VIEK AS
Haitalliset vieraslajit MIK Ä
» Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on monivuotinen hernekasvi, joka kukkii valtoimenaan kesä–heinäkuussa tienpientareilla. Kasvi kasvaa jopa yli metrin korkuiseksi. Terttumainen kukinto on pitkä ja väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen, valkoinen tai monivärinen. Väri voi vaihdella jopa samassa yksilössä. Siemeniä muodostuu runsaasti. Lehdet ovat pitkäruotisia ja sormilehdykkäisiä, juuristo on pysty ja voimakkaasti haaroittunut. Komealupiini sitoo juurinystyröiden typpibakteerien avulla ilmakehästä typpeä ja selviytyy siksi myös karuilla kasvupaikoilla. Kasvi on myrkyllinen. MISSÄ
»Laji on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista. Se tuotiin Eurooppaan 1800-luvun alussa koriste- ja rehukasviksi ja Suomeen saman vuosisadan loppupuolella. Lupiini kasvaa nykyään lähes koko maassa, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. MIKSI TORJUTA AN
»Kasvi on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maanomistajan tai -haltijan on hävitettävä ne alueeltaan, myös yksityispihoista. »Kotipihoista komealupiini on levinnyt laajasti ympäristöön. Voimakaskasvuisena typensitojakasvina lupiini rehevöittää kasvupaikkaa ja muuttaa alueen kasvilajistoa. Se syrjäyttää alkuperäislajeja, kuten niitty- ja piennarkasveja ja niiden hyönteisiä. Lupiini kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten lajien kanssa, heikentää kulttuurimaisemia ja vaikeuttaa metsänuudistusta tukahduttamalla puiden taimia.
TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:
KOMEALUPIINI TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK
»On tärkeää katkaista tai niittää kasvit ennen kukintojen muodostumista, viimeistään ennen siementen kehittymistä. Näin siemenpankki ei pääse kasvamaan alueella.
MUISTA
»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.
MILLOIN
»Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Komealupiinin torjuntaan ryhdytään keväällä ja sitä jatketaan läpi kasvukauden, useita vuosia. Maan siemenpankista nousee uusia taimia pitkään. MITEN
»Yksittäiset kasvit kaivetaan maasta juurineen. Myöhemmin poistetaan maan siemenpankista kasvavat uudet yksilöt mahdollisimman varhain. Laajat kasvustot niitetään säännöllisesti, jolloin kasvin elinvoima vähitellen heikkenee ja lopulta kasvi kuolee. Kasvupaikkaa tarkkaillaan seuraavina vuosina ja torjuntaa jatketaan tarpeen mukaan.
» Kasvijätteen voi huolellisesti kompostoida, mikäli siinä ei ole siemeniä. Jos palot ovat jo vihreitä, jäte mädätetään mustassa muovisäkissä ennen kompostointia. Kypsät siemenet ja palot voi polttaa. Siemenien leviäminen maa-aineksen mukana estetään. LUPIINIKIMPUT
»Ruohovartisten kukkien poimiminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, ja lupiiniakin saa poimia teiden varsilta. Moottori- ja moottoriliikenneteiden pientareille ei kuitenkaan saa mennä turvallisuussyistä.
M ARTAT MUK ANA
»Torju haitalliset vieraslajit omasta pihasta ja lähiympäristöstä. »Vieraslajiopinnot on avattu Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: viekas.laji.fi/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -vieraslajitapahtumiin. »Lisätietoja: www.martat.fi/viekas/
Japanintataren versoja
MARTAT 4 | 2020
| 67
