SAMMAKKOPELASTAJIEN Varhain rakennettu luontosuhde kestää läpi elämän ja pitää yllä terveyttä. Lähdimme 8- ja 11-vuotiaan Touko ja Viljami Tammisen kanssa retkelle Itä-Helsingin metsiin.
MATKASSA
–I
hminen on osa luontoa, Viljami Tamminen, 8, määrittelee luontosuhdettaan kotonaan Helsingin Laajasalossa. – Joo, koska ihminen on käytännössä eläin, hänen veljensä Touko Tamminen, 11, täydentää määritelmää. Veljekset ovat lupautuneet esittelemään lähiluonnossa sijaitsevia lempipaikkojaan. Nuorena rakennettu luontosuhde kantaa läpi elämän, luonnon terveysvaikutuksiin perehtynyt biologi Adela Pajunen kertoo. Hän on kirjoittanut kirjan Terveysmetsä. – Elämän varhaisvaiheessa luonnon vaikutus on erityisen vahva ja syvä. Maailman arvostetuimpiin tiedemiehiin kuuluva ekologi Edward O. Wilson on puhunut biofiliasta eli kirjaimellisesti elämänrakkaudesta, mikä tarkoittaa vetoa kaikkea elävää kohtaan. Hänen mukaansa meillä kaikilla on biofilia sisäsyntyisesti, mutta se täytyy aktivoida lapsuudessa tai se voi jäädä uinumaan. 36
nuorten luonto
Aktivointi edellyttää kahta asiaa: luontokäyntejä varhaisella iällä ja niihin muiden tukea.
Metsässä tulee pirteäksi Siis lenkkarit jalkaan, kotiovesta ulos ja tien yli – keskelle syksyistä metsää. Viljami ja Touko Tammisen isä Jari Tamminen kertoo, että veljekset ovat käyneet lähimetsässä aina. Se on heidän lempipaikkojaan. Tammisen veljekset kulkevat polkuja pitkin tottuneesti ja esittelevät nähtävyyksiä: seikkailukallio, puuhun laudoista naulatut tikkaat, hyvä marjapaikka. Pieni suo on nimetty Yoda-suoksi, koska hämyinen tunnelma tuo mieleen Star Warsista tutun, kurttuisen jediritarin asuinpaikan. – Olemme keränneet karpaloita Vikkullan suolta tädin ja mummin kanssa, veljekset kertovat. He kertovat keränneensä myös mustikoita yhteensä 11 litraa kesän aikana.
Mikä luonnossa on hauskinta? – Liikkuminen ja kiipeily, Touko Tamminen sanoo.
teksti ja kuvat kukka-maria ahokas
– Tulee pirteä olo, kun on käynyt metsässä. Luonnossa ei tarvitse koneita siihen että voi tehdä hauskoja asioita, Viljami Tamminen lisää. Koneet, etenkin älypuhelimet, vievät ajankäyttötutkimusten mukaan yhä suuremman osan lasten huomiosta vapaa-ajalla. Yhä useampi lapsi ja nuori valitsee sisätiloihin jäämisen ulkoilun sijasta. Meneillään on sukupolvien välinen muutos: ympäristöministeriön selvityksen mukaan alle 25-vuotiaista 14 prosenttia kertoo marjastamisen ja sienestämisen lempiharrastuksekseen. Yli 65-vuotiailla luku on 40 prosenttia. – Suomessa lähiluontoa on tarjolla hyvin kaupungeissakin ja ihmisten retkeilyaktiivisuus kasvaa koko ajan, jos sitä mitataan esimerkiksi kansallispuistokäynteinä, Pajunen sanoo. – Ruudun lumo on kuitenkin voimakas. Lasten ajasta kilpailee myös entistä suurempi joukko harrastuksia. Suuri vaikutus on silläkin, että lasten omatoimisen liikkumisen reviiri on tutkitusti kaventunut huomattavasti. Vanhemmat eivät enää uskalla samoissa määrin sallia lasten heilua omilla seikkailuillaan
