TIETO TORJUU LUONTOKATOA teksti ja kuvat antti salovaara
Kansalaistieteen taivaankannelle on syttynyt kirkas supernova: iNaturalist Suomi -sovellus. Käyttäjien sovelluksen kautta tekemät havainnot talletetaan osaksi Luonnontieteellisen museon Lajitietokeskusta.
J
os luontohavaintojen ilmoittaminen on tuntunut turhan vaivalloiselta, tämä tekosyy on nyt kadonnut kuin kahlaajalintu syysmuutolle. Uusi sovellus hoitaa vieläpä havainnon määrityksenkin. Ilmoitettava ei lopu kesken, sillä jättimäiseen tietokantaan kelpaavat niin kasvit, eläimet, sienet, levät kuin alkueläimetkin. iNaturalist toimii sekä älypuhelimella että tietokoneella. Sovellus pyrkii mahdollisimman mutkattomaan käyttökokemukseen: ota kuva, katso lajiehdotukset, anna GPS:n määrittää sijainti ja lähetä havainto. Havainto ilmoitetaan siis aina kuvan tai äänitteen kanssa. Lajin tunnistamista tukevat kuvaa tutkiva tekoäly ja muut iNaturalistin käyttäjät.
Tekoäly ehdottaa, yhteisö vahvistaa Sovellus on häkellyttävän hyvä luonnontuntija. Sen sisuksissa ahkeroiva tekoäly saa usein kehnostakin kuvasta irti lajin tai jonkin hieman laajemman taksonin (eli biologisen luokittelun tason). Jotkut lajit ovat niin helppoja määrittää, että suttuinenkin kuva riittää aivan heittämällä. Joidenkin toisten kanssa on tyydyttävä tietoon, että se lahopuulla piileskellyt musta ötökkä kuuluu luteisiin ja saattaisi olla jokin latikka. Havaintoja ladatessa alkaakin oppia, mitkä eliöt on helppo tuntea ulkonäöltä tai äänestä ja mitkä jäävät vaille tarkinta tunnistusta. Kun sopiva määritys on löytynyt, lähetetty havainto on osa maailmanlaajuisesti kerättyä luontotietoa – ainakin melkein. Yksi vaihe puuttuu vielä. iNaturalistin erikoisuutena on se, että lähetetty havainto vahvistetaan 22
nuorten luonto
Voit lähettää myös vanhoja havaintoja, kunhan muistat ajan ja paikan!
muiden käyttäjien toimesta. Havainto saavuttaa sovelluksen kielellä ”tutkimustason”, kun joku toinen käyttäjä on samaa mieltä lajinmäärityksestä. Periaatteessa havainnosta ei edes tarvitse olla itse mitään mieltä: määrityksen voi jättää kokonaan muiden hoidettavaksi. iNaturalistin käyttäminen voikin olla hauskimmillaan silloin, kun ei yhtään tiedä, mitä kasvia tai ötökkää katsoo. Tekoäly tai joku toinen käyttäjä kyllä tietää. Sovelluksen käyttäjiin kuuluu aloittelevia luontoharrastajia, kovimman luokan erityisosaajia ja kaikkea siltä väliltä. Kaikki saavat silti osallistua samalla painoarvolla. Havaintojen ilmoittamista ei kannata pelätä tai epäröidä. Yhteisö korjaa mahdolliset virheet, eikä niistä joudu tilille tai häpeäpaaluun. Muiden havaintoja ei tarvitse käydä vahvistamassa tai kommentoimassa. Omaa havainto- ja lajimäärää voi kasvattaa kaikessa rauhassa.
Elintärkeä tiedonkeruu iNaturalistissa on kyse kansainvälisestä projektista, jonka Suomen-versio julkaistiin keväällä. Suomalaisen sovelluksen ideana ei ole pelkästään kieli, vaan sillä ilmoitetut havainnot tulevat osaksi Suomen suurinta luontohavaintopankkia, Luonnontieteellisen museon Lajitietokes-
kusta. Tähän miljoonien havaintojen julkiseen arkistoon talletetaan esimerkiksi virallisesti koordinoidut lintulaskennat ja kasvikartoitukset sekä tärkeät kansalaistiedekampanjat, kuten Luonto-Liiton Kevätseuranta. Tiedonkeruu onkin lähtenyt hienosti käyntiin. Tänä keväänä julkaistulla sovelluksella on saatu jo yli 160 000 havaintoa Suomesta. Lajeja on ilmoitettu yli 5 000. Mikä hienointa, mukana on luontoammattilaisten ja aktiiviharrastajien lisäksi ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ennen ilmoittaneet havaintoja. Kansalaistiede on tärkeää. Vain muutamista eliöryhmistä saadaan lähellekään tarpeeksi havaintoja. Kaikkein seuratuimmistakin, kuten linnuista, tieto karttuu valtaosin ahkerien harrastajien vapaaehtoistyönä. Luontokato kiihtyy ja uhkaa niin metsälajeja kuin perinnemaiseman pörriäisiä, mutta puutteellisin tiedoin on vaikea arvioida, miten Suomen eliölajeilla menee. iNaturalistin avulla kuka tahansa voi lähteä mukaan luontotiedon kartuttamiseen. Tietoa tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. *
