomyrkkyseitikki. Tämän Suomessa tuntemattoman lajin todettiin sisältävän solumyrkkyjä, jotka johtivat yli 20 kuolemantapaukseen munuaisten tuhouduttua. »Suomessa melko yleisenä kasvava lähilaji, suippolakkinen myrkkyseitikki (nykyisin suippumyrkkyseitikki), huomattiin 1970-luvulla vaarallisen myrkylliseksi. Todettiin useita vakavia myrkytyksiä ja 1 kuolemaan johtanut. Lisäksi tunnetaan 2 myrkytystä, joissa uhri kuoli myöhemmin

munuaissiirron yhteydessä. »Myös lähilajit keltavyöseitikki (entiseltä nimeltään kangasmyrkkyseitikki) ja laakamyrkkyseitikki sijoitettiin myrkkysienten joukkoon. Ainakin keltavyöseitikki on myöhemmin todettu myrkyttömäksi. »Ylimalkaan koko seitikki-sana sisälsi ihmisten ajatusmaailmassa sekä syytöksen että tuomion. Aluksi saattaa tuntua epämääräisiä oireita, kuten ruokahaluttomuutta ja väsymystä, mutta seitikkimyrkytysten halpamaisin puoli oli vakavien oireiden syntyminen vasta useita päiviä, jopa lähes kaksi viikkoa sienten syönnin jälkeen. Tällöin oli vaikea jäljittää myrkytyksen syytä. »Seitikkien laajassa yli 500 lajin suvussa ei tunneta monta myrkkysientä, mutta lukuisat seitikkilajit ovat vielä huonosti tunnettuja. Paljon käytetty ruokasieni, kehnäsieni, luetaan nykyisin seitikkeihin. »Seitikkimyrkytykset ovat lähes kokonaan loppuneet, koska suippumyrkkyseitikki ei muistuta mitään herkullista ruokasientä, eikä sen näköisiä sieniä muutenkaan juuri kerätä.

Kehnäsieni

Laakamyrkkyseitikki

22 | MARTAT 4 | 2020

VALKOINEN VA ARA »Helttasienimyrkytysten historia on paljolti kärpässienten historiaa. Kavalakärpässienen tappava solumyrkky on tunnettu jo antiikin Roomasta, keisari Claudiuksen myrkytyksestä lähtien. »Suomessa kavalakärpässientä on tavattu satunnaisesti Turun seudulla, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Koska sieni on varsin harvinainen, ei sen ole todettu aiheuttaneen myrkytyksiäkään, toisin kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa. Tilanne voi muuttua, koska lajista on viime vuosina saatu uusia löytöjä, muun muassa Lohjalta, Helsingin seudulta ja Laitilasta. »Vaarallisin myrkkysienistämme on epäilemättä valkokärpässieni, tuhon enkeli, kuten englantilaiset sitä kutsuvat. Nimi on kuvaava; sieni on valkoinen kuin enkeli, mutta toisaalta väri muistuttaa ruumisarkusta. Vain hieno kuparinsävy lakin keskustassa poikkeaa kolkonvalkoisesta väristä. Myös heltat ovat pysyvästi puhtaanvalkoiset, joka on selvä ero sientä muistuttavaan kuusiherkkusieneen, jonka heltat ovat jo aluksi harmahtavat ja muuttuvat lopulta lähes mustiksi. »Kuolemaan johtaneita valkokärpässienimyrkytyksiä on viimeisen 50 vuoden aikana 5. Onpa joukossa yksi itsemurhatapauskin. Valkokärpässienen myrkyt eivät hajoa millään käsittelytavalla.

»Kerran sienineuvontaan tuli keski-ikäinen nainen, joka näytti valkokärpässientä, jonka reunasta puuttui pala ja siinä näkyivät myös hampaanjäljet. Nainen tunnusti maistaneensa pienen palan periaatteella ”ei tippa tapa”. Passitimme varomattoman kerääjän välittömästi sairaalaan. Kyse on amanitamyrkyistä, amanitiinista ja falloidiinista, jotka tuhoavat maksan solut. Sientä ei saa niellä palaakaan! »Amanitamyrkkyjä on myös myrkkynääpikässä. Vaarana on, että se sekoitetaan herkulliseen koivunkantosieneen. Nääpikässä on myrkkyjä kuitenkin vähemmän kuin kärpässienissä. Se on pienikokoinen, ja siksi sitä tulee harvemmin kerätyksi. Ongelmaa tuottaa vain se, että tilapäisesti nämä kaksi lajia voivat kasvaa jopa samalla kannolla, vaikka myrkkynääpikkä kasvaa useimmin havupuulla ja koivunkantosieni lehtipuulla. »Myös eräitä pieniä ukonsieniä epäillään tappavan myrkyllisiksi, kuten Suomessa siellä täällä kasvavaa kastanjaukonsientä. Niitä ei Suomessa kerätä, mutta ulkomailla ne ovat aiheuttaneet kuolemantapauksia. Samoin lounaisrannikolla harvinaisena kasvava isorusokas on ainakin ulkomailla vastuussa kuolemaan johtaneista myrkytyksistä, kuten myös myrkkyrisakas, jota on löydetty Suomesta vain muutaman kerran.

Kavalakärpässieni

Isorusokas

Kastanjaukonsieni

KORVASIENI

»Korvasieni on suomalaisten pallokala, fugu, joka on osattava käsitellä taiten, että se saadaan myrkyttömäksi. Käsittelemättä se voi johtaa kuolemaan. Tosin tällaisia tapauksia Suomen myrkytyshistoriassa on vain 2. Kyse on lapsista, jotka olivat syöneet raakaa korvasientä. »Korvasienen sisältämä gyromitriini on solumyrkky, joka tuhoaa ruoansulatuskanavan, keskushermoston ja maksan soluja. Gyromitriini ja sen aineenvaihduntatuotteet ovat myös syöpävaarallisia yhdisteitä. »Onneksi gyromitriini on vesiliukoinen yhdiste, joten vaarat voidaan välttää oikealla käsittelyllä. Gyromitriini saadaan 99,5-prosenttisesti poistetuksi sienistä. Vaikka sienet esikäsiteltäisiinkin huolellisesti, niiden jatkuvaa käyttöä tai useiden peräkkäisten korvasieniaterioiden naut-

timista ei suositella, koska myrkkyjäämät kasautuvat elimistöön. »Tärkeimpiä tapoja esikäsitellä korvasieni ovat keittäminen ja kuivaaminen. Korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä). Keittoaika on vähintään viisi minuuttia. Keitetyt sienet on huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä. »Korvasieniä voidaan säilöä kuivaamalla ne paperinrapeiksi. Niitä on liotettava vähintään kaksi tuntia ennen käyttöä (10 g sieniä ja 2 dl vettä). Liotuksen jälkeen sienet keitetään kahteen kertaan tuoreiden tapaan. »Esikäsittelyn yhteydessä on syytä tuulettaa hyvin. Korvasienten liotus- ja keittovettä ei saa käyttää ruoanvalmistuksessa.

Myrkkynääpikkä

» Korvasieni MARTAT 4 | 2020

| 23

SIENET

PUNAK ÄRPÄSSIENI »Punakärpässieni on yleensä ollut toiseksi yleisin sieni, jota Myrkytystietokeskukseen tulleet sienikyselyt koskevat. Ulkomailla tunnetaan jopa kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. »Punakärpässienen myrkyt ovat muskariini, muskatsoni, muskimoli ja iboteenihappo. Myrkyt ovat vesiliukoisia. »Keskeisin myrkky on muskimoli, joka vaikuttaa keskushermostoon. Oireina on muun muassa huimausta, pyörrytystä, hallusinaatioita ja sekavuutta. Oireet kestävät tavallisesti 2 tuntia. »Suomessa Myrkytystietokeskuksen tiedossa on muutamia tajunnan heikkenemiseen ja tajuttomuuteen johtaneita myrkytyksiä. Samanlaisia oireita aiheuttavat rusko- ja pantterikärpässieni, eräät risakaslajit ja Suomessa harvinainen myrkkymalikka. Oma ryhmänsä on hallusinogeeniset sienet, kuten madonlakit, joita etsitään usein tietoisesti päihdyttämistarkoituksiin.

Piikkiukonsieni

Pantterikärpässieni

Ruskokärpässieni

Punakärpässieni

UUDET MYRKK YSIENET »On olemassa joukko muitakin sieniä, joita on syöty joko tarkoituksellisesti tai vahingossa. Seurauksena on ollut yleensä vatsavaivoja. Muutamia ”uusia” myrkkysienilajeja on tullut esille 2000-luvulla, kuten piikkiukonsieni ja korvavinokas, joka on aiheuttanut jopa kuolemaan johtaneita myrkytyksiä Japanissa. Erityisesti munuaissairaat ovat vaaravyöhykkeessä. Meillä laji on onneksi varsin harvinainen, vaikka saattaa olla paikallisesti runsas. »Vuosi sitten todettiin ensimmäinen tarha-akansienen aiheuttama myrkytys. Oireet olivat pahoinvointia ja ripulointia, jota kesti päivän ajan. Tarha-akansieni voi aiheuttaa ongelmia, koska se kasvaa kulttuuripaikoilla, eli samankaltaisilla paikoilla kuin ukon- ja akansienikin, vaikka yleensä sitä on löydetty kasvihuoneista. Ukonsienestä sen erottaa melko helposti, sillä se on pienempikokoinen, jalka on matalampi

ja jalan poikkiraitainen ”tiikerikuvio” puuttuu. Lisäksi tarha-akansieni punertuu maltoa leikattaessa. »Mystinen tapaus on keltavalmuska, jota on perinteisesti pidetty erinomaisena ruokasienenä. Sen todettiin aiheuttaneen Ranskassa useita myrkytystapauksia, kun keltavalmuska-aterioita oli syöty huomattavia määriä useina perättäisinä päivinä. Myrkytyksiä alettiin tutkia laboratoriokokein ensin Ranskassa ja myöhemmin myös Suomessa. Myrkytysmekanismiksi todettiin eräänlainen lihassolumyrkytys, rabdomyolyysi, jossa lihassolut vaurioituvat ja hajoavat. Hajoavista lihassoluista vapautuvat yhdisteet haittaavat munuaistoimintaa ja värjäävät virtsan. Pahimmillaan tästä voi seurata munuaisten tukkeutuminen, munuaisvaurio ja kuolema. Tämä on vahvistettu hiirikokeilla.

Tarha-akansieni

Keltavalmuska

24 | MARTAT 4 | 2020

PULKKOSIENIALLERGIA

RUOANSUL ATUSK ANAVA AN VAIKUTTAVAT MYRK Y T

»Pulkkosientä on pidetty pitkään ruokasienenä. Esimerkiksi 1950–1960-luvuilla sitä syötiin yleisesti. Sittemmin se on luokiteltu myrkkysieneksi. Vuonna 1977 yksi henkilö kuoli pulkkosieniä syötyään ja toinenkin joutui sairaalaan. »Pulkkosieni sisältää myrkyllisesti vaikuttavaa ainetta, joka saa elimistössä aikaan vasta-aineen kehittymisen vereen. Vaikutus kohdistuu veren punasoluihin, joita vasta-aine tuhoaa. Myrkytys on verrattavissa sikäli allergiaan, että vaikutuksen voimakkuus on yksilöllistä, mutta oireet voimistuvat toistuvasti pulkkosieniaterioita syödessä. Tästä syystä lukuisat henkilöt eivät ole saaneet pulkkosienestä minkäänlaisia oireita. Joka tapauksessa tätä yleistä ja runsassatoista sientä ei pidä käyttää ruokasienenä.

»Osa sienimyrkyistä ainoastaan ärsyttää ruoansulatuskanavaa aiheuttaen ripulia, pahoinvointia, hikoilua ja nestehukkaa. Nämä oireet menevät ohi yleensä jo samana päivänä. Näistä sienistä esimerkkejä ovat ruskeat valmuskat, erityisesti pisamavalmuska. Samoin esimerkiksi koivunpunikkitatti (ja mahdollisesti muut punikki- ja lehmäntattilajit) voivat huonosti kypsennettynä aiheuttaa vatsavaivoja. Muita tällaisia lajeja ovat muun muassa lakritsirousku, kitkerälahokka ja akansienilajit.

Lakritsirousku

Koivunpunikkitatti

Kitkerälahokka

Pulkkosieni SIENISOKERIN IMEY T YMISHÄIRIÖ

»Sienet varastoivat energiaa sienisokerina, trehaloosina. Runsaasti sienisokeria sisältävät monet parhaat ruokasienemme, kuten kantarelli, herkkutatti, vaaleaorakas ja rusko-orakas. Trehaloosi voi tuottaa ongelmia niille, joilla on sienisokerin imeytymishäiriö. Seurauksena on samankaltaisia oireita, kuin mitä laktoosi-intolerantti saa maitotuotteista.

ERÄIDEN RUOK ASIENIEN TREHALOOSIPITOISUUKSIA

Laji tuore (g/kilo) Haaparousku 0,6 Haavanpunikkitatti 0.5-4,0 Herkkutatti 1,0-16,8 Isohapero <1,0 Kangasrousku 1,0-7,0 Kangastatti 4,0-7,0 Kantarelli 8,0-16,5 Karvarousku <1,0 Kehnäsieni 7,8 Lampaankääpä <1,0 Mustatorvisieni 0,3 Mustavahakas 6,9 Rusko-orakas 16,3 Suppilovahvero <1,0 Vaaleaorakas 15,1 Voitatti 1,3-4,0

esikäsitelty 0,5 24,0 5,6 30,3 23,0 1,8 13,0 33,7 38,1 1,7

LÄHDE

Arola, Heikki: Sienten aiheuttamien vatsaoireiden syynä voi olla sienisokerin imeytymishäiriö. Sienilehti 3/1999.

KIRJOITTA JA

Lasse Kosonen on eläkkeellä oleva luontoharrastaja, joka pääharrastuksensa, sienten, lisäksi harrastaa kasveja ja lintuja. Hän on tehnyt kymmenkunta sienikirjaa ja ollut asiantuntijana lukuisilla Marttojen sienineuvojien kursseilla.

Vaaleaorakas

MARTAT 4 | 2020

| 25

SIENET

”KOHTELE SIENTÄ KUIN KUKKAA KÄMMENELLÄ” Marttojen sienikoulussa sukelletaan salaperäisten sienien maailmaan eri aistien avulla. Läksyjä koulusta ei tule, mutta sieltä saattaa saada elämän mittaisen kipinän sienestykseen. JAANA MATIKAINEN // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

oukko lapsia kokoontuu pururadan vieressä olevalle parkkipaikalle Mikkelin Kalevankankaalle. On alkamassa yhden illan mittainen sienikoulu. Sienioppaana koulussa toimiva Päivi Saikkonen Savon Martoista on käynyt etukäteen varmistamassa, että reissu ei tule olemaan turha, ja että sieniaarteita metsästä löytyy. Puolet osallistujista on ollut aiemminkin sieniretkellä, mutta sienikoulu on uutta. Tässä koulussa tarvitaan ulkoiluvaatteet, ilmava kori, suti, veitsi ja sienikirja. – Myös kameran voi ottaa mukaan, niin kotona voi tunnistaa, mikä sieni on kyseessä, jos sitä ei metsässä tiedä, vinkkaa Saikkonen. Alle kouluikäinen Väinö Kyröläinen sanoo tunnistavansa kärpässienen ja tietää, että niitä ei saa kerätä. Pietu Vauhkonen pohtii, mistä sieni on saanut nimensä, ja Päivi Saikkonen vastaa: – Siitä on tehty aikoinaan kärpäsmyrkkyä. Tunti aloitetaan leikkimielisellä sienijumpalla. Sen ideana on johdattaa osal-

26 | MARTAT 4 | 2020

listujat ymmärtämään, että sienilläkin on elinkaari. Kaikki alkaa vauvasienistä, joita tupsahtelee maan pinnalle. Niistä tulee meheviä nuorukaisia, uljaita aikuisia, lyhällään olevia ikääntyneitä ja lopuksi pahalta haisevia yli-ikäisiä sieniä, jotka kuolevat pois antaakseen tilaa uusille vauvasienille. – Plörts, sanoo Saikkonen ja humpsahtaa yhdessä lasten kanssa pötkölleen maahan. Kaikkia naurattaa. Sienikoulu on suunnattu 5–9-vuotiaille. Marttaliiton palvelujohtaja Marjahelena Salosen mukaan silloin on otollinen hetki herättää innostus luonnossa liikkumiseen ja sienten tunnistamiseen. HIKISUKK A VAI HA JUVESI? Lapset etsivät isoja ja pieniä sieniä, kovia ja pehmeitä, tummia ja vaaleita. Opetellaan, kuinka sientä tulee tutkiskella. – Sientä on kohdeltava kuin kukkaa kämmenellä, varovasti. Silloin sienen tuntomerkit säilyvät hyvin. Tunnistamisessa käytämme kaikkia muita aiste-

jamme paitsi makua, kertoo Saikkonen. Hän kehottaa lapsia tuoksuttelemaan sieniä. Niistä erottuu muun muassa kurkun, kalan, kookoksen ja hikisukan hajua. – Tämä tuoksuu kuin hajuvedeltä, ilmoittaa Anna Lensu. Yhdessä tutkien huomataan, miten erilaisia sienet ovat. On jalkaa, lakkia, pilliä, helttaa. Jostakin sienestä heruu maitomaista ainetta. Joku tuntuu samettiselta ja pehmeältä, toinen on limainen. Saikkonen muistuttaa, että sienen mahdollinen myrkky ei imeydy ihon läpi, joten on täysin turvallista koskettaa ja tunnustella sieniä. – Me taidettiin löytää pesusieni, tuumaa Siiri Kääriäinen. Tosiasiassa löytö on kangastatti, mutta juuri tuo tunne ja mielikuva, mikä syntyy, on tärkeää. Se saattaa sytyttää kipinän, joka kestää läpi elämän. – Sienestämisessä korostuu löytämisen riemu. Tämä on kuin aarteenetsintää. Oma innostukseni alkoi kesämökillä lapsuudessa, sillä sienestäminen oli hauskaa puuhaa, sanoo Saikkonen.

Retki saattaa sytyttää kestävän innostuksen luontoharrastukseen. Joukkoa johtaa Päivi Saikkonen (oik.) Savon Martoista.

MARTAT 4 | 2020

| 27

SIENET

Löytämisen riemu korostuu sienestämisessä, onhan se eräänlaista aarteenetsintää. Maiju Pulkkinen tutustuu metsän antimiin.

Retki käynnistyy sienijumpalla.

MITEN JÄRJESTÄN SIENIRETKEN?

Miten valmistaudun lasten sieniretken vetämiseen? Miten innostan lapsia tutustumaan sieniin turvallisesti? Biologian opettaja Tuomas Lilleberg neuvoo ja opastaa retken järjestämiseen webinaariluennolla Martta-akatemiassa. Tallenne löytyy osoitteesta https://moodle.mmg.ﬁ/martat. Etsi kursseja nimellä Lasten sieniretki. Jos et ole aiemmin vieraillut Martta-akatemiassa, sinun on luotava sinne omat tunnukset. MUK AVIA TEHTÄVIÄ Pikkuhiljaa

ryhmä on edennyt pidemmälle metsään. Lisää kiinnostavaa paljastuu sienien maailmasta. – Tiesittekö, että jotkut sienet kasvavat ikään kuin ympyrässä ja saattavat hohtaa pimeässä, kysyy Päivi Saikkonen. On aika tutustua sienten ja puiden väliseen suhteeseen. Saikkonen jakaa lapsille sieni- ja puukortit. Lapset etsivät pareittain kuvassa olevan puun ja keräävät sieniä sen ympäriltä. Hetken kuluttua kokoonnutaan katsomaan, mitä löytyi. – Nyt jokainen saa ottaa yhden sienen mukaansa ja keksiä sille nimen, ohjeistaa Saikkonen. Roosa Karejoki ja Maiju Pulkkinen nimeävät omansa Ruttusieneksi. Mariella ja Anna Lensun sieni on Pikkuperuna. Tunti on mennä huiskahtanu. Pienimmätkään osallistujat eivät enää haikaile

28 | MARTAT 4 | 2020

taka-alalle jääneitä vanhempiaan. Loppulorun jälkeen on aika jättää omat löydökset luontoon jatkamaan omaa elämäänsä. Kaikista kivointa lasten mielestä oli tehdä tehtäviä ja tutkia porukalla sienten ominaisuuksia. Entä kuinka moni syö sieniä? Vain pari kättä nousee. – Me on tehty sienikastiketta kantarelleista ja se on hyvää, kehuvat Mariella ja Anna Lensu. Ehkä innostuksen kipinä välähti sienikoulussa, ja metsän aarteet päätyvät aikanaan myös lautasille ja massuihin. 5 INFO

Sienikoulu-idean on Martoille kehittänyt biologian aineenopettaja Tuomas Lilleberg. Aineistoa sienimarttojen käyttöön, mm. lasten tapahtumien järjestämiseen, osoitteessa martat.ﬁ/martat/tutustu-toimintaamme/vapaaehtoistoiminta/sienimartat/sienimarttojen-aineistoja/

Marjahelena Salonen (oik.) Marttaliitosta oli mukana Mikkelin metsissä, kuten myös sienikoululaiset Mariella ja Anna Lensu.

TULEVAISUUDEN TEKIJÄ Sanotaan, että edelläkävijät ovat eri maailmasta. Jos joku olisi 60-luvulla julistanut, että autoja ladattaisiin pistorasioista, ajatusta olisi pidetty mahdottomana. Me emme naura hulluillekaan ideoille. Jo 60 vuoden ajan perheyritys Laakkonen on toiminut autokaupan ytimessä. Olemme suomalaisten kanssa kulkeneet yhdessä läpi autoilun aikamatkan, läpi vuosien ja vuosikymmenten. Tulevaisuuden autokauppaa mullistavat asiakkaiden kasvavat odotukset ja digitalisaatio. Lisäksi, autoilun ympäristövaikutukset mietityttävät joka neljättä suomalaista. Niin meitäkin. Me Laakkosella ymmärrämme muutoksen tarpeen – kehitämme uusia ratkaisuja, jotta palvelumme edistäisivät paremmin ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Olemme edelläkävijä, jotta voimme yhdessä ajaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Kiitos kaikille asiakkaille, päämiehille, yhteistyökumppaneille ja henkilökunnalle!

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Porvoo Tampere

Turku Vantaa Varkaus

KEHITYSYHTEIST YÖ

SOPEUDUMME UUTEEN TILANTEESEEN MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Mitä kuuluu Marttojen hanketyölle Afrikassa koronan aikaan? TERHI LINDQVIST

Kamerunilaiset naiset käyvät kauppaa toreilla ja katujen varsilla. Kuvassa munkkien ja papumuhennoksen myyjä Yaoundessa.

frikassa köyhyys syvenee koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan seurauksena. Saharan etelänpuoleinen Afrikka saattaa pahimmillaan taantua kymmenien vuosien takaiseen tilanteeseen köyhyyden vastaisissa toimissa. Köyhyyden uhreja saattaa KATJA VIS/ABILIStulla jopa satakertaisesti koronan uhreihin verrattuna. Jos työntekijöiden päivittäisestä palkasta leikataan joitakin kymmeniä senttejä, tarkoittaa se tilastollisesti 100–500 miljoonan ihmisen putoamista köyhyysrajan alapuolelle. On vaikea ennakoida, miten väestön ikärakenne, maanosan ilmasto-olosuhteet ja liikenne eri maiden ja paikkakuntien välillä vaikuttavat viruksen leviämiseen ja tartuntojen vakavuuteen. Afrikan mailla on kokemusta koronaakin vaarallisemmista epidemioista ja niistä selviytymisestä. Koronavirus näyttäisi olevan suurempi riski elintasosairauksia sairastaville kuin köyhyyteen liittyviä sairauksia sairastaville.

30 | MARTAT 4 | 2020

Afrikkalaiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat haavoittuvampia kuin eurooppalaiset. Korona nielee terveydenhuollon varoja, ja peruspalveluja leikataan. Monet Afrikan maat jäivät ilman halpoja ja helposti saatavia ehkäisyvälineitä, kun niiden tuonti Kiinasta ehtyi. Seksuaalioikeudet eivät toteudu, ja eitoivotut sekä suunnittelemattomat raskaudet lisääntyvät. Kun koulut ovat kiinni, kasvaa lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja muun kaltoinkohtelun riski kotiympäristössä. Tämä voi johtaa lapsiavioliittojen ja tyttöjen koulupudokkuuden lisääntymiseen. Monet Afrikan maat julistivat poikkeustilan keväällä, joukossa myös ne, joissa Martoilla on hankkeita. Suomessa suuri osa palkansaajista teki keväällä töitä kotona, mutta esimerkiksi Malawissa etätyöhön voi jäädä vain 5 prosenttia työntekijöistä. Ihmisillä ei juuri ole säästöjä, eikä heillä ole varaa jäädä kotiin. He lähtevät töihin, vaikka on epävarmaa, tuleeko asiakkaita, tai onko raaka-aineita saatavilla ja mitä ne maksavat. Tämä koskee myös Marttojen hankkeisiin osallistuvia naisten osuuskuntia ja kotitalousalan mikroyrittäjä.

KAMERUN Koulutukset ja tyttöjen kerhotoiminta loppui keväällä kokoontumisrajoitusten vuoksi. Kouluja on toistaiseksi avattu vain loppukokeitaan tekeville nuorille. Bamendassa järjestettiin maan sisäisille pakolaiselle viisipäiväinen ravitsemuskoulutus, jossa käsiteltiin myös koronavirukselta suojautumista. Kotitalousalan pienyrittäjänaisten työ on vaikeutunut, koska monien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Marttojen kumppanijärjestön työntekijät käyvät hankkeen toimintaan osallistuvien naisten työpaikoilla ja auttavat heitä esimerkiksi turvallisuuteen ja hygieniaan liittyvissä asioissa. ETIOPIA Marttojen kumppanijärjestö EWDNA kampanjoi valtakunnallisesti yhdessä ministeriöiden kanssa, jotta vammaisten oikeudet turvataan myös poikkeustilanteessa. Vammaiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Monet ovat menettäneet ansioitaan. Osa on aiemmin tienannut kerjäämällä tai kaupustelulla esimerkiksi kirkkojen läheisyydessä. Nyt asiakkaita ja lahjoittajia ei ole, koska ihmiset pelkäävät ottaa kontaktia toisiinsa. EWDNA:n jäsenille tarkoitetut ruokakurssit on toistaiseksi lopetettu. Jäsenille on toimitettu ruokaa, desinfiointiaineita ja muita perustarvikkeita. EWDNA välittää kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville jäsenilleen tukea lahjoittajilta. MALAWI Marttojen hankkeeseen kuuluvaa kerhotoimintaa, joka keskittyy seksuaalioikeuksiin, ei ole voitu järjestää kouluissa. Teiniraskaudet ja -avioliitot lisääntyvät, ja monet tytöt joutuvat jättämään koulun kesken. Malawin talous on riippuvainen naapurimaiden kanssa käytävästä kaupasta, joka on nyt hankalaa liikkumisrajoitusten takia. Naisten osuuskuntien taloudellinen tilanne on vaikea, koska raaka-aineet ovat kallistuneet. Maaseudun naisten on vaikea löytää markkinoita tuotteilleen, ja välillä niitä on myytävä tappiolla. CYECE-nuorisojärjestö on järjestänyt turvavälejä noudattaen nuorten ryhmätoimintaa, jossa on jaettu seksuaalikasvatusmateriaalia sekä tietoa koronaviruksesta ja sen välttämisestä. Tietoa on levitetty myös radio- ja julistekampanjoilla.

YHTEISTYÖ JATKUU

Vaikka moni asia Marttojen hanketyössä muuttuu, moni myös pysyy. Tuemme kaikissa oloissa tyttöjä ja naisia elämään elämää, jossa heidän oikeutensa toteutuvat koulutuksen, työn ja seksuaalioikeuksien suhteen. Ravitsemus- ja kotitalousneuvonta on työn ydin. Osa ryhmätoiminnoista, kuten jotkut ruokakurssit tai koulujen kerhot, perutaan tai siirretään uuteen ajankohtaan. Osa koulutuksista järjestetään turvavälein ulkotiloissa, osa siirtyy verkkoon. Paikan päälle matkustetaan, kun se on riittävän turvallista. Olemme yhteydessä tiiviisti verkon kautta. Tarvittaessa sovimme muutoksia ja lykkäyksiä seuraavalle toimintavuodelle. Yhteistyötä ja apua tarvitaan ja sitä jatketaan. Meillä on pätevät ja muuntautumiskykyiset kumppanijärjestöt. Pidetään heidän puoltaan ja kerrotaan työn hyvistä tuloksista!

KORONATILANNE AFRIKASSA »Koko maanosa: 721 000 sairastunutta, 15 000 kuollutta »Kamerun 15 000 tartuntaa, 359 kuollutta »Etiopia 8 000 tartuntaa, 159 kuollutta »Malawi 2 500 tartuntaa, 40 kuollutta (Tilanne 20.7.20) LOKAKUU ON PUUROKUU »Lokakuu on Marttojen kehitysyhteistyökuukausi. Yhdistykset keittävät ja myyvät puuroja. Varat käytetään afrikkalaisten naisten ja tyttöjen hyväksi: koulutukseen, toimeentuloon ja hyvään ravitsemukseen. »Syksyllä ilmestyy Annos Afrikkaa -ruokakurssi ja marttaillan aineisto. »Jos koronarajoitukset jatkuvat, Puurokuuta vietetään virtuaalisesti. Järjestä ruokailta omalle perheelle tai marttayhdistyksen kanssa verkossa. »Jos kokoontumiset ovat mahdollisia, yhdistykset voivat järjestää puurotapahtuman tai afrikkalaisen illan. Kutsukaa mukaan oman alueenne kansainvälinen martta. Yhteystiedot saa omasta piiristä tai osoitteesta terhi.lindqvist@martat.ﬁ. »Marttojen kehitysyhteistyö täyttää tänä vuonna 40 vuotta. »Tue Marttojen kehitysyhteistyötä! Lahjoitustili Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066. (Rahankeräyslupa RA/2020/857) LISÄTIETOA JA AINEISTOT: www.martat.ﬁ/martat/marttajarjesto/ kansainvalinen-toiminta/martat-afrikassa-40-vuotta

MARTAT 4 | 2020

| 31

KESTÄVÄ ARKI

EIPÄ LOTRATA! Vesi maksaa – Suomessakin. Järkevä vedenkäyttö säästää euroja.

VERCON OY

SIRPA MUSTONEN

uheet veden säästämisestä saattavat turhauttaa suomalaisia. Miksi muka vedenkulutusta pitäisi vähentää? Meillähän on tuhannet järvet ja loputtomasti vettä! Vedenkäytön todellisiin kustannuksiin on kiinnitetty liian vähän huomiota. Lähes ilmaisena pidetylle käyttövedelle alkaa kertyä hintaa, kun sitä jalostetaan juomakelpoiseksi. Pumppaaminen ja veden käsittely sekä jakaminen kuluttavat energiaa. Jätevesien käsittely se vasta kallista onkin. Myös lämmin käyttövesi maksaa: Jos otat 15 minuutin suihkun päivittäin, maksaa se noin 450 euroa vuodessa. Jos suihkuvisiitti kestää 5 minuuttia, kustannukset jäävät noin 150 euroon. Miellyttävä suihkuhetki edellyttää, että vesi on mukavan lämpöistä. Vesi lämmitetään yleensä samalla energialla kuin rakennus muutenkin. Kyseessä on merkittävä energiantarve, sillä jopa 30 prosenttia lämmityslaskusta hupenee käyttöveden lämmitykseen. Tätä faktaa ei tunneta kovin hyvin. Vettä kannattaa siis säästää, ja erityisesti lämmintä vettä kannattaa käyttää järkevästi.

32 | MARTAT 4 | 2020

TEKNIIKKA TULEE APUUN Suomalaisessa kodissa kuluu vettä keskimäärin yli 110 litraa henkeä kohti vuorokaudessa. Vedenkulutus vaihtelee paljon talouksittain: kolmessa neljäsosassa kotitalouksia vedenkulutus on 50–150 litraa henkeä kohti. Rikkinäinen WC-istuin tai tiputteleva hana voivat moninkertaistaa kulutuksen. Peseytyminen ja WC:n huuhtelu ovat suurimmat vedennielijät. Suihkun ja vessan lisäksi vettä tarvitaan pesukoneissa, ruoanlaitossa ja siivoamisessa. Huhtikuussa julkistetun tutkimustiedon mukaan vedenkulutus suomalaisissa kotitalouksissa on laskusuunnassa varhaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Suotuisan kehityksen taustalla ovat pääasiassa fiksut tekniset ratkaisut. Lisäksi osa kuluttajista on järkevöittänyt vedenkäyttötapojaan. Kulutusta ovat vähentäneet muun muassa veden virtaamaa pienentävä teknologia sekä vettä säästävät suihkupäät, hanat ja kodinkoneet. Tehokas keino on myös kulutukseen perustava laskutus, joka pienentää vedenkulutusta jopa 20 prosenttia.

INFO

Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Motivassa. LISÄTIETOA

www.motiva.ﬁ/ajankohtaista/tiedotteet/2020/ﬁksu_tekniikka_on_vahentanyt_veden_kulutusta_suomessa.15173.news

OR A S

Vedenkulutus on laskusuunnassa suomalaisissa kotitalouksissa. Tekniikka on kehittynyt, ja osa kuluttajista on muuttanut vedenkäyttötapojaan.

POIMITUT

»Suomalaisessa kodissa kulutetaan vettä keskimäärin yli 110 litraa per henkilö vuorokaudessa. »Jopa 30 prosenttia kodin lämmityslaskusta menee käyttöveden lämmitykseen. »Noin neljännes suomalaisen käyttämästä vedestä menee vessasta alas. »Pyykinpesussa kuluu enemmän rahaa veteen kuin sähköön.

VESIVIISAUTTA SUIHKUN KESTO Suihku on kodin suurin vesijuoppo. Kiinnitä huomiota suihkussa käytettyyn aikaan. Jos viivyt 10 minuuttia suihkussa, joka vie 12 litraa minuutissa, kulutat 120 litraa vettä. Siitä noin 60 prosenttia on lämmintä vettä. Käytä vettä kasteluun ja huuhteluun. Sulje hana saippuoinnin ja hiusten pesun ajaksi. SUIHKULAITE Suihkulaitteiden tyypillä ja kunnolla on iso rooli vedenkulutuksessa. Nykynormien mukaisen suihkun virtaama on 12 litraa minuutissa. Säästömalleissa virtaama on vain 8–9 litraa minuutissa. Vanhat suihkut ja isot kattosuihkut laskevat vettä läpi jopa 18–20 litraa minuutissa . SAUNAVESI Saunassa käytetty vesi voi maksaa enemmän kuin kiukaan lämmi-

tykseen kuluva sähkö. Sähköstä on totuttu maksamaan kulutuksen mukaan, joten osaamme kiinnittää huomiota sähkön kulutukseen. Sähkösaunaa pidetään suurena energiasyöppönä, jota lämmitetään säästeliäästi. Kuitenkin myös suihkun käyttö saunassa kuluttaa merkittävästi vettä ja energiaa sen lämmittämiseen. Saunojien vedenkulutus voi maksaa jopa enemmän kuin saunan lämmittäminen.

litraa vettä, säästöohjelmilla jopa alle 10 litraa pesukerralla. Sähköä yhteen pesukertaan menee noin 1 kilowattitunti. Hieman vanhempi tiskikone käyttää yhdellä pesukerralla 15–20 litraa vettä. Pahinta tuhlausta on, kun astiat pestään ja huuhdellaan juoksevalla vedellä. Konetiskaus jopa hieman vanhemmalla tiskikoneella säästää vettä ja energiaa ja on taloudellisempaa kuin käsin tiskaaminen.

PESUALLAS Älä juoksuta turhaan vettä pesualtaalla. Sulje hana, kun harjaat hampaita, saippuoit käsiä tai ajat partaa höylällä. Vesi on tarpeen vain huuhteluvaiheessa.

PESUKONE Vaikka pesukone käyttää vain kylmää vettä, kuluu pyykinpesussa enemmän rahaa veteen kuin sähköön. Uudet pyykinpesukoneet kuluttavat vettä noin 60 litraa pesukerralla. Yhden koneellisen sähkö maksaa noin 10 senttiä ja vesi 16 senttiä. Vanhat, esimerkiksi 1980-luvun konemallit, käyttävät pesukertaan vettä yli kaksinkertaisesti, noin 130 litraa. Uudet koneet kuluttavat energiaa reilun kilowattitunnin yhteen pesukertaan, vanhat jopa puolet enemmän.

WC-PÖNTTÖ WC:n vetäminen kuluttaa jopa 6 litraa vettä. Keskivertosuomalainen käy vessassa 5–7 kertaa päivässä, joten pöntöstä voi päivässä hulahtaa noin 40 litraa vettä ja vuodessa keskimäärin 20 000 litraa henkeä kohti. Käytännössä noin neljännes suomalaisen käyttämästä vedestä menee vessasta alas. Tavallinen yhdellä nupilla varustettu wc-istuin käyttää noin 6 litraa vettä yhteen huuhtelukertaan. Vanhanmallinen 1970-luvulta peräisin oleva istuin vie vettä 9 litraa kerralla. Uusimmat, kaksoisnupilliset säästömallit käyttävät isompaan huuhteluun 4 litraa ja pieneen huuhteluun 2 litraa vettä. TISKI Käsin tiskaaminen kuluttaa 50–150 litraa vettä. Uusimmat astianpesukoneet kuluttavat yhdellä pesukerralla noin 10–12

TIPPUU, VUOTAA, LORISEE Lorina on tuhlauksen merkki. Olemattomalta tuntuva vuoto hanassa tai wc-pöntössä voi käydä kalliiksi. Pienikin vuoto aiheuttaa vuodessa satojen eurojen kustannukset, ja reilusti vuotava wc-istuin viedä jopa tuhansia euroja. Jos hana tiputtelee tai vessanpönttö lorisee omia aikojaan, älä jää odottelemaan, vaan korjauta vuodot heti.

MARTAT 4 | 2020

| 33

MARTTAENERGIA ESIIN Marttailuviikolla saalistetaan energiasyöppöjä.

arttailuviikkoa vietetään tänä vuonna yhtä aikaa valtakunnallisen Energiansäästöviikon kanssa 5.–11.10. Viikon aikana saalistamme energiasyöppöjä niin kotona kuin töissäkin. Tehdään marttailu näkyväksi ja pukeudutaan martta-t-paitoihin tai muihin martta-asuihin, missä liikummekin! VIRITTÄYDY MUK A AN

- Varaa kalenteriin oman yhdistyksen energiansäästöaiheinen marttailta. Ohjeet ja aineistot löydät martat.ﬁ-sivuilta, yhdistyskanavalta. Nyt suunnittelemaan! - Marttapiireissä järjestetään energiansäästöviikon tapahtumia. Porukalla mukaan!

- Ilmoita marttayhdistyksesi, marttapiirisi tai työpaikkasi mukaan energiansäästöviikolle osoitteessa www.energiansäästöviikko.fi. Saat sähköpostiin ajankohtaiset vinkit viikon viettoon.

paikan kahvitunnilla. Peli kestää 15–30 minuuttia ja kannustaa muokkaamaan toimintatapoja kestävään ja ilmastoystävälliseen suuntaan. Katso: www.energiansäästöviikko.fi

SÄKENÖIVÄT SISÄLLÖT

VIRTA A VERKOSTA

- Wattimaisteri saapuu marttailtaan! Pääset selvittämään oman sähkönkäyttäjän proﬁilisi ja opit pienentämään sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä. Wattimaisteri on kotitalouksille suunnattu kampanja, jossa ovat mukana Motiva ja alueelliset energianeuvojat. - Energiajärkeä joka kotiin -aineisto osoitteessa martat.fi. - Energiavartti-peli kisaillaan vaikka työ-

- Webinaari Martta-akatemiassa tiistaina 6.10., mukana asiantuntijat Motivasta ja Marttaliitosta. - Facebook-live torstaina 8.10. - Energiajärkeä-verkko-opinnot Marttaakatemiassa elokuusta lähtien.

PAINOTUOTTEET JA MATKAT KASVATTAVAT MARTTALIITON HIILIJALANJÄLKEÄ SALKA ORIVUORI

arttojen tavoitteena on, että kaikki järjestömme toiminta on resurssiviisasta. Osana tätä tavoitetta selvitimme Marttaliiton toiminnan hiilijalanjäljen vuodelta 2019. Tulosten pohjalta pystymme tekemään käytännön päätöksiä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Apuna käytettiin järjestöjen hiilijalanjäljen laskuria, joka on tehty osana Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston toteuttamaa ja Sitran rahoittamaa Hiilifiksu järjestö -hanketta. Laskurilla havainnollistetaan, mistä osa-alueista järjestön hiilijalanjälki koostuu. Marttaliiton vuoden 2019 hiilijalanjäljen merkittävimmät osa-alueet olivat painotuotteet, matkustus ja toimistotilan läm-

34 | MARTAT 4 | 2020

mitys. Lentomatkat muodostivat suuren osan päästöistä, vaikka lentoja oli lukumääräisesti huomattavasti vähemmän kuin muita matkoja. Myös painotuotteiden osuus hiilijalanjäljestä oli merkittävä. Juhlavuoden suurin yleisötapahtuma, Marttatori, ei ollut laskennassa mukana, koska sen toteuttamiseen liittyviä päästöjä ei voitu arvioida käyttämällämme laskurilla. Tänä vuonna matkustaminen työasioissa on vähentynyt koronapandemian vuoksi, joten matkojen osuus hiilijalanjäljestä on aiempaa pienempi. Syksyllä tehdään linjaukset, kuinka vähennämme Marttaliiton toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pitkällä aikavälillä.

M a r t at

POIKKEUSOLOT

RUOKA-APUA PERHEILLE Martat osallistuivat Anna lapselle lounas -kampanjaan keväällä.

uoka-avulle oli koronakevään aikana erityisen suuri tarve perheiden lomautusten, työttömyyden ja lapsiperheiden ahdingon lisäännyttyä. Avun tarvetta lisäsivät koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa, digiosattomuus, yksinäisyys ja riskiryhmäläisten kotiin jäänti. Ruoka-avussa asioivien määrä kaksinkertaistui poikkeustilanteen aikana lähes kaikkialla Suomessa. Monet hakivat ruoka-apua ensimmäistä kertaa. Järjestöt, seurakuntien diakoniatyö, kuntien sosiaaliapu sekä yritykset ja säätiöt käynnistivät nopealla aikataululla maaliskuussa ruoka-aputoimintaa tukevan Anna lapselle lounas -kampanjan. Toimintaa koordinoi Itla ja ruoan jakelusta vastasi Venner-kaupakassiketju. Mukana kampanjassa olivat Martat, Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Hope, Tradeka, Tiina ja Antti Herlinin säätiö sekä lukuisia suuryrityksiä. Martat edistivät kotitalousneuvonnan mukaista periaatetta: kaikilla on oltava oikeus ravitsevaan ruokaan yhteiskunnallisesta asemasta, sosioekonomisesta taustasta ja asuinpaikkakunnasta riippumatta. Ravitsemuksellinen tasa-arvo, yhdessä syöminen ja ruoan valmistaminen lisääntyivät, kun ihmiset oppivat tekemään ruokaa edullisista, ravitsevista, maukkaista, ekologisista ja kaikkien saatavilla olevista raaka-aineista. Kriisi osoitti mukana olleille toimijoille, että jokaisessa perheessä tulisi osata tehdä ravitsevaa ruokaa itse. Lämpimän ruo-

an saanti ei voi perustua pelkästään kouluruoalle. Kampanjassa toimitettiin 5 838 ruokalaatikkoa, yhteensä 245 196 ateria-annosta, ympäri Suomea. Ruokalaatikko sisälsi yli 10 kiloa tuoreita raaka-aineita, kasviproteiineja ja kananmunia, oliiviöljyä, D-vitamiinia ja hedelmiä. Ruokaohjeiden ja e-kokkikurssin avulla neuvottiin, miten ravitsemuksesta pidetään huolta myös muuttuvassa tilanteessa. Sosiaalisin kriteerein valituilla perheillä oli lisäksi pääsy Vennerin Keittiössä-palvelun videoresepteihin. Ruokaa toimitettiin viikoittain pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun sekä kertaluonteisesti Kokkolaan, Rovaniemelle, Mikkeliin, Kuopioon, Poriin, Kouvolaan ja Lahteen. Lisäksi Siun Sote Joensuusta sekä Sysmän kunta ostivat itse ruokalaatikoita. Syksyn toiminta jatkuu tilannearvioinnin jälkeen. Ruoka-apu.fi-nettisivujen kautta jo 350 eri järjestön ja seurakunnan edustajaa voivat ilmoittaa ruoka-avusta. Martat osallistuivat toiminnallaan yhteiskuntavastuuseen, joka on osa kriisinvalmiutta ja ennakointia lapsiperheiden arjen tukemisessa ja auttamisessa. Ruokaapu oli konkreettinen hyöty perheille ja samalla pitkäkestoinen investointi yhteiskunnan hyvinvointiin. KIITOS Marttaliitto ja osa marttapiireistä osallistuivat ensimmäistä kertaa ruoka-avun jakeluun valtakunnallisesti. Kiitos kaikille

MARIANNE HEIKKILÄ

mukana olleille piireille: Itä-Hämeen Martat, Keski-Suomen Martat, Kymenlaakson Martat, Lapin Martat, Lounais-Suomen Martat, Pirkanmaan Martat, Pohjois-Pohjanmaan Martat ja Savon Martat sekä yhteistyökumppanit. VAIKUT TAVUUSK YSELYN TULOKSIA:

» Itla teki kampanjasta vaikuttavuuskyselyn, johon vastasi 525 perhettä. Avun saajien mukaan ruokakassi oli vaikuttavaa, voimauttavaa ruoka-apua. »97,5 % koki vähintään jonkin verran hyötyä haastavassa elämäntilanteessa. »81 % perheistä oppi uutta. »64 % koki vähintään jonkin verran vaikutusta ruokailutottumuksiin. »67 % perheistä kiinnittää nyt edes hieman enemmän huomiota arkiruoan terveellisyyteen. »59 % perheistä otti vähintään yhden Venner-reseptin pysyvästi viikoittaiseen käyttöön. »44 % perheistä, jotka eivät aikaisemmin syöneet yhdessä, syövät yhdessä enemmän kuin ennen. »40 % perheistä, jotka eivät aiemmin kokanneet yhdessä, kokkaavat nyt yhdessä enemmän kuin ennen. ” Ihan huippu, hyvä, mahtava! Meidän 6-luokkalainen valmisti heti lounaan.” (Asiakaspalaute)

MARTAT 4 | 2020

| 35

PUUTARHA

Sitkeyt tÃ¤

vailla vertaa OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

36 | MARTAT 4 | 2020

Vanhat suomalaiset humalakannat ovat korvaamattoman arvokkaita. Ne pystyvät tuottamaan käpyjä pitkän päivän oloissamme ja antavat oluelle ainutlaatuisen maun. Kiinnostus kasvia kohtaan onkin elpynyt olutharrastuksen myötä.

umala on luonnossamme alkuperäinen ja harvinainen lehtokasvi, ja se kuuluu myös ensimmäisiin viljelykasveihimme. Ruohovartinen köynnös on kaksikotinen, ja käpyjä tuottavat vain emikasvit. Humalan rooli on ollut aikojen saatossa korvaamaton; Kristoffer-kuninkaan laki määräsikin vuonna 1442, että kunkin talonpojan ja tilan vuokraajan eli lampuodin piti kasvattaa nelisenkymmentä humalasalkoa. Hamppukasveihin kuuluvaa humalaa hyödynnettiin niin veronmaksun välineenä, vihanneksena kuin rohtokasvinakin. Rauhoittavaa metyylibutenolia sisältäviä käpyjä käytettiin moniin vaivoihin, kuten esimerkiksi unettomuuteen, loisten häätämiseen, ruoansulatusvaivoihin ja ruokahaluttomuuteen. Sitkeävartisella köynnöksellä on ollut iso merkitys myös kuitukasvina kuituhampun tavoin. Olutta varten humalaa on kasvatettu ainakin 1300-luvun alusta saakka. Perinteiset oluen mausteet, kuten suomyrtin ja nykyään myrkylliseksi tiedetyn suopursun, humala korvasi tiettävästi kokonaan 1800-luvulla. Vuosikymmenien mittaan humala jäi meillä kuitenkin pelkäksi koristekasviksi. Olutharrastus on nyt nostanut paikallisten humalakasvien ja pienpanimoiden mallasjuomien suosiota niin meillä kuin muuallakin maailmassa. Kullakin hu-

malalajikkeella ja -kannalla on oma arominsa, johon vaikuttavat kävyn sisältämät karvasaineet ja haihtuva öljy. Ainutlaatuisen maun lisäksi paikallisilla kasveilla on puolellaan lyömätön etu. Ne ovat sopeutuneet lyhyeen kasvukauteemme ja valoisiin ja pitkiin kesäpäiviimme, mikä tietää aromikasta satoa. Sen sijaan ulkomaisten lajikkeiden kukinta on oloissamme epävarmaa. Humalan säilymisen salaisuus on vertaansa vailla oleva sitkeys, jonka ansiosta köynnökset ovat porhaltaneet kasvuun pahimpienkin talvien jälkeen. Toiveissa on, että Luonnonvarakeskuksen humalatutkimuksen myötä viljelyyn saadaan satoisia kantoja, joista parhaimmat nimetään lajikkeiksi.

TEETÄ JA LISUKKEITA

»Humalateen lipittäminen on vanha konsti rauhoittua tai saada unen päästä kiinni. Lisää kuppiin pari tuoretta tai kuivattua käpyä, kaada päälle kiehuvaa vettä ja hauduta juomaa kymmenisen minuuttia. Voit myös keittää juomaa kattilassa 10–15 minuuttia ja juoda sitä myös kylmänä. »Valkaistuja versoja on syöty esimerkiksi Saksassa jo keskiajalla. Valkaisu miedontaa makua ja pehmentää versojen rakennetta. Laita aikaisin keväällä köynnöksen päälle valoa läpäisemätön kate, esimerkiksi kookas ruukku tai multakeko. Korjaa versot noin kymmensenttisinä ja keitä parsan tapaan.

INFO K ANNAT SY YNISSÄ

» Luonnonvarakeskus (LUKE) antoi vuonna 2017 julki kasvikuulutuksen, jolla se pyysi ihmisiä ilmoittamaan havaintojaan vanhoista humalakannoista. LUKE sai tiedon 1 400 humalasta, jotka ovat kasvaneet Suomessa ainakin yli 50 vuotta. Niiden geneettiset tutkimukset ja kemialliset analyysit valmistuvat tänä vuonna. Lisäksi tähtäimessä on viljelykokeita, joissa käytetään kasvintuhoojista puhdistettuja taimia. » Luken tavoitteena on löytää oluentekoon ja viljelyyn soveltuva humalakanta. » Humalan osalta kasvikuulutus on päättynyt, eikä uusia kantoja oteta enää mukaan. Muita kasveja voi ilmoittaa lomakkeella www.luke.ﬁ/ilmoitakasvi.

MARTAT 4 | 2020

| 37

PUUTARHA

NÄIN K ASVATAT HUMALA A 1. Istuta emikasvi valoisaan tai aurinkoiseen paikkaan, jos haluat paljon aromikasta satoa. Vältä kuitenkin paahteista seinustaa, jossa humalaa piinaavat monet tuhoojat, kuten humalahärmä, humalakirva, humalayökkönen ja vihannespunkki. Koristekasvin voi istuttaa myös varjoon. 2. Varaa pihassa köynnökselle reilusti tilaa. Humala kietoo muita kasveja karheaan syleilyynsä ja leviää ahnaasti juuriversoillaan. 3. Suosi eloperäisiä maanparannusaineita ja lannoitteita, kuten esimerkiksi kompostoitua lantaa ja kompostimultaa. Maan pitää olla ravinteikasta, multavaa ja vettä pidättävää, jotta kasvusto pysyy vehreänä ja terveenä. Sopiva pH on 6,5–7,5. Ravitse köynnöstä alkukesäisin esimerkiksi nokkosvedellä, vihersilpulla, lantarakeilla tai laimennetulla virtsalla. 4. Pystytä vankka tuki, joka voi olla taimien lukumäärän mukaan köynnöskaari, säleikkö, 3–4-metrinen seiväs tai 6-metrinen salko. Kiinnitä salkoon 2 metrin etäisyydeltä 3–6 lankaa. Voit suunnata versot myös sivusuuntaan, esimerkiksi 1,5–2 metrin korkuiseen aitaan. 5. Ohjaa seipääseen 4–5 vahvaa versoa tai yhteen tukilankaan kaksi voimakasta versoa. Poista myöhemmin alhaalta kasvavat versot. Se valjastaa humalan voimat käpyjen kasvattamiseen. 6. Kerää kävyt heinä–syyskuussa, kun ne tuoksuvat aromaattiselta ja alkavat ruskettua. Jos katkaiset langat, anna versojen kerätä maassa voimaa ennen niiden katkaisemista. 7. Kuivata kävyt lämpimässä paikassa, 30– 60 asteessa. 8. Kiinnitä huomiota lisäysmateriaalin terveyteen. Jos haluat vain emikasveja,

38 | MARTAT 4 | 2020

ota huomioon, että kasvustossa saattaa olla myös siemenistä kylväytyneitä hedekasveja. 9. Kaiva keväällä maasta juuripistokkaita, joissa on silmuja. Istuta noin kymmensenttiset pätkät penkkiin tai ruukkuun noin 10 sentin syvyyteen. 10. Juurruta versopistokkaita kesä-heinäkuussa taimikennostossa tai ruukuissa. Humala juurtuu hyvin myös syyskesällä, mutta silloin taimille jää vain lyhyelti vahvistumisaikaa ennen talvea. Jätä pistokkaaseen vain yksi lehtipari ja tökkää se ilmavaan hiekkamultaan niin, että lehdet jäävät mullan pinnalle. Sumuta lehtiä ja suojaa pistokkaat haihdunnalta esimerkiksi ilmavalla muovihupulla. Pidä multa tasaisen kosteana. Istuta taimet maahan vahvistumaan, kun juuripaakku pysyy koossa. 11. Voit juurruttaa noin kymmensenttisiä versopistokkaita myös vesilasissa. Istuta alut ruukkuun, kun niihin putkahtaa pienet juuret.

»Viljelmää perustava saa apua Ruokaviraston Kasvintuhoojalaboratorion tunnistuspalvelusta, www.evira.ﬁ/kasvintuhoojalaboratorio. SUOM AL AINEN SANONTA

"Jonses korjaa mua Perttuna, niin ma lähren Pohjanmaalle." Muun muassa Vanajalla emikäpyjen korjuun takarajana pidettiin Perttulin päivää 24.8. Lähde: Kustaa Vilkunan vuotuinen ajantieto L ÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA Veli-Matti Mathlin: Humalaopas – Oluthumalan kasvatus Suomessa, SKSeura 2020 Teija Alanko: Malva ja mulperi – Poimintoja entisajan puutarhoista, SKS 2018 Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, Otava 1985 Bertalan Galambosi: Yrttien viljely, Opetushallitus 2016

HUOM A A

Muista aina pyytää lupa juuri- ja versopistokkaiden ottamiseen. MUISTA TÄ M Ä K ASVITAUDEISTA

»Humalalla esiintyy monia virustauteja, jotka heikentävät sen kasvua, koristearvoa ja käpyjen laatua. Omenan mosaiikkivirus ilmenee keltaisina, monesti myös ruskettuvina lehtilaikkuina. »Sienitaudit voivat piinata kasvustoja, esimerkkinä Verticillium-sienten aiheuttamat lakastumistaudit. »Taudit leviävät lisäysmateriaalin ja taimien mukana. Kasvin alut kannattaa ottaa kukoistavasta ja silmin nähden terveestä köynnöksestä.

KIRJAVINKKI

»Hortonomi ja pienpanimon omistaja Veli-Matti Mathlin kertoo omakohtaisesti ja kiinnostavasti humalasta ja sen kasvatuksesta. Mukana on niin lisääminen, tukirakennelmat kuin emikäpyjen säilöntäkin. Oluen teolle on varattu neljä sivua 90-sivuisesta oppaasta. »Veli-Matti Mathlin: Humalaopas – Oluthumalan kasvatus Suomessa. SKS 2020

PIHAPIIRIN ARVOK AS K ANTA

Karoliina Salmelainen on Talomuseo Glimsin koordinaattori, joka vastaa myös vanhan humalakannan säilymisestä. Kun hän aloitti työt 20 vuotta sitten, osa humalasta kasvoi varjossa tammen luona, josta se on siirretty aurinkoiseen paikkaan.

M A ATIL ASTA MUSEOKSI

Talomuseo Glims kertoo entisajan elämästä espoolaisella maatilalla ja kestikievarissa. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta, ja nykyinen pihapiiri rakennuksineen 1700–1800-luvuilta. Museona alue on toiminut vuodesta 1958. Espoon puutarhayhdistys on kerännyt pihapiiriin vanhoja kasveja, kuten perennoja ja sipulikukkia.

Karoliina Salmelainen vastaa espoolaisen Talomuseon Glimsin humalatarhan hyvinvoinnista. Aromikkaaksi testattu köynnös sinnitteli pihapiirissä satoja vuosia, ja nyt kävyistä valmistetaan tuorehumalaolutta. ”Glims on alkujaan keskiaikainen tila, jossa humala on kasvanut iät ja ajat ja nähnyt elämää satoja vuosia. Humala on ollut ennen todella tärkeä kasvi. Hyvä esimerkki siitä on, miten vihollinen kaatoi ja poltti humalasalot isovihan aikana, 1713–1721. Salkojen hävittäminen oli merkittävää myös symbolisesti, joten se mainitaan erikseen historiankirjoissa. Yleensä sodan ja vihollisen aikaansaamia tuhoja ei listattu ylös yhtä yksityiskohtaisesti. Kymmenen vuotta sitten täällä kasvavista humaloista otettiin näytteitä, joista selvisi, että sadan metrin päässä Glimsinjoen varressa kasvava köynnös on Vanajan pappilan kantaa. Pihapiirin humala osoittautui sen sijaan perimältään ainutlaatuiseksi, sillä 800 tutkitun kannan joukosta ei löytynyt vastaavaa. Nimesimme humalan Glimsin kannaksi ja levittelemme sitä useampiin paikkoihin turvaan, jos vaikka tämä kasvusto katoaisi. Yritämme myös saada humalatarhaa laajennettua lisäämällä uusia taimia juuripistokkaista. Se vie aikansa, mutta kun humala viihtyy, se kasvaa, ja varsinkin silloin, kun se saa kompostoitua lantaa. Toissa vuonna tänne tuli panimomestareita paikallisesta Fat Lizard -panimosta. He tekivät sadosta tuorehumalaolutta, joka sai nimen Glims-olut. Ensimmäisen erän odottaminen jännitti hurjasti. Humalan aromikas ja pehmeä maku ei kuitenkaan yllättänyt, Glimsissä on näet ollut kievari, joka on toiminut myös anniskeluravintolana. Kievarissa piti myydä hyvää olutta useampaakin laatua: juhlaolutta, mietoa akankaljaa ja kotikaljan tyyppistä juomaa. Jälkimmäistä juotiin heinäpellolla suuret määrät. Humalasato on valmista korjattavaksi, kun kävyt alkavat ruskehtaa ja tuoksua aromaattiselta. Kukin humalakanta tuoksuu hieman erilaiselta riippuen käpyjen sisältämistä karvasaineista ja öljyistä. Vihreinä kävyt tuoksuvat lähinnä ruohikolta. Jos keräys viivästyy, kävyt ruskettuvat liikaa ja haisevat kitkerältä valkosipulilta. On hauskaa, että tuorehumalaoluen teko onnistuu kaupallisesti, mutta kiirettä saa pitää. Katkaisemme tukilangat, kaadamme kasvustot maahan ja poimimme kävyt äkkiä useamman ihmisen porukalla. Käpyjen pitää olla keitoksessa tunnin tai kahden kuluttua poiminnasta. Kurvailemme autolla panimolle, jossa on liemi valmiina odottamassa. Minusta on ihanaa, että humalasta, härkäpavuista, piparjuuresta ja muista perinnekasveista tulee taas muodikkaita. Ne ovat suomalaisen puutarhan helmiä. Museoiden tärkeä tehtävä on suojella myös kasveja, jotka ovat elävää kulttuuriperintöämme.”

MARTAT 4 | 2020

| 39

TERESA MOORHOUSE

PUUTARHA

HUMALAKÄPY HARRASTUKSEN YTIMESSÄ ERKKI UKKOLA

"Kyky luoda herkullista juomaa neljästä ainesosasta kuuluu mielestäni kansalaisen perustaitoihin."

40 | MARTAT 4 | 2020

tyy rippeitä. Suurinta osaa lajikkeista on harrastajan mahdoton saada käpyinä. On tyydyttävä tuontitavaraan, mikä ei välttämättä ole kaikkein tuoreinta. Alusta asti olen halunnut kokeilla oluen tekemistä perinteiseen tyyliin, humalakäpyjä käyttäen. Pihallani kasvaa parin vuoden ikäinen köynnös, joka tuottaa toistaiseksi satoa paria kourallista kesässä. Osa panimotarvikkeita myyvistä liikkeistä on ottanut valikoimiinsa humalan juurakoita, joten oman sadon käyttö kiinnostanee muitakin. Viime syksynä onnistuin saamaan kaksi pussillista tuoreita humalakäpyjä kollegani, Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvosen, sadosta. Kävin heti kehittelemään reseptiä oluelle. Valitettavasti aikataulut sotkeutuivat, ja kävyt unohtuivat pakastimeeni pariksi kuukaudeksi. Tavallisissa pakastepusseissa kävyt joutuivat todennäköisesti tekemisiin hapen kanssa, jolloin niiden teho laimeni. Loppuvuodesta sain keiton vihdoin aloitetuksi. Oletin, että kyseinen lajike sopisi oluen katkeron nostamiseen, joten heitin kävyt kiehuvaan vierteeseen keiton alkuvaiheessa. Tämä osoittautui virheeksi, sillä keiton loppuvaiheessa lisätyt aromihumalat jättivät suomalaisen maatiaishumalan maun täysin taakseen. Tuloksena on kelvollinen, muttei Arjan humalalle oikeutta tekevä olut. Opin, että tuore humala on paras käyttää – tuoreena. Tänä syksynä uusi yritys! Kirjoittaja on hankekoordinaattori Marttaliiton ja Takuusäätiön Rahat riittää -hankkeessa.

Kirjoittaja tarkastelee Vaahtobileet-oluen värisävyä. TERESA MOORHOUSE

luen paneminen kotona on raivostuttava harrastus. Jatkuvaa pesemistä, puunaamista ja desinﬁointia – ja silti yksi pieni bakteeri käymisastian pohjalla riittää tuhoamaan koko erän. Kädet pieniä palovammoja täynnä, nenä tukossa rouhittujen maltaiden pölystä ja keittiö kaaoksessa on helppo pohtia harrastuksen vaihtamista. Alaan kuuluva kilpavarustelu pistää budjetointitaidot koville, ja laitteiston lisääntyminen venyttää vaimon kärsivällisyyttä. Silti en vaihtaisi harrastustani mihinkään. Kyky luoda herkullista juomaa neljästä ainesosasta kuuluu mielestäni kansalaisen perustaitoihin. Harrastus antaa loputtomasti mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää kärsivällisyyttä. Oluen teon sanotaankin olevan yhdistelmä insinöörin, kemistin ja taiteilijan työtä. Kotipanimotoiminnan ympärillä pyörii myös aktiivinen sosiaalinen yhteisö, joka tukee jäseniään ja järjestää esimerkiksi kilpailuja. Oman panimoharrastukseni aloitin pitkän jahkailun jälkeen vuonna 2019. Netin ohjeilla oli hyvä lähteä etenemään. Tähän mennessä olen keittänyt kahdeksan erää erityylisiä pintahiivaoluita. Yksikään keitto ei ole epäonnistunut täysin. Jokainen on opettanut uusia taitoja ja nöyryyttä. Suurimmat opit liittyvät humalaan. Kotipanijat käyttävät oluessaan usein humalapellettejä helpon saatavuuden ja hinnan takia. Pelleteissä humalan kuivatut kävyt on puristettu pieniksi pötköiksi ja pakattu vakuumiin. Kotimaiset nettikaupat myyvät humalaa ajoittain käpyinä, mutta kaupalliset toimijat ostavat suurimman osan sadosta ja harrastelijoille pää-

Etikettien teko kuuluu harrastukseen. ERKKI UKKOLA

Sinisissä kipoissa on humalapellettejä, valkeassa -käpyjä.

UUDEN ESSUN AIK A

Tervetuloa Kotkan Kaupunginteatteriin 2020!

Alk. 21,50 €

a Hint

€ 0 6 , 30

ut. skul u t i toim

Alk. 26,50 €

Marttaessussa on säädettävä niskanauha ja edessä on iso tasku. Väri musta, materiaali Fairtrade-sertiﬁoitua puuvillaa (100 %). Pituus 84 cm, leveys 60 cm. Hinta 30,60 € + toimituskulut. Logon alle voidaan lisätä yhdistyksen nimi (hinta 3,10 €) TILAUKSET Joen Tukkutiimi Oy p. 050 327 2087 lea@tukkutiimi.ﬁ

Varaa liput! Puh. 05 234 4199 teatteriliput@kotka.ﬁ www.lippu.ﬁ

BUSTER KEATON – ELÄMÄ JA TEOT Busteriksi itsensä esittelevä, sisäänpäin kääntynyt päähenkilö on ammatiltaan varaosien myyjä, sekä vapaa-aikoinaan elokuvissa esiintyvä koomikko. Tästä lähtökohdasta käsin aletaan kertoa 20-luvun tähden ehkä todellista, ehkä kuviteltua elämää lapsuudesta aikuisuuteen. Kari Hotakaisen lumoava ja runollinen tutkielma Buster Keatonista on monien mielestä parasta Hotakaista. Hotakaisen aforistiset mietteet saavat rinnalleen musiikkisäestyksen sekä slapstick-huumorin. Rooleissa Mikkomarkus Ahtiainen, Mirka Mylläri ja Antti Leskinen. Ohjaus Miko Jaakkola MASENNUSKOMEDIA Suuren metalliyhtiön johtaja Eeva Ahonen (Anne Niilola) on työlleen omistautunut viisikymppinen nainen, joka saa työpaikallaan totaalisen hermoromahduksen – ja potkut, joiden jälkeen kukaan ei halua palkata häntä. Lääkärin kehotuksesta Eeva lähtee vastentahtoisesti tutustumaan mielenterveyskuntoutujien työkeskukseen, jossa Eeva huomaa pian luotsaavansa huippuunsa hiottua tehostamisprojektia ja perinpohjaista työkulttuurin muutosta. Mutta onnistuuko tämä mielenterveyskuntoutujilta? Ja onnistuuko se Eevalta? Inhimillinen komedia kuvaa kilpailuyhteiskunnan muottiin itsensä pakottavan ihmisen rimpuilua, kontrollintarvetta ja itsepetosta hillittömän hauskasti, oivaltavasti ja suurella sydämellä. Ohjaus Mari Rantasila ARMI – KAIKEN SULLE ANTAA TAHTOISIN Armi Aavikko (Marika Huomolin) oli vasta 18-vuotias, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi. Vain hetkeä myöhemmin hänen ja Dannyn (Miikka Tuominen) hitti ”Tahdon olla sulle hellä” nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi. Sairaanhoitaja-unelmat vaihtuivat laulajan uraan. Isän alkoholismi, sisaren varhainen kuolema ja pettymys suhteessa Dannyyn varmasti vauhdittivat Armin oman elämän tragediaa ja ennenaikaista kuolemaa. Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut? Vai eksyikö hän elämään, josta ei enää osannut pois? Musiikkinäytelmä saa kantaesityksensä Ravintola Kairossa syksyllä 2020. Ohjaus ja käsikirjoitus Katriina Honkanen

Tutustu koko ohjelmistoomme www.kotkanteatteri.ﬁ

K ÄSIT YÖ

KORJAA RUNSAS KORTTISATO Korttitalkoot on hauska tapa aloittaa oman marttayhdistyksen syyskausi. OHJE JA TEKSTI LAURA HAKKARAINEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

ortteja aina tarvitaan: onnitteluun, tervehtimiseen, yhteydenpitoon. Näitä kortteja koristaa sadonkorjuun kuvasto. Tutki aluksi omat askartelutarvikevarastosi. Paljon käyttökelpoista materiaalia – nappeja, lankaa, tilkkuja – on kotona entuudestaan.

42 | MARTAT 4 | 2020

OJEN T T R MA IL AV H A ÄK K ÄSS Ä 27.8. PÄIV

TARVIKKEET

korttipohjia (A6) sakset puikkoliimaa PVA-liimaa (esim. Eri Keeper) LISÄKSI ESIM .

nappeja puuvillakangasta säkkikangasta kirjan sivuja vesivärejä lankaa värikartonkia tai -paperia kuviopaperia askartelusilmiä TEE NÄIN

2. Leikkaa kartongista tai paperista herukan lehtiä käyttäen mallina oheisia piirroksia. Sommittele lehdet pohjan päälle. Liimaa paikoilleen puikkoliimalla. Voit piirtää lehtiruodit värikynällä. 3. Sommittele napit herukkatertun muotoon ja liimaa ne kiinni PVA-liimalla. Napit voi myös ommella kiinni korttiin. Nappien sijaan voit käyttää esim. puolitettuja puuhelmiä, rypistettyjä väripaperipalloja tai kartongista leikattuja ympyröitä. Tai kasta sormenpää askartelumaaliin ja painele sormenjälkiä marjoiksi.

HERUKK AKORTTI

JUURESKORTTI

1. Liimaa puikkoliimalla korttipohjan päälle hieman pohjaa pienempi pala kuviopaperia, säkkikangasta tai taustattua kuviollista puuvillakangasta (katso ohje 1: Kankaan taustaaminen).

1. Liimaa puikkoliimalla korttipohjan päälle hieman korttipohjaa pienempi pala kuviopaperia, säkkikangasta tai jotain muuta kangasta. 2. Piirrä ja leikkaa porkkana, punajuuri ja punajuuren naat-

ti käyttäen mallina oheisia piirroksia. Materiaaliksi sopii väripaperi, kartonki, taustattu kangas (ohje 1) tai vaikka vanhan kirjan sivut, jotka on värjätty vesivärillä (ohje 2: Kirjan sivujen värjääminen). 3. Leikkaa vihreästä langasta pätkiä ja liimaa ne porkkanan ja punajuuren yläosaan, taustapuolelle. Voit myös leikata tai repiä suikaleita vihreästä paperista. Liimaa porkkana ja punajuuri puikkoliimalla vierekkäin korttipohjalle. Liimaa punajuuren naatti siten, että langanpätkät jäävät osittain sen alle. 4. Hauskan lasten kortin saat, kun liimaat juureksille askartelusilmät ja piirrät niille nauravat suut. OHJEET 1. K ANK A AN TAUSTA AMINEN

»Levitä kopiopaperiarkille puikkoliimaa tasaisesti joka

kohtaan. Aseta kangas paperin päälle ja painele tiiviisti kiinni. Aseta arkki kuivumaan esimerkiksi painavan kirjan alle tasaiselle alustalle. Anna taustatun kankaan kuivua kunnolla, ennen kuin leikkaat sitä. »Paperilla taustattu kangas on kätevää askartelussa. Taustapuolen paperille voi piirtää lyijykynällä mallikuviota ja siitä on helpompi leikata tarkkoja kuvioita kuin pelkästä kankaasta. Lisäksi liima levittyy paremmin paperille kuin kankaalle. 2. KIRJAN SIVUJEN VÄRJÄ Ä MINEN

»Irrota kirjan sivu, laita se voipaperin tai muovin päälle ja laveeraa kauttaaltaan siveltimellä ja vesivärillä. Käytä runsaasti vettä. Anna paperin kuivua, ennen kuin leikkaat ja liimaat sitä.

MARTAT 4 | 2020

| 43

K ÄSIT YÖ

KÄDEN KAUNISTUS Askartele hehkeä kukkasormus luonnonmateriaaleista. OHJE, TEKSI JA KUVAT TERHI HÄLLSTRÖM

i k k n i V

, aseta iä osia öyn ie p aat een p Kun liim ssy lappeell aa y . Dipp liimap stan päälle liimaan t lu dälle a t materiaali a v a a ll liimatt pyssyn suu Sormuksessa on käytetty olkikukkaa, ikiviuhkoa, harmaalepän käpyjä, hietakastikkaa ja etäläntuoksuimaketta.

ukkasormus on helppo ja näpsäkän nopea tehdä. Koristetarpeet haet vaikka omalta pihalta. Jos haluat, että sormuksesi kestää pitempään, käytä kuivakukkia ja muita materiaaleja, jotka säilyvät kauniina kuivanakin. Luonnosta poimit kukkien kaveriksi vaikka heiniä, käpyjä, siemenkotia ja lehtiä. Osta sormuksen aihioon tarvittavaa alumiinilankaa askarteluliikkeestä. Lankaa on saatavilla monissa eri väreissä.

44 | MARTAT 4 | 2020

TARVIKKEET

»alumiinilankaa (paksuus 2 mm) »puukeppi (noin sormen paksuinen) »sekatöörit » korupihdit tai kärkipihdit » pala huopaa » sakset »kuumaliimapistooli, liimapuikko »kuivakukkia, heiniä ja muita luonnonmateriaaleja

TEE NÄIN

1. Laita liimapyssy lämpiämään.

2. Leikkaa alumiinilangasta sekatööreillä noin 17 cm:n pituinen pätkä. Kierrä lanka puukepin ympärille. (Kuva 1) 3. Väännä pihdeillä langan päihin lenkit. Lenkkien tulee olla suunnilleen kohdakkain. 4. Pujota sormuksen aihio pois puukepistä. Sovita sormeen. Voit muokata kokoa aihion lenkkien avulla.

5. Leikkaa saksilla huovasta suorakulmion muotoinen palanen (n. 6 cm x 2,5 cm). Leikkaa palan päät lehden kärjen muotoon. (Kuva 2) 6. Sujauta huopapala sormusaihion sisään, alumiinilangan alle. Aseta huovan toinen pää jommankumman lenkin tasalle. (Kuva 2) 7. Laita liimaa liimapyssystä huovan ja alumiinilangan päälle. Taita huovan toinen pää liiman päälle. (Kuva 3) 8. Kiinnitä kuivakukat ja heinät liimapyssyllä huovan päälle. 9. Sujauta sormus sormeen!

Sormuksessa on käytetty olkikukkaa, hortensian kukinnon terälehtiä, ikiviuhkoa, pyöröpallohäntää ja jokapaikansaraa.

MARTAT 4 | 2020

| 45

KODIN TALOUS

Puolison kuolema järkyttää arkea pitkään. Elämänmuutoksen keskelläkin on maksettava laskut, hoidettava päivittäiset menot ja aloitettava perunkirjoituksen tekeminen. Taloudellinen ennakointi on tärkeää ja järkevää. ERKKI UKKOLA // KUVITUS MIRVA MALMGREN

SURUNKIN KESKELLÄ TALOUS ON HOIDETTAVA

uru vaatii oman aikansa, ja kestää pitkään, ennen kuin elämä löytää uuden uomansa. Taakkaa helpottaa, jos talouden tasapainottamista on mietitty jo hyvinä päivinä. Kuolemantapauksen sattuessa pankki saa siitä tiedon joko edesmenneen lähiomaisilta tai väestötietojärjestelmästä. Pankki päättää kaikki vainajan tiliin kohdistuneet käyttöoikeudet ja sulkee tämän verkkopankkitunnukset. Yhteisen tilin käyttö riippuu tilille asetetuista käyttöehdoista ja saattaa vaatia kuolinpesän osakkaiden valtuutuksen. Onkin suositeltavaa, että puolisoilla on kummallakin omat tilinsä, vaikka pariskunnan taloutta hoidettaisiinkin yhteiseltä pankkitililtä. – Selkein järjestely on kummankin puolison omat tilit palkka- tai eläketuloa varten. Tällä tavalla varojen omistusoikeus ei jää epäselväksi, ja tilin käyttöä voi puolison kuolemasta huolimatta jatkaa ilman pelkoa varojen omistusoikeuteen liittyvistä kiistoista, sanoo Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n toimitusjohtaja Elli Reunanen.

46 | MARTAT 4 | 2020

YHTEENVETO HELPOTTA A SELVIT YST YÖTÄ

Perunkirjoitusta varten on hankittava selvitykset vainajan pankki- ja sijoitustilien kuolinpäivän tilanteesta. – Ei ole olemassa mitään rekisteriä, josta saisi selville, missä kaikkialla vainajalla oli pankkitili, millaisia sijoituksia hänellä oli tai mistä vakuutusyhtiöstä hän oli ottanut henkivakuutuksen, tai tehnyt jotain muita sopimuksia, muistuttaa Reunanen. Selvitystyö vaatii aikaa ja vaivaa, sillä kuolinpesän osakkaiden on oltava yhteydessä eri pankkeihin kuolinpesään kuuluvien tilien ja sijoitusten selvittämiseksi. Helpottaa huomattavasti, jos vainaja on eläessään tehnyt yhteenvedon tai koonnut mapin pankki-, vakuutus- ja sijoitusasioistaan.

Moni pyrkii turvaamaan taloutensa erilaisin sijoituksin. Elli Reunanen muistuttaa, että ne eivät pääsääntöisesti eräänny niiden omistajan kuollessa. – Poikkeuksena ovat tietyt sijoitus- ja henkivakuutukset. Esimerkiksi rahasto-osuudet ja osakeomistukset pysyvät ja kehittyvät edelleen markkinoiden mukaisesti, mutta sijoitusomaisuuden omistusoikeus siirtyy kuolinpesälle. – Myös sijoitusten tilanteesta kuolinpäivänä on hankittava selvitykset perunkirjoitusta varten, huomauttaa Reunanen. Vakuutusasiatkin on tarkistettava. – Vahinkovakuutukset ja niiden tuoma vakuutusturva yleensä pysyvät voimassa vakuutuksenottajan kuoltuakin, ja kuolinpesä voi vahinkotilanteessa hakea korvausta. Se tietenkin edellyttää, että vakuutussopimusten mukaiset vakuutusmaksut hoidetaan kuolinpesän toimesta. Kuolinpesä voi harkintansa mukaan irtisanoa näitä vakuutussopimuksia. PERUKIRJALL A TARKK A MUOTO

Perunkirjoitus on tehtävä määräajassa kuolinpäivän jälkeen. Sitä varten on hankittava joukko asiakirjoja kuolinpesään kuuluvien henkilöiden sekä omaisuuden ja sen arvon selvittämiseksi. – Vainajasta on hankittava sukuselvitys, mahdollinen avioehto sekä selvitys omaisuuseristä ja omaisuuden arvosta kuolinpäivänä. Jos vainaja on ollut aiemmin avioliitossa, on hankittava selvitys päättyneen avioliiton jälkeen suoritetusta osituksesta. Lisäksi on selvitettävä, oliko vainaja mahdollisesti tehnyt testa-

mentin, kertoo Elli Reunanen. Perunkirjoituksen tekemiseen on hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa: itse tai ammattilaisen tekemänä. – Jos pesässä on vain vähän osakkaita tai omaisuutta, ja jos jollakin osakkaista tai uskotuksi mieheksi valituista on osaamista, voi perukirjan yrittää tehdä itse. On kuitenkin huomioitava, että perukirja on tehtävä muotomääräyksiä noudattaen. Mikä tahansa omaisuusluettelo ei riitä. Tilannetta voi helpottaa turvautumalla ammattilaisen apuun, etenkin, jos pesässä on paljon omaisuutta ja osakkaita, tai esimerkiksi jos vainajalla on aiemmin ollut avioero, ja sen jälkeinen ositus ja omaisuuden jakaminen ovat tekemättä. Elli Reunanen muistuttaa myös lesken oikeuksista. – Lesken on hyvä miettiä ennen perunkirjoituksen tekemistä, haluaako hän vedota oikeuteensa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva tavanomainen koti-irtaimisto. Vaikka puolisot eivät olisi tehneet keskinäistä testamenttia, lesken vähimmäisoikeudet on turvattu lailla. Surun keskellä joku saattaa tehdä perinnönjaon suhteen hätiköityjä päätöksiä. Se, mitä perinnöllä tehdään, ei useinkaan ole kiireellisin asia. – Voimat ja jaksaminen kannattaa keskittää olennaisiin asioihin. Jos perinnönjaolla ei ole kiire, sen voi tehdä ajan kanssa, vaikka ei sitä vuosikausiksi kannata jättää roikkumaan, kertoo Reunanen.

ENNEN EL Ä M ÄNMUUTOSTA

Ennakointi on tärkeää ja järkevää. Läheisillä on surun hetkellä helpompaa, kun aikaa ei mene sellaiseen, jonka olisi melko pienellä vaivalla voinut tehdä etukäteen. MUISTA AINAKIN NÄ M Ä:

1. Omista pankkitileistä, sijoituksista ja vakuutuksista on hyvä tehdä yhteenveto. Se voi olla vaikka mappi, johon kootaan kaikki tärkeät paperit. 2. On hyvä varmistaa, että puoliso tai muu läheinen pääsee käyttämään omia tilejään ja varojaan puolison kuoleman jälkeen. Selkein järjestely on jokaisen omat tilit palkka- tai eläketuloa varten. Varojen omistusoikeus ei jää epäselväksi, ja tilin käyttöä voi puolison kuolemasta huolimatta jatkaa ilman pelkoa varojen käyttöoikeudesta ja omistusoikeuteen liittyvistä kiistoista. Molemmilla puolisoilla on hyvä olla omat, henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset, jotta asioiden hoitaminen sujuu edelleen. Verkkopankin käyttö on jokaisen syytä opetella. 3. Omaisuuden jakoa voi miettiä etukäteen. Keskinäinen testamentti on hyvä tehdä, jos haluaa varmistaa yhteisen kodin ja muun omaisuuden jäämisen lesken haltuun laajemmin tai toisin, kuin mitä laissa asiasta lesken suojaksi säädetään. Kannattaa tarkistaa, että henkivakuutuksen edunsaajamääräys vastaa vakuutuksenottajan tahtoa. 4. Jokaisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto. Läheisten on silloin vähän helpompi toimia, jos itse on kykenemätön hoitamaan asioitaan. (Lisää aiheesta Martat 2/2020, s. 57) Asiantuntijana Elli Reunanen, FINE

MARTAT 4 | 2020

| 47

KODINHOITO

KÄVIKÖ TUHOLAINEN TALOKSI? TEKSTI TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

Jos keittiöön ilmestyy hyönteisiä, kannattaa syynätä ainakin kuivakaappi. Banaanikärpänen

aikki sisätiloihin tulevat hyönteiset eivät ole haitallisia, mutta jos perhosia tai toukkia alkaa vilahdella ruokakaapin tienoilla, on hyvä käydä läpi kuivat elintarvikkeet, myös avaamattomat pakkaukset. Elintarvikkeita vioittavat tuhohyönteiset kulkeutuvat kotiin yleensä tuotepakkauksissa; jauhojen, mausteiden, keksien ja muiden vastaavien mukana. Keittiökoisa päätyy kotiin esimerkiksi kuivattujen hedelmien, manteleiden ja pähkinöiden mukana, joiden joukkoon naaras munii munansa. Toukat syövät kuivatuotteita ja kehräävät valkoista seittiä. Aikuisia perhosia voi nähdä lentelemässä keittiössä. Saastuneet tuotepakkaukset hävitetään ja komerot puhdistetaan huolellisesti. Riisihärö on ruskea, pitkulainen kovakuoriainen, joka käyttää ravinnokseen viljatuotteita, kuivattuja hedelmiä ja muitakin elintarvikkeita. Riisihärö ja sen toukat pilaavat elintarvikkeet käyttökelvottomiksi. Elintarviketuholaisten saastuttamat tuotteet heitetään pois. Jos hyönteisiä edelleen ilmaantuu, tehdään perusteellisempi puhdistus. Keittiön kaapit tyhjennetään, imuroidaan hyvin ja pyyhitään yleispuhdistusaineella. Tämän jälkeen vaihdetaan pölynimurin pölypussi. Myös lieden tausta puhdistetaan, samoin muut paikat, joihin kertyy esimerkiksi leivänmuruja. Jos kaikki tämä ei auta, käytä torjunta-ainetta. Noudata valmisteen mukana tulevia ohjeita tarkkaan.

48 | MARTAT 4 | 2020

Jos kotikonstit eivät riitä hyönteisten torjunnassa, ota yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön.

Keittiökoisa

Sokeritoukka

KOSTEUS HOUKUTTA A

Sokeritoukkia näkyy eniten kylpyhuoneissa, mutta saattaa niitä tavata keittiössäkin. Siivetön, hopeanhohtoinen hyönteinen liikkuu öisin ja vilistää piiloon valon syttyessä. Se elää kosteissa ja lämpimissä sisätiloissa, viemäreissä ja kellareissa. Sokeritoukka syö tärkkelyspitoisia aineita ja saattaa jyrsiä reikiä myös likaisiin tekstiileihin. Kylpyhuoneissa riittää sokeritoukille ravintoa: hiuksia, ihokarvoja, ihosolukkoa ja likaa. Kosteusvaurioisissa paikoissa hyönteinen syö myös homesienien rihmastoa ja itiöitä. Sokeritoukka ei viihdy kuivissa ja

Riisihärö

hyvin ilmastoiduissa paikoissa. Toukkien määrää voi vähentää kaatamalla kiehuvan kuumaa vettä viemäreihin. Imuroi ja pyyhi lattiat, listat ja rakoset. Käsittele tarvittaessa torjuntaaineella. RUOAT PIILOON

Pienet mustat banaanikärpäset ilmestyvät keittiöön usein loppukesällä kuhisemaan hedelmien tai biojätteiden ympärille. Kärpäsongelma hellittää, kun pidät tiskialtaan ja työtasot puhtaana ja siirrät ruoat kaappiin tai jääkaappiin. Tyhjennä roskis ja biojäteastia riittävän usein.

KOTIKONSTI BANAANIKÄRPÄSTEN HÄÄTÄMISEEN

1. Laita laakealle astialle kylmää vettä. 2. Lisää veteen sokeria, etikkaa ja käsiastianpesuainetta. 3. Pidä astiaa keittiön pöydällä tai siellä, missä banaanikärpäset lentelevät. 4. Vaihda seos uuteen muutaman päivän välein. www.martat.ﬁ/marttakoulu/ kodinhoito/kodin-kutsumattomat-vieraat/ Banaanikärpäset pois keittiöstä -video: www.youtube.com/ MartatTV

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Pietarsaarelainen martta kutomassa.

MARTAT 4 | 2020

| 49

HANKE

JUHLARUOKAA JOUSTAVASTI

ANNE SAARIKETTU // KUVAT PÄIVI KARJALAINEN

Kun korona sulki maan, Martat muuttivat toimintatapojaan. Elastic Family -ruokakurssit vietiin verkkoon ja kokkaus siirtyi marttapiirien keittiöistä koteihin.

Kohta päästään kokkaamaan! Veeti (vas.), Hanna ja Veera Tamminen saivat kurssitarpeet kotiovelle. Pohjois-Pohjanmaan Marttojen kotitalousasiantuntija Helena Paaso toi laatikon sovittuun aikaan.

50 | MARTAT 4 | 2020

SAMI LAMBERG

iime aikoina oululainen Veeti Tamminen (15) on grillaillut ahkerasti. Veera-sisko (12) on innostunut leipomisesta, mikä taas on inspiroinut lasten äitiä Hannaa. Hän toivoo, että leipominen pysyisi perheen viikko-ohjelmassa. Ruoanlaitosta Tammiset kiinnostuivat kevään suosituilla juhlaruokaklubeilla, joissa kokattiin vapun, äitienpäivän ja kevään juhlien herkkuja. Elastic Family -toiminta jatkui keskeytyksettä koronasta huolimatta, koska kokkaus siirrettiin sutjakkaasti marttapiirien keittiöistä koteihin. Etäohjauksen ansiosta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla mukaan pääsi nyt reilusti enemmän perheitä, kuin alun perin oli suunnitelmissa. Marttalaan olisi mahtunut kuusi perhettä. – Kodeissa kokkasivat kaikilla kolmella kerralla samat 20 perhettä: yksi Raahesta, kaksi Kempeleestä ja loput Oulusta, piirin kotitalousasiantuntija Helena Paaso kertoo. Reseptit ja valmistusvideot sähköpostitettiin osallistujille etukäteen. Kauppalistat laadittiin reseptien mukaan. Kauppojen henkilökunta keräsi tarvikkeet pahvilaatikoihin, jotka Oulussa haettiin Keskon Raksilan Citymarketin lastauslaiturilta. Ennen kokkauspäivää Marttojen työntekijä tai kuljetusfirma toimitti ruoka-aineet ennalta sovittuna aikana kotiovelle. Kokkauspäivänä Paaso päivysti sovitusti puhelinta perheiden kysymysten varalta. Tammisista toteutus oli täydellinen. – En keksi kehitettävää. Oli mahtavaa, että klubit koronasta huolimatta järjestettiin. Ne olivat kivoja, ja järkevää tekemistä aikana, jolloin kaikki pysähtyi. Aiemmin olimme kokanneet yhdessä aika vähän, äiti kokee. – Oli ihanaa, että reseptejä ei tarvinnut itse etsiä. Ne olivat monipuolisia, ja

Opetusvideot juhlaruokaklubien käyttöön tehtiin Uudenmaan Marttojen keittiössä. Kotitalouden asiantuntija Marjo Ranta kokkasi ja Sami Lamberg Kapina Oy:stä kuvasi.

ruoista löytyi meille kaikille mieluista syötävää, hän lisää. Ruoanvalmistusvideoita äiti ja Veeti kiittelevät selkeydestä ja lyhyydestä. – Veera on sanonut minulle jo usein, että katso Marttojen nettisivuilta, kun pohdin ruoanlaittoa, äiti naurahtaa. MUTK ATTOM AT RESEPTIT Tammisten mieleen jäi etenkin munkkien paisto. Se oli lapsille uutta ja vei aikaa. Äiti on vakuuttunut, että ilman klubia vappuherkku olisi ostettu kaupasta. Ennen paistoa kolmikko katsoi videon rasvapalon tukahduttamisesta. Käden ulottuville otettiin kattilankansi ja kerrattiin sammutuspeiton sijainti. Viimeisellä klubilla herkuteltiin lohitäytteisillä ruisnapeilla ja kinkkupiira-

koilla sekä suklaabritalla ja vadelmahillokekseillä. Kokonaisuuden suunnitteli Helena Paaso. – Britan marengin valmistuksessa hieman epäonnistuimme, mutta se oli silti hyvänmakuista. Veetikin piti britasta, vaikka yleensä hän ei tykkää kakuista. Muutoin kokkaukset onnistuivat meiltä hyvin, äiti kertoo. Reseptit pyrittiin suunnittelemaan mutkattomiksi ja nuoria kiinnostaviksi. Kaikki ohjeet kokeiltiin etukäteen. – Esimerkiksi vadelmahillokeksien taikinaa ei tarvitse kaulita, Paaso mainitsee. PALKITSEVA PAL APELI Lähes saman tien, kun pandemia alkoi sulkea Suomea, Elastic Family -kurssien toteutus laitettiin uusiksi.

MARTAT 4 | 2020

| 51

HANKE

Tammisen perhe iloitsi, kun kurssit järjestettiin koronasta huolimatta. Laatikossa oli kaikki yhden kokkauskerran raaka-aineet. Reseptit ja ruoanvalmistusvideot tulivat sähköpostilla.

Helena Paaso päivysti sovittuna kurssiaikana puhelimen ääressä siltä varalta, että perheet tarvitsevat neuvoja kokkaamiseen

– Martoille tämä on merkinnyt uudenlaista toimintamuotoa ja luonut uutta ajattelumallia, summaa hankekoordinaattori Hanna Viita Marttaliitosta. Kursseja järjestävät marttapiirit lähettivät reseptit, ruokien valokuvat ja ostoslistat Hanna Viidalle huhtikuussa. Kapina Oy teki videot ruokien valmistuksesta Uudenmaan Marttojen kanssa. Helena Paaso koki kotikokkauksen organisoinnin palkitsevaksi mutta työteliääksi monen palan palapeliksi. Osasia riitti reseptien suunnittelusta ovikoodien Excel-taulukointiin.

52 | MARTAT 4 | 2020

– Puhelinta ja tietokonetta olen käyttänyt korona-aikana työssäni huomattavasti aiempaa enemmän. Viimeisellä kerralla ruokien toimittaminen vaati aiempaa enemmän aikatauluttamista, koska työ- ja kouluarki olivat palanneet ennalleen. Perheiden palaute on ollut todella myönteistä: jopa kauppalistojen tarkkuutta on kiitetty. – Työmuoto on tuntunut uudelta ja erilaiselta. Kokemus on ollut niin hyvä, että mitäköhän siitä tulevaisuudessa hyödynnämme, Paaso aprikoi.

INFO »Elastic Family -ruokaklubi on osa VeNyvä-hanketoimintaa, jota toteuttavat Martat ja Yhden vanhemman perheiden liitto yhdessä. »Poikkeusolojen takia kevään juhlaruokakursseista muokattiin kotona pidettäviä. Jokainen perhe osallistui kolme kurssin kokonaisuuteen. Aiheina ovat vappu, äitienpäivä ja kesän juhlat. »Perheet saivat jokaista kurssikertaa varten sähköpostin, jossa oli reseptit ja linkki opetusvideoihin. Piirin kotitalousasiantuntija osti kurssilla tarvittavat raaka-aineet ja vei ruokakassin perheelle. »Videot kurssin käyttöön tehtiin Uudenmaan Martoissa Helsingissä. Reseptien tekoon osallistui Itä-Hämeen, Lounais-Suomen ja PohjoisPohjanmaan Marttoja. Kursseja pidetään myös Kainuun Marttojen alueella. »Kaikki videot ovat Youtuben MartatTV:ssä

EIKÄ YKSI KÄÄN PELAS TUNUT

UUSI LOGO K ÄYTTÖÖN

arttaliiton logo uudistettiin 120-vuotisjuhlavuoden päätteeksi. Samalla luovuttiin kaikkien vanhojen logojen käytöstä. Uusi logo näkyy kaikissa uusissa marttatuotteissa, julkaisuissa ja viestintämateriaalissa. Tarkoitus on, että selkeä ja tyylikäs M-logo tulee tutuksi ja se yhdistetään Marttoihin samalla tavalla kuin ruutukangas. Myös yhdistysten ja piirien toivotaan ottavan uusi logo käyttöönsä sosiaalisen median kanavissaan ja muissakin yhteyksissä. Logo on helppo mukauttaa erilaisiin tuotteisiin ja eri käyttökohteisiin. Vanhoja logoja – kuten essulogoa tai Martat on rock -logoa – ei siis enää käytetä uusissa Martan puodin tuotteissa, eikä niitä ole syytä käyttää yhdistysten tai piirienkään uusissa tuotteissa. Tietysti kaikkia jo olemassa olevia rokkipaitoja ja muita tuotteita, joissa on vanhoja logoja, saa edelleen käyttää! Uusi logo sekä asiakirja- ja esityspohjat yhdistysten käyttöön ovat osoitteessa www.martat.fi/viestintamateriaalia.

SYKSY

2020

Huom!

Lippujen lunastus kaksi viikkoa ennen esitystä. Sairastapauksessa lipun vaihto vielä esityspäivänä.

Pauliina Rauhala – Maia Häkli

SYNNINKANTAJAT

MISSÄ MENNÄÄN?

OTA KUVAHA ASTE VASTA AN – #Yhdessätuumin

Tulossa

Valtakunnallinen kässäkahvilapäivä 27.8. martat.ﬁ/valtakunnallinenkassakahvilapaiva

Luontoystävät-tapahtumat ikääntyville ja lapsiperheille martat.ﬁ/luontoystavat

Marttojen valtakunnallinen sienipäivä 30.8. ja sieniviikko 30.8.–6.9. martat.ﬁ/valtakunnallinensienipaiva

Marttailuviikko on energiansäästöviikko 5.–11.10. martat.ﬁ/marttailuviikko

5 6

Marttaliitto kutsuu marttayhdistykset mukaan #Yhdessätuumin-kuvahaasteeseen, joka koostuu kuukausitehtävistä. Kaikkien kuvia jakaneiden kesken arvotaan joka kuukausi marttapalkintoja. Vuoden lopussa yksi yhdistys palkitaan ruokakurssilla omassa marttapiirissään. NÄIN OSALLISTUT

Jakakaa kuva Instagramissa tai Twitterissä aihetunnisteilla #yhdessätuumin ja #martat. Jos yhdistykselläsi ei ole Instagramtai Twitter-tiliä, lähettäkää kuva osoitteeseen lehti@martat.ﬁ. NÄIN KUVA AT

Haasteeseen osallistuvassa kuvassa tulee näkyä: Ť kohtaaminen & Ť yhdessä tekeminen & Ť yhdessä oppiminen. Yhdistys voi osallistua yhteen, muutamaan tai vaikka jokaiseen kuukausitehtävään. Mitä useampaan osallistuu, sen suurempi mahdollisuus voittaa! Käykää tykkäämässä oman yhdistyksen jäsenten ja muiden marttojen ottamia kuvia ja kannustakaa sekä haastakaa muita marttoja ja yhdistyksiä mukaan.

K ALENTERI 2021 TÄY TT Y Y

Kirjaa yhdistyksen kalenteriin 19.–25.4. Maailman suurin marttailta, Vaatteidenvaihtopäivä. 26.7. Martan päivä 28.8. Valtakunnallinen sienipäivä ja Nuku yö ulkona -tapahtuma 30.8.–12.9. Sieniviikko, Marttojen ja Suomen Ladun sieniretket 25.–31.10. Marttailuviikko: Yksi maapallo riittää Lokakuu on puurokuu ILO IRTI JÄSENEDUISTA

Martoille on nyt monia uusia jäsenetuja, joita voi hyödyntää verkon kautta. Rahanarvoisia etuja tarjoavat muun muassa Otavamedian aikakausilehdet, Leikkien.ﬁverkkokauppa, Lapuan Kankurit, Confetti ja Apteekkiverkkokauppa. Jäsenedut saat edun tarjoajan ilmoittamalla tavalla, esimerkiksi tietyllä koodilla, tai paikan päällä näyttämällä voimassa olevan jäsenkorttisi. Oma jäsenkorttisi on aina Martat-lehden takakannessa, yläreunassa. martat.ﬁ/jasenedut M ARTTATUOTTEET YHDIST YKSEN NIMELL Ä

Martanpuoti on täynnä uusia tuotteita. Paitoihin, huppareihin, pipoihin ja reppuihin voi lisätä oman yhdistyksen nimen Martta-logon alle. martat.ﬁ/martanpuoti

TEHTÄVÄT

Elokuu: Kässäkahvilapäivä, käsitöiden tekeminen yhdessä Syyskuu: Sieniretki tai Luontoystävättapahtuma Lokakuu: Puurokuu. Kansainvälinen toiminta. Marraskuu: Marttailuviikko on energiansäästöviikko Joulukuu: Jouluvalmistelut

SEURA A MARTTOJA SOSIA ALISESSA MEDIASSA

Lokakuu on Puurokuu martat.ﬁ/puurokuu

Instagram Facebook @martatvinkkaa marttailu

Twitter @Marttaliitto

Youtube MartatTV

Martat-lehti 5/2020 ilmestyy 5.10.

NAVAT! EN OMAT K A ST TY IS D H Y S PIIRIEN JA MUISTA MYÖ 54 | MARTAT 4 | 2020

Lue

Martat-lehteä myös osoitteessa www. martat.ﬁ/ martatlehti

MISSÄ MENNÄÄN?

yhdistyksessä nyt 1 KUTSU YSTÄVÄ MUK A AN

Syksy on hyvää aikaa aloittaa uusia harrastus. Kerro kaverillesi, että olet martta, ja kutsu hänet mukaan. 2

K ÄSIT YÖT – IHASTU JA INNOSTU!

Torstaina 27.8. vietetään Marttojen valtakunnallista kässäkahvilapäivää. Yhdistykset järjestävät kässäkahviloita eri puolilla Suomea ja innostavat ihmisiä käsitöiden ja marttailun pariin. Kahviloissa korostuu yhdessä tekemisen ja oppimisen ilo. Marttaliitto on tehnyt kolme sisältöehdotusta: korttiaskartelu, kirjailemalla tuunaaminen ja makramee-työt. Tapahtuman ohjeistus, reseptivinkit ja kaikki käsityöohjeet ovat osoitteessa martat.ﬁ/valtakunnallinen-kassakahvilapaiva. Sadonkorjuukorttien ohjeet ovat myös tässä lehdessä, sivuilla 42–43. Yhdistys voi rakentaa ohjelman näiden ideoiden pohjalle, tai toteuttaa jotain ihan muuta kahvilassaan. TÄRKEÄÄ! Kässäkahvilapäivänä otetaan huomioon voimassa olevat kokoontumisrajoitukset. ONNISTUU MYÖS VIRTUA ALISESTI

Jos et pääse yhdistyksen järjestämään tapahtumaan, älä huoli! Pääset osalliseksi kässäilyn iloista verkon välityksellä, sillä Marttaliitto toteuttaa virtuaalisen kässäkahvilan klo 17–19 samana päivänä. Yhdistykset voivat myös olla yhteydessä virtuaaliseen kässäkahvilaan omista tapahtumistaan. Linjat avataan 27.8. klo 16.45. Ohjelmassa on kaikille yhteisiä sisältöjä ja työpajoja. Aiheesta Rakas ja raskas neulonta puhuu ﬁlosoﬁan tohtori, kansatieteen tutkija Anna Rauhala. Työpajoissa tehdään sadonkorjuukortteja ja makramee-töitä sekä tuunataan kirjailemalla. Kukin osallistuja voi olla mukana yhdessä työpajassa. Välillä verrytellään sormia ja hartioita. Saat myös infoa Marttojen vuoden 2021 kässätempauksesta. Virtuaalista kässäkahvilaa johdattelevat Petra Alijärvi ja Marttaliitosta Reija Salovaara. ILMOITTAUDU virtuaaliseen kässäkahvilaan osoitteessa https://bit.ly/37Yxasm Mukaan pääset osoitteesta https://bit.ly/37WXYth

JÄSENKORTTI

Ole samalla mukana #Yhdessätuumin-kuvahaasteessa. Ota kuva kahvilastanne, kässäilystä tai päivän aikana tehdyistä käsitöistä. Jaa kuva Instagramiin, Facebookiin tai Twitteriin aihetunnisteilla #kässäkahvila ja #martat ja kannusta muita tykkäyksillä. Kaikkien kuvia jakaneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen parhaat villasukat -kirjaa ja 3 Novitan lankapakettia (5 kerää 7 Veljestä Horisontti -uutuuslankaa, 1 kerä kutakin uutuusväriä eli yhteensä 500 g lankaa/paketti).

K ATSE ENSI VUOTEEN

Vuoden 2021 toimintasuunnitelmapohja yhdistyksille on osoitteessa martat.ﬁ/toiminnansuunnittelu. Pohjaa voi käyttää sellaisenaan tai muokattuna.

3 TOIMINTAIDEOITA

Yhdistyskanavan Toimintasivuilla on valtakunnallisten marttatapahtumien ohjeistukset, vinkkejä marttailtoihin, tietoa ketjukoulutuksista, ideoita yhdistyksiltä yhdistyksille... Käy katsomassa! martat.ﬁ/toiminta.

SÄ ÄNTÖMUUTOS

Suuri osa marttayhdistyksistä teki sääntömuutoksen vuosi- tai kevätkokouksessaan. Ne kahden kokouksen säännöillä toimivat yhdistykset, jotka eivät ole vielä tehneet sääntömuutosta, tekevät sen syyskokouksessaan 2020. Ajantasaiset tiedot Yhdistyskanavasta, martat.ﬁ/saantouudistus.

M a r t at

HUOMASITHAN JÄSENKORTTISI tämän lehden takakannessa!

MARTAT 4 | 2020

| 55

MARTTA-AKATEMIA

OPPIMINEN MENI UUSIKSI Marttojen tehtävänä on innostaa ja kannustaa oppimiseen. Koronakeväänä koko järjestön piti opetella uusia toimintatapoja. MARJAHELENA SALONEN

ksyllä. uvat sy k t ja e FB-liv t/ aarit ja ikataulu Webin a t.ﬁ/ n a t je r a o nt w.m livelue toa: ww ttojenr a Lisätie m / a on lla-kot aikaa-o

MUK A TULE

KORONA-AIK A KOSKETTI jokaisen suomalaisen elämää ja laajasti koko yhteiskuntaa. Kun yritimme sopeutua poikkeusoloihin, piti oppia uutta, venyä ja soveltaa. Alkoi toisenlainen arki. Oli otettava käyttöön erilaisia laitteita ja sovelluksia, jotta työt ja yhteydenpito sujuisivat. Monille sähköisten palvelujen käyttö oli ainoa mahdollisuus hoitaa vaikkapa kauppa-asiat. Itsensä ylittäminen tapahtuu usein olosuhteiden sanelusta. Keväällä otettiin oikea digiharppaus. Luultavasti se olisi jäänyt tekemättä, jos ei olisi ollut pakko.

tatapoihin. Niiden eteen oli jo tehty pohjatyötä ja suunnitelmia, nyt vain aikataulut siirtyivät pikakelaukselle. Marttojen tehtävä on innostaa ja kannustaa uuden oppimiseen. Tavoitteenamme on välittää arkea helpottavia neuvoja, uusia oppeja ja inspiraatioita kaikille kiinnostuneille. Poikkeusoloissa kotitalousneuvontaa ryhdyttiin toteuttamaan uusin menetelmin ja uusissa kanavissa. Kurssit siirtyivät etäneuvonnaksi. Uutena tulivat Facebook-livelähetykset, webinaarit ja verkkokurssit Martta-akatemiassa.

ROHKEASTI KOKEILLEN

Vaikka vähitellen voimme taas tavata kasvotusten, on digitaalinen neuvonta tullut jäädäkseen. Digitaalisuus on hyvä lisä ja avaa uusia mahdollisuuksia tuttujen toimintatapojen rinnalle. Verkossa kohtaamme yli yhdistys- ja piirirajojen. Nyt entistä laajemmat joukot pääsevät tutustumaan Marttojen toimintaan ja kotitalousneuvontaan. Moni on löytänyt marttailun ensimmäistä kertaa. Hekin, jotka eivät ole ennen ennättäneet osallistumaan marttayhdistysten

KOHTA A MME YLI RA JOJEN

Uusien toimintatapojen omaksuminen ja sähköisten palvelujen käyttöönotto ei jäänyt keväällä odottamaan pilotointeja tai siirtymäaikoja. Nuoret, työssäkäyvät ja ikääntyneet ryhtyivät harjoittelemaan uusia taitoja. Rohkeasti kokeilemalla kynnys sähköisten välineiden ja palvelujen käyttöön madaltui. Huomasimme, että asiat sujuvat – joskus jopa paremmin kuin ennen. Myös Martoissa tartuttiin uusiin toimin-

56 | MARTAT 4 | 2020

AN!

tapaamisiin, ovat innostuneet seuraamaan Marttojen kanavia. Nyt onkin otollinen hetki kutsua kaikki kiinnostuneet myös mukaan jäseniksi. ILOA JA VARMUUTTA

Marttojen toimintaympäristö osoitti vaikeina aikoina taas voimansa. Kodinhoito, kokkailu, puutarhan kunnostus ja käsityöt tuntuivat merkityksellisiltä, talousneuvonta tarjosi tukea pulmissa. Opimme jälleen arvostamaan arkisia asioita; kotia, luontoa ja liikuntaa, kotimaista ruokaa ja lähituotantoa. Poikkeusolot merkitsivät monille tavallisesta poikkeavaa ajankäyttöä ja halun suuntautua uutta kohti. Marttojen nettisivut ovat olleet kovassa käytössä. Aikaa olla kotona- ja Aikaa oppia -sivustot tarjoavat neuvoja ja ideoita. Moni on leiponut ja laittanut ruokaa uusilla resepteillä, rakentanut perhosbaarin tai kasvattanut versoja ikkunalla. Uudet taidot kohentavat elämänhallintaa ja tuovat iloa sekä varmuutta muutosten keskellä. Mitä sinä opit kevään aikana?

MARTAN L AKITIETO

LAHJAVERO MARTAN LAKITIETO -PALSTALLA KÄSITELLÄÄN YLEISIÄ LAKIIN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ, JOIHIN MONET MEISTÄ JOUTUVAT PEREHTYMÄÄN KÄYTÄNNÖSSÄ. PALSTA POHJAUTUU LUENTOIHIN, JOITA LAKIMIES JA MARTTA TUULA RAINTO ON PITÄNYT MARTTAYHDISTYKSISSÄ.

KUINK A PAL JON VOI L AHJOITTA A TAI VASTA ANOTTA A VEROVAPA ASTI?

Pääsääntö on, että voit aina antaa verovapaasti alle 5 000 euron arvosta lahjoja samalle henkilölle 3 vuoden välein. Lahjaveroa on vastaavasti maksettava, jos saa samalta lahjoittajalta lahjoja vähintään 5 000 eurolla 3 vuoden aikana. MILL AISISTA L AHJOISTA MAKSETA AN VEROA?

Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisista lahjoista: rahalahjojen lisäksi esimerkiksi arvopapereista, asunto-osakkeista, kiinteistöistä tai arvoesineistä. Tällaisista lahjoista on annettava ilmoitus Verohallinnolle. KUK A M AKSA A VERON?

Lahjansaajan pitää itse tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjavero saatuaan verottajalta maksuohjeet. ESIMERKKI VEROVAPAASTA LAHJASTA:

Vanhemmat lahjoittavat rahaa lapselleen. Kumpikin vanhempi tekee oman 4 999 euron lahjoituksen 1.8.2020. Molemmat vanhemmat voivat lahjoittaa samalle lapselle seuraavan kerran 4 999 euroa verovapaasti 1.8.2023. Kun kyseessä on verovapaa lahjoitus, lahjansaajan ei tarvitse tehdä lahjasta veroilmoitusta. Koti-irtaimisto sekä koulutukseen, kasvatukseen ja elatukseen annetut lahjat

voivat olla verottomia. Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, jos toinen maksaa puolestasi päivittäisiä elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita kasvatus-, koulutus- tai elatusmenoja; esimerkiksi vuokran, sähkölaskun, koulukirjat tai ruokaostokset. Tällaisesta lahjoituksesta ei lahjansaajan tarvitse maksaa lahjaveroa, jos hän ei voi käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. Käytännössä lahjoittajan pitää maksaa laskut tai kulut suoraan esimerkiksi vuokranantajalle tai ruokakauppaan. MILLOIN PITÄÄ MAKSAA LAHJAVEROA JA TEHDÄ LAHJASTA VEROILMOITUS?

1) Jos saamasi yksittäisen lahjan arvo on 5 000 euroa tai enemmän. 2) Jos saat 3 vuoden aikana samalta lahjoittajalta useita lahjoja, joiden arvo on yhteensä 5 000 euroa tai enemmän. Kaikki samalta lahjanantajalta saamasi lahjat lasketaan yhteen, vaikka ne olisivat eri tyyppistä varallisuutta, kuten esimerkiksi rahaa ja arvopapereita. Myöhemmin saatu lahja lisätään aiemmin saadun lahjan arvoon. Tästä yhteenlasketusta arvosta lasketaan lahjavero. Jos olet jo maksanut aiemmin saamastasi lahjasta lahjaveroa, se otetaan huomioon, kun lasketaan uutta veroa. Kun lahjojen arvo on yhteensä 5 000 euroa tai enemmän, sinun on ilmoitettava kaikki 3 vuoden aikana saamasi lahjat lahjaveroilmoituksella, vaikka yksittäisen lahjan arvo olisi alle verotettavan arvon.

Tuula Rainto

MILLOIN ILMOITUS TEHDÄÄN?

Tee lahjaveroilmoitus 3 kuukauden kuluessa siitä, kun 5 000 euron raja tulee täyteen. PAL JONKO L AHJAVERO ON?

Lahjaveroon vaikuttavat sukulaisuussuhde ja lahjan suuruus. Verohallinnon sivuilla (www.vero.ﬁ) on lahjaverolaskuri, jonka avulla on helppo tarkastella lahjaveron määrää.

MARTAT 4 | 2020

| 57

MONESSA MUK ANA

Kuusamon Martat avustivat Martan kirkkopyhän jumalanpalveluksessa ja tarjoilivat kirkkokahvia.

Martan päivää vietettiin marttajärjestön perustajan Lucina Hagmanin syntymäkodissa Kälviällä. Paikalla oli marttoja Sievistä, Kannuksesta, Kokkolasta ja Kälviältä.

5 3

Kouvolan Kukko-Martat tutustuivat Helsingissä Reitzin taidemuseoon.

Kuusamon Martat tehtailivat urakalla hedelmäpusseja ja kauppakasseja.

Kukko-Martat järjestivät jäsenilleen Kukko-kisat. Jokainen osallistuja sai kunniakirjan ja palkinnon.

Kiimingin Marttojen kässämartta Aire Kallio suunnitteli ja toteutti martta-patalapun.

58 | MARTAT 4 | 2020

Järvenpään Martat kokeilivat keväällä mämmin tekoa Marttojen ohjeella. ”Karanteenissa on aikaa harrastaa”, totesivat järvenpääläiset.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

PARIISIN OOPPERAN KUMMITUS

MUSIKAALI SAAVUTTAMATTOMASTA RAKKAUDESTA | ensi-ilta 7.9.2019 SYKSYN MUUT ENSI-ILLAT: 5.10. TĂ&#x201E;MĂ&#x201E; ON RYĂ&#x2013;STĂ&#x2013;! | 5.10. ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E; ON JUHLA 16.11. ELLA JA PATEROCK | LISĂ&#x201E;KSI PALJON VIERAILUJA & KEIKKOJA PARHAAT PAIKAT MYYDĂ&#x201E;Ă&#x201E;N NYT ! WWW.LIPPU.FI

Vapaudenkatu 36 | p. 014 266 0110 jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

tĂ¤tĂ¤ on odotettu - teatterin syyskausi kĂ¤ynnistyy! JEKYLL & HYDE

Saituri

0ROLĂ&#x2018;UH

Anni KytĂśmĂ¤ki Ĺ&#x2039; AUi 3HkkD /DKti

Upea suurmusikaali hyvĂ¤n ja pahan taistelusta

Kun mikĂ¤Ă¤n ei riitĂ¤

Tarina isĂ¤stĂ¤, tyttĂ¤restĂ¤ ja metsĂ¤n lumosta

Ohjaus ,ONND /DDVRQHQ ensi-ilta 3.10.2020

Ohjaus +HiGi 5Ă¤VĂ¤nHn kantaesitys 7.10.2020

/HVOLH %ULFXVVH Ĺ&#x2039; 6WHYH &XGGHQ Ĺ&#x2039; )UDQN :LOGKRUQ

Ohjaus -XNND .HLQRQHQ ensi-ilta 5.9.2020

kultarinta

Esityskalenteri ja koko ohjelmisto www.lahdenkaupunginteatteri.fi

/LSSXP\\PĂ&#x192;OĂ&#x192; Ĺ&#x2122; PLQ SYP Ĺ? ONWOLSXW#ODKWL Ä&#x; 5\KPĂ&#x192;P\\QWL Ĺ? ONWU\KPDW#ODKWL Ä&#x; 9Ă&#x192;OLDLNDWDUMRLOXW ZZZ OLSSX Ä&#x;

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Liisa Kankkunen

28.6. Kaskiin Martat

Pitkälahden Martat Pirjo Hanhivaara 30.9. Pirkkalan My Hilkka Ravantti 5.10. Karkkilan Martat

95 VUOTTA | Aune Kuusenhako 31.8.

Kuusankosken Herttamartat 90 VUOTTA | Kirsti Rännäli 15.6. Sauvon

Korpelan My Lahja Haverinen 7.8. Saramon Martat Sinikka Vilenius 11.9. Porvoon Karjalaiset Martat 85 VUOTTA | Kirsti Ahokas 8.6. Rännimä-

en Martat Anja Väänänen 15.6. Parsiaisen Martat Maila Kaihonen 1.9. Karkkilan Martat Raili Rauvola 5.9. Karjalan tl Laajoen Martat Sirkka Liusvaara 6.9. Nummelan Martat Airi Rämö 21.9. Forssan Martat Auli Heikkala 25.9. Lokalahden Martat Rauni Kukkola 27.9. Porvoon Karjalaiset Martat 80 VUOTTA | Seija Suurnäkki 5.3. Kannus-

järven Alapään Martat Lahja Niemi 10.3. Kangasalan Liuksialan My Helle Vahtera 12.5. Uudenkaupungin My Satu Komsi 23.5. Uudenkaupungin My Irja Pyykkö 13.7. Rännimäen Martat Kaisa Arponen 24.7. Nummelan Martat Eila Kalpio 26.7. Puntalan Martat Laina Komu 31.8 Lapinlahden Martat Sirkka Kurki 5.9. Hankasalmen kk:n Martat Ritva Salminen 7.9. Kasakkamäen Martat Hilkka Tirkkonen 22.9. Keski-Jyväskylän Martat Kerttu Schroderus 28.9. Nummelan Martat

75 VUOTTA | Marjatta Lahdenperä 8.6.

Uudenkaupungin My Maija Raatikainen 6.7. Pitkälahden Martat Kaarina Knuutinen 8.7. Hiltulanlahden Martat Raija Louhelainen 14.7. Pitkälahden Martat Lea Jäntti 3.8. Pitkälahden Martat Kerttu Suominen 3.8. Karjalan tl Laajoen Martat Irma Niinistö 6.8. Nummelan Martat Pirjo Larjontie 13.8. Pukinmäen Martat Marjatta Pekkarinen 16.8. Hiltulanlahden Martat Kaarina Tapani 22.8. Tornion Martat Helli Saarela 26.8. Teuvan Martat Aune Harjuoja 30.8. Tornion Martat Kirsti Kangastalo 5.9. Tornion Martat Kirsti Kauppinen 14.9. Karsturannan Martat Aira Nevalainen 15.9. Orimattilan My Alli Hakulinen 17.9. Kiteen Säyneenkylän Martat Vuokko Mäkelä 18.9. Pirkkalan My Kirsti Nummelin 21.9. Turun Uittamon Martat Margit Mäkelä 23.9.

60 | MARTAT 4 | 2020

70 VUOTTA | Leena Sipakko 12.3. Ren-

komäen Martat Marjatta Uurtamo 26.3. Kokkokankaan Martat Kirsti Vinkki 5.5. Kokkokankaan Martat Sisko Salminen 11.5. Kangasalan Liuksialan My Helinä Jaakkola 17.5. Kangasalan Liuksialan My Sisko Kemppainen 24.5. Kokkokankaan Martat MarjaLiisa Rantala 28.5. Kangasalan Liuksialan My Sirpa Uusikoski 10.7. Renkomäen Martat Pirjo Sihvonen 25.8. Puntalan Martat Hannele Valtonen 25.8. Keski-Jyväskylän Martat Kerttu Hannila 30.8. Muijalan Martat Tuula Söderdahl 2.9. Kaarinan Koriston Martat Tuula Immonen 4.9. Keihäskosken Martat Kaija Vähätalo 14.9. ItäIkaalisten Martat Ulla Savolainen 16.9. Maaningan Martat Tuija Pasanen 22.9. Keski-Jyväskylän Martat Hellevi Sundelin 22.9. Kasakkamäen Martat Sirpa Saarinen 5.10. Kaasmarkun Martat Eeva-Liisa Mäkinen 13.10. Kangasalan Liuksialan My

55 VUOTTA | Marika Grönholm-Lakka

28.8. Karsturannan Martat 50 VUOTTA | Elena Langinen 20.2. Renkomäen Martat Päivi Ahonen 13.9. Kaasmarkun Martat

Vauvoja Suloinen poikavauva syntyi 28.2.2020 puheenjohtajamme Anna Hokkasen perheeseen. Kangasniemen Martat lähettää sylin täydeltä onnentoivotuksia!

Yhdistykset juhlivat

65 VUOTTA | Sirkka Kulmala 5.5. Ren-

komäen Martat Leena Rissanen 18.6. Karhunpään Martat Merja Salminen 20.6. Karjalan tl Laajoen Martat Hannele Virtanen 9.8. Kaasmarkun Martat Ritva Tikkamäki 24.8. Keski-Jyväskylän Martat Pekka Lind 28.8. Kaasmarkun Martat Irma Ruokolainen 31.8. Jalkarannan Martat Raija Haapala 23.9. Porvoon Karjalaiset Martat

60 VUOTTA | Minna Siilasvuo 11.4. Turtolan Martat Aulikki Jaako 16.5. Turtolan Martat Ilse Samuelsson 12.6. Ruotsinpyhtään Martat Hannele Kauppi 14.6. Paraisten My Elina Ivakko 15.6. Kannusjärven Alapään Martat HennaMaija Vesola 27.6. Lokalahden Martat Eija Toivonen 31.7. Lokalahden Martat Anne Liuha 10.8. Karhunpään Martat Maarit Suksi 10.9. Teuvan Martat Eija Haapala 12.9. Karjasillan Martat Rita Hakkarainen 13.9. Pitkälahden Martat Veijo Elläniemi 23.9. Laitilan My Sinikka Turunen 2.10. Pitkälahden Martat Riitta Saarinen 5.10. Suolahden Martat

ihlavan Martat juhlistivat Lounais-Suomen Marttojen 110-vuotista taivalta Sankarimartta-teemalla. Neljä yhdistyksen marttaa järjesti Pihlavan keskustaan Hannele Wikstenin liikkeeseen marttaaiheisen näyteikkunan. Kuvassa käsityömartat Raija Rinta-Marttila (vas.) ja Marja-Liisa Kylvö käsityöikkunan ääressä.

auvon Korpelan Martat onnittelevat perustajajäsentään Kirsti Rännäliä, joka täytti 90 vuotta 15.6.

M a r t at

A S S U R U S A J A S S O L I MU K A N A Onnittele juhlapäivänä Marttojen adressilla. Kolme erilaista kukka-aihetta, koko A4, mukana kirjekuori. Paketin mukana tulee erillinen sivu, jossa on onnitteluun sopivia säkeitä valittavaksi. Välitä osanottosi Marttojen suruadressilla. Neljä erilaista kuva-aihetta, koko A4, mukana kirjekuori. Erillisellä sivulla on kauniita muistosäkeitä malliksi. Voit valita niistä tai kirjoittaa tervehdyksesi omin sanoin adressin sisälehdelle.

Kaikki adressit 9

€ kappale.

Adressit on suunnitellut ja valmistanut hämeenlinnalainen perheyritys KorttiTuote.

MARTAT 4 | 2020

| 61

PIIRIT

TARKISTA SYKSYN TAPAHTUMAT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA!

Etelä-Hämeen Martat

Kainuun Martat

Keski-Suomen Martat

Birger Jaarlin katu 21, Hämeenlinna p. 044 072 3071

Sammonkatu 10 A 3, Kajaani p. 044 7047 950 etunimi.sukunimi@martat.ﬁ

Yliopistonkatu 11, Jyväskylä p. 050 438 7532 Toimisto avoinna ma ja ti klo 9–16. keski-suomen@martat.ﬁ

www.martat.ﬁ/etela-hame www.facebook.com/etelahameenmartatvinkkaa https://twitter.com/EtelaHame www.instagram.com/etelahame/ toiminnanjohtaja Arja Pehkonen, arja.pehkonen@martat.ﬁ, p. 040 746 6754 Marttojen Kotiapu p. 044 050 4805

Etelä-Karjalan Martat Marttakeskus, Valtakatu 45 (käynti Anni Swanin kadun puolelta), Lappeenranta Toimisto avoinna ma klo 9–16, muulloin sopimuksen mukaan. www.martat.fi/etela-karjala www.facebook.com/Etelä-Karjalan Martatvinkkaa www.twitter.com/ekarjalamartat www.instagram.com/ekarjalamartat/ toiminnanjohtaja Tuija Valjakka, tuija.valjakka@ martat.fi, p. 010 838 5658 toimistosihteeri, kotitalousasiantuntija Riitta Sutinen, etela-karjala@martat.fi, p. 010 838 5687

MENOVINKKI! Martat vinkkaa -neuvontatapahtumista tietoa ja ideoita arkeen. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ei ilmoittautumista. Ohjelma osoitteessa www.martat.ﬁ/etela-karjala/

Itä-Hämeen Martat Laaksokatu 1, Lahti Toimisto avoinna ma klo 12–17. p. 050 501 9715 www.martat.ﬁ/ita-hame/ www.instagram.com/itahameenmartat/ Facebook Itä-Hämeen Martat vinkkaa toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo, tuulikki.uusitalo@martat.ﬁ, p. 040 830 8742

62 | MARTAT 4 | 2020

www.martat.ﬁ/kainuu toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Kaino Kinnunen, p. 044 7047 950 Marttojen Kotipalvelu p. 044 5622 424

»Syksyn tapahtumista tiedotetaan piirin nettisivujen tapahtumakalenterin kautta. Toimintaan vaikuttavat suuresti koronatilanne ja Marttalassa sattunut vesivahinko.

www.martat.ﬁ/keski-suomi Facebook Keski-Suomen Martat vinkkaa www.instagram.com/keskisuomenmartat/ toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi, p. 050 512 3492, kati-erika.timperi@martat.ﬁ

Kymenlaakson Martat

MENOVINKKI! 29.8. klo 10–13 Sienineuvontaa Marttojen valtakunnallisena sienipäivänä, Sotkamon Tokmannin parkkipaikka.

Torikatu 6, Kouvola p. 010 838 5650 Toimisto avoinna ma klo 10–15.30. etunimi.sukunimi@martat.ﬁ

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat

www.martat.ﬁ/kymenlaakso www.facebook.com/kymenlaaksonmartatvinkkaa www.twitter.com/Marttakulma www.instagram.com/kymenlaakson.martat

Vingenkatu 15 A ja Vingenkatu 15 B 14, Kokkola Kotitalouskeskus ja kotiapu p. (06) 8313 127 (ark. klo 9–12) etunimi.sukunimi@martat.ﬁ

toiminnanjohtaja Anne Saarikko, p. 010 838 5652

www.martat.ﬁ/marttapiirit/keski-ja-etelapohjanmaa/ www.instagram.com/keskijaetelapohjanmaanmartatry/ www.facebook.com/keskijaetelapohjanmaanmartat/ twitter.com/tuijabiskop

Lapin Martat

toiminnanjohtaja Tuija Biskop, p. 050 597 6585 toimisto, KA-toiminta Rauni Lampela, p. 044 336 3202

MENOVINKKI! »Torikahvila Kokkolan kauppatorilla avoinna elokuun ajan ke 8–20 ja pe–la 8–14. » Sieninäyttelyt Kokkola, Seinäjoki ja Vaasa – tarkista ajat ja paikat piirin nettisivuilta, kuten myös sieniretkien, ruokakurssien ja Vaasassa pidettävän Sienitasting-kurssin aika ja paikka.

Rovakatu 13, Rovaniemi Toimisto on auki ma klo 12–16 ja pe klo 9–14, mikäli koronarajoitukset sallivat. etunimi.sukunimi@martat.ﬁ www.martat.ﬁ/lappi www.facebook.com/lapinmartatvinkkaa www.facebook.com/tavataankylilla www.instagram.com/lapinmartat/ toiminnanjohtaja Leila Rautio, p. 040 734 2636

MENOVINKKI! Luvassa sienikursseja – seuraa meitä somessa!

www.martat.ﬁ/lounais-suomi/ Facebook Lounais-Suomen Martat vinkkaa Instagram lounaissuomenmartat toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen, sanna.voutilainen@martat.ﬁ, p. 050 4099 046

MENOVINKKI! Piiri juhlistaa 110-vuotista toimintaansa lokakuussa virtuaalijuhlilla. Tervetuloa perjantaina 23.10. klo 18 juhlimaan kanssamme verkon välityksellä. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus juhlia kotona, mutta olla samalla mukana piirin pääjuhlassa. Opastus ja ohjeet tulevat kotisivuillemme syksyn aikana.

Pirkanmaan Martat Tampellan esplanadi 7, Tampere puh. 050 370 2139 pirkanmaan@martat.fi Toimisto avoinna ma-ke klo 9–15. www.martat.fi www.facebook.com/pirkanmaanmartatvinkkaa www.instragram.com/ pirkanmaanmartat toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, p. 050 351 6658

Pohjois-Karjalan Martat Koskikatu 5–7 Joensuu pohjois-karjala@martat.fi p. 050 448 1125 Toimisto avoinna ma–pe klo 10–15. www.martat.fi/pohjois-karjala/ www.facebook.com/PKMartatvinkkaa/ @pohjoiskarjalanmartatry @pkmartatry toiminnanjohtaja Heli Hjälm, heli.hjalm@martat.fi, p. 0400 151 545

KRISTIINA KONTONIEMI

Yliopistonkatu 33 G, 3.krs., Turku Valtakatu 7 C, Pori p. 050 448 1665 Toimisto avoinna ma–to klo 9–13.30.

MENOVINKKI! Virtuaalimarttaillat facebooksivullamme maanantaisin alkaen klo 17. »10.8. Kauden sienet »14.9. Syksyn satoa »12.10. Hemmottele itseäsi »9.11. Virkeyttä marraskuuhun »14.12. Joulu tulee

Pohjois-Pohjanmaan Martat Kajaaninkatu 36, Oulu Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15. Varmista soittamalla, että olemme paikalla. www.martat.ﬁ www.facebook.com/pohjois-pohjanmaan-martat-vinkkaa www.instragram.com/pohjoispohjanmaanmartat toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Taina Pirkola, p. 050 5661 851, taina.pirkola@martat.ﬁ

Syksy on metsäretkien aikaa.

MENOVINKKI! Vaalea hapanjuurileivonta -kurssi 29.9. klo 17–21 Marttala, Kajaaninkatu 36. Hinta 35 €/henkilö.

KRISTIINA KONTONIEMI

Lounais-Suomen Martat

Savon Martat Haapaniemenkatu 23 (B-ovi), Kuopio Hallituskatu 7 A 1, Mikkeli p. 050 339 4260 savon@martat.ﬁ Facebook Savon Martat vinkkaa

Uudenmaan Martat Lapinlahdenkatu 3 A, 2 krs., Helsinki tilaukset.uusimaa@martat.fi www.martat.fi/uusimaa www.facebook.com/Uudenmaanmartatvinkkaa/ https://twitter.com/UudenmaanM www.instagram.com/uudenmaan_martat/ toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala, pirkko.haikkala@martat.fi, p. 044 713 6209

Tänä vuonna tulee hyvä sienisaalis.

MARTAT 4 | 2020

| 63

MARTTARISTIKKO

SHUTTERSTOCK

Ristikon ratkaisu s. 53.

64 | MARTAT 4 | 2020

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 4/2020?

KUTSU MARTTALIITTO RY:N VARSINAISEEN KOKOUKSEEN Marttaliitto ry:n vuoden 2020 varsinainen kokous pidetään lauantaina 26.9. klo 10 alkaen Marttaliitossa, Lapinlahdenkatu 3 A, 6. krs, Helsinki. Marttaliiton hallitus pyytää, että covid-19-epidemian vuoksi kokousedustajat osallistuvat kokoukseen tietoliikenneyhteyksiä käyttäen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja esitys kokouksen kannanotoksi.

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

OSALLISTUMINEN KOKOUKSEEN

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl kirjaa On suurempi koti – Martat 120 vuotta. PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

2020

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (290/2020) on voimassa 1.5.–30.9.2020. Marttaliiton hallitus päätti 29.5. edellä olevan lain mukaisesti mahdollistaa etäosallistumisen Marttaliiton vuosikokoukseen 26.9. kokouksen aikana. Lisäksi hallitus päätti, että jäsenpiirien on mahdollista valtuuttaa yksi edustaja edustamaan piiriä ja käyttämään koko piirin äänimäärää kokouksessa. Marttapiirit nimeävät kokoukseen osallistuvat edustajansa ja varaedustajansa, joiden on ilmoittauduttava kokoukseen viimeistään 21.9. mennessä ja ilmoitettava, osallistuvatko he tietoliikenneyhteydellä vai saapuvatko paikalle, sekä toimitettava valtakirja, josta ilmenee edustajan äänimäärä kokouksessa. Tietoliikenneyhteyttä käyttävien edustajien on ilmoitettava sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa. Ilmoitukset ja valtakirjat toimitetaan Marttaliittoon osoitteella saila.neffling@martat.fi. Liiton hallituksen jäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Myös heidän on ilmoittauduttava viimeistään 21.9. mennessä osoitteeseen saila.neffling@martat.fi ja ilmoitettava, osallistuvatko he tietoliikenneyhteydellä vai saapuvatko paikalle. Tietoliikenneyhteyttä käyttävät osallistujat saavat ilmoittautumisen jälkeen osallistumista koskevat tarkemmat ohjeet. Kokousaineistot toimitetaan jäsenpiireille sähköpostilla viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta ja ilmoittautuneille edustajille viimeistään ilmoittautumisajan päätyttyä. Pyydämme piirejä ilmoittamaan mahdolliset ehdokkaansa Marttaliiton hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten vaaliin Marttaliittoon, osoitteeseen saila.neffling@martat.fi, 20.8. mennessä riippumatta siitä, ilmoittiko piiri vastaavat tiedot jo keväällä.

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

MARTAT 4 | 2020

| 65

LIEKEISSÄ

Marttaliiton hallituksen jäsenet kertovat, mihin tuntevat vetoa.

Pakko päästä sieneen ILONA SUPPANEN

okasyksyinen sienestys herättää esihistoriallisen keräilijänaisen. Ensimmäiset pikkuruiset kanttarellinnuput saavat minut etsimään sienestyskorin, teroittamaan sieniveitsen ja tekemään tiedustelupatikointeja mökkimetsän salaisille sienipaikolle. Koriin joutuvat kanttarellit, mustatorvisienet, orakkaat, lampaankäävät, herkkutatit, kehnäsienet, paremman puutteessa haperot ja rouskut sekä syksymmällä suppilovahverot. Kevään sienisesonki on sitten ihan oma juttunsa. Korvasienisaalis on onni. MINULLE RAKKAIN sieni on mustatorvisieni. Jostain kummallisesta syystä se saa sieluni väpäjämään. Se tunne, kun löydät sen kesän ensimmäisen! Satoisan sienen kasvukausi jatkuu pitkälle syksyyn. Kun ensimmäisen kerran löysin lokakuisia mustatorvisieniä, olin ihmeissäni, mutta nykyään osaan suunnistaa sammalikoille, missä myöhäiset yksilöt kasvavat.

MARTAT 4 | 2020

| 66

Sienestys opettaa arvostamaan metsää ja sen monipuolisuutta. Arvostaen myös niitä hirveitä, hirvikärpäsiä kuhisevia katajaryteikköjä, joissa sen vuoden mustatorvisienipopulaatio on päättänyt tuottaa itiöemiä. SIIPPANI VÄITTÄÄ , että sienestysinnossa-

ni on kyse sairaudesta, mutta minä väitän, että kyseessä on ennaltaehkäisevä lääke. Sienestys opettaa sietämään pettymyksiä – tai siis ei oikeastaan. Muistan sen raivon ja pettymyksen, kun meloin sienivehkeiden kanssa saareen, rantauduin vaivoin kivikkoon ja raivasin tieni ryteikön läpi vain huomatakseni, että metsätyökone oli edellisenä talvena tehnyt selvää jälkeä varmasta kanttarelliapajastani. SATOISINA VUOSINA ahkeran sienestyk-

sen haittapuoli on säilöminen. Harrastuksen alkuvuosina kuivasin KAIKKI sienet omiin varastoihini. Rouskutkin

suolasin vanhan kansan oppien mukaan. Nykyään olen itselleni armollisempi. Säilön sen, mitä luulen tarvitsevani, ja kannan ylijäämäsaaliit suosiolla ystäville ja työkavereille. KUN SIENESTYKSELTÄ jää aikaa, teen epätoivoisia kasvimaakokeiluja. Pielisen rannan jänisten herkkuruokaa ovat mustajuuren naatit ja paremman puutteessa porkkana. Salaatti ei kelpaa. Joten ei sitä syö siippanikaan (koska eivät jäniksetkään syö). Nyt testailemme kaskinauriin viljelyä. Hyödynnämme siinä samalla saunan tuhkat; pienimuotoista kiertotaloutta siis. Jaksan innostua myös ympäristön hoidosta ja roskaantumisesta, kirjoista, linnuista, saimaannorpasta, käsitöistä, Pielisestä ja sen vedenpinnan vaihtelusta, jätelain uudistuksesta ja siippani huolestuttavista ruokatottumuksista.

VIEK AS

Haitalliset vieraslajit MIK Ä

» Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on monivuotinen hernekasvi, joka kukkii valtoimenaan kesä–heinäkuussa tienpientareilla. Kasvi kasvaa jopa yli metrin korkuiseksi. Terttumainen kukinto on pitkä ja väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen, valkoinen tai monivärinen. Väri voi vaihdella jopa samassa yksilössä. Siemeniä muodostuu runsaasti. Lehdet ovat pitkäruotisia ja sormilehdykkäisiä, juuristo on pysty ja voimakkaasti haaroittunut. Komealupiini sitoo juurinystyröiden typpibakteerien avulla ilmakehästä typpeä ja selviytyy siksi myös karuilla kasvupaikoilla. Kasvi on myrkyllinen. MISSÄ

»Laji on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista. Se tuotiin Eurooppaan 1800-luvun alussa koriste- ja rehukasviksi ja Suomeen saman vuosisadan loppupuolella. Lupiini kasvaa nykyään lähes koko maassa, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. MIKSI TORJUTA AN

»Kasvi on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maanomistajan tai -haltijan on hävitettävä ne alueeltaan, myös yksityispihoista. »Kotipihoista komealupiini on levinnyt laajasti ympäristöön. Voimakaskasvuisena typensitojakasvina lupiini rehevöittää kasvupaikkaa ja muuttaa alueen kasvilajistoa. Se syrjäyttää alkuperäislajeja, kuten niitty- ja piennarkasveja ja niiden hyönteisiä. Lupiini kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten lajien kanssa, heikentää kulttuurimaisemia ja vaikeuttaa metsänuudistusta tukahduttamalla puiden taimia.

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:

KOMEALUPIINI TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

»On tärkeää katkaista tai niittää kasvit ennen kukintojen muodostumista, viimeistään ennen siementen kehittymistä. Näin siemenpankki ei pääse kasvamaan alueella.

MUISTA

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

MILLOIN

»Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Komealupiinin torjuntaan ryhdytään keväällä ja sitä jatketaan läpi kasvukauden, useita vuosia. Maan siemenpankista nousee uusia taimia pitkään. MITEN

»Yksittäiset kasvit kaivetaan maasta juurineen. Myöhemmin poistetaan maan siemenpankista kasvavat uudet yksilöt mahdollisimman varhain. Laajat kasvustot niitetään säännöllisesti, jolloin kasvin elinvoima vähitellen heikkenee ja lopulta kasvi kuolee. Kasvupaikkaa tarkkaillaan seuraavina vuosina ja torjuntaa jatketaan tarpeen mukaan.

» Kasvijätteen voi huolellisesti kompostoida, mikäli siinä ei ole siemeniä. Jos palot ovat jo vihreitä, jäte mädätetään mustassa muovisäkissä ennen kompostointia. Kypsät siemenet ja palot voi polttaa. Siemenien leviäminen maa-aineksen mukana estetään. LUPIINIKIMPUT

»Ruohovartisten kukkien poimiminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, ja lupiiniakin saa poimia teiden varsilta. Moottori- ja moottoriliikenneteiden pientareille ei kuitenkaan saa mennä turvallisuussyistä.

M ARTAT MUK ANA

»Torju haitalliset vieraslajit omasta pihasta ja lähiympäristöstä. »Vieraslajiopinnot on avattu Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: viekas.laji.fi/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -vieraslajitapahtumiin. »Lisätietoja: www.martat.fi/viekas/

Japanintataren versoja

MARTAT 4 | 2020

| 67

JÄSENKORTTI

M a r t at

SÄILÖNTÄSESONKI ON NYT PARHAIMMILLAAN! Sitruun nainen karrviaismarrjah hillo 2 kgg vihreitä karviaiismarrjoja 4 rk kl sitruunamehuaa 1,2 kg sokeria 1 tl TÖRSLEFF FS ATA AMONPULVERIIA tai 15ml NESTEM MÄISTÄ Ä ATAMONIA Huuh htelee kaarv viaismarrjat, poistaa niistää kaannat ja laita marjat katttilaan. Lisäää sitru uunam meh hu ja keitä mataalassa läm mmössää. Seekoita sok keri varo ovasti marjojen jou ukkoon jaa keitä vielä 2 minuu uttia. Kuori vaaah hto jaa lisää Attamon. Kaada hillo o Atam monilla pakkauksen ohjeiden mukaan huuhdeltuiihin purkkeihin ja anna jäähtyä. Säilytä valmis herkullinen hillo jääkaapissa.

Monikäyttöinen Atamon sopii sekä säilöntään että säilöntäastioiden desinϔiointiin

Lisä Li sää ä mu muis ista is t säi ta ä lö lönt nttät n ätuo u tttei uo eist sta st a Me M la lati tn ti neeis ista t , viinkkkeejä ssäi ä lö äi lönt nttää ntää än jja a her her erku kullllis isia ia ressepte epte ep tejä jä äT TO ORS RSL LE EFF FFSS..FI FI

Martat lehti 4/2020

Articles inside

VieKas: Komealupiini

Liekeissä: Pakko päästä sieneen

Piirit

Oppiminen meni uusiksi

Elämänmeno

Martan lakitieto: Lahjavero

Missä mennään?

Juhlaruokaa joustavasti

Käden kaunistus

Kävikö tuholainen taloksi?

Surunkin keskellä talous on hoidettava

Korjaa runsas korttisato

Humalakäpy harrastuksen ytimessä

Sitkeyttä vailla vertaa

Eipä lotrata

Ruoka-apua perheille

Sopeudumme uuteen tilanteeseen

Herkku vai myrkky?

Traktorilla talkoisiin

Kohtele sientä kuin kukkaa

Pääkirjoitus

Paras on edessä

Sienisoijaa kahdella tavalla

Lukijalta

Marttakartta