Kirja-lehti 2020

WERNER SÖDERSTRÖM

OSAKEYHTIÖ 2020

Max Seeck Kansain­ välinen

Maaret Kallio Toivo

Kilpi & Kunnas Portfolio

WSOY

•

TA MMI

•

J O HNNY KNI GA

•

READ ME. F I

•

KOS MOS

•

BA Z AR

VASTAPAISTETUN TUNTEE TUOKSUSTA Uunituoreet juurileivät, ihanat pullat sekä St. Georgen lukupiirin kirjat saat St. George Bakerysta, Yrjönkatu 13.

LUKIJALLE

Kriisinkin keskellä kirja on valpas mieli

T

 Tiiu Kaitalo

ervetuloa Kirja Kirja-lehden -lehden nro 2 pariin.

Keskellä koronan aiheuttamaa kriisin kevättä kirjan merkitys yhteiskunnan valppaana mielenä on todempaa kuin koskaan ennen. Muutosten keskellä on ollut huomionarvoista, kuinka moni ­ihminen hakee turvaa ja riemua kirjallisuuden kautta.

Kustantamisen ydin eli tarinat elävät voimakkaasti kriisin liikuttamien ihmisten mielissä. Ja tarinat elävät kaikissa olomuodoissa. Tarinan vahvuus on siirtyä uusiin kerronnan muotoihin kuten audioon tai muihin digitaalisiin muotoihin ja edelleen välittää viisautta ja kokemuksia yli sukupolvi­rajojen.

Kustantamomme leirinuotio roihuaa uusien välineiden kautta kirkkaampana ja kuumempana kuin koskaan. Kirjoilla onkin enemmän silmä- ja korva­ pareja kuin milloinkaan aikaisemmin. Tarinoiden ja tiedon vahvuus ovat osaavat ja rohkeat tekijät niin kustantamossa kuin kirjailijat työpöytiensä äärellä ympäri maailman.

Muutosten keskellä kustantamomme tehtävä on edelleen kirkas: ihmetellä ja kuulla asioita sekä tuoda niistä jalostuvat ajatukset, tiedot ja tarinat kaiken kansan tietoon näkyviksi ja yhä enemmän kuultaviksi.

Kirja-lehden toisen numeron kannessa ovat Matti Pikkujämsän kauniit maalaukset kustan­ tamomme rautaisista naisista Kirsi Kunnaksesta ja Eeva Kilvestä. Aika vain parantaa näitä legendaarisia kirjailijoita! 

Timo Julkunen Kirjoittaja on Werner Söderström Osakeyhtiön toimitusjohtaja ja Kirjan vastaava päätoimittaja.

1

LUO KÄYTTÄJÄTILI 1

Luo käyttäjätili osoitteessa BookBeat.fi

LATAA SOVELLUS 2

Lataa BookBeat-sovellus AppStoresta tai Google Playsta.

KUUNTELE JA LUE 3

Valitse yli sadantuhannen kirjan valikoimastamme!

Nauti kirjavuodesta BookBeatin kanssa.

Alkaen 9,99 €/kk Ei sitovaa määräaikaa Perhetili

ÄÄNIKIRJAT 1 KK MAKSUTTA!

Kirja-lehden lukijana saat kokeilla BookBeatia maksutta 1 kk ajan!

Lunasta tarjous osoitteessa: www.bookbeat.fi/kirjalehti *Tarjous voimassa vain uusille BookBeatin käyttäjille.

YLI SATATUHATTA KIRJAA!

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Kirja on lehti, joka esittelee ­kiinnostavimpia kirjaili­joita ja ­puhuu ­kirjallisuudesta ­Suomessa ja ­maailmalla. ­Kirjallisuus on mitä parhain vasta­voima ­välin­pitämättömyydelle, epäluotettavuudelle ja ­näköalattomuudelle. ­Kirjailijat luovat lukijoille erilaisia maailmoja, joissa lukija voi turvallisesti kokea, tuntea, viihtyä ja ­ammentaa tietoa. ­Kirja on lehti ajattelusta ­kiinnos­tuneille ihmisille.

JULKAISIJA Werner Söderström ­Osakeyhtiö Lönnrotinkatu 18 A 00120 Helsinki Vastaava päätoimittaja Timo Julkunen Markkinointi- ja ­viestintäjohtaja Reetta Miettinen

TOIMITUS Saariaho Järvenpää saariahojärvenpää.fi Päätoimittaja Jari Saariaho Tuottaja Mikko Immonen Art Director Kalle Järvenpää Marjo Thomas Valokuvaaja Tiiu Kaitalo Reprografi Anu Kuikka

PALAUTE JA TIEDUSTELUT markkinointi@wsoy.fi

PAINOS Painos 30 000 Paino K-Print, Tallinna

Werner Söderström Osakeyhtiöön kuuluvat Suomen eturivin kustantamot WSOY, Tammi, Readme.fi, Johnny Kniga, Kosmos ja Bazar.

Vuonna 1878 perustettu WSOY tunnetaan nykyisten ja tulevien klassikoiden kustantamona.

WSOY toimii kirjallisuuden suunnannäyttäjänä ja tuo kiinnosta­vimpia kirjoja niin Suomesta kuin maailmalta lukijoiden ulottuville.

Tammi on julkaissut laadukas­ ta kirjallisuutta perustamis­ vuodestaan 1943 lähtien.

Tammen Keltainen kirjasto on saavuttanut klassikon aseman käännetyn kaunokirjallisuuden saralla. Kustantamo tunnetaan myös suosituista lasten-­ja nuorten­kirjoista.

Readme.fi on tieto- ja lasten­ kirjallisuuteen erikoistunut kustantamo, joka on perustettu vuonna 2004.

Vuonna 2002 perustettu Johnny Kniga on WSOY:n popcorn-pussi, huolettoman kevyt mutta huolellisesti ­rakennettu sekoitus ­ärsyttävää alakulttuuria, laadukkaan kieroa kaunokirjallisuutta ja hämmentävän suosittuja ­tietoteoksia.

Vuonna 2015 perustettu kustan­ tamo kehittää välineitä, joilla voi lukea toisten ajatuksia.

Kirjoja.

Vuonna 2002 perustetun Bazar Kustannuksen monipuolinen julkaisuohjelma sisältää koti­ maista ja käännettyä kauno- ja tietokirjallisuutta. Kustantamon menestyskirjailijoihin kuuluvat mm. Yuval Noah Harari, Marie Kondo ja Lucinda Riley.

Liity Kirjaklubiin Saat kiinnostavimmat kirjauutuudet ja puheen­ aiheet ensimmäisenä.

Lisäksi lähetämme sinulle kutsuja tapahtumiin ja julkistustilaisuuksiin sekä ennakkoluku­kappaleita ja erikoisetuja.

Tilaa uutiskirje osoitteessa

kirja.fi Seuraa myös Facebookissa ja Instagramissa.

Werner & Jarl Kirjakaupastamme löydät WSOY:n, Tammen, Johnny Knigan, Read­me.fin, Kosmoksen sekä Bazarin kirjat. Kirjakauppa palvelee myös verkossa. Tervetuloa!

Lönnrotinkatu 21 Helsinki wernerjarl.fi 3

0% wifiä

100% onn Classic-sakset Valmistettu Suomessa

ellisuutta fiskars.com

Tässä numerossa

8 9

Max Seeck

Kriisinkin keskellä kirja on valpas mieli

36

Lukupaikka

42

Kirjailija kysyy

Huomioita ja havaintoja

44

7 syytä lukea, Saisiko olla kaksi vuotta lisää elinaikaa, Hei, mä kuuntelen nyt

Päähenkilö

48

Mies, maapallon mittayksikkö

10

Väinö Linna

12

Lankisen lukupiiri, Lääkärin määräyksestä, 2 x uutta virtaa

14 16

Paljon enemmän kuin seitsemän kertaa seitsemän

Syvemmälle vetävät salaisuudet

54

Salaperäinen tyrskyjen saari

Tarja Kulho tässä terse

22

Ovatko toivotaitosi kunnossa?

Niklas Natt och Dag 58

Portfolio

62

32 6

Eevan talossa

Disney tuli taloon

84

Perhe on paras!

86

Ella ja kaverit kolmoselle, Koiramies on paras, Spesiaalit paljastuis, Halutaan hotelliin!

88

Juhli muumeja – suojele Itämerta

90

Makuja Ellan Italiasta

92

Varjoon – suojaan

93

Aivan mitä vain voi tapahtua

94

Mitkä kirjat ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Disney

Perhepeli Lastenhuone

Agatha Christie A-Ö

Itämeri

Keittiössä

Antti Jokinen 64

Suurin osa kirjoittamisesta on sohvalla makoilua ja mietiskelyä WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelma

68

Taidetta kirjallisuudesta

72

Bazar ja Kosmos aikajanalla

Eeva Kilpi ja Kirsi Kunnas Eeva Joenpellon koti

Tukholman yö ja päivä Aapinen

Maaret Kallio

28

80

Doggerland

Paula Noronen 18

Kenttä vallattu

Arttu Tuominen

Ystävät aina lähellä WSOY:n arkistoista

Jalkapallo

Näkymättömät naiset

50

Uusi Nesbø uunista ulos

76

Saara Turunen

Huomioita ja havaintoja

Kirjahylly: Leena Lehtolainen

Kirjan prosessi 74

Tommi Kinnunen

Kahvi, pulla ja kirja

Huomioita ja havaintoja

Hulluus on itseään toteuttavaa

Rannalla Meiju Niskala

Maria Veitola

Bazar + Kosmos

Tuomas Kyrö 96

Aika ennen, aika jälkeen

KUVITUKSET:MATTI PIKKUJÄMSÄ

Lukijalle 1

 TEKSTI JA KUVA Anna-Riikka Carlson on WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden ­kustantaja.

Paula Halkola on WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja.

Pirjo Houni on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa useisiin aikakauslehtiin.

Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja ja toimii ­Parnasso-lehden ­vastaavana tuottajana.

Kannen kirjailijat maalasi helsinkiläinen kuvittaja Matti Pikkujämsä.

Tiiu Kaitalo on e ­ läinrakas ­helsinkiläinen vapaa ­valo­kuvaaja, jonka mieli­kuvitus ammentaa ­taiteesta ja luonnosta.

Susanna Lehmuskoski on toimittaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

Jaakko Mikkola on ­tietokirjailija ja toimii ­nykyisin viestintä­ päällikkönä.

Saara Pääkkönen on WSOY:n käännetyn ­kaunokirjallisuuden ­kustannustoimittaja.

Sirkku Saariaho on ­ elsinkiläinen vapaa h ­toimittaja ja lukija.

Sirkulla on aina kirjasto taskussaan.

Virpi Salmi on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa Me Naisiin.

7

LUKUPAIKKA

Kahvi, pulla ja kirja

O

n kahviloita, joissa kannattaa valita perussetti: suodatinkahvi ja pulla. Way Bakery and Wine Bar Kalliossa on sellainen.

Tiskillä on pellillinen vasta uunista tulleita pulleita ja kiiltäviä pullia. Haukkaanko reunasta?

Mikä tuoksu. Miten ne tekevät tämän?

Kahvilan aamuvuorovastaavaa Oona Sipolaa naurattaa.

—Ai meidän pullan salaisuus? Se on vähän kuin korvapuusti, mutta väliin on kaulittu mantelimassaa tuomaan mehevyyttä. Päällä on karamelliglaseeraus, josta tulee omaleimainen maku.

Hedelmäiset ja marjaisat kahvit ovat Good Life Coffee Roastersin Lauri Pipisen vastuulla.

Suodatinkahviin paahdettavat pavut ovat afrikkalaisia.

8

 Sirkku Saariaho  Tiiu Kaitalo

Wayssa lukijan kannattaa tähdätä ikkunapöytään. Sillä esimerkiksi Patrik Svenssonin Ankeriaan testamenttia lukiessa on välillä pakko päästää ajatukset harhailemaan ja pohtia luettua.

—Kirja on parempi kuin tietokone, ja monet lukevat täällä, Oona sanoo.

Kesällä Way tarjoaa myös ulkolukupaikan. Se isännöi viereistä Karhupuiston Lippakioskia tänäkin kesänä. Kahvin, pullan ja muun virkistyksen lisäksi tarjolla on urbaania kalliolaista kesä­ elämää sekä ratikoiden kirskuntaa.  Way bakery and wine bar. Agricolankatu 9, Helsinki. Auki ti-la 8(9)-22(24), suljettu su ja ma Kesällä Lippakioski, Karhupuistossa waybakeryandwinebar.fi

HUOMIOITA JA HAVAINTOJA Julkaistut uutuudet, sähköiset julkaisut 2017–2019

2019

LÄHDE: SUOMEN KUSTANNUSYHDISTYS

2018

Äänikirjat yhteensä, kpl

442

+ 52 %

671

1206

+ 80 %

2017

Hei, mä kuuntelen nyt

KUVITUS: KALLE JÄRVENPÄÄ

Onhan se niin kätevää. Voi samaan aikaan puuhailla muuta.

Kuuntelen lenkillä, salilla ja autoa ajaessa. Se on omaa aikaa.

Suurin käyttäjäryhmä äänikirjoilla ovat nuoret naiset.

Uppoa kirjaan

Lue, sillä se

Kaikki lukijat tietävät tun­ teen, kun kirjaan uppoaa niin syvälle, että kaikki muu katoaa ympäriltä. Mikä ihana tunne!

Se on syvälukemista, hidas tapahtuma, jossa ajatus sulautuu yhteen teks­ tin kanssa. Sanat syttyvät eloon, kirja kuljettaa muka­ naan, elää. Toivot, että tila jatkuisi ikuisesti. Silloin syvät aivoalueet, jotka vastaavat tunne-elämästä, muistista ja sosiaalisesta vuorovaiku­ tuksesta, ovat aktivoituneet.

Neurotieteilijät puhuvat aivojen synkronisoinnista.

Syvää lukemista voisi kutsua myös flow-tilaksi, jolle ominaista on täydelli­ nen keskittyminen, katkea­ maton kiinnostus ja nautin­ non kokeminen. Ooh.

1 2 3 4

virkistää tunne-elämää ja jumppaa aivoja kasvattaa sanavarastoasi vähentää stressiä ja nostattaa mielialaa parantaa muistia ja terävöittää keskittymiskykyä

5 6 7

tekee sinusta paremman kirjoittajan kehittää mielikuvitusta ja lisää empatiakykyä

tehostaa unta LÄHDE: SELFDEVELOPMENT­SECRETS.COM

Saisiko olla kaksi vuotta lisää elinaikaa Taas nenä kirjassa! Älkääpäs nyt, tämä on ­kuntoutusta. Tässä minä vain pidennän elinikääni.

Yhdysvaltalaisen Yalen ­yliopiston tutkimuksen mukaan jo 3,5 tunnin viikoit­ tainen lukeminen tuo kaksi elinvuotta lisää verrattuna ei-lukeviin ihmisiin.

Jo puolen tunnin päivit­ täinen lukeminen paran­ taa kognitiivisia eli tietoa käsitteleviä taitoja kuten ajattelua ja havaitsemista, mikä puolestaan lisää mah­ dollisuutta pysyä hengissä kaksi vuotta pitempään.

Tutkimuksen mukaan hyödyn saa nimenomaan kirjan lukemisesta, lehti­ artikkelit eivät tuota samaa tulosta. Tutkimukseen osal­ listui 3635 yli 50-vuotiasta amerikkalaista. Tutkimus­ seuranta kesti 12 vuotta.

9

HUOMIOITA JA HAVAINTOJA

 Karo Hämäläinen  WSOY

 Karo Hämäläisen Kansalliskirjailija on romaani Väinö Linnasta, ja se on myös romaani Suomesta ja kirjailijuudesta.

Hämeenpuiston hiljaisuus

T

äällä Pohjantähden alla -trilogian kolmas osa julkistettiin syyskuun 1962 alussa hotelli Kämpin Peilisalissa. Kirjasta oli otettu 100 000 kappaleen ensipainos.

Tampereelta saapunut Väinö Linna oli flunssassa, mutta jaksoi vastailla toimittajien kysymyksiin humoristisesti. Silti hänen täytyi sisimmässään ymmärtää, että hän oli päästänyt käsistään keskeneräisen tekeleen. Näin siitä huolimatta, että trilogian kolmannen osan ilmestymistä oli lykätty vuodella.

10

”En tietenkään voi sanoa, että teos olisi siitä huonontunut”, Linna vastasi, kun häneltä kysyttiin kirjoittamiseen kuluneesta lisäajasta. Linna oli 41-vuotias ja kaunokirjallisen tuotantonsa tehnyt.

Monen kirjailijan kymmenten teosten mittaisesta tuotannosta elämään jää yksi kirja. Väinö Linnan kaunokirjallinen tuotanto koostuu vain neljästä teoksesta, joista kaksi kuuluu Suomen kirjallisuuden kolmen merkittävimmän joukkoon.

Tuntematon sotilas nosti esiin rivimiehen, mut-

”En rupea kirjoittamaan, ellei ole pakko. Nyt ei ole pakko”, Väinö Linna sanoi Pohjantähden kolmannen osan ilmestyttyä.

Pian trilogian valmistumisen jälkeen Linna vaipui masennukseen, josta yritti nostaa itseään kuuntelemalla marssimusiikkia. Grammari oli ostettu Tuntemattoman tuomilla rahoilla.

Linna suunnitteli työläisromaania ja hahmotteli omaelämäkerrallista teosta, mutta hankkeet eivät edenneet sen pidemmälle. Puuttui palo.

Parin vuoden päästä sydänveritulppa muutti miehen keski-ikäiseksi vanhukseksi.

ta myös toi puhekielen vahvasti suomalaiseen kauno­kirjallisuuteen.

Pohjantähti-trilogia puolestaan kertoo tarinan maasta, joka on nostettu ylös suosta, ja sen kaikista erikoisista piirteistään huolimatta rakastettavasta kansasta.

Trilogia on leimallisesti maalaisyhteisön kuvaus, ja maalaisena Linna Suomea ja itseään piti, vaikka häntä aseteltiin Finlaysonin punatiili­ tehtaan mannekiiniksi ja leimattiin työläiskirjailijaksi.

Kun Linna oli jatkosodan asemasotavaiheessa kannonnokassa kirjoittanut ensimmäiset rivit ajatuksenaan tulla kirjailijaksi, hän oli ajatellut kirjailijantyön tuovan mainetta ja rahaa.

Toive oli täysin katteeton, mutta Linnan kohdalla se toteutui. Hänestä tuli kuuluisa ja vauras, ja torpparitrilogiansa myötä hänet asetettiin punamulta-Suomen Lundia-hyllyn ylimmälle laudalle.

Eikä hänellä oikein tuntunut olevan enää pakottavaa sanottavaakaan. Pohjantähden intensiivinen rutistaminen oli tyhjentänyt musteen kynästä.

Väinö Linnan työhuoneessa Hämeenpuiston laidalla kirjoituskone nakutti satunnaisia esseitä ja puheita. Niitä on väitetty Linnan viidenneksi teokseksi, mutta tuskin väitettä on pidetty perusteltuna edes WSOY:n mainososastolla.

Lähimmäksi kaunokirjallista työtä Linna pääsi ottamalla osaa Pohjantähden filmatisoinnin käsikirjoittamiseen. Linna ja elokuvan ohjaaja Edvin Laine tapasivat keskustella hankkeesta Pyynikin uimahallissa.

Toimittajat kävivät noutamassa Hämeenpuiston laidalta Linnan näkemyksiä yhteiskunnasta ja toisinaan myös seuraavan veikkauskierroksen oikeasta rivistä. Linna jakeli niitä auliisti. Sama kirjailija, jonka tuotannon keskeinen sanoma on: älä usko auktoriteetteja vaan ajattele itse! 

POIKKITIETEELLISIÄ NYKY­NÄKÖKULMIA VÄINÖ LINNAAN Kaikkia suomalaisia ­yhdistävän kansallis­ kirjailijan syntymästä on kulunut 100 vuotta.

Linnan tuotannon merkitys suoma­laisessa kirjallisuudessa ja yhteis­ kunnassa hakee vertais­ taan, ja hänen teostensa valtava suosio on jatkunut nykypäivään. WSOY:n juhla­vuoden ­julkaisussa 25 tieteen ja taiteen ­ammattilaista kirjoittaa Väinö Linnasta luovasti ja vapaamuotoisesti.

11

LUKUPIIRI

Mahtavaa, että lukeminen on taas cool!  Sirkku Saariaho  Roni Rekomaa

Jääkiekkomaalivahti, lukumies Kevin Lankinen kertoo, miksi näin on.

Onko sinulla kirjallisuudessa suosikkilajia vai oletko kaikkiruokainen?

Nykyään luen aika monipuolisesti fakta- ja kaunokirjallisuutta. Olen kiinnostunut itseni kehittämisestä, joten faktakirjoja on tullut luettua enemMikä teki Lankisesta lukumiehen? Sytyttikö män. Runoista en ole ainakaan vielä innostunut. jokin tietty kirja lukuintosi ja koska se ta- Mikä on kirjamuotosi: e-kirja, äänikirja vai painettu kirja? Miksi näin? pahtui?

Pikkujunnuna innostuin Kiekkotähti-kirjasarjasta, Aito kirja toimii mulla parhaiten. Se auttaa raujoka kertoi nuoresta maalivahdista jahtaamassa hoittumaan, rentoutumaan ja unohtamaan kaiken NHL-unelmaansa. Lukioiässä innostuin uudes- muun ympäriltä. taan kirjoista luettuani Zlatanin elämäkerran. Millä kielellä luet mieluiten?

Eniten on tullut luettua suomeksi ja englanniksi, Siitä lähtien on tullut luettua säännöllisesti. mutta haluaisin lukea enemmän ruotsiksi. VarsinMikä Lankisen lukupiirissä on parasta?

Lankisen lukupiirissä parasta on ollut yhteisölli- kin Zlatanin kirja oli todella hyvä ruotsinkielisenä. syys, ja kaikki se positiivinen palaute mitä olen Jos ottaisit kirjan maaliin mukaan, mikä se saanut ihmisiltä. Mun mielestä on mahtavaa, että olisi? Miksi juuri se?

Tykkään pitää lukemisen ja lätkän erillään, mutta lukeminen ja itsensä kehittäminen on taas cool!

Miten valitset kirjan lukupiiriin? Onko se jos olisi ihan pakko ottaa yksi kirja mukaan maalinsuulle, se olisi varmaan Mötley Cruen The Dirt. vaikeaa?

Tykkään tutustua kirjoihin tai ainakin saada Se on ollut yks mun lempikirjoista. Se auttaisi hyviä suosituksia kirjoista ennen kuin valitsen tuomaan sellasta rokkistarameininkiä maalille, niitä lukupiirikirjoiksi. Olen valinnut kirjoja sen kun ratkotaan mestaruuksia.  perusteella, mikä mua on kiinnostanut juuri sillä hetkellä. + Facebook: Lankisenlukupiiri 12

DOC EMILIA

Reseptinne rakkauteen, olkaa hyvä

E

nsimmäisen kirjani, Sekaisin LOVEsta, jälkeen minua jäi kiinnostamaan rakastumisen huuma­ vaihetta seuraavan kiintymistilan terveysvaikutus. Se on aika huikea, lääkäri Emilia Vuorisalmi kertoo.

Hyvä parisuhde edistää terveyttä, ja hyvässä suhteessa rakkaushormonit dopamiini, serotoniini ja oksitosiini ovat tasapainossa.

—Halusin selvittää reseptin, jolla kuka tahansa pääsee kestävään rakkauden neuro­kemialliseen tilaan, riippumatta elämäntilanteesta. Ei tarvitse olla rakastunut tai parisuhteessa.

Vuorisalmi ryhtyi selvittämään asiaa, ja muutaman vuoden tutkimuksen jälkeen palaset loksahtivat kohdalleen. Syksyllä ilmestyvässä Rakkaus haltuun –kirjassaan hän kertoo, miten

Rakkaus haltuun -kirja ilmestyy alkusyksystä.

saavuttaa kestävä rakkauden tila, joka lisää hyvinvointia ja terveyttä ja toimii puskurina, kun elämä heittelee.

—Kehitin kestävän rakkauden mallin, jossa on yhdeksän kohtaa. Kolme hormonia käydään läpi kolmen aika syvällisenkin kysymyksen kautta.

Minun mielestäni tämä on malli, jolla jokainen meistä voi ottaa rakkauden haltuun, lääkäri Vuorisalmi sanoo. 

2 × uutta virtaa Tuntuuko, että puuhastelet läpi elämäsi, muttet oikein edisty millään saralla? Karttelee­ ko tyytyväinen olotila sinua? Nakertaako koko ajan takaraivossa ajatus, että ura voisi olla nousujohteinen ja painoindeksi laskeva — mutta ei tästäkään oikein mitään tule?

Lopeta märehtiminen, aloita elämä, ­kehottaa tämä skotlantilaisen henkisen kasvun valmentajan kirjoittama kirja.

Kirjan neuvo parempaan elämään on se, että opettelet puhumaan itsellesi voimaannut­ tavasti. Sisäisen puheen sävy vaikuttaa elä­ mänlaatuun. Kirjan tarkoitus ei ole tyrkyttää kulahtanutta positiivista ajattelua — kirjailijan mukaan positiivinen ajattelu on ämpärillinen siirappia joulukonvehtisattumilla — vaan ymmärtää, että sisäisellä puheella on valtava vaikutus siihen, millaiseksi tunnet itsesi.

Gary John Bishopin nimeään myöten räväkkä self-help-opas nousi kansainvälisek­ si ilmiöksi, ja nyt sen on suomentanut Aura Nurmi.

Väsymys ja stressi ovat usein suurimmat ­esteet hyvinvoinnille. Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola käsitteli stressinhallintaa pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan ­Palaudu & vahvistu. Nyt teos on saanut kaverikseen tehtävä­kirjan arjen raskauden r­ asittamille.

Harjoituk­sissa käydään läpi fyysisiä ja psyykkisiä pa­lautusharjoituksia. Mukana ovat mikrotauot, marjat ja ­kunnon lepo.

Gary John Bishop: Unfu*k yourself: Lopeta ­märehtiminen, aloita elämä, WSOY

Kaisa Jaakkola: Palaudu ja v­ ahvistu ­tehtäväkirja, Tammi.

13

KIRJAHYLLY: LEENA LEHTOLAINEN

Ystävät aina lähellä  Virpi Salmi  Tiiu Kaitalo

M

”

eillä on kirjahyllyjä varmaankin kymmenessä eri huoneessa, mutta tämä kirjastohuoneen hylly on päähylly ja ahkerimmassa käytössä. Hyllyssä on erilaisia korkeuksia ja syvyyksiä eri kokoisille kirjoille. Tässä hyllyssä on pari kolmetuhatta kirjaa, pääasiassa proosaa, mutta myös jonkin verran runout­ta ja taidekirjoja.

Kirjat on luokiteltu alkuperäiskielen mukaan.

Saksankieliset ja saksasta suomeksi käännetyt ­romaanit ovat siis samassa osiossa. Tai saksalaiset mutta englanniksi käännetyt! Pohjoismaiset kielet on omassa osiossaan ja ainaista päänvaivaa meille aiheuttaa, luokitellaanko suomenruotsalaiset kirjat suomen kielen vai pohjoismaisten kielten osastoon. Nyt ne taitavat olla suomenkielisissä. Mieheni on luonnontieteilijä, joten hänen omaperäisen ajattelunsa mukaan kirjat löytyvät näin kaikista helpoiten.

Istun itse usein kirjastohuoneessa lukemassa ja myös joogaan täällä punaisella matollani. Täällä oleskellessa katse kiinnittyy lähes aina johonkin kirjaan. Kirjat ovat minulle ystäviä ja haluan olla ystävieni ympäröimä. Ne tuovat myös turvallisuuden tunnetta. Kun tulee tunne, että nyt tarvitsen Saima Harmajaa tai Graham Greeneä, Greeneä, sieltä hyllystä ne ystäväni löytyvät.

14

Mieheni harrastaa vähän e-kirjojakin, mutta ehdottomasti jyrkkä kyllä sille, että meille ostetaan koko ajan lisää kirjoja. Mies saattaa pelastaa alelaareista kirjoja meille, etteivät ne joudu ’huonoon kotiin’. Siksi meillä on noin seitsemän kappaletta André Giden Vääränrahantekijää, ruotsiksi.

Pojillemme olemme sanoneet, että kirjat ovat sitten heidän ongelmansa. Niiden osalta emme aio mitään kuolinsiivousta tehdä!” 

LEENA LEHTOLAINEN Leena Lehtolainen on Suomen suosituimpia jännitys­ kirjailijoita. Tähän mennessä Lehtolaiselta on ilmestynyt 30 kaunokirjallista teosta, joista tunnetuimmat ovat Maria Kallio- ja Hilja Ilveskero -sarjaa. Hänen viimeisin teoksensa on viime syksynä ilmestynyt kiitelty jännitys- ja rakkausromaani ­Valapatto. Uusi Maria Kallio -romaani, Jälkikaiku ilmestyy Valapatto. heinäkuussa. Lehtolainen asuu Inkoossa m ­ iehensä, tutkija Mikko Lensun kanssa ja heillä on kaksi aikuista poikaa.

15

Tammen ­kustantama Seven Brothers 70-luvun versiona levitti kansallis­ kirjaamme ­kansainvälisesti.

Kustannusohjelmaan on kuulunut myös näytelmiä ja librettoja.

Akseli Gallen-Kallelan kuvitus Seitsemästä veljeksestä valmistui vuonna 1908. Kuvitus on määritellyt vahvasti, miltä Seitsemän veljestä näyttää ja tuntuu.

Kuvitus ja osia siitä on ollut mukana lukuisissa eri painoksissa, h ­ uippua edustavat erilaiset korupainokset.

 Pikkuruisia taskukirjoja painettiin 60- ja 70-luvuilla.

Kätevä taskussa tai k ­ äsilaukussa!

Eihän sitä voi milloinkaan tietää, koska on juuri oikea hetki siteerata pätkä tai resitoida toinen Seitsemää veljestä.

 Ahti Jokisen lukema versio on hurmannut niin kasetteina, cd:nä kuin äänikirjanakin. Näkeehän sen kannestakin. Nyt ei hötkyillä!

16

 Löytyykö sinun kirjahyllystäsi nämä suositut versiot?

WSOY:N ARKISTOISTA

Paljon enemmän kuin seitsemän kertaa seitsemän

 Jari Saariaho  Tiiu Kaitalo

Seitsemän veljestä ilmestyi 150 vuotta sitten.

Valitsimme juhlavuoden kunniaksi valikoiman rakastetuimpia ja luetuimpia painoksia.

W

erner Söderströmin arkistossa on yli 200 000 nidettä. Ne on järjestetty vuosittain aakkosiin, ja kun hyllyjen välissä kävelee, silmien ohi vilisee oma kirjallisuuden historia, suomalaisen kirjallisuuden historia ja maailman kirjallisuuden historia – sinun ja vanhempiesi koulukirjat, tietosanakirjat ja lukemattomat jo unohdetut suuruudet. Tällainen maailma oli ja tällainen se on. 

 Edvin Laineen Seitsemän veljestä (1939) oli aikoinaan niin iso tapaus, että elokuvasta tehtiin kuva-albumi. Jouko Turkan tv-filmatisointi (1989) ei saanut samaa kunniaa.

Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin Seitsemän ­veljestä vuodelta 1979 on suoma­laisen ­animaation klassikko. Elokuvaan pohjautuvasta ­näyttävästi ja hauskasti kuvitetusta kirjasta on otettu useam­ pia painoksia.

 Seitsemän veljeksen koululaispainokset ovat tutustuttaneet useammat sukupolvet Aleksis Kiven maailmaan.

On ollut opettajasta kiinni, millainen kokemus ensitapaaminen on ollut.

17

PAULA NORONEN

Tarja Kulho tässä terse

 Virpi Salmi  Tiiu Kaitalo

Paula Norosen radiohahmo on nyt myös kirjan sankari. Äänikirjan lukee kukas muu kuin Tarja Kulho itse.

T

arja Kulho, Räkkärimarketin kassa Vantaan Korsosta, on legendaarinen radiohahmo, joka syntyi parikymmentä vuotta sitten Radiomafian työhuoneessa, jonka Paula Noronen jakoi kollegansa kanssa. ”Niihin aikoihin radioissa alkoivat yleistyä juontajat, jotka olivat iloisia, energisiä ja pirteitä. Suunnittelimme Outi Kaartamon kanssa, että pitäisi olla radiojuontaja, joka olisi flegmaattinen, tylsä ja sillä olisi arkiset jutut”, Noronen muistelee.

Syntyi Tarja Kulho. ”Olin silloin 25-vuotias ja melkein kaikkien kavereideni äidin nimi oli Tarja. Kulho taas tuli siitä, että kulho itsessään ei ole mitään, jos siihen ei ole laitettu mitään”, Noronen kertoo.

Korso valikoitui Tarja Kulhon kotipaikaksi siksi, että se on radanvarsipaikka, sellainen, jolla ei ole mitään erityistä omaa identiteettiä. Norosen oma kotikaupunki Järvenpää ei käynyt, etteivät jutut lipsahtaisi liikaa sisäpiiriläisiksi. Eikä tietenkään Kerava. ”Järvenpääläisille nuorille oli luotu Keravan kanssa joku keinotekoinen jännite. Siellä oli McDonald’s, joten meidän oli kuitenkin pakko käydä Keravalla.”

Mutta Korso vaikutti täydelliseltä koko Suomea kuvaavalta paikalta. ”Sillä on hyvä sieluntila ja sieltä puuttuvat kaikenlaiset savolaisuuden taakat.”

Korsolaisesta Tarja Kulhosta tuli yksi Radiomafian rakastetuimmista hahmoista, joka muun muassa synnytti tyttärensä Ulan radiolähetyksessä. ”Voihkin siellä vähän biisien välissä ja loppuun soitin vauvan itkua. Luultavasti moni ei tajunnut, mitä siinä tapahtui”, Noronen nauraa.

Joitakin legendaarisia Tarja Kulho -pätkiä on kuunneltavissa Ylen Elävässä arkistossa. Kulhon luultavasti tunnetuin lausahdus on napakasti lausuttu Terse!-tervehdys.

18

PROFIILI Paula Noronen, 45, on kirjailija, humoristi ja tv- ja radioesiintyjä.

Noronen on valmistu­ nut taiteen kandidaa­ tiksi Taideteollisesta korkeakoulusta.

Noronen tunnetaan paneeliviihdeohjel­ mista, Supermarsu- ja Yökoulu-lastenkirja­ sarjoistaan sekä sketsi­ hahmoistaan, kuten Tarja Kulhosta. Norosen ensimmäinen aikuisille suunnattu kirja Tarja Kulho – Räkkäri­ marketin kassa (Tammi) ilmestyi maaliskuussa. Noronen on naimisissa ja per­ heessä on kaksi lasta.

19

Korsolainen kaupan kassa ratsastaa trendien aallonharjalla vuonna 2020.

TULEEKO HAMPURILAISPALAUTE? Nyt Tarja Kulhon lapsi Ula on kahdeksanvuotias ja joutunut homeen takia vaihtamaan koulua. Vanhempi poika Pyry on Hollannissa vaihto-oppilaana ja äidistä tuntuu ”kuin raaja olisi leikattu irti”.

Itse Tarja Kulho on puolivahingossa ilmoittautunut Uusi suunta työelämälle -kurssille, jolla on kirjoitustehtäviä. Sellainen on alkuasetelma Tarja Kulho – Räkkärimarketin kassa -kirjassa (Tammi), joka on Norosen ensimmäinen aikuisille suunnattu teos. Lapsille suunnattuja Supermarsuja on sen sijaan ilmestynyt jo pitkälle toistakymmentä.

20

”Tarja Kulhoa on monesti pyydetty takaisin ja pitkään mietin, mikä se tapa olisi. Youtube-­ videoita en ainakaan ala siitä tekemään, en halua kasvoillani rikkoa sitä mielikuvaa, mikä ihmisillä Kulhosta on.”

Noronen kirjoitti aluksi muutamia Tarja Kulhon dialogeja ja lähetti ne lastenkirjakustantajalleen Tammeen. Muutaman viikon päähän oli sovittu muista asioista palaveri, jonne Noronen meni jännittyneenä. Tekstien perään hän ei ollut kehdannut sitä ennen kysellä. ”Ajattelin, että nyt tulee hampurilaispalaute.

Siis sellainen, että ensin sanotaan jotain pehmentävää kivaa, sitten se varsinainen pihvi eli ikävä asia ja sitten lopuksi taas jotain mukavaa.”

Niin ei käynyt, vaan tekstit olivat naurattaneet ja ne oli lähetetty lastenkirjapuolelta eteenpäin. Nyt Noronen suunnittelee kustannus­ toimittajansa Antti Bergin kanssa jo jatkoa. ”Ranskassa on noussut suureksi hitiksi kirja kaupan kassasta, joka työssään havainnoi ihmisiä.

Samoin kuulemma Japanissa on ilmestymässä ­samantyyppinen kirja.”

Korsolainen kaupan kassa ratsastaa siis trendien aallonharjalla vuonna 2020.

”Kulhon maailma on niin tuttu ja täynnä mahdollisuuksia. Tätä ensimmäistä kirjoittaessani tunsin, että teksti vain soljui lävitseni”, Noronen virnistelee kielikuvalleen.

Hän muistelee lämpimästi, kuinka oli kirjoitus­ prosessin aikaan lastensa kanssa leikkipuistossa, jakoi siellä suolatikkuja ja kehuskeli, kuinka kirjoittaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa.

VUODEN BETONIRAKENNE 1972 Haastattelua edeltävänä päivänä on vietetty ­ arja Kulho -kirjan julkaisujuhlia. Kutsuvieraita T on kyyditty bussilla Korsoon katsomaan muun muassa vesitornia. ”Sehän on valittu 1972 vuoden betonirakenteeksi”, Noronen tietää. Tosin torni on rakennettu vasta vuonna 1976. Se on kuitenkin malliltaan MJ-torni, joka todellakin palkittiin vuonna 1972.

Samanmallisia torneja on Suomessa useita. Korso-faktat ovat siis lähes hallussa.

On myös syöty kinkku-ananaspizzaa ja Maria Veitola on haastatellut Norosta Olohuone-baarissa samalla kun on juotu keskioluttuoppeja.

Samana päivänä on varmistunut rahoitus Joona Tenan ohjaamalle toiselle Supermarsu-eloku-

valle, jota kuvataan kesällä. Keväällä on ilmestynyt myös uusi Supermarsu-kirja Supermarsu ja RosvoRasvis.

Viime vuosina Noronen on tullut tutuksi erityisesti suositusta Villi kortti -urheiluviihde­ ohjelmasta, jota esitettiin Ylen TV2:lla viime vuodenvaihteeseen asti. Sitten Yle ilmoitti yllättäen lopettavansa ohjelman. Norosen lisäksi ohjelmassa olivat mukana muun muassa Pilvi Hämäläinen, Kalle Palander, Tommy Lindgren ja Ville Myllyrinne. ”Me tehtiin sitä suurella sydämellä ja pidettiin esimerkiksi huoli siitä, että joka jaksossa on yhtä monta nais- ja miesurheilijaa käsittelevää uutista.

Saisipa vielä tehdä jotain samanlaista.”

Nyt Norosen ääntä kaipaava voi kuunnella Tarja Kulhon äänikirjana. Kulhon omalaatuinen puhetapa on yhtä aikaa kiekuva ja monotoninen, karsea mutta kiehtova. ”Mietin ensin, että en lue sitä itse, koska en myöskään missään tapauksessa halunnut naamaani kirjan kanteen. Sitten aloin miettiä, että on myös outoa, jos joku näyttelijä lukee sen. Mutta ei sitä kerralla jaksa kuunnella, on se sen verran raskasta!” Noronen nauraa.  21

22

MAARET KALLIO

Ovatko toivotaitosi kunnossa?

 Susanna Lehmuskoski  Tiiu Kaitalo

Maaret Kallion uusi kirja kertoo toivosta.

Kallion mielestä toivotaidot ovat ihmisen tärkeimpiä taitoja, joita kannattaisi peräänkuuluttaa työhaastattelussa ja puolisonvalinnassa.

T

oivo on supervoima. Ihminen voi kestää paljonkin pahaa, mutta toivottomuutta vain hetken. Hoitamaton masennus lopettaa kaiken toivon. Siksi se on tappava sairaus.

Hyvä elämä syntyy siitä, että säilytämme toivon kaikesta vaikeasta huolimatta. Tämän takia psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio halusi kirjoittaa kirjan toivosta.

Kun Kallio alkoi kirjoittaa Voimana toivo -teosta, ei kukaan olisi voinut kuvitella, millaisen eriskummallisen kevään keskelle se ilmestyy. Nyt koronan myötä taidoille ylläpitää toivoa on tavallistakin enemmän tarvetta.

Kirjan ilmestymisen hujakoilla piti alkaa myös Kallion koko maan kattava Toivo-kiertue, jolla hän olisi luennoinut toivosta ja hyvästä elämästä monisatapäisille yleisöille Helsingistä Rovaniemelle.

PROFIILI Maaret Kallio on espoolainen psykoterapeutti, yrittäjä ja tietokirjailija.

Maaretin perheeseen kuuluu kaksi lasta, aviomies ja koira, ja hän harrastaa joogaa.

Hän on kirjoittanut 10 tietokirjaa, muun muassa Voimana toivo 2020, Inhimillisiä kohtaamisia 2017 ja Lujasti lempeä 2016.

HARHA NIMELTÄ HALLINTA Kiertue on siirretty syksyyn. Sen siirtyminen on Maaret Kallion yritykselle kova taloudellinen isku. Maaret Kallio on paitsi psykoterapeutti ja kouluttajapsykoterapeutti myös yksi niistä lukemattomista suomalaisista, joiden yritykselle koronan takia annetut ­kokoontumiskiellot merkitsevät rahan menetystä.

Ennen yrittäjyyttä hän toimi Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan erityisasiantuntijana kymmenen vuotta. Hän on työskennellyt seksuaalista väkivaltaa kokeneiden kanssa ja kohdannut työssään paljon kurjaa ja kovaa. ”Halusin viedä toivon sanomaa joka puolelle Suomea. Toivorikkaana otin ison riskin ja järjestin kiertueen. Se meni koronan takia 23

l­ukijaennätyksiä. Kun hän kirjoitti yksinäisyydestä parisuhteessa, tekstin luki puoli miljoonaa suomalaista.

Kun julkisuuteen tarvitaan mielen ammattilaista kertomaan, miten selvitään pahasta paikasta, kuten koronasta, tunteista puhumisen vaikeudesta, pinnan palamisesta lasten kanssa tai kyllästymisestä elämänkumppaniin, toimittajien yhteydenottolistan kärjessä on Maaret Kallio.

Hän on antanut kasvot suomalaiselle psykoterapialle. Kuitenkin edelleen vain murto-osa hänen työstään on massoille näkyvää. Suurin osa työstä näkyy yhdelle ihmiselle kerrallaan. ”Suurin osa työstäni on joko yksinäistä, kuten kirjoittaminen, tai semiyksinäistä, intiimiä vastaanottotyötä, jossa kohtaan ihmisen tai pari kerrallaan.”

Maaret Kallio rakastaa kirjoittamista, ja hän kirjoittaa siitä, minkä parhaiten tuntee: ihmismielestä. Ihmisen mieli ja ihmisten eriskummalliset psyykkiset tilat ovat aina olleet hänestä ”törkeen kiinnostavia”. (Kyllä, törkeen. Kallion kielenkäytössä sekoittuvat iloisesti psykologiset ammattitermit ja lähinnä yläasteen käytäviltä tutut vahvistussanat.) ”Vastaanottotyön vastapainoksi tykkään olla yksin, miettiä, pelailla sanoilla, sanoittaa asioita.

Nautin sellaisesta ihan itsekkäästi. Mutta se, että tuloksena on blogipostaus tai kirja, josta voi olla apua muille — se vie homman toiselle tasolle.”

Tämä toinen, parempi taso ovat toiset ihmiset.

Kallio on vahvasti sitä mieltä, että toisten auttaminen on perustehtävämme elämässä. Jos haikailet elämän tarkoituksen perään, auta muita.

Me emme ole täällä vain itseämme varten. ”Tutkimusten mukaan se, että ihminen ajaa vain omaa etuaan tai pyrkii pääasiassa hedoniskiinni, ja tämä epidemia on meille hyvä muistu- tiseen nautintoon, ei koskaan luo hyvää elämää.” tus siitä.”

Kallio huomauttaa, että kun tapahtuu asioita, SINÄ RIITÄT -VOIMALAUSE EI RIITÄ joita ei voi kontrolloida, meille jää vain toivo. Toi- Korona pakotti meidät eristäytymään koteihimvo antaa kykyä sietää pientä ja isoa epämukavuutta. me, ja se on ollut monelle kova paikka. Vähiten Yksi aikamme suurimmista harhoista on elä- kova paikka se on varmastikin ollut työkseen kirmänhallinta. Kallio epäilee, että tämä koronake- joittaville. Heille pitkät sosiaalisen eristäytymisen kaudet ovat tuttuja. Luovuus on aina vaatinut vät saattaa hälventää tuota harhaa. autiota tilaa ja hiljaisuutta ympärilleen.

SE LUJASTI LEMPEÄ TYYPPI ”Olen ollut yrittäjänä viisi vuotta ja sinä aikaMaaret Kallio on Suomen tunnetuin psykote- na olen oppinut, että jos kirjoja ja kolumneja airapeutti, jonka herkät kasvot ovat tutut muun koo kirjoittaa, on pakko varata kalenterista tyhjää muassa Helsingin Sanomien blogikuvasta. Hän aikaa paitsi kirjoittamiselle myös ajattelemiselle kirjoittaa Lujasti lempeä -blogia, joka rikkoo ja prosessille, jota sanon mielen tulostamiseksi.

pieleen. Olen todellakin kokenut epätoivon hetkiä, mutta päässyt sinuiksi sen ajatuksen kanssa, että yritetään syksyllä uudestaan”, Maaret Kallio kertoo.

Sosiaalisen eristäytymisen takia hän puhuu videokokoussovelluksella espoolaiskotinsa keittiöstä. Taustalla väikkyy kevääseen heräilevä aurinkoinen takapiha. Myös suurin osa hänen psykoterapeutin vastaanottotyöstään on siirtynyt etänä pidettäväksi.

Maaret Kallio ei olisi se kaikkien tuntema lujasti lempeä mielen ammattilainen, ellei hän löytäisi tästäkin koronakokemuksesta jotain, mikä opettaa elämästä. ”Jotkut sanovat, että elämässä kaikki on vain itsestä kiinni. Pitää vain olla hienoja suunnitelmia ja tavoitteita, niin kaikki onnistuu.

Höpölöpö, ei todellakaan kaikki ole itsestä

Toivo on navigaattori, jonka avulla voi etsiä uusia reittejä, kun edellinen osoittautuu umpikujaksi.

24

Pohdiskelu ja palasten yhdistely vie aikaa ja pakottaa eristäytymään”, sanoo Kallio kymmenen tietokirjan kokemuksella.

Hän haluaa kirjoittaa niin, että se tavis — jos sellainen on olemassa, kaikki me olemme ainutlaatuisia — ymmärtää psykologisia ilmiöitä. Silloin sääntö numero yksi on se, että pitää luopua tämänkaltaisesta ajattelusta: nyt näytän, mitä tiedän asioista ja kirjoitan niin hienosti, että kollegat varmasti vaikuttuvat ja pitävät minua entistä pätevämpänä.

Tuloksena on jotain ihan muuta kuin kiinnostavaa ja koskettavaa tekstiä. Ei, se ei toimi. Mutta liian helppoakaan ei saa olla.

”Ei se riitä, että lätkäisee pöytään ’sinä riität’ tai ’keskity hyvään’. Täytyy osoittaa, että taustalla on vuosien kokemus potilastyöstä. Jos joku arvostelee, että taas se Kallio vain heittää ­mutu-tuntumalla, niin sekin on ihan OK. Itse tiedän, että taustalla on teoriaa ja paljon miettimistä.”

TOIVO ON AAVISTUS HYVÄSTÄ Toivo on navigaattori, jonka avulla voi etsiä uusia reittejä, kun edellinen osoittautuu umpikujaksi.

Toivo on syvä kokemus siitä, että tulevaisuudella on jotain hyvää tarjottavanaan.

Maaret Kallio kirjoittaa toivotaidoista. Kun menee hyvin, toivotaidoilla ei ole niin väliä.

25

Elämässä ­väistämättä vuorottelevat epätoivo ja toivo.

Kuinka paljon toivoa pitää olla, että se peittoaa epätoivon?

26

­Mutta elämän vaikeina aikoina toivotaidot syttyvät kuin katulamput hämärään iltaan. ”Toivo ei merkitse väkinäistä piristämistä tai hankalien asioiden sivuuttamista, vaan kykyä olla yhdessä epätoivossa ja nähdä valoa tunnelin päässä”, hän kiteyttää.

Pitäisikö toivotaitoja alkaa tentata työhönottohaastatteluissa? Kannattaisiko niitä alkaa mainostaa Tinderissä? ”Kyllä! Ja ne kannattaisi vaikkapa liittää vihkikaavaan”, Maaret Kallio naurahtaa.

Elämässä väistämättä vuorottelevat epätoivo ja toivo. Kuinka paljon toivoa pitää olla, että se peittoaa epätoivon?

Kallio katsoo suoraan silmiin ja vakavoituu. ”Toivo ja epätoivo saavat vuorotella, tulla aaltoina. Kunhan epätoivo ei käänny toivottomuudeksi. Se on aina huonompi juttu”, hän sanoo.

Epätoivon ja toivottomuuden välillä on hiuksenhieno ero.

Myös toivottomuudessa on tärkeää olla läheiselleen läsnä, vaikka se onkin erityisen vaikeaa.

Eniten lohtua tuo usein se, että kulkee vierellä, antaa toisen surulle tilaa eikä lupaa tyhjiä. Kuten että kohta helpottaa. ”Jos jotain ihan hirveää on tapahtunut, voi toivottomalle sanoa, että tämäkin vaihe päättyy. Nyt on kamalaa, mutta tämä menee ohi ja tilalle tulee

jotain muuta. Se on se pieni lupaus, jonka voi antaa, sillä varmaa on vain se, että kaikki muuttuu.”

Kallio kävi kirjansa taustatyötä tehdessään etsimässä toivoa myös sieltä, missä sitä ajattelisi olevan hyvin vähän: saattohoitokodista.

Mutta kyllä toivo asui sielläkin. Toivo asui etenkin niiden ihmisten mielissä, jotka olivat eläneet sellaisen elämän, että siitä saattoi luopua katumatta. ”Viimeisten aikojen toivoa syö suru siitä, ettei uskaltanut elää elämää, joka olisi ollut merkityksellisintä itselle ja toisille. Jos on sovussa elämänsä kanssa, voi olla levollisempi myös kuolemansa kanssa.”  27

PORTFOLIO

 Anna-Riikka Carlson  Matti Pikkujämsä

Rauhan, luonnon ja naisen asialla

PROFIILI Eeva Kilpi (s. 1928) on kotimaisen kirjalli­suuden perus­kallio, monipuo­ linen ja tuottelias kirjailija, jonka esikois­novelli­kokoelma Noidanlukko julkaistiin 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi ­runoja, romaaneja ja muistelma­romaaneja, esseitä ja kuunnelmia. Teoksissaan Kilpi yhdistää yhteiskunnallista ja filosofista pohdintaa henkilökohtai­ siin aineksiin. Kilpi on saanut kirjalli­ suuden valtionpalkinnon neljällä eri vuosikymmenellä.

Kilpi on ollut rohkea tienavaaja erityisesti naiseuden ja äitiyden kysymyksiä sekä ihmisen luonto­ suhdetta käsitellessään. Oma­ elämäkerrallisissa romaaneis­saan Kilpi on kuvannut evakkouden kipeää, vaiettua historiaa.

Kilven viimeisimmät teokset Sininen muistikirja ja Punainen muistikirja (2019) tihentävät hänen tuotantonsa ydin­teemoja: ­naisen asemaa, luonnonsuojelua ja rau­ han­aatetta. Hän tarkastelee niissä myös kaipuuta, ikääntymistä ja yk­ sinäisyyttä. Kilven teemat ovat mitä ajankohtaisimpia näinä a ­ ikoina, kun ihmiskunnan ja luonnon tule­ vaisuus v­ aativat suunnanmuutosta.

28

Runouden ikinuori vallan­ kumouksellinen

 Paula Halkola  Matti Pikkujämsä

PROFIILI Runoilija ja akateemikko Kirsi ­Kunnaksen (s. 1924) esikois­­kokoelma Villiomenapuu (1947) ­ilmestyi pian sodan päätty­misen jälkeen maa­il­maan, joka kaipasi uusia alkuja. Kunnaksen uran alku osui kirjallisen m ­ odernismin kulta­ vuosiin, ja hänet tunnetaan r­ ohkeana suomen kielen uudistajana.

Lastenrunoilijana Kunnas on luonut lastenkirjallisuutemme kirkkaimpia klassikkoteoksia, jotka ­ammentavat inspiraatiota surrealismista ja ­nonsense-perinteestä. Tuotannon perus­kiviä ovat kokoelmat Tiitiäisen satupuu (1954) ja Tiitiäisen ­tarinoita (1957), joista otetaan edelleen ­jatkuvasti uusia painoksia.

Paitsi runoilijana, Kunnas tunne­ taan myös aktiivisena yhteiskunnal­ lisena vaikuttajana. Hän on ­nostanut esiin etenkin lapsille lukemisen ­merkitystä niin varhaisen vuorovai­ kutuksen kuin kielellisen kehityksen perustana. Uusimmassa kokoelmassa Tiitiäisen metsä (WSOY, 2020) katse ­kohdistuu metsään ja sen moni­ muotoiseen ­merkitykseen. Kirjan nimeä kanta­vassa kampanjassa kerätään ­parhaillaan rahaa tuleville sukupolville säilytettävään iki­metsään.

29

30

KUVA: HANNA WESELIUS

31

KUVA: C. G. HAGSTRÖM / WSOY

 Taiteilija Rafael Wardin värikäs työ on hänen keltaiselta kaudeltaan. Eeva Joenpelto tutustui Wardiin Lauttasaaressa koiralenkeillä, molemmat olivat koiraihmisiä. Joenpellolla oli aina mäyräkoira.  Hämyisä kirjastohuone vakiintui Eeva Joenpellon työhuoneeksi. Kirjoituspöytä oli ­ikkunan edessä. ­Ikkunasta näkyy alarinteessä oleva Joenpellon lapsuudenkoti, joka aikoinaan oli myös hänen vanhempiensa kauppa. Moni residenssissä ollut kirjailija on halunnut kirjoittaa juuri samalla paikalla kuin Joenpelto.

EEVA JOENPELLON KOTI

Eevan talossa  Sirkku Saariaho  Tiiu Kaitalo

T

ervetuloa Eeva Joenpellon kirjailijakotiin Sammattiin, toivottaa kirjailija Marianna Kurtto. Hän on ollut talossa residenssissä syksystä 2018 asti.

Punainen rotloo, kuten isoa maalaistaloa sammatiksi kutsutaan, on kahdeksan metriä leveä ja 32,5 metriä pitkä. Kylän suurin.

Joenpelto asui Helsingissä yli 30 vuotta, mutta Sammatti oli hänen sielunmaisemansa. Kun avio32

liitto Jarl Hellemannin kanssa kuihtui eroon 1975, Joenpelto halusi palata lapsuutensa kotiin.

Hänen lähes 90-vuotias äitinsä kannusti tytärtään rakentamaan oman talon, ja niin tytär teki. Talo valmistui vuonna 1978. Joenpelto asui ja kirjoitti Vares-Kantolaksi nimeämässään talossa kuolemaansa saakka, vuoteen 2004.

Kaikkien yllätykseksi Joenpelto oli testamentannut kotinsa WSOY:n kirjallisuussäätiölle kirjailijakodiksi. Hänelle oli tärkeää, että talossa kirjoitetaan proosaa hänen jälkeensäkin.

—Säätiö noudattaa tarkasti Eevan tahtoa. Vares-Kantola on kirjailijakoti ja kirjailija myös asuu siellä. WSOY:n kirjallisuussäätiön asiamies Annaliina Rintala kertoo.

Vuodesta 2005 asti talossa on asunut ja työskennellyt kirjailija aina kolme vuotta kerrallaan.

Talossa ovat saaneet alkunsa ainakin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja sekä Katja Ketun Kätilö. 

Eeva Joenpelto pelasti Sammatin kotiinsa kaksi komeaa uusrenessanssi­ kakluunia purettavasta ­talosta Helsingin Rata­ kadulta. Toinen laitettiin saliin ja toinen kirjastoon.

Salin valtava itämainen matto on kustantajan lepyt­ telylahja temperamentti­ selle kirjailijalle, kerrotaan.

33

34

 Ryssänkammari on tuvan ja salin välissä.

Nimen huoneelle antoi Joenpellon Johannespoika, sillä huoneessa oli samovaari ja tsaari Aleksanteri II:n kuva.

Pyöreän pöydän ympärillä ei alun perin ollut tuoleja, sillä "laskettavan huoneen" pöydälle jätettiin tavaroita, joilla ei ollut omaa paikkaa.  Koko talossa on 300 asuinneliötä sekä yläkerrallinen kesähuoneita. Tupakin on kaksion kokoinen, 64 neliötä. Tuvan lähes 180 vuotta vanhat seinähirret ovat vaaksan levyisiä.

Joenpelto löysi hirret hylätystä Linnun tilan päärakennuksesta Nummen Leppäkorven kylässä. Samassa kaupassa Joenpelto sai myös kuistin pikkuruutuiset ikkunat.

 Ison talon salissa piti olla antiikkia ja herrasväen kalustot.

Niitä oli 1970-luvun lopulla hyvin saatavilla huutokaupoista, joista Eeva Joenpelto hankki niitä.

Pöydällä on muun muassa Eeva Joenpellon äidin vieraskirja sekä isän metsästyspäiväkirja.

EEVA JOENPELTO (1921–2004) Joenpelto tunnetaan erityisesti neliosaisesta Lohja-sarjastaan: Vetää kaikista ovista (1974), Kuin kekäle kädessä (1976), Sataa suolaista vettä (1978), Eteisiin ja kynnyksille (1980).

Eeva Joenpellon synty­mästä on vuonna 2021 kulunut sata vuotta.

35

MAX SEECK

Hulluus on itseään toteuttavaa

 Sirkku Saariaho  Tiiu Kaitalo

Kirjailijaksi Max Seeck ryhtyy kolmekymppisenä.

Nyt 36-vuotiaana hänen viides kirjansa, Pahan verkko, myydään ennen valmistumistaan 20 maahan. Hänen edellistä kirjaansa työstetään jo tv-sarjaksi Los Angelesissa. Mikä ihmeen Max Seeck?

M

ax Seeckin tarina kuulostaa kirjalta itsessään, kauppatieteilijästä kansainväliseksi trilleristiksi muutamassa vuodessa: Loppuvuodesta 2019 Suomessa uutisoitiin, kuinka Seeckin Uskollinen lukija -kirjan oikeudet on myyty Yhdysvaltoihin. Seeck oli tyytyväinen. Hän oli hyvin kiinni tavoitteessaan.

Oikeuksien ostaja oli isoista tuotannoistaan tunnettu Stampede Ventures. The Witch Hunter -sarjasta suunnitellaan 8–12-osaista sarjaa suoratoistoyhtiölle, kuten Netflixille. Sopimukseen kuuluu myös mahdollisuus jatko-osaan.

—Tämä on unelmaani, en voisi olla tyytyväisempi, Seeck hehkuttaa tuotantoyhtiön tiedotteessa.

Uutinen ei ollut yllätys Seeckin kustantajalle, kirjallisuusagentille tai edes Seeckin vanhoille kavereille. Se oli järjestelmällisen työn tulosta. Yhdysvallat, isot käännös- ja elokuvaoikeudet ovat koko ajan olleet Seeckin tavoitteena.

Ehdottomasti, kuten hän sanoo, alusta asti.

—Hulluus on itseään toteuttavaa. Ehkä minulla on vähän suuruudenhullut ajatukset. Kun luin vaikka Jo Nesbøta, ajattelin että kirjoja on myyty 60 miljoonaa kappaletta. Minä tykkään niistä, ne ovat hyviä, mutta eivät hirveän ihmeellisiä.

—Ajattelin, että minun pitäisi tähän pystyä. Mietin näin jo vuonna 2012, jolloin minulla ei ollut ensimmäistäkään kirjaa valmiina, Seeck jatkaa.

Los Angelesissa Seeck on käynyt joka vuosi viiden vuoden ajan tapaamisissa ja tilaisuuksissa esittelemässä itseään ja töitään ihmi36

PROFIILI Espoolainen Max Seeck (s. 1985) on noussut muutamassa vuodessa Suomen kärkitrilleris­ tiksi. Seeckin esikois­ trilleri Hammurabin enkelit ilmestyi vuonna 2016. Se oli ­arvosteluja myyntimenestys.

Hänen edellisen romaaninsa Uskollinen lukija (2019) käännös­ oikeudet myytiin ennä­ tysajassa 38 maahan.

Kirjasta on myös kehitteillä tv-­sarja Hollywoodissa. Pahan verkko on Seeckin viides romaani.

—Kirjojen väliin tulee muutaman ­kuukauden tauko. Seuraavan ­kirjan teemat alkavat jossakin ­vaiheessa pyöriä päässä, ­kirjoittaminen alkaa vähitellen joulukuussa.

37

38

sille, jotka voisivat edistää hänen uraansa. Mukana on ollut kansainvälinen kirjallisuusagentti Elina ­Ahlbäck.

—Hi, I am Max Seeck, the guy with some great story ideas. Olen esitellyt itseäni kiinnostavana kirjoittajana, jakanut valtavasti käyntikortteja ja seurustellut. Se todella tuntuu työltä. Vaikka minulla on agentti, minunkin pitää olla hyvin aktiivinen.

Nyt ollaan jo hyvässä vaiheessa, koska nimet ovat sopimuksissa. Käsikirjoitustiimi työstää tarinaa, ja Seeck osallistuu luoviin palavereihin.

Silti Seeckin mielestä ei vielä ole aika nostaa maljoja suurelle menestykselle.

—Minusta on tullut varovainen. Jäitä hattuun!

Viesti itselle ja muille on odottaa rauhassa. Olen

Kymmenen vuotta työnsin syrjään luovaa puoltani.

jä. Ei vaikka kotona oli taiteen tekemiselle hyvin myönteinen ilmapiiri.

—Kymmenen vuotta työnsin syrjään luovaa puoltani. Tiesin, että fiktio ja satujen kertominen on minun juttuni, mutta en halunnut olla paikkaansa etsivä haihatteleva taiteilija. En tiedä. Se ei istunut yhtään siihen, millaiseksi koin itseni, Seeck täsmentää.

Aluksi kirjoittaminen oli Seeckille t­erapiaa.

Päähän pakkautuneet tarinat oli pakko saada ulos. Elanto tuli vielä päivätyöstä, viestinnästä ja markkinoinnista.

—Kun sain ensimmäisen käsikirjoituksen valmiiksi, lähetin sen Tammelle. Seuraavaksi kirjani oli kirjakatalogin kannessa. Sain heti täyden tuen tekemiselleni kustantamosta.

—Mutta jos kukaan ei olisi tykännyt Hammurabin enkelistä, tuskin koskaan olisin tehnyt toista tai kolmatta kirjaa.

nähnyt kuinka monet varmoiksi puhutut projektit kaatuvat. Mutta olemme putkessa kirjan kanssa, ja sarjasta puhutaan, sen eteen tehdään töitä.

Kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck soitti ­ eeckille kun hän sai ennakkokappaleen HammuS rabin enkelistä käsiinsä. Se oli kesällä 2016.

—Minulla oli pari muutakin ­agenttiehdokasta, mutta Elinan draivi, energia ja kiilto silmissä tehosivat. Hänellä on sellainen suuruudenhullu meininki, josta tykkään. Mikään ei ollut mahdotonta. Hän sanoi heti, että Hammurabin kanssa lähdetään Hollywoodiin. Sen kanssa ei menty, mutta mentiin Uskollisen lukijan kanssa.

Päälle kolmekymppiseksi Seeck on kokenut uranvaihtaja. Kauppatieteen opintojensa jälkeen hän on ollut töissä muun muassa pankeissa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Töissä, joissa usein tehdään hyvin rahaa. Kyse ei silti ole ollut vain rahasta, Seeck täsmentää, ehkä enemmänkin kovasta kilpailuhengestä, nuoren miehen nälästä menestyä.

Olihan Jo Nesbøkin pörssimeklari ennen kirjailijaksi ryhtymistään.

—Pankki ei ollut minun juttuni eikä pörssikään, vaikka molemmat kiinnostivat. En vain ollut tarpeeksi hyvä niissä. Eikä minulla ollut sydän mukana noissa töissä. Huomasin sen aika äkkiä.

Sen sijaan Seeckin sydämessä oli halu ja palo kertoa tarinoita.

Kirjoittaminen tai elokuvat urana eivät tuntuneet parikymppisestä oikealta. Ei vaikka Seeck oli koko lapsuutensa käsikirjoittanut, kuvannut ja leikannut kavereidensa kanssa omia mafiafilme-

Kirjan tekemiseen Seeckillä menee viisi kuukautta. Hän on hyvin järjestelmällinen työssään.

Työt tehdään työpaikalla eli työhuoneella Helsingin ydinkeskustassa. Kotonakin voi kirjoittaa, jos on pakko saada jokin ajatus talteen.

Tärkeä osa kirjan työstä on faktojen varmistaminen. Niiden on oltava kohdallaan, olipa kyse sotarikoksista, salamurhasta tai noidan päästämisestä hengestään. Silloin on parasta kysyä asiantuntijalta.

—Ihmiset kertovat mielellään alastaan. Olen haastatellut poliiseja, lääkäreitä, juristeja, hakkereitakin. Mefiston kosketuksessa entinen Cannonball-mies kertoi, millaista on olla vankilassa.

Seuraavaan kirjaan tapaan oikeuslääkärin, joka kertoo kuinka selvitetään tapaus, jossa uhri löytyy kuolleena rantavedestä.

Uskollisen lukijan okkultismin maailma aukesi lähdekirjallisuuden kautta.

—Ei minun tarvinnut mennä edes tavallisen 39

internetin ulkopuolelle. Inkvisiittori Heinrich pysyn aikataulussa. En välttämättä kirjoita joka Kramerin Noitavasara Malleus Maleficarum oli tär- päivä, mutta tiedän koko ajan, missä olen. Jos köysi kiristyy, huomaan sen heti. keä lähde. Sitä oli muuten todella raskasta lukea.

Seeck kirjoittaa päivässä noin aikakauslehden Jokainen kirjailija haluaa, että hänen kirjaanaukeamallisen verran.

—Kirjoittamiseen minulla on niinkin kylmä- sa luetaan. Moni sanoo, että vasta silloin kirja kiskoinen väline kuin excel-taulukko. Jokaiselle tulee todeksi, kun sillä on lukijoita. Mutta miten päivälle olen laittanut tietyn merkkimäärän, jolla oman kirjan markkinoiminen voi sitten olla niin 40

kovin vaikeaa? Ensin kirjoitetaan kirja ja sitten kerrotaan maailmalle, että nyt se on valmis.

—En ole ikinä ymmärtänyt, mikä olisi niin kauheaa kirjan markkinoinnissa. Usein ajatellaan, että hyvä asia myy itsensä, mutta eihän se ole niin. Eikä markkinointi ole mikään kompromissi, että kirjailijan pitäisi markkinoinnin vuoksi tehdä työtään vähemmän sydämestään.

Seeckin toinen työvuoro alkaa, kun kirja on tullut painosta, Silloin hän kiertää kirjakaupat, kirjastot, messut ja muut kirjatapahtumat. Päälle tulevat haastattelut lehtiin, radioon ja televisioon.

—Lähden puhumaan kirjastani kaikkialle, minne pyydetään. Se on kuin vaalityötä, mitä enemmän tapaat ihmisiä, sitä parempi. Olet oma itsesi, kerrot kirjasta ja juttelet lukijoiden kanssa.

Sellaista se on.

Aina ei jaksaisi lähteä viikonloppuna kiertämään maakuntia, Seeck myöntää. Olisi houkuttelevaa jäädä kotiin perheen kanssa, mutta lukijat odottavat tapaavansa kirjailijan. Se on Seeckin moraalin mukaista, koska hän on ryhtynyt tähän, tämä kuuluu hänen työhönsä. Lukijoiden tapaaminen on palkitsevaakin kirjailijalle, kuulla mitä todelliset lukijat ajattelevat kirjasta.

Kirjailijatapaamiset eivät jää vain Suomeen.

Kun kustannusoikeudet on myyty yli 40 maahan, kiertue kurottaa syvälle Eurooppaan ja Islantiin asti.

—Saksassa viime syksynä kirjakiertueella edessäni oli niin pitkä jono, etten ole ikinä aikaisemmin nähnyt. Kaikilla oli kirjat kädessä. Se oli mahtavaa!

Saksalaisen koulun kasvattina Seeck tietenkin spricht fließend Deutsch lukijoidensa yllätykseksi.

Syyskuussa kaupoissa on Seeckin toinen rikos­ ylikomissaari Jessica Niemi -teos. Pahan verkon käännösoikeudet myytiin välittömästi 20 maahan jo ennen kuin sivuakaan oli kirjoitettu.

Sähköpostia kilahtaa Seeckin meiliin tiuhaan, kun kustantajat maailmalta varmistelevat, että kirja valmistuu ajoissa. Kirjan pitäisi olla käännettynä lähes 20 kielelle vielä tämän vuoden puolella.

—Toinen Jessica Niemi -kirja on erillinen teos.

Tällä kertaa kaksi nuorta somevaikuttajaa katoaa samaan aikaan, mutta siinä pestään myös Uskollisen lukijan jälkipyykkiä.

Uskollisen lukijan kohdalla vaihtui myös pää-

henkilö. Kolmen keski-ikäisestä ammattisotilaasta kertovan kirjan jälkeen Seeck loi kulmikkaan ja suorapuheisen rikosylikonstaapeli Jessica Niemen. Naispääosan kirjoittaminen ei tuntunut Seeckistä kovinkaan erilaiselta. Jessica on Seeckin ikäinen, hänen elinympäristönsä on pääkau-

Markkinointi ei ole kompromissi, että kirjailijan pitäisi sen vuoksi tehdä työtään vähemmän sydämestään.

punkiseudulla ja tapa ajatella on monella tavalla yhtäläinen Seeckin kanssa.

—Tykkään kirjoittaa Jessicasta. Hän on kiinnostava tyyppi. Salaa ja piilossa toivon, että Jessica voisi antaa vähän toivoa ihmisille, että mörköjensä kanssa voi pärjätä. Kukaan meistä ei ole täydellinen, kaikilla on omat ahdistuksensa, joiden kanssa on elettävä.

Seeck lupaa, että toinenkaan Jessica Niemi ei ole viimeinen, jos lukijat ottavat Jessican omakseen eli kirja myy hyvin.

Vaatimukset kirjoittajalle ovat tiukat. Juonen pitää pystyä yllättämään lukijan. Tekstin on oltava napakkaa, tapahtumien pitää rullata ja lukija pitää saada tiukasti koukutettua tarinaan.

—Minulla on alitajunnassa pelko, että kirjat eivät vedä. Haluan, että lukija ei voi lopettaa vaan lukee vielä yhden ja yhden ja yhden luvun. Siksi kirjoitan pieniä cliffhangereita tekstiin.

—Älypuhelin ja Netflix ovat aina pahoja kilpailijoita, jolle kirja voi jäädä kakkoseksi. Se tuntuisi minusta epäonnistumiselta, Max Seeck sanoo.  41

TOMMI KINNUNEN

Kirjailija kysyy  Sirkku Saariaho  Kalle Järvenpää 

Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tommi Kinnunen on kirjoittanut kolme teosta, neljäs on lukijoilla elokuussa. Puolet kirjan tekemiseen kuluvasta ajasta menee ideointiin ja kirjoittamiseen, toinen puolikas taustojen tutkimiseen.

Kinnunen ei lakkaa hämmästelemästä, kuinka auliisti kysyvälle vastataan. Nämä kysymykset hän on asiantuntijoille esittänyt.

Mihin sokea ihastuu Tiedustelen, että ­toisessa, kun ei näe ­valmistiko tehtaanne ­häntä? lakritsia ­sota-aikana? ”Kun aloin kirjoittaa Lopotissa ”Lopottiin halusin kohtaukHelenaa, otin yhteyttä Näkösen, jossa isä rintamalta vammaisten liittoon. Kerroin tullessaan antaisi lapsilleen heille, että haluan kirjoittaa lakritsia. Mutta saiko silloin niin, että sokean Helenan maalakua? Lähetin sähköpostia ilma on täysi ja ehjä. Sain nelkaikkiin suomalaisiin sota-aikana toimineisiin kark- jä informanttia, nuorin oli 13-vuotias, vanhin yli kitehtaisiin. Sain vastauksen joka ikiseltä. Selvisi, 90-vuotias. Kaikilla oli tietokone, joka luki tekstit että porvoolainen karkkitehdas oli ainoa, joka oli ääneen. Aina kun olin kirjoittanut luvun, lähetin saanut sokeria vuonna 1945 ja tehnyt lakritsia. sen heille. Se tuli heti takaisin, jos jotakin oli vääNe oli myyty Helsingissä Stockmannilla, tiskin rin. En minä tiennyt, miten näkövammainen laskeutuu linja-autosta alas. Ihan samalla tavalla kuin alta. Koillismaalla lapset saimuutkin.” vat ­Sisuja.”

Millainen Ensimmäinen Mitkä ovat tuon ajan linja oli 1950-luvulla? ­ihmiselle mahdollisia ”Kirjamessujen 2014 tai 2015 ­ajatuksia? aikaan lähdin yhtenä aamuna ”Olen niin pöljä, että soitan katsomaan entistä Helsingin suoraan eri alojen asiansokeainkoulua. Otin taksin tuntijoille tai lähetän heille Pasilasta. Kerroin ­kuljettajalle, sähköpostia. Hämmästelen mitä pitäisi kirjaa varten kerta kerralta, että saan niin seikkaperäisiä vastauksia. Neljäntienristeyksen päästä katsomaan. Kuljettaja Onnille en voinut kirjoittaa homoidentiteettiä, oli vanha mies, joka oli lapkoska sellaista ei ollut 1930-luvulla olemassa- suutensa asunut Kalliossa. Hän innostui: Joo, mä kaan. Muun muassa apulaisprofessori Solja Nie- muistan sokeainkoulun. Mies pisti taksamittarin pois päältä ja kierrätti minua ympäri Kalliota, melä auttoi Onnin hahmon kehittelyssä.”

42

PROFIILI Tommi Kinnunen (s. 1973) on ­kotoisin Kuusamosta. Hän asuu perheensä kanssa T ­ urussa ja työskentelee äidinkielen ja k ­ irjallisuuden ­lehtorina. ­ Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu kolme romaania,­ja n ­ äytelmäja kabareetekstejä sekä ­oppi­mate­riaaleja. Neljäs r­ omaani Ei kertonut katuvansa ilmestyy elokuussa.

näytti paikkoja. Tuossa oli kauhea kuoppa. Sain taa, joka olisi kertonut, miten tiet menivät silloin.

Asia painoi minua, vaikka sillä ei ollut mitään merpaljon pientä kiinnostavaa tietoa.” kitystä. Aurinko paistoi ohimoon.”

Mikä on pintti?

Kukas tässä on? ”En tiennyt lasinpuhaltami”Neljäntienristeys pohjautuu sesta mitään Pinttiä aloittaes­ pitkälle valokuviin. Olen valo­ sani. Puolisoni on lasinpuhal­­ kuvaajasuvun kakara. Meillä tajasukua, anoppi on lasitaion kuvia ja negatiiveja järjetteilija ja appi oli lasinpuhaltajatömästi. Meille aika ei ole limestari. Appea ennätin haasneaarista, vaan se on kuvissa tatella ennen hänen kuolenäkyviä muutoksia: Puut ovat maansa. Anoppi luki käsikirkasvaneet, talot ovat muutjoitusta ja kommentoi. Haastattelin yhdeksänkymppisiä lasinpuhaltajia ja tuneet tai siskolla on ruma permanentti. Suvun hiomon työntekijöitä. Eräs rouva oli tehnyt töitä kuvista lähti monta kirjan tarinaa. Yksikin kuva merkkaamossa, missä Helmikin oli. Pääsin katso- oli suvun kätilön kotipihalta. Avoportaat veivät maan palokopin, hiomon ja Nuutajärven karta- ulkopuolelta talon yläkertaan. Ajattelin, että jos seisoisin ylätasanteella, mitä näkisin. Siitä tuli noonkin pääsin.” luku, jossa Lahja menee naimisiin.”

Missä menikään tie Krimikaulus vai -turkki? ­mielisairaalaan?

Puolisoni, kotikriitikkoni ja ”Saattaa olla, että jään pohtipaholaisen asianajajani ­ kysyi, maan oikein pieniä yksityisettä oliko pienen kylän kanttokohtia, jotka tulevat kirjaan rin edes mahdollista ostaa vaikorkeintaan sivulauseiksi. Käymolleen krimiturkki vuon­ na tän niihin suhteettoman pal1938? Saiko niitä silloin? En jon aikaa. Mutta minusta se vielä tiedä. Olen kovin ihas­ on kivaa. Selvitin L ­opotissa, tunut krimiturkkiin, enkä hapaistaako aurinko Helenan niskaan vai selkään, kun hän menee tapaamaan luaisi luopua siitä. Katsotaan isäänsä mielisairaalaan. En mistään löytänyt kart- pääseekö se Ei kertonut katuvansa -kirjaan asti.  43

44

SAARA TURUNEN

Päähenkilö Saara Turunen on kirjailija ja ohjaaja, jonka oivaltavat ja tarkat teokset ovat jo muuttaneet suomalaista kulttuurimaailmaa – ja ne naurattavat myös.

K

eskellä viikkoa Helsinki on harmaa, hiljainen ja sateinen. Kirjailija ja ohjaaja Saara Turunen on juuri tullut Ruotsista kotiin. Tyhjässä kahvilassa työntekijä suihkuttaa ja pyyhkii perusteellisesti pöytien pintoja, tuolien istuinosia ja jalkoja. Kalusteet kirskahtelevat piinaavasti lattiaa vasten. Turusta, 38, naurattaa tilanteen komiikka: tyhjä kahvila ja kaamea meteli.

Ruotsissa Turunen on ollut siksi, että ”Sivis”, Turusen kaksi vuotta sitten kotimaassa ilmestynyt Sivuhenkilö (Tammi) on juuri ilmestynyt ruotsiksi. Turunen on muun muassa ollut mukana Årets Selma -gaalassa, kirjallisuustapahtumassa, jossa on palkittu feministisiä vaikuttajia. ”Kyllähän Ruotsi on meitä yhä näissä asioissa edellä monella tavalla”, Turunen sanoo ja sekoittaa teetään.

Gaalassa Göta Lejon -teatterissa on paitsi puhuttu vakavia myös bailattu lavalla Jennifer Lopezin soidessa, jaettu palkintoja ja hassuteltu. ”Olen miettinyt sanontaa, että on radikaalia pitää naisista. Kun sitä soveltaa kirjailijoihin, me voimme tällä hetkellä vaikuttaa siihen, mitkä kirjat ovat tulevaisuuden klassikoita. Kyse on siitä, mitä teoksia nostamme esiin ja keiden kirjoista puhumme”, Turunen sanoi haastattelussa Årets Selman lavalla.

Klassikot on arka aihe, mutta sitäkin Turunen on sörkkinyt rohkeasti. Näytelmä- ja kaunokirjallisuus on sakeana miehisiä klassikkoasemaan nostettuja tekijöitä. Etenkin teatterissa Tšehovit ja Shakespearet pyörivät vuodesta toiseen.

 Virpi Salmi  Tiiu Kaitalo

PROFIILI Saara Turunen, 38, on helsinkiläinen palkittu kirjailija ja ohjaaja.

Hänen näytelmiään ovat Puputyttö (2007), Broken Heart Story (2011), ­Tavallisuuden aave (2016) ja Medusan huone (2019).

Esikoiskirja Rakkauden­ hirviö (2015) sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, toinen romaani Sivu­ henkilö ilmestyi 2018.

Saara Turusen seuraa­ va romaani ilmestyy keväällä 2021.

45

”Ei oikeastaan riitä enää se, että Hamletin pääosanesittäjäksi vaihdetaan nainen, vaan pitää miettiä, mitä uutta annettavaa näiden näytelmien ihmis- ja maailmankuvilla todella vielä on. Itse en omalla toiminnallani jaksa enää pitää pystyssä naiset ulos sulkevaa kaanonia”, Turunen sanoo.

Häntä naurattaa, kun hän kuvailee, kuinka hänen ”aivonsa saastutettiin” teatterikorkeakoulussa, jossa oli pakko lukea läpi miehiset klassikot, joissa naiset ovat hermoheikkoja vaimoja, kaatavat sulokkaasti teetä tai ovat huoria.

Se sai pitkään Turusenkin uskomaan, että hänen osansa on tehdä jotain pienempää kuin miesten.

Kun Turusen esikoisromaani Rakkaudenhirviö ilmestyi vuonna 2015, Helsingin Sanomien arviossa päähenkilöä kutsuttiin muun muassa ”neidoksi”. Keski-ikäinen mieskriitikko sanaili myös, että kirjan rakenne on tylsä, sisältö äkkiseltään

Ammattitaitoa on se, ettet hermostu, vaikka olet neljä kuukautta tehnyt jotain, etkä oikein vielä tiedä, mitä se on. kuvailtuna vielä tylsempi ja aihe on kuin tavanomaisimmissa debyyteissä. Eli sellaisissa nuorten naisten kirjoittamissa.

Rakkaudenhirviö sai kuitenkin samana vuonna Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.

Turunen palasi asiaan seuraavassa romaanissaan Sivuhenkilössä. Sen päähenkilö saa tympeän oloisen kritiikin esikoisromaanistaan, lamaantuu siitä, kirjasta ei puhuta missään puoleen vuoteen, kunnes hän yhtäkkiä saa siitä palkinnon.

Turusen tuotannossa, niin romaaneissa kuin näytelmissäkin on usein käsitelty sitä, keiden näkökulmat ja tarinat ovat yhteiskunnassamme virallisesti kiinnostavia: onko niin, ja tietysti on, että tyttöjen ja naisten kokemuksiin suhtaudu46

taan vähemmän arvokkaina kuin miesten. Miehet puhuvat yleisinhimillisiä suuria, muut marginaalisia pikkuajatuksia.

Suomessa keskustelu Sivuhenkilöstä kiertyi nopeasti miesten kokemuksien ympärille, koska moni kulttuurialan mies pahoitti siitä mielensä.

Miksi mieskuva on niin kapea, on kyselty Sivuhenkilön jälkeen miesten kirjoittamissa teksteissä.

Turunen naurahtaa. Ei sillä, että hän nauraisi kirjansa mieskuvasta pahastuneille, vaan sille, kuinka eri lailla kirja otettiin vastaan Ruotsissa.

Naapurimaan kritiikeissä on muun muassa kiitelty Turusen happaman hauskaa huomiokykyä.

SVT:n eli Ruotsin Ylen merkittävä kirjallisuuskriitikko Ingrid Elam kehui erityisesti Turusen kykyä rakentaa pienistä arkisista tilanteista kohtauksia, joissa naurun kohteena on patriarkaatin hullunkurisuus. ”Hän myös sanoi, että tämä on hauskinta mitä hän on lukenut pitkään aikaan.”

Muun muassa tällä tavalla feminismi on Ruotsissa Suomea edellä. Feminististä huumoria osataan lukea. Suomessa monet näkyvät keskustelijat vielä ihmettelevät ääneen, mikä sellainen patriarkaatti edes on.

Siihen sopii vastauksesi Turusen kommentti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelusta kahden vuoden takaa: ”Patriarkaatin valta ei ole vain sitä, että joku kähmisi rintoja joka päivä, vaan enemmän sitä, kuka ottaa tilan julkisessa keskustelussa tai kenelle se annetaan.”

Turusen edellinen näytelmä, viime ­vuonna Q-teatterissa ensi-iltansa saanut Medusan ­huone oli loppuunmyyty menestys. Yksi sen teemoja oli tutkiskella sitä, kuinka sukupuolittunutta valta usein on ja miten erilaisilla tavoilla naisia hiljennetään.

Myös Turusen aiempaa näytelmää Tavallisuuden aavetta kiiteltiin vuolaasti. Se ”ymmärtää suomalaista ihmistä, se ei vain anna sille armoa” (Teatteri & Tanssi -lehti).

Syksyllä Turusen on tarkoitus ohjata Tavallisuuden aave Schauspielhaus Bochumissa Saksassa.

Turusen yleisö katsoisi häneltä niin paljon näytelmiä ja ahmisi romaaneja kuin hän vain ehtii tehdä. Uutta näytelmää ei tällä hetkellä ole työn alla, mutta keväällä 2021 on tulossa romaani, jonka teemana on rakkaus. Hän kokoaa myös antologiaa, jossa kiinnostavat kirjoittajat kirjoittavat heille rakkaista teksteistä.

Turusen työtapa on ”kirjoittaa tunteiden varassa”. Hän naputtaa talteen ajatuksia ja huomiota, vaikka junassa puhelimen muistiinpanosovellukseen, ja alkaa sitten tarkastella, mistä ne voisivat kertoa. ”Vaikeinta on tunnistaa materiaalista se, millä on väliä.”

Turusen kirjoittamiseen ei kuulu kikkoja tai sääntöjä. Hän ei laita kelloa soimaan seitsemältä eikä vaadi itseltään kolmea liuskaa päivässä. ”Herään myöhään ja tunnen siitä syyllisyyttä joka aamu. Sitten lohduttaudun, että minulla ei

ole ansiosidonnaista työttömyysturvaa eikä isoa eläkettä tulossa, joten myöhään herääminen on oikeuteni. Sitten syön aamupalaa ja olen tunnin pari netissä, se riistäytyy usein käsistä.”

Esikoisromaanin kirjoittamiseen kului 4 ½ vuot­ ta. Näytelmän tekeminen vie yleensä vuoden pari. ”Ammattitaitoa on se, ettet hermostu, vaikka olet neljä kuukautta tehnyt jotain, etkä oikein vielä tiedä, mitä se on”, Turunen kuvailee. ”Usein ajattelen, että aihe on ihan muu kuin mikä se lopulta tulee olemaan. Sen näkee selkeästi vasta jälkeenpäin.”  47

NÄKYMÄTTÖMÄT NAISET

Mies, maapallon mittayksikkö  Virpi Salmi  Kalle Järvenpää

Näkymättömät naiset on kirja, joka kaikkien pitäisi lukea. Se kertoo valtavan tutkimusaineiston pohjalta, kuinka mieskeskeistä on jopa ruotsalainen lumenauraus.

J

oskus oikein hyvä kirja herättää niin voimakkaita tunteita, että se on laskettava välillä käsistään kesken lukemisen. On hengiteltävä rauhallisesti, noustava ylös ja ajateltava hetki jotakin muuta. Caroline Criado Perezin hiljattain suomeksi ilmestynyt Näkymättömät naiset (WSOY) on juuri sellainen kirja.

Sen herättämät tunteet ovat ällistys, epäusko, pettymys ja raivo.

Sen verran perusteellisesti brasilialaissyntyinen tietokirjailija ja journalisti kirjassaan todistaa, kuinka nykyaikainen, näennäisesti ”sukupuolineutraali” maailma on suunniteltu miesten ehdoilla. Sukupuolineutraali-termiä ei itse asiassa pitäisi käyttää lainkaan. Se häivyttää faktan, kuinka mieskeskeisesti maailma toimii. Tasa-arvoinen kohtelu ei nimittäin tarkoita, että asiat tehdään yhdellä samalla tavalla. Tasa-arvo on sitä, että erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet otetaan huomioon.

Perezin kirja myös huvittaa. Osittain maailman älyttömyyden, osittain hänen sarkastisen huumorinsa takia.

Otetaan Perezin esimerkeistä vaikkapa lumen auraus. Ruotsalainen Karslkronan kaupunki päätti vuonna 2011 ryhtyä selvittämään eri toimialueiden sukupuolivaikutuksia. Eräs leipääntynyt virka48

mies tokaisi, että lumenauraus ei ainakaan voi olla sukupuolisesti epätasa-arvoista. Sitä ryhdyttiin kuitenkin tutkimaan ja kappas, niin se vain olikin sukupuolittunutta. Auraus aloitettiin pääväylistä, minkä jälkeen aurattiin jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät. Maailma sattuu kuitenkin makaamaan niin, että pääväyliä käyttävät miehet, jotka ajavat yksityisautoillaan kodeistaan suoraan työpaikoilleen. Jalkakäytävillä liukastelevat naiset, jotka menevät julkisilla ja hoitavat työmatkallaan lasten tai iäkkäiden vanhempiensa asioita tai käyvät kaupassa. Kai lumessa on helpompi ajaa autolla kuin kävellä ja lykkiä rattaita, Karlskronassa pääteltiin, eikä aurausprioriteetin muuttaminen maksanutkaan mitään. Sitä ei osattu ennustaa, että rahaa myös säästyi, kun jalankulkijoiden onnettomuudet vähenivät.

Mies-ellei-toisin-osoiteta on olettama, joka vääristää näkökulmaamme myös historiaan.

Birkan soturi on yksi kuuluisimpia löydettyjä ­viikinkiluurankoja. Yli sadan vuoden ajan ­tutkijat väittivät, että soturi on mies, olihan se haudattu aseiden ja kahden uhratun hevosen kanssa. Pakkohan sen oli olla mies! Tosin sitä pientä faktaa lukuunottamatta, että luurangon lantio oli selvästi naisen. Vasta vuonna 2017 DNA-testit osoittivat, että Birkan soturi todellakin on nainen. Tämä ei kuitenkaan uponnut kaikkiin heti: entä jos luita on siirrelty tai haudan kanssa on tehty jotakin muuta vilunkipeliä. Niin vahvasti kulttuurimme läpäisee ajatus, että soturi on mies.

Eikä pelkästään soturi, vaan lähtökohtaisesti ihminen on mies. Eikä pelkästään ihminen, vaan myös piirretty mielikuvitusolio on lähtökohtaisesti mies. Lastenohjelmien ei-inhimillisistä hahmoista 87 % on miehiä. Piirrosauto on tietysti mies, ellei sillä ole ripsiä, jolloin yksi kahdeksas-

ta autosta voi olla ”tyttöauto”, ei suinkaan puolet autoista, se olisi liikaa. ”Naiset ovat nykyään joka paikassa”, puuskahti eräs mies, kun Criado Perez kampanjoi muutama vuosi sitten sen puolesta, että brittiseteleihin saataisiin edes yksi historiallinen naishahmo miesparaatin sekaan.

Useimmat maailmassa ilmenevistä mieskeskeisistä pöhköyksistä on ajattelemattomuuden ja tiedon puutteen takia syntyneitä, eivät pahuuttaan tehtyjä. Se on helposti korjattavissa sillä, että kerätään puuttuva tieto ja toimitaan sen mukaan.

Kysytään naisilta ja tutkitaan heitä.

Silloin voidaan lakata hokemasta, että naisten puuttuminen esimerkiksi IT-alalta on ”mysteeri”.

Ei se ole mikään mysteeri, jos ala ottaisi hallussaan olevan datan käyttöön ja uskoisi sitä sen sijaan, että uskoo tällä hetkellä palkkaavansa ihmisiä objektiivisesti, vain kykyjen perusteella. Se ei nimittäin ole totta. 

”Eikä pelkästään soturi, vaan lähtökohtaisesti ihminen on mies.”

49

50

ARTTU TUOMINEN

 Jaakko Mikkola  Tiiu Kaitalo

Syvemmälle vetävät salaisuudet Arttu Tuomisen kesäkuussa julkaistava romaani Hyvitys on psykologinen trilleri iskusta, joka koettelee pikkukaupungin idylliä ja pakottaa tapausta tutkivan poliisin kohtaamaan elämäänsä hallitsevat valheet.

Tuominen tahtoo kirjoittaa vetäviä rikosromaaneja, mutta samalla muistuttaa vaaroista, jotka seuraisivat jos etäännymme toisistamme liiaksi.

A

urinkoinen mutta tuulinen Porin Eteläranta kevättalvella 2020. Lounasravintolat avaavat oviaan, kaupungin virkamiehet kävelevät lounastauollaan kohti Raatihuonetta, kadulla kuulee puheensorinaa länsisuomalaisella nuotilla. Tuo hetki tuntuu nyt kuin vieraasta todellisuudesta tai toisesta ajasta repäistyltä.

Viimeistään edellisellä Verivelka-romaanillaan (WSOY) suomalaisen rikoskirjallisuuden parhaimmistoon noussut Arttu Tuominen (s. 1981) tahtoi esitellä kotikaupungistaan Polsanluodon rantamaisemaa, jossa jokivesi oli noussut poikkeuksellisen korkealle peittäen alleen koivikot ja pitkospuut – kuin enteillen erikoislaatuista kevättä.

Vain joitakin viikkoja tuon hetken jälkeen pandemia on vienyt normaalin arjen sijoiltaan myös länsisuomalaisessa idyllissä. Arttu Tuominen tutkii romaaneissaan niitä hetkiä, joissa joudumme kohtaamaan arkisen elämän pinnan alle kätkeytyvän turvattomuuden. ”Kirjoitan omista peloistani. Romaanin kirjoittaminen lähtee niistä asioista, jotka minua itseäni huolestuttavat ja pohdituttavat.

Suomi on aika turvallinen maa, ja täällä kirjailija voi onneksi kirjoittaa ja puhua kipeistäkin aiheista aika vapaasti. Mutta ei tämäkään nyt täydellinen yhteiskunta ole”, Arttu Tuominen muistuttaa.

Tuomisen edellinen teos Verivelka sai kiitosta psykologisesta uskottavuudesta, mikä teki siitä enemmänkin moniulotteisen rikosromaanin kuin puhdasverisen dekkarin.

PROFIILI Arttu Tuominen on suomalainen ­kirjailija, joka asuu Porissa, Paarnoorissa.

Koulutukseltaan hän on ympäristö­ teknologian insinööri.

Arttu Tuominen on julkaissut neljä jännitysromaania.

Tuominen sai vuoden 2020 Johtolanka -palkinnon romaanista Verivelka, joka samalla aloitti uuden Porin poliisiyksiköstä kerto­ van Delta-sarjan.

—Arttu Tuominen on päivisin ympäristö­ tarkastaja ja perheen­ isä, iltaisin yhä suu­ remman lukijakunnan tavoittava rikoskirjailija.

51

’’Kirjoitan omista peloistani. Romaanin kirjoittaminen lähtee niistä asioista, jotka minua itseäni huolestuttavat ja pohdituttavat.’’

52

Hän näyttää henkilönsä, niin rikolliset kuin tapauksia tutkivat Delta-ryhmään kuuluvat poliisit, yhtä lailla ihmisinä, joita kumpiakin ajavat toisinaan myönteiset toisinaan likaiset päämäärät.

Verivelka asetti rinnakkain urallaan etenevän komisario Jari Paloviidan ja surman tehneen laitapuolen kulkijan ja osoitti, että kenen tahansa elämä saattaa ajautua väärille raiteille. Arttu Tuominen painottaa, että hänen romaaneissaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. ”Verivelassa on kohtaus, jossa pikkupojat pahoinpitelevät kodittoman. Pojat varastavat häneltä lompakon, mutta löytävät sen avatessaan tyttären kuvan sekä miehen oman nuoruuden

”Itsekuri on se, millä hän säilyttää minuutensa. Oksman ei voi luovuttaa pienimmässäkään asiassa, vaan kääntää viimeisenkin kiven, vaikka se johtaisi hänet itsensä vaikeuksiin. Jos arki romahtaisi, hän romahtaisi siinä samassa itsekin.

Rutiinit pitävät hänet hengissä”, Tuominen luonnehtii.

Oksmania ja Paloviitaa – niin erilaisia kuin he ovatkin – yhdistää salaisuus, jota he peittelevät jopa itseltään. Hyvityksessä Oksman joutuu kohtaamaan oman elämänsä kipupisteen rikosta selvittäessään. ”Pohdin yleisemminkin, miksi meidän on niin vaikea hyväksyä itseämme? Suomalaiset ovat yleistäen aika huonolla itsetunnolla varustettuja tyyppejä, mieluummin peittelemme kuin näytämme vikojamme. Minä toivoisin, että voisimme puhua vapaammin vaikeistakin asioista.”

Arttu Tuominen sai Verivelka-romaanista Vuoden johtolanka -palkinnon. – Minulle se oli todella iso juttu, sillä näin koen olevani samalla viivalla saman palkinnon saaneiden esikuvieni kanssa.

kuvan, jossa hän on merillä. Hänelläkin on historia. Sekään ei vastaisi todellisuutta, että jotenkin idealisoisin poliiseja.”

Uusi romaani Hyvitys on poliisin Delta-ryhmästä kertovan sarjan toinen itsenäinen osa. Jokaisessa teoksessa päähenkilönä on uusi tutkimusryhmän jäsen, ja nämä moniulotteiset henkilöt ovat yhtä lailla romaanin ytimessä kuin rikostapaukset, joita he tutkivat.

Hyvityksen päähenkilö Henrik ”Härkä” Oks­ man esiteltiin lukijoille jo Verivelassa Jari Paloviidan miltei neuroottisen pikkutarkkana kiistakumppanina.

Oksmanin ja Paloviidan tutkimukset alkavat Hyvityksessä seksuaalivähemmistöjen ravintolaan tehtävästä kranaatti-iskusta, joka vaatii kuolonuhreja. Iskun tekijä julkaisee verkossa vihaa lietsovan videon.

Oksman joutuu iskuillan tapahtumien takia oman moraalisen pohdinnan eteen. Arttu Tuomiselle uusi romaani on myös puheenvuoro yhteiskunnassa viime vuosina levinnyttä vihaa vastaan. ”Valitettavasti Hyvityksen ilmapiiri kuvaa tätä aikaa. Ääriryhmät ovat nousseet Suomessa ja Euroopassa. Tietyt avoimen rasistiset toimijat liittoutuvat poliittisten päättäjien kanssa. Vihapuhetta kätketään normaaliin politiikkaan, ja se on minusta todella huolestuttavaa.”

Arttu Tuominen asuu Porissa puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Isäksi tuleminen on eniten hänen elämäänsä mullistanut asia, joka vaikuttaa uusien huolien ja pelkojen muodossa myös kirjoittamiseen. Tuominen uskoo, että kirjallisuus kehittää tietynlaista syvyysnäköä. ”Ihmiset pohtivat dekkareita lukemalla omaa moraaliaan. Työelämässä tulee jokaiselle vastaan tilanteita, joissa omaa moraalia koetellaan. Jos tekisi aina viimeisen päälle niin kuin kuuluu, eikä ikinä missään tilanteessa valehtelisi… en tiedä, onko se mahdollista”, dekkaristi pohtii. ”Ei kirjallisuuden tarvitse propagandaa olla, eikä se saakaan olla sellaista. Mutta uskon, että lukevat ihmiset ovat empatiakykyisempiä kuin ihmiset, jotka eivät lue. Sillä tavalla kirjailija voi vaikuttaa ihmisiin ja maailmaan.”  53

DOGGERLAND

Salaperäinen tyrskyjen saari

 Sirkku Saariaho  Tammi, Shutterstock

Doggerland on äärimmäinen matkakohde. Tuulten ja tyrskyjen saarivaltio ei anna boforiakaan periksi eikä antaudu laimealle saaristorakkaudellesi. Juuri kun ajattelet, että olkoot, se avaa sydämensä sinulle.

D

oggerlandiin moni haluaisi mennä, mutta harva sinne pääsee. Meri velloo, vaahtopäät leviävät tuulen suuntaisiksi juoviksi aalloille. Tuuli heittää aallonharjan kuohut pärskeiksi. Dunkerin vierasvenesataman purjeveneiden mastot ovat kuin valkoinen metsä, jota tuuli pieksee.

Myrskyt jäävät saarelle päiväkausiksi, kastelevat kaiken litimäräksi, riepottelevat metsät ja puskevat aidat nurin. Lopulta kova länsituuli tuo talven, jolloin matalapaine asettuu pysyvästi Doggerlandin ylle. Doggerland, tuo kiehtova itsenäinen saarivaltio Pohjanmerellä Englannin ja Tanskan välissä.

Dunker, Doggerlandin pääkaupunki, yllättää kauneudellaan, herkkyydellään ja moni-ilmeisyydellään. Kaupungin tuoksu on rotevan merellinen. Aika ajoin siihen sekoittuu tuulen sisämaan soilta tuoma suopursun mystinen tuoksu.

Kaupungin asemakaavan pohjana on sen muinainen kalastajakylä. Asutus leviää satamasta vuosirenkaiden kaltaisina puolikkaina sisämaa54

KOSKA: Aina, jos kestät aitoa saaristotunnelmaa ja palelemista.

Huono sää on vain pukeutumis­ kysymys. Kesällä voi olla hetkittäin lämmintäkin.

MITEN: Parhaiten D ­ oggerlandiin pääsee omalla purjeveneellä.

Veneettömän vaihtoehto on tulla lautalla Tanskan Esbjergistä tai ­Englannin Harwichista. Saarella on kaksi lentokenttää. Ravensby ja Lenker.

KIELI: Doggerin kieli on ­sekoitus englantia, ruotsia, norjaa ja t­ anskaa.

VALUUTTA: Doggerlandin markka.

10 markkaa on noin 1,4 euroa.

LIIKKUMINEN: Saarella on toimiva julkinen liikenne, tiheät lossiyhtey­ det Friselin ja Nooröön saarille. Jos haluat nähdä kaiken, vuokraa neli­ vetoinen auto.

ASUMINEN: Strand-hotelli Dunkeris­ sa, jos ystävälläsi ei ole ranta-­aittaa saarella.

PÄIVÄRETKIKOHDE

Kalastajatupia ja venevajoja Langevik on vanha kalastajakylä Heimön saarella. Siitä on 2000luvulla kasvanut vauraiden loma­ paikka Tukholman saariston ­ta­paan. Monet kalastajamökit on uudistettu ylellisiksi get-away -­piiloiksi. Ranta-­aitoista on rakennettu vierastaloja rakkaimmille ystäville.

Arild Rasmussenin Jänis ja varis -pubi on a ­ lkuperäisintä ­Langevikiä. Pubista ei saa ipaoluita, vain kaikkein yleisimpiä lagereita. Syödäkään ei Jänikses­ sä ja variksessa kannata ellei ole aivan pakko. Lammaspata on silloin hyvä valinta, kasvissyöjälle on tarjolla kaupan pakastekala­ kroketteja. Suosittu paikka on aina täynnä.

55

Tee ainakin nämä 3 asiaa Doggerlandissa

1 2

Langevikin kalatori.

Voiko tuonkin syödä?

3

han päin. Jokaisen renkaan kohdalla kaupungin luonne muuttuu. Ensin ovat rantakadun kullalle hohtelevat hiekkakivitalot, niiden takana isot ja komeat tiilitalot. Rengas renkaalta kaupungin

Dunker oli Euroopan kulttuuri­ pääkaupunki muutama vuosi sitten. luonne muuttuu. Kadut ovat kapeita, tunnelmallisia ja hyvin pitkiä, sillä kaupunkiin ei ole saanut vuoden 1972 jälkeen rakentaa yli kolmea kerrosta korkeampia taloja.

56

Tislaamo Groth Noorössä.

Osta lämmikkeeksi paikallista single malt -viskiä.

Kävele kilometrin mittainen Dunkerin aallonmurtaja majakalle asti.

Thingwalla on Dunkerin kultahammas­ rannikko, jonka kartanomaiset talot ovat vierai­ den katseilta suojassa. Mereltä näkyvät talojen yksityiset laiturit ja pienet hiekkarannat. Kaupungin viimeisellä renkaalla ovat Gaarda ja ­Moerbeck kahdeksankerroksisine elementtitaloineen. ­Matkailijan tarvitsee mennä sinne vain, jos kaipaa erikoispiristeitä lomallensa.

POHJANMEREN MADAGASKAR Erityisen sijaintinsa ja geologisen historiansa vuoksi Doggerlandissa on poikkeuksellisesti vanhoja lehti- ja tammimetsiä sekä pähkinä­pensaita.

Tuulessa aaltoilevia kanervanummia täplittävät kivirykelmät ja jyrkät kalliot. Meri on aina lähempänä kuin aavistatkaan. Jyrkänteiltä saa sykähdyttäviä selfieitä, mutta varo kohtalokasta harha-­askelta, kymmenien metrien suoraa pudotusta mereen.

Näyttävimmän jyrkänteen loi aikoinaan

OSTERIKAUSI ALKAA NYT! Oistra! Osterijuhlat vietetään ensimmäisenä syyspäiväntasauksen jälkeisenä lauantaina. Silloin alkaa pitkä sesonki, jonka alkua juhlitaan riehakkaasti. Oistra alkaa satamasta. Tuntuu kuin kaikki saaren miljoona asukasta ja matkailijat olisivat paikalla tungeksimassa juhlissa sulassa sovussa.

Pöydät notkuvat eurooppalaisia ostereita ja tyynenmerenostereita. Osterit huuhdotaan alas portterilla tai suomyrtillä maustetulla Heimö-oluella.

Lisukkeeksi tarjoillaan mustaleipää ja voita, muuta ei tarvita. Osterijuhlien jälkeiselle päivälle ei kannata suunnitella ohjelmaa. Koko saari viettää silloin kollektiivista dagen efter -päivää. 

LÄHTEET: MARIA ADOLFSSONIN DOGGERLAND-KIRJASARJA.

­ rendur-jättiläinen, joka vihoissaan halkaisi HeiF mön saaren miekallaan. Hän säästi kallion itäisen osan, mutta tyrkkäsi läntisen meren syvyyksiin.

Legendan mukaan syyt raivokkaaseen tekoon olivat Temptation Island -tyyppiset.

Maria Adolfsson on tukholma­ lainen kirjailija ja v­ iestinnän ammatti­lainen. Harha-askel (2019) oli hänen ­ensim­mäinen rikosromaaninsa.

Doggerland-sarja ­tapahtuu kuvitteelli­sessa ­saarivaltiossa Pohjanmerellä, ­Skandinavian ja Ison-Britannian v­ älimailla.

Myrskyvaroitus (2019) Meren ja pirun välissä (2020) 57

NIKLAS NATT OCH DAG

Tukholman yö ja päivä Kirjailija Niklas Natt och Dag vie historiallisissa dekkareissaan lukijansa 1700-luvun Tukholmaan, mutta siinä maailmassa eivät tuoksukaan kanelipullat.  Pirjo Houni  Kiefer Lee

58

J

uhannuksena viisitoista vuotta sitten Niklas Natt och Dag käveli pitkin Tukholman vanhankaupungin katuja kohti kotia. Hän näki Saksalaisen kirkon ympärillä rakennustelineet ja sai päähänsä kiivetä niitä pitkin korkealle tornin huipulle.

—Valoisassa kesäyössä eteeni avautuva näkymä oli huikea. Tuntui kuin olisin voinut kannatella käsilläni koko kaupunkia, Niklas Natt och Dag kuvailee.

Hetki oli unohtumaton. Tukholma on hänelle tärkeä kaupunki, sillä siellä hän on syntynyt ja asunut suurimman osan elämästään.

Sinne sijoittuvat myös hänen historiallisten romaaniensa 1793 ja 1794 trillerimäiset tapahtumat.

Mutta Niklas Natt och Dagin dekkarien kaupunki ei olekaan se meidän mielikuviemme kanelipullantuoksuinen Tukholma, vaan jotain ihan muuta. 1700-luvun resuinen kaupunki, jossa on likaa ja köyhyyttä ja jossa kamppaillaan eloonjäämisestä.

Kustaa III on murhattu 1792, ja maassa pitää rautaisin ottein valtaa suomalaissyntyinen paroni Gustaf Adolf Reuterholm. ­Korruptio kukoistaa.

—Ruotsissa on vallalla romanttinen käsitys kustavilaisesta ajasta, vaikka arvostetut historioitsijat ovat yrittäneet osoittaa muuta pian kaksisataa vuotta, Niklas sanoo.

Dekkarien tapahtumat ovat raakoja ja välillä lukijaa puistattaa, mutta kirjailija kuljettaa tarinaa niin, että keskenkään ei voi jättää. On saatava tietää, kenelle se Tukholman keskustan jätelietelammesta löytynyt torso kuuluu ja pääseekö kehruuhuoneeseen siveettömästä käytöksestä syyttä tuomittu Anna Stina pakenemaan.

Kirjojen sankari on Tukholman siveyspoliisissa toimiva Mickel Cardell, Ruotsin­ salmen taistelussa kätensä menettänyt veteraani. Hyväntahtoisen, mutta viinaan menevän Cardellin kumppanina on terävä-älyinen lakimies Cecil Winge. ­Winge käy keuhkosairautensa vuoksi kilpajuoksua oman kuolemansa kanssa saadakseen ratkottua rikoksen, ennen kuin tauti vie.

Rikosromaanisarjan toinen osa 1794 ilmestyi suomeksi maaliskuussa.

Siinä metsästä löytyy häiden jälkeen nuoren naisen ruumis. Syyllisenä pidetään susilaumaa, mutta mitä hääyönä oikeastaan tapahtui?

Cardell joutuu jälleen selvitystöihin.

Niklas Natt och Dag kutsuu kirjojaan Bellman noir -trilogiaksi 1700-luvulla eläneen ja kapakoissa viihtyneen ­ ruotsalaisen

PROFIILI Tukholmassa syntynyt Niklas Natt och Dag, 40, työskenteli ruotsalaisen miesten aikakauslehden Slitzin päätoimittajana vuosina 2006–2008.

Sen jälkeen vapaana toimittajana.

Historiallisissa romaa­ neissaan kuvaillut elämää 1700-luvun lopun Ruotsissa ja etenkin köyhyyden ja sairauksien riivaamassa Tukholmassa. Suomeksi ilmestyneet teokset 1793 ja 1794. Kirjoittaa parhaillaan trilogian kolmatta osaa.

Ruotsin dekkariakate­ mia valitsi Niklas Natt och Dagin kirjoittaman rikosromaanin 1793 Vuoden parhaaksi esikoisteokseksi. Se sai kotimaassaan myös monia muita palkin­ toja. Esikoisteoksen käännös­oikeudet on myyty muun muassa Yhdysvaltoihin, Japa­ niin ja Venäjälle.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

59

kansallisrunoilijan ja muusikon Carl Michael Bellmanin mukaan. Niklas kuunteli Bellmania ja hänen runojensa tulkintoja jo teininä.

—Vaikutuin siitä karusta kuvasta, jonka Bellman antoi 1700-luvun Tukholmasta ja samalla siitä empatiasta, jolla hän kuvaili eri hahmojaan. Heidän kurja elämänsä liikutti melkeinpä kyyneliin.

Bellmaniin perehtyneille lukijoille kirjailija sirottelee tekstiinsä runoilijan sitaatteja.

Huomio voi vaikuttaa ­kielteisesti luovuuteen. Luulet olevasi hyvä sen vuoksi, että pidät itseäsi kaikkien kohteliaisuuksien jälkeen erityisen lahjakkaana.

—Ehkä promillen verran lukijoista tunnistaa lainaukset. Heidän mielestään on hauskaa yrittää jäljittää Bellmania teksteistäni.

Niklas Natt och Dag on nimenä niin erikoislaatuinen, että se voisi olla kirjailijan keksimä taiteilijanimi, mutta sitä se ei ole.

Natt och Dag on Ruotsin vanhin elossa oleva aatelissuku. Sen vaiheet tunnetaan aina vuoteen 1280 asti. Suvun vaakunassa on kultaa ja hopeaa.

Kulta symboloi päivää, hopea yötä, ja siitä syntyi myös nimi.

—Olimme vielä 30-vuotisen sodan jälkeen ökyrikkaita, mutta sitten tarvittiin vain yksi iloluontoinen paskiainen, joka tuhlasi rahat viiniin, lauluun ja naisiin. Kuluneiden neljänsadan vuoden ajan olemme saaneet hankkia elantomme samalla tavalla kuin muutkin kansalaiset.

Kirjailijan arkeen aatelisuus ei vaikuta millään tavalla.

—Olen tietysti siniverinen. Sairaanhoitajien 60

mielestä hetki on aina juhlallinen, kun käyn luovuttamassa verta joka kolmas kuukausi, Niklas vitsailee.

Toimittajan tie kirjailijaksi ei ollut siloinen.

Niklas luki aikanaan Umberto Econ vuonna 1980 ilmestyneen historiallisen romaanin Ruusun aika. Se kolahti, ja on toiminut suurimpana inspiraation lähteenä.

Ensimmäistä romaaniaan Niklas kirjoitti ensin vuoden. Hän kiersi kaikki antikvariaatit löytääkseen aikakautta kuvaavia teoksia, tutki katujen vanhaa nimistöä ja seikkaili netissä löytääkseen jo digitalisoitua aineistoa.

Suomalaisten kätilöiden koulutuksesta Tukholmassa kertova tutkimus osoittautui yhdeksi parhaimmista lähteistä.

Niklas käytti sen jälkeen vielä kolme vuotta kirjan hiomiseen ja työstämiseen, ennen kuin viimein löysi kustantajan, joka oli valmis julkaisemaan teoksen. Hylkäyspäätöksiä tuli sitä ennen monelta suunnalta.

—Ehkä se oli vain hyväksi. Ymmärsin itsekin, miten paljon parempaa tekstistä tulee, kun sitä työstää moneen kertaan. Lopussa olin jo luopunut toivosta, että tarina joskus julkaistaisiin. Halusin vain, että saisin siitä niin hyvän kuin mahdollista – ihan itseni vuoksi.

Kirjasta tuli palkittu menestys. Romaania 1793 on myyty Ruotsissa yli 300 000 kappaletta, ja sen oikeudet on ostettu 30 maahan.

Niklaksen mielestä suosiolla ei saisi olla vaikutusta kirjoittamiseen.

—Huomio voi vaikuttaa kielteisesti luovuuteen. Luulet olevasi hyvä sen vuoksi, että pidät itseäsi kaikkien kohteliaisuuksien jälkeen erityisen lahjakkaana. Et ajattele olevasi hyvä, koska teet ahkerasti työtä ja pyrit parhaimpaasi.

Paineet toista osaa kirjoittaessa olivat kovemmat.

—Onhan se tietysti eri asia tulla ei-mistään ja julkaista kirja kuin kirjoittaa toinen, johon monet lukijat ovat ladanneet odotuksia. Yritin olla ajattelematta sitä kovin paljon.

Taustatyöhön kuluu runsaasti aikaa, mutta se ei ole historiallisten romaanien kirjoittamisessa vaikeinta.

—Vaikeinta on se sama, joka koskee kaikkia kirjoja. Juonen on oltava uskottava ja henkilöistä luotava sellaisia, että ne herättävät lukijoissa empatiaa.

Trilogian toisessa osassa 1794 kirjan pää­ henkilö Erik Tre Rosor karkotetaan Ruotsin

kaukaisimpaan paikkaan, Karibianmerelle Barthélemyn saarelle, jossa käydään kansainvälistä orjakauppaa. Kirjailija luki saarella aikanaan käyneiden tutkijoiden raportteja.

—Monet heidän kertomuksistaan ovat todella vastenmielisiä, kuten kuvailut raskaana olevan naisen rankaisemisesta.

Mutta kuinka paljon pahuutta lukijoiden eteen voi vyöryttää? Missä kulkee raja?

—Kirjailijan on kannettava henkilöistä ja heidän kohtaloistaan erityistä huolta, kun heille tapahtuu hirvittäviä asioita. Jotkut ovat kertoneet lopettaneensa kirjojeni lukemisen puolivälissä.

Heistä se raja on ilmeisesti ylittynyt. Ymmärrän

sen, mutta olen toisaalta tarkka siitä, että kaikki mitä kirjoitan, ankkuroituu todellisuuteen. Muutenhan olisin vain tirkistelijä.

Niklas Natt och Dag kirjoittaa parhaillaan kolmatta romaaniaan. Se käsittelee samaa aikakautta kuin kaksi ensimmäistä.

—Siitä tulee viimeinen ja päätös kaikelle.

Pikkupoikana hän viihtyi yksin ja haaveili kirjailijan ammatista. Haaveessa oli jotain samaa kuin kirkontornissa koetussa juhannusyön näyssä. Todellista, mutta samalla niin utopistiselta tuntuvaa.

Nyt haave on täyttä totta. Trilogian kolmannen osan nimeksi on tulossa 1795.  61

AAPINEN

Agatha Christie A—Ö

 Saara Pääkkönen  Kalle Järvenpää  WSOY

Dekkarikuningatar kirjain kirjaimelta.

A

rsenikki. Myrkky on Christien kirjojen yleisin murha-ase. Hän kartutti huomat­tavat tiedot myrkyistä työskennellessään maailmanso­ tien aikana sairaala-apteekissa.

B

lack Coffee. Esikoisnäy­ telmä, menestyksekkään dramaatikonuran alku.

Kun Christie kuoli, Lontoon West Endin teatterit himmensivät valonsa tunniksi.

C D E

anis lupus. Christiellä oli viisivuotiaasta asti koiria.

Hän omisti Mykän todis­ tajan lempikoiralleen Peterille. ame Commander of the Order of the British Empire. Kuningatar Elisabet II aateloi Agatha Christien 1971.

ro Archibald Christiestä 1928 otti koville, mutta Agatha piti hänen suku­ nimensä kirjailijanimenään.

62

F G H

oto. Christie oppi taitavak­ si valokuvaajaksi arkeologi­ silla kaivauksilla. reenway House.

Christien huvila Devo­ nissa.

iirenloukku-näytelmää on esitetty West Endissä yhtäjaksoisesti jo vuo­ desta 1952, mikä on maailman­ ennätys.

I J

tseoppinut. Monitaitoisella Christiellä ei ollut mitään muodollista koulutusta.

eeves. Kurpitsajuhla on omistettu P. G. Wodehouselle, jota Christie ihaili.

Muita mieluisia kirjailijoita olivat Elizabeth Bowen ja Graham Greene.

K

lassinen musiikki.

Nuorena Christie opiskeli pianonsoittoa ja klassis­

ta laulua. Hän piti erityisesti Elgarin, Sibeliuksen ja Wagnerin sävellyksistä.

L M

ainelautailu. Agatha opet­ teli surffaamaan maailman­ ympärysmatkalla 1922.

arple, Jane (neiti).

Yksi dekkarikirjallisuu­ den rakastetuimmista rikostenratkojista, kutomista ja puutarhanhoitoa harrastava ikäneito, jonka esikuva oli Chris­ tien äidinäiti.

N

eele, Teresa. Nimi jolla Agatha Christie kirjautui hotelliin kadotessaan 11 päiväksi 1926. Kohutun katoa­ misen syyt eivät koskaan täysin selvinneet.

O

liver, Ariadne. Hercule Poirot'n kirjailijaystävä, Agatha Christien paro­ dinen alter ego. Puhuu rikos­-

PROFIILI Agatha Christie (o.s. Miller, myöh.

Lady Mallowan, 1890—1976) on englantilaisen dekkari­ perinteen uranuurtaja ja varmaankin maailman kuuluisin rikoskirjailija.

Tuottelias Christie kirjoitti 55-vuotisen uransa aikana mm. 72 romaania, lukuisia novellikokoelmia ja pari­ kymmentä näytelmää.

kirjailijan työstä ki­ pakan humoristisesti.

P

oirot, Hercule. Salapoliisi jonka pienet ­harmaat aivosolut ovat vailla vertaa, esiintyy 33 ­romaa­nissa ja 54 novellissa. Kun Christie päästi belgialaisetsivän päiviltä romaanissa Esirippu, New York Times julkaisi Poirot'sta nekro­ login.

Q R

uin, Harley. Salaperäi­ nen harlekiini, Christien oma suosikkihahmo.

oger Ackroydin murha.

Läpimurtoteos, jonka raflaava ­loppuratkaisu takasi Christielle paikan ­kirjallisuushistoriassa.

S

tylesin tapaus. Christie kynäili esikoisdekkarinsa lyötyään sisarensa kanssa

vetoa että osaisi kirjoittaa rikos­ romaanin.

T U

­Christie kaavaili henkilöiden mää­ räksi kahtatoista.

alot. Christie remontoi huonokuntoisia taloja harrastuksekseen.

r. Muinainen sumeri­ kaupunki. Agatha Christie ja hänen toinen aviomiehensä arkeologi Max Mallowan tapasivat Irakissa Urin kaivauksilla 1930.

V W X

anha hyvä aikani.

Omaelämäkerta.

estmacott, Mary.

Nimimerkki jolla Christie kirjoitti kuusi rakkausromaania.

(10) pientä neekeripoikaa. Tunnetaan nykyisin nimellä Eikä yksikään pelastunut. Maailman myy­ dyin rikosromaani. Alun perin

Y

ksityisyys.

Katoamises­ taan nousseen metelin jälkeen Christie karttoi julkisuutta ja varjeli yksityisyyttään.

Z Å Ä Ö

"

ut alors!" Poirot manailee ranskaksi.

hå! Christien teoksia on myyty maailmanlaajui­ sesti yli kaksi miljardia kappaletta. iti. Agathalla oli Archie Christien kanssa tytär nimeltä Rosalind. versättningar. ­Christien teoksia on käännetty 103

kielelle. 

63

64

ANTTI JOKINEN

 Sirkku Saariaho  Marek Sabogal

Suurin osa kirjoittamisesta on sohvalla makoilua ja mietiskelyä Elokuvaohjaaja Antti Jokinen tekee kirjasta elokuvakäsikirjoituksen vuodessa. Itse kirjoittaminen kestää kolmisen kuukautta.

Mitä ihmettä hän tekee lopun aikaa?

E

lokuva päivässä ja kirja kolmessa, on elokuvaohjaaja Antti Jokisen motto.

Jokinen on superlukija, joka lukee kirjansa kirjoina, useampaa samaan aikaan ja täyttää sivumarginaalit merkinnöin. ”Mikä sana!” Lukukohdan hän merkitsee kääntämällä sivun hiirenkorvalle. Jokisen kotikirjastossa on tuhansia kirjoja, huone täynnä lattiasta kattoon asti. Se on hyvä ja turvallinen paikka olla.

—Minun kirjastoani ei kukaan ikinä ostaisi, koska kirjat ovat hiirenkorvilla. Jos nyt ottaisin kirjan tuolta repustani, se olisi merkattukin ihan täyteen. Tykkään palata kirjoihin. Minulla on monista kirjoista useita kappaleita. Mutta lopuksi sisältö on aina tärkeintä, tarina kiinnostaa.

Rakkaus kirjallisuuteen näkyy Jokisen elokuvatuotannossa.

Ensin Sofi Oksasen Puhdistus, sitten Katja Ketun Kätilö ja tämän vuoden alussa Rakel Liehun Helene ovat kaikki alkaneet kirjasta, tarinasta joka ei jättänyt rauhaan.

—Olisi kiva ajatella, että olisin ollut aikaani edellä, kun olen tehnyt naisten kirjoittamista kirjoista elokuvia. Mutta valitettavasti ei

PROFIILI Helsinkiläinen Antti Jokinen (s. 1968) on opiskellut elokuvaa East Carolinan yliopistossa Yhdysvalloissa.

Jokisen esikoiselokuva oli vuonna 2011 ilmestynyt The Resident, jonka pääosassa oli Hilary Swank. Sitä seurasivat Puhdistus (2012), Kätilö (2015), Pahan kukat (2016) ja Helene (2020).

Tänä vuonna Jokinen kuvaa ensimmäisen osan Ilkka Remeksen 6/12-teokseen perustuvasta kahden elokuvan sarjasta.

65

66

miset, jotka ovat olleet asian kanssa tekemissä, ottivat yhteyttä ja halusivat puhua asioista, kertoa vanhoja salaisuuksiakin.

Elokuva Helene Schjerfbeckistä oli ollut Jokisella pitkään mielessä, useamman vuosikymmenen ajan. Rakel Liehun Helene-teos sai Jokisen innostumaan.

—Elokuvassa ajatukset, unelmat ja sielunmaisemat ovat Rakel Liehun kirjasta, Jokinen sanoo.

—Muuten kävin arkistot läpi Ateneumissa ja Koti- ja taidemuseo Villa Gyllenbergissä Helsingin Kuusisaaressa. Luin kaiken, mitä hänestä on kirjoitettu. Professori Riitta Konttisen Oma tie –teos ja Maria Wiikin kirjeet, Silti minä maalaan – taitei­ lijan kirjeitä olivat hyviä taustakirjoja. Einar Reu­ terin teos oli enemmän 1900-luvun fanikirja.

Helenen käsikirjoitusta Jokinen kirjoitti kaksi vuotta.

Jokinen tykkää kirjoittaa, yksin. Suurimman osan käsikirjoituksistaan hän kirjoittaa itse. Kirjailija Marko Leinon kanssa Jokinen on tehnyt töitä yhdessä useamman kerran.

KUVA: ANDRES TEISS

ole näin. Teen kaikki päätökset tunteella, ja nämä tarinat ovat kiehtoneet minua. Ne olisivat ihan yhtä hyvin voineet olla miehen kirjoittamia.

Lukeminen tarkoittaa Jokiselle nykyään yhä enemmän elokuvien taustatutkimukseen liittyvää lukemista, ei enää vain vapaa-ajan lukemista.

Se hiukan harmittaa, hän myöntää. Muutoksen hetkenkin Jokinen tietää. Se tapahtui, kun Jokinen teki Puhdistuksesta elokuvan.

—Mutta mikään ei ole parempaa kuin saada kaksi vuotta aikaa tutkia ja tutustua aiheeseen.

Kun aloitin Puhdistukseen perustuvan elokuvan teon, minulla oli Stalinin puhdistuksista huonot tiedot.

Puhdistuksen jälkeen Jokinen sai perehtyä Lapin sotaan Katja Ketun Kätilö-teoksen taustatutkimuksessa.

—Lapin sota oli kouluissa käyty aika ohuesti läpi. Ehkä se tunnetaan yhä häpeälliseksi hetkeksi, eikä siitä vieläkään kovin paljon puhuta. Koin kirjan ja taustatyön hyvin inhimilliseksi: Kun miehet ovat sodassa, suhteita syntyi saksalaisten kanssa.

Elokuvaa tehtäessä myös sana alkoi kiertää. Ih-

—Puran kirjan ja kirjoitan 30–60-sivuisen temaattisen outlinen Markolle. Hän kirjoittaa käsikirjoituksesta ensimmäisen version, josta minä jatkan yksin. Emme koskaan Markon kanssa työskentele yhdessä. Hän antaa käsikirjoitukseen oman luovuutensa ja ideansa, ja minä jatkan niistä.

Seuraavat reilut pari vuotta Jokisen työllistää kirjailija Ilkka Remeksen 6/12-teoksesta tehtävät kaksi elokuvaa. Ensimmäinen niistä on ensi-illassa syksyllä 2021 ja jälkimmäinen vuotta myöhemmin.

Remeksen kanssa Jokinen on tehnyt töitä aikaisemmin. Hän myös tuntee kirjailijan aliaksen takaa. Teokset ovat niin tuttuja, että Jokinen lähti

Rakastan suunnittelua, mutta suunnitelmat muuttuvat koko ajan. On hyvä, että sekä kirjoitan että ohjaan itse.

heti itse käsikirjoittamaan niitä. Käsikirjoittaja Mika Karttusen Jokinen kutsui mukaan kirjoittamaan, koska työtä oli niin paljon.

Kirjasta tulee elokuvakäsikirjoitus vuodessa.

Itse kirjoittamiseen menee aikaa kolmisen kuukautta. Kaikki muu on valmistautumista, taustatyötä ja tutkimusta. Hidasta ja perinpohjaista työtä ja faktojen tarkistusta.

—Suurin osa kirjoittamisesta on sohvalla makoilua ja mietiskelyä. Olen perusluonteeltani aika laiska, minulla pitää olla tarkat aikataulut, että saan asiat valmiiksi. Jossakin vaiheessa tekstiin pitää saada etäisyyttä, antaa luettavaksi jollekin toiselle.

Kotona kirjoittaminen ei luonnistu Jokiselta.

Keskittyminen pirstoutuu, aina voi tehdä jotakin muuta. Jotta käsikirjoitus valmistuu ajallaan, pitää olla paikka, jossa voi vain kirjoittaa.

—Silloin lähden kirjoituslomalle. Menen aina 2–3 viikoksi kirjoittamaan Dubain viereen pieneen kaupunkiin. Kirjoitan sinä aikana kahden tai kolmen kuukauden työt. Keskityn vain kirjoittamiseen.

Rutiinit pitävät kiinni kirjoittamisessa. Herätys kahdeksalta, aamukahvi, kirjoittamista puoleen päivään asti. Lounas, urheilua ja aamulla kirjoitetun tekstin lukeminen. Jokinen puhuu vain tarjoilijalle ja ehkä muutaman kerran matkan aikana vaimon tai lasten kanssa.

—Tähän ikään mennessä olen oppinut tuntemaan tapani. Minun pitää ehdottomasti noudattaa aikataulua, muuten elokuvakäsikirjoituksen tekoon menisi 5–8 vuotta.

Kun elokuvan kuvaukset alkavat, Jokinen kirjoittaa yhä.

—Uskon, että elokuva tulee vastaan eli kirjoitan koko ajan kuvatessakin. Edellisenä iltana voin kirjoittaa näyttelijöille uudet kohtaukset. Rakastan suunnittelua, mutta suunnitelmat muuttuvat koko ajan. On hyvä, että sekä kirjoitan että ohjaan itse.

Kapulanvaihdoksi Jokinen kuvaa kirjan muuttamista elokuvaksi. Katsojakokemus on aivan erilainen kuin lukijakokemus.

—Sofi Oksasen Puhdistus oli kirjoitettu näytelmäksi, siitä oli selkeää tehdä elokuva. Mutta ­Kätilö oli kokoelma kirjeitä. Moni sanoi, ettei siitä edes voi tehdä elokuvaa. Tai Rakel Liehun Helene oli enemmän runokirja. Silti niistä kaikista tuli elokuvat.

Lukijalle kirjan muuttaminen elokuvaksi voi olla ongelma, mutta harvemmin kirjailijalle.

—Kirjailijat ymmärtävät, että elokuva on eri formaatti. Kukaan kirjailijoista ei ole halunnut olla mukana tekemässä käsikirjotusta. Tosin Katja Ketun kanssa kirjoitimme yhdessä ensimmäisen version Kätilöstä. Luottamus on ollut molemminpuolista, yhteistyö kaikkien kanssa on jatkunut.

Kun Remekset on saatu elokuvateatteriin, ja elokuvista tehty vielä sarja suoratoistopalveluun, on uuden työn vuoro.

—Minulla on viiden vuoden työt tiedossa. ­Remesten jälkeen aloitan käsikirjoituksen tekemisen Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -teoksesta.  67

 ’’Kun kokoelman ikonisin teos oli Bulevardilla, cocktailkutsuilla ihmiset kilistelivät mielellään teoksen vieressä.

Konservoinnin jälkeen konservaattorin terveiset olivat yksi­ selitteiset. Kilistelyn Paavolaisen kanssa on loputtava, sillä teos oli täynnä samppanja- ja kuohuviinitahroja.’’

Väinö Kunnas 1928, Olavi Paavolainen, öljyvärimaalaus  ’’Lukeva nainen on pieni työ. Se on kaunis. levollinen ja salaperäinen. Meillä on Wäinö Aaltosen veistoksia paljon, siinä mielessä lukeva nainen on kuriositeetti ajalta, jolloin teoksia hankittiin paljon. ’’ Wäinö Aaltonen 1948, Lukeva nainen, pastelli ja hiili paperille

WSOY:N KIRJALLISUUSSÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA

Taidetta kirjallisuudesta

KUVAT: KATRI LEHTOLA

W

SOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelma perustuu Werner Söderström Osakeyhtiön hankkimaan kuvataiteeseen ja esineistöön. Ensimmäisessä vaiheessa WSOY hankki Porvoon kirjatalon seinille lähinnä johtajiensa muotokuvia, mutta hyvin nopeasti laajennettiin kirjalijakuviin. Aluksi keskityttiin maalauksiin, mutta 1920-luvulta lähtien aloitettiin kirjailijamuotokuvien tilaaminen myös kuvanveistäjiltä. Systemaattinen taidehankinta alkoi 1940-luvulla ja samaan aikaan osuu myös WSOY:n kirjallisuussäätiön perustaminen.

Pääasiallisena hankintojen ideoijana toimi pitkään WSOY:n johtaja Yrjö A. Jäntti.

Taideteokset, etenkin muotokuvat, tilattiin tai ostettiin yleensä suoraan taiteilijoilta. Erikoisuuksia kokoelmassa edustavat Porvoon kirjatalon henkilökunnasta teetetyt työläismuotokuvat, kooste Väinö Kunnaksen muotokuvia Tulenkantajista, Essi Renvallilta tilattu mittava pronssiveistostilaus ja Tapani Raittilan maa­ laukset 1940-luvulta vuoteen 2000. Nykyisin ko­koelmaan kuuluu yli 930 taideteosta ja esinettä.

Kokoelmalla ei ole vakituista ripustuspaikkaa, mutta kokoelman helmet ovat esillä WSOY:n tiloissa.

WSOY:n kirjallisuussäätiön asiamies Anna­ liina Rintala valitsi meille suosikkinsa kokoelmasta.  69

 ’’Hjalmar Forsblomin muotokuva on hvvä esimerkki kokoelman työläismuotokuvista.

Yrjö A. Jäntti tilasi nuorelta Åke Mattasilta 11 muotokuvaa henkilökunnan jäsenistä.

Jäntti ihmetteli, miksei näitä vahvoja muotokuvia koskaan haluttu lainata Mattaksen näyttelyihin.’’ Åke Mattas 1950, Hjalmar Forsblomin muotokuva (WSOY:n painotyöntekijä), öljyvärimaalaus  ’’Tämä teos edustaa taiteilijan näkemystä ­taiteilijasta. ­Kuvasta puuttuu kaikki ­pönötys.

Kirjailija istuu itse ­valitsemassaan pai­ kassa ­Vuosaaressa tennarit jalassa, katsoo suoraan kameraan ja hymyilee.’’

Hanna Weselius 2018, Kaiho Nieminen, ­valokuva

 ’’Sirpa Särkijärven muotokuva Anja Snellmanista kuuluu tuoreimpiin tilauksiin.

Taiteilija ja kirjailija tuntuivat kuuluvan yhteen täydellisesti. Teos on hyvin pidetty ja sen merkitykset avautuvat moneen suuntaan.’’

Sirpa Särkijärvi 2016, Anja Snellman, öljyvärimaalaus

70

 ’’Yrjö A. Jäntti järjesti graafikoille kuvituskilpailuja, koska hän halusi edistää suomalaista taidegrafiikkaa. Helmi Kuuselta kokelmassa on kirjan kuvituksia, mutta valitsin tämän yksittäisen työn lukemisesta, kirjan ääreen hiljentymisestä.’’

Helmi Kuusi 1945, Taiteilijan kotona, grafiikka kuivaneulatekniikalla

Taideteokset, etenkin muotokuvat, tilattiin tai ostettiin yleensä suoraan taiteilijoilta.

 ’’Essi Renvallin teoksia kokoelmassa on 40.

Hän veisti Saima Harmajan kauniin muotokuvan kirjailijan kuoleman jälkeen. Jäntti piti paljon veistoksista, ja teos on myös esimerkki Jäntin halusta tukea nuoria taiteilijoita teostilauksilla.’’

Essi Renvall 1943, Saima Harmaja, pronssiveistos

 ’’Yrjö A. Jäntti on kokoelman henki ja sielu, ja hänestä on kokoelmassa monta teosta. Tapani Raittilan maalaus on hyvä valinta, koska hän on maalannut lukuisia kokoelman teoksia.’’

Tapani Raittila 1970, Yrjö A. Jäntti, öljyvärimaalaus 71

BAZAR + KOSMOS

2019 Werner Söderström Osake­yhtiö ostaa Bazar Kustannus Oy:n elokuussa.

Bazar ja Kosmos aikajanalla

2017 Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan avausosa ilmestyy.

2018

2016 Historioitsija Yuval Noah Hararin Sapiens ­julkaistaan ja kirjailija vierailee Suomessa. Kirjan suomentaa Jaana Iso-Markku, joka saa käännöksestä J. A. Hollo -kääntäjä­ palkinnon.

2017 Lenita Airiston omaelämäkerta Elämäni ja isänmaani ilmestyy Suomen täyttäessä 100 vuotta. Myös kirjan aikakauslehtimäinen ulkoasu saa runsaasti huomiota.

2016

2012 Bazar julkaisee ensimmäisen kotimai­sen dekkarinsa. C ­ hristian Rönn­backan Operaatio Troija­lainen aloittaa Antti Hautalehto -­dekkarisarjan.

2015

2010 Cecilia Samar­ tinin Señor Peregrino ilmestyy ja nousee myyntimenestykseksi.

Romaanista tehdään myös Bazarin ensimmäinen digitaalinen äänikirja.

Bazar Kustannus Oy perustettiin vuonna 2002, jotta suomalaiset saisivat hullaantua Paulo Coelhoon.

Ja kyllä he hullaantuivatkin – ensin Coelhoon ja myöhemmin moniin muihin Bazarin kirjailijoihin!

72

2010

2002

2018 Jenny Rostainin ja Tommi Kovasen Kuoleman­laakso valitaan Vuoden urheilukirjaksi 2017.

2015 Uudelleen löydetty John Williamsin Stoner julkaistaan ja nousee Suomessakin puheenaiheeksi.

2015 Marie Kondon KonMari – ­Siivouksen elämänmullistava taika julkaistaan.

Se on seuraavana vuonna Suomen myydyin tietokirja.

Konmarituksesta tulee uusi ilmiö ja suomen kieleen ­kotiutuvat uudis­­ sanat ’konmarittaa’ ja ’marittaa’.

2002 Norjalainen kustantaja Øyvind Hagen perustaa Bazar Publishers -konsernin, johon kuuluvat Bazar-­ kustantamot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, vuotta myöhemmin myös Tanskassa.

2020

2020 Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla toinen jatkaa Kosmoksen vahvojen esikoisten sarjaa. Kirjaa myydään sen eri formaateissa yhteensä yli 10 000 kappaletta ensimmäisen kuukauden aikana.

2018 Werner Söderström ­Osakeyhtiö ostaa Kosmoksen. ­Mikko Aarne, Anni Moilanen ja Heini ­Salminen jatkavat, ja Kosmos säilyy ­itsenäisenä yksikkönä Helsingin Kalliossa.

2019

2018

2017 Vihan ja inhon internet -sarjakuva­teos ottaa kantaa internetissä rehottavaan naisiin kohdistu­vaan vihapuheeseen. Teos on Sarjakuva-­ Finlandia-ehdokkaana, ja sille myönnetään Nuori voima -palkinto.

Kustantamoperheen tulevaisuusyksikkö Kosmos on jo viiden vuoden ajan kehittänyt ja valmistanut laitteita, joilla voi lukea toisten ajatuksia.

2019 Aino Vähä­ pesolan Onnenkissa hurmaa lukijansa ja nousee ehdolle Helsingin Sanomien kirjal­ lisuuspalkinnon saajaksi ­samoin kuin Arsi Ale­ niuksen Villa Alpha.

2018 Marja Kihlströmin Iso O – Matkaopas huipulle julkaistaan. Kihlström nousee nopeasti yhdeksi Suomen tunnetuimmista seksuaaliterapeuteista.

2016 Sami Minkkisen Havaintoja ­parisuhteesta julkaistaan ystävän­ päivänä ja menee suoraan Mitä Suomi lukee -listalle.

2017 Kosmos irtau­ tuu Kaiusta ja siirtyy kokonaan Mikko Aarnen omistukseen.

2017 Olavi Koisti­sen Mies joka laski miljardiin on ehdokkaana H ­ elsingin Sano­mien kirjallisuuspalkinnon sekä Runeberg-palkinnon saajaksi, ja sille myönnetään Kalevi Jäntin palkinto.

2019 Sita Salmi­ sen eroottisten tarinoiden kokoelma Lupa osoittautuu jättihitiksi ja myydään loppuun ennen kuin kirja on edes kaupoissa.

2017

2016

2016 Paperi T:n runoteos post-alfa nousee ennennäkemättömäksi arvostelu- ja myyntimenestykseksi ja on ehdolla HS-kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

2015 Ensimmäinen kirja on Leena Paasion Melkein äiti.

2015

2015 Mikko Aarne ja Pekka ­Ruuska perustavat Kustannus­ osakeyhtiö Kosmoksen osaksi Kaiku Entertainment -levy-yhtiötä.

73

NESBØ

Näin tehtiin Valtakunta

J

o Nesbøn esikoissuomennos, Lepakkomies, tuli ja meni, eikä kukaan varsinaisesti huomannut sitä.

Parin vuoden kuluttua Nesbøstä oli tullut kansainvälinen juhlittu ja palkittu dekkaristi. Onnellisten sattumien ja suunnitelmallisen työn ansiosta Nesbø oli valmis isoon läpimurtoon myös Suomessa ja Johnny Knigalla.

Kymmenen hengen ydintiimin ansiosta odotettu Nesbø-uutuus, Valtakunta, on lukijoilla syyskuussa. 

Jaakko ­Pietiläinen vastaa Johnny ­Knigan koko kustannustoimin­ nasta. Hän mm. neu­ votteli Valtakunnan käännösoikeudet Salomonsson-kirjal­ lisuus­agentuurin kanssa.

Jaakko ­Pietiläinen, Johnny Knigan ­kustantaja

 Timo Ernamo on tuonut Jo Nesbøn suomalaisille ­lukijoille. Hän on myös ­kustannustoimittanut ­Valtakunnan. Ernamo editoi, oikoluki ja työskenteli yhdessä kääntäjän kanssa, jotta norjankielisen alkuperäis­teoksen kaikki nyanssit säilyvät ja välittyvät oikein lukijalle.

Timo Ernamo, ­kustannustoimittaja 74

Petri Söderberg vastaa, että Nesbølle tyypillinen, rekoilla liikkuva jättipainos Valtakunnasta on varastossa valmiina toimitettavaksi ­kauppoihin luvatusti. Hän sopii ja ­valvoo painon kanssa kaiken ­aikatauluista papereihin. Söderberg osaa tarjota tietysti myös lukijoita ­ilahduttavat ­kannen erikoisratkaisut kuten kohdelakkaukset ja folioinnit.

Petri Söderberg, tuotannonsuunnittelija

 Outi Menna käänsi Valtakunnan.

Hänet tunnetaan pohjoismaisen kirjallisuuden suomentajana.

Menna on kääntänyt kaikkien muiden Nesbøn aikuisten kirjojen lisäksi Johan Theorinin, Erlend Loen, Kristina Ohlssonin, Sara Stridsbergin ja Peter Sandströmin tuotantoa sekä lukuisia lasten- ja nuorten­ kirjoja. Menna on suomentanut yli sata teosta.

Outi Menna, kääntäjä

 Martti Ruokonen suunnitteli Valtakunnan kannet sekä Nesbø-­ brändiin että Suomeen sopiviksi. Suomalaiset kannet ovat saaneet paljon kiitosta. Ruokosen Nesbø-kansien on sanottu olevan jopa alkuperäisiä parempia. Tarkkaavainen lukija on huomannut, että Nesbøn nimi on pienentynyt kansissa vuosien varrella.

Martti Ruokonen,­ kannen suunnittelu

Kaisa Hyväri suunnitteli Valtakunnan ­markkinointikampanjan. Kampanjailmettä ja sen tehosteita eri mediamuotoihin ja käyttöliittymiin mietitään yhdessä graafikko Juha Saxbergin kanssa.

Kaisa Hyväri, Brand Manager

Jaakko Mikkola toimi yhdessä Nesbøn kirjallisuus­ agentin kanssa ja ­tiedotti Valtakunnasta medialle. Mikkola sopii haastattelut ja vastaa Nesbøn Suomen-vierailusta kokonaisuudessaan.

Jaakko Mikkola, viestintäpäällikkö

Hanna-Riikka Summanen vastaa Valtakunnan markki­ noinnin toteutuksesta käy­­tännössä. Hän huolehtii, että kaikki aineistot näyttävät ­siltä, miltä pitää, ja että suunnitelma toteutuu ja ­jalkautuu kuten on sovittu.

Hanna-Riikka Summanen, mainonnan tuottaja

Laura Lyytinen ja myyntitiimi vastasivat kirjan esittelystä ja myynnistä kaupoille. Esittely tapahtui jo melkein vuosi sitten. Myynti myös huolehtii siitä, että Valtakunta toimitetaan varastolta aikataulussa kaikkiin tilauksia tehneisiin kirjakauppoihin, Adlibriksesta Prismaan.

Laura Lyytinen, myyntipäällikkö

Jenni Kinnunen vastasi kokonaisuudessaan Valtakunnan e- ja äänikirjatuotannosta. Hän mm. sopii tuotannon aikataulusta studion kanssa, valitsee äänikirjan lukijan ja toimittaa lukijalle ohjeistuksen vieras­ kielisten nimien ja sanojen ääntämyksestä. Äänikirjan luki Jukka Pitkänen.

Jenni Kinnunen, Digital Producer 75

JALKAPALLO

Kenttä vallattu

Itse en halua liikaa t­ eoretisoida – minulle futis on vapauden ­valtakuntaa.

Nautin vihreän veran shakista itsestään: ­luovista pelikuvioista, kauniista teknisistä suorituksista, balettimaisesta balanssista, fiksusta taktiikasta. Totaali­ jalkapalloa rakastan ja catenacciota vihaan (paitsi jos pitää voittaa ennakkoon heikommalla materiaalilla).

En halua joka hetki miettiä lajin syvempää olemusta, vaan keskittyä matsin seuraamiseen, kauniisiin kuvioihin ja teknisiin suorituksiin – tai mikä vielä parempaa, omaan pelaamiseen.

Olli Rehn 76

Ulkopuolisuus on aina myös etu. Se antaa luvan tehdä toisin. Voin ­kannattaa jalkapalloa aivan miten ­tahansa, koska en kuitenkaan tule koskaan kuulumaan aivan täysin joukkoon.

Jotkut esimerkiksi sanovat, että vaimon voi vaihtaa, mutta joukkuetta ei. Minulla ei ole vaimoa, joten kai voin siis katsoa Norwichin pelejä nyt, mutta unohtaa joukkueen sen jälkeen kuin Pukki on vaihtanut seuraa.

Tai voin kiinnostua hetkeksi Sunderlandista vain, koska katsoin siitä niin hyvän ­Netflix-sarjan.

Pallokentän tuoksinaan olen uskaltautunut vain harvoin. Joukkueurheilu ei ole koskaan ollut ­minulle luontaista. Siinä pitää tehdä ratkaisuja aivan liian nopeassa tahdissa.

Haluaisin ottaa syötön vastaan, tehdä perusteelli­ sen tilanne­analyysin ja tutkittuani ­perinpohjaisesti eri ratkaisuvaihtoehtojen seurauksia toimittaa pallon ihanteellisesti sijoittuneelle joukkuetoverilleni. ­Tällainen Taavi Ankka -tyyppinen ­approach ei ymmärrettävästi oikein sovi pelin luonteeseen. Ei se sovi mihinkään muuhunkaan elämänalueeseen, mutta se on sitten jo eri tarina.

Veera Luoma-aho

Tuomas Nevanlinna

KUVAT: WSOY

Se, minkä ei pitänyt milloinkaan tapahtua, tapahtui.

Ja meistä kaikista tuli lopulta jalkapallofaneja.

Kentänvaltaajissa tunnetut suomalaiset kertovat omin sanoin jalkapallosuhteestaan ja rakkaudesta lajiin – lämmöllä, tunteella ja älyllä.

Jalkapallojoukkueen pelikirja on kuin sinfonian ­partituuri. Siinä määritellään, miten joukkue puolustaa, mikä rooli jokaisella yksilöllä, pelin tulkitsijalla, on esimerkiksi joukkueen prässätessä vastustajaa ylhäältä. Pelikirja kertoo, miten joukkue pyrkii avaamaan peliä, toteuttamaan pelin rakentelu­vaiheen ja miten tavoitellaan maalintekotilanteisiin ­pääsyä. Jokainen ottelu on oma konserttinsa.

Pelikirja siirtyy soittajien, pelaajien, nuoteiksi kentälle ja parhaimmillaan se näkyy samaan aikaan reagointina tilanteisiin, yhtenäisten päätösten tekemiseen ja siitä seuraavaan kollektiiviseen toimintaan.

Velodromin takaisella hiekkakentällä ­jalkapallo oli suurta ja maailma k ­ aukana.

Kaunis peli ei tuntenut videotuomioita, välihyökkääjät kylläkin. Pelé vei Brasilian maailmanmestaruuteen, mutta aina kun tein piha­peleissä fantasiamaalin, sen esikuva oli Roberto Rivelino ja hänen ­elastico-harhautuksensa.

Tästä olen puhunut niukasti, koska myöhemmät joukkue­toverini olisivat ehkä kiel­täytyneet näkemästä tätä sukulaisuutta.

Matti Apunen

Marianne Miettinen

Lapseni, tämä Matinkylän kentällä pelannut esikoiseni, rakastui jalkapalloon nelivuotiaana. Oli sydän­ kesä, ja jonain iltana saunan jälkeen katsottiin kesämökin pienestä matkatele­visiosta futiksen MM-kisoja. ”Mitä tää on?” poika kysyi ja kömpi isänsä viereen sohvalle. Se oli rakkautta ensiminuuteilla, ja kun koko loppukesä oli leikitty Philipp Lahmia ja potkittu palloa, soitin syksyllä futisseuraan: löytyisikö nappula­jengiä ­nelivuotiaalle? Löytyi. ”Tulkaa ylihuomenna.”

Suurin osa suomalaisista futisihmisistä on jossain ­vaiheessa joutunut myöntämään, ettei v­ älttämättä pääse elinaikanaan todistamaan Suomen osallistumista miesten MMtai EM-­lopputurnaukseen.

Eivätkä kaikki tietenkään päässeet. I­säni ei päässyt.

Monien suomalaisfutaajien uraa vauhdittanut ­pelaaja-agentti Ville Lyytikäinen, Palloliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Pertti Alaja tai ­Raittiusja urheilu­seura Zoomin perus­tanut futiskulttuurimies Jukka ­Virtanen eivät päässeet. Heidän nimensä pyörivät syystäkin monien ­puheissa historiallisella riemun ­hetkellä.

Meillä on tapana kerään­ tyä koko perheen ja muutamien naapurien kanssa olohuoneeseemme katsomaan kannattamamme seuran Borussia Dortmundin otteluita, ja tuolloin huomaan etten osaa enää heittäytyä pelin kyytiin kuin muut, elää sen mukana vain tunteella faninäkökulmasta käsin.

Muut repivät hiuksiaan ja parahtelevat hermostuksissaan joukkueen pelinrakennusongelmien takia, mutta minun hiukseni lepäävät jakauksella ja pulssi pysyy matalana, sillä minä tarkastelen syitä, miksi pelin­rakennus tökkii.

Johanna Venho

Tommy Lindgren

Johanna Nordling 77

YKS I KAI KKI E N AI KO J E N

M E N ESTYN E I MM I STÄ ROMAAN E I STA YH DYSVALLO I SSA!

”Sydäntä raastava.”

”Sanat eivät riitä kuvaamaan kuinka paljon rakastin tätä kirjaa!”

ENTERTAINMENT WEEKLY

REESE WITHERSPOON

”Tämä ällistyttävä esikoinen on kaunis ja unohtumaton romaani, jossa piilee valtavaa voimaa.”

”Kaunis romaani herää eloon mielessäsi ja jää seuraksesi moneksi päiväksi...”

KRISTIN HANNAH, Satakielen kirjoittaja

AARP

”Kipeän kaunis esikoisromaani, joka on samalla murhamysteeri, kasvukertomus ja luonnon kauneuden juhla...”

”Yksinäisyydestä, selviytymisestä ja rakkaudesta kertova tarina, joka on yhtä mukaansatempaava kuin liikuttavakin.”

THE NEW YORK TIMES BOOK REVIEW

DAILY MAIL

I LM ESTYY S UO M EKS I ELO KUU SSA 2020.

KIRJA-LEHDEN LUKIJANA

SAAT KERTAOSTOKSESTASI –40 % WERNER & JARL -KIRJAKAUPASTA.

Voit käyttää edun kirjamyymälässä Lönnrotinkatu 21, Helsinki tai verkkokirjakaupassa wernerjarl.fi Etu voimassa 31.12.2020 asti.

Alennus koskee normaalihintaisia kirjoja.

K I Ko R J odi A L lla: EH TI

Tilaa miljoonia kirjoja omalta kotisohvaltasi

Vain klikkaus edullisiin kirjoihin

DISNEY

Disney tuli taloon Kun Dumbo lentää ensimmäisen kerran Tim Burtonin elokuvassa, arkkipaha V.A. Vandevere huudahtaa: ’’Teet minut lapseksi taas!’’  Jari Saariaho  ©Disney, ©Disney/Pixar 80

S

itähän se Disney tekee! Tammen lastenkirjojen kustantaja Saara Tiu­ raniemi huudahtaa innostuneesti, kun häneltä utelee syytä Disneyn ikiaikaiseen suosioon.

—Disneyn perimmäinen vahvuus on tarinankerronta, hän jatkaa. Koko liiketoiminta perustuu tarinankerronnalle.

Disney tuottaa tarinoita, jotka vetoavat; ta-

rinoita, joihin haluaa uppoutua. Siksi Disneyn maailma vetää puoleensa.

Eikä Disney vedä puoleensa pelkästään lapsia.

Disney viihdyttää yhtä lailla myös aikuisia.

—Tarinoissa on aina huumoria, jännitystä, ja aina niissä myös liikututaan. Siksi hyvin erilaiset ja eri-ikäiset katsojat ja lukijat voivat nauttia niistä.

Mikä sitten tekee vahvan tarinankerronan?

Disney rakentaa henkilöhahmonsa huolella, sama koskee juonen kehittelyä. Eikä se jää siihen.

—Alusta asti Disney on palkannut parhaat tekijät tekemään tinkimätöntä, perusteellista työtä.

Parhaat ammattilaiset ovat saaneet kehittää myös uusia ratkaisuja, Saara Tiuraniemi toteaa.

Ja suuren tarinankertojan tyylillä Disney osaa kertoa siitä, mitä he tekevät. He esittävät tekemi81

sensä aina kiinnostavalla tavalla. Sitä kutsutaan markkinoinniksi.

Riittävän vahva tarinamaailma kestää muuntelua. Viimeaikoina Disney on alkanut tuottaa uusia versioita klassikoistaan. Odotukset ovat korkealla, toisaalta monien mielestä juuri minun rakastamaani klassikkoon ei saa koskea.

Viime vuonna näimme uudet versiot niin Aladdi­ nista, Maija Poppasesta kuin Leijonakuninkaastakin.

Tulossa ovat Mulan, Peter Pan ja Pieni merenneito.

—Ariel ja Aladdin -sukupolvi alkaa olla nuoria vanhempia. Nyt he voivat viedä lapsensa katsomaan ja kokemaan omia klassikkojaan uudelleen tehtyinä, Saara Tiuraniemi sanoo.

Dumbon uusi versio on hyvä esimerkki tästä.

Alkuperäinen Dumbo saattaisi vaikuttaa nykylapsista naiivilta ja vanhentuneelta. Nyt he saavat saman tunnekokemuksen nykyaikaisesti, juuri heille toteutettuna ja kerrottuna.

—Ikähaitari levittyy, Saara Tiuraniemi toteaa.

82

Samalla tarinasta nousee uusia tasoja esiin.

Monikerroksellisuus on tullut mukaan. Uusien Disney-elokuvien viesti on, että itse voi vaikuttaa asiohin ja korjata niitä.

Disney seuraa aikaa, ja mukautuu siihen. Se on myös Disneyn vahvuuksia. Prinsessoista on tuotu esille aktiivisia puolia, he ovat sankarillisia ja toiminnallisia.

—Enää Disney-prinsessa ei makaa sataa vuotta unessa odottamassa, että prinssi tulisi ja suutelisi tämän uudelleen aktiiviseksi, Saara Tiuraniemi naurahtaa. Odotan innolla, millainen on seuraava Lumikki, aivan varmasti sekin vielä tulee.

Frozenin Elsa ja Anna uudistivat kertarysäyksellä Disneyn naiskuvan. Toy Story 4:n Forky, itse tehdyn oloinen ja hauskasti nyrjähtänyt hahmo, edustaa aikaamme niin kuin Onwardin nyrjähtänyt fantasiamaailma.

Saara Tiuraniemellä ja Tammella on nyt avaimet Disney tarinoiden valtakuntaan, eikä Tam-

mi ole ensimmäistä kertaa yhteistyössä Disneyn kanssa.

—Tammen pääyhteistyö Disneyn kanssa oli aikoinaan Kultaisissa kirjoissa.

Kultaiset kirjat tulivat Suomeen vuonna 1952, ja Disney oli tärkeä osa Kultaisten kirjojen menestystä. Joka kolmas tai neljäs kirja silloin oli Disneyltä.

—Siellä on monia klassikkoja, kuten Mikki Hii­ ren kuuraketti. Aku Ankan leikkijuna oli ensimmäinen Disney Kultaisissa kirjoissa.

Viime vuonna allekirjoitettiin uusi sopimus, ja Tammi tekee nyt kaikki Disneyn tarinakirjat Suomessa.

—On hienoa olla tekemisissä näin runsaan ja suuren historiallisen materiaalin kanssa.

Uusia tarinoita tulee myös koko ajan. Supersankareistaan tunnettu Marvel tuli sopimuksen mukana, ja Hämähäkkimiehestä onkin tullut jo muutamia kirjoja. Kirja määritellään sopimuksessa sangen laajasti.

Saara Tiuraniemen Disney-prinsessat top 3

Disney seuraa aikaa ja mukautuu siihen.

KULTAA Belle, Kaunotar ja hirviö. Tähän on yksi syy: minä myös luen kävellessä. Luen itse asiassa kaikkialla.

Mikään ei häiritse minua.

—Näissä on usein mukana erilaisia asioita – voi olla käsinukkeja, Mikki Hiiren korvat ja sen sellaista, Saara Tiuraniemi kertoo.

Valikoimaan kuuluvat myös äänikirjat, digi­ sovellukset ja muun muassa leikkikirjat.

—Materiaalipankki on iso, mutta innovoimme myös itse kirjoja. Tulossa on esimerkiksi täytettävä suuri vauvakirja.

Kuvat: Sirpa Haapaoja ja ©Disney, ©Disney/Pixar

—Onhan tämä varsinainen runsauden sarvi, ja uutta tulee koko ajan.

Saara Tiuraniemi haluaisi tuottaa uusia sisältöjä. Hänellä on haave. Saara Tiuraniemi ei usko, että yhteistyön pitäisi olla yksisuuntaista.

—Haluaisin, että joku suomalainen tarina päätyisi Disney-tuotannoksi. Olisi mahtavaa! Saara Tiuraniemi on selkeästi innoissaan ajatuksesta.

—Suomalaisten vahvuus on tarinankerronta, mehän olemme tarinankertojia! Kyllä tarinoita ­täältä löytyy ja lisää tulee koko ajan. Joku niistä voisi ­hyvinkin sopia Disneylle. 

HOPEAA Tähän pitää valita aktiivinen prinsessa, ei mitään nukkujaa.

Fanitan Elsaa. Hän on kivan itsenäinen ja samalla taianomainen ja voimakas. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että Elsa on itse asiassa kuningatar, ei prinsessa.

PRONSSIA Lumikki on ­klassikko ja ensimmäinen ­Disney-prinsessa.

Lumikki on hyvä ­ihminen ja toimii ­kauniisti luonnon kanssa. Harmittavasti hän joutuu makaamaan lasiarkussa.

Niin, ja myös minä pidän omenoista.

83

PERHEPELI

Perhe on paras!

Elma van Vlietin täytettävät kirjat ja Perhevisa ovat hurmanneet ympäri maailmaa. Ei ihme, sillä se on hauska ja mukava tapa viettää aikaa perheen kanssa.

Luuletko tuntevasi perheenjäsenesi? Nyt on aika testata, kuinka paljon tiedät lähisukulaisistasi ja mitä he tietävät sinusta. Muista, ettei tärkeintä ole voitto vaan tutustuminen toisiin entistä paremmin, yhdessä muisteleminen ja uusien muistojen luominen.

Testikierros alkaa nyt. Paikoillenne, valmiit, hep!  84

85

en n i t u

u / n ne iuntein / uuti nen

utine n LAPSET

/ uuti

/

n e n i uut

/ uuti

nen /

 Uuden Ella ja ­kaverit -kirjan on kuvittanut sarjakuvistaan ­tunnettu Anni Nykänen.

nen /

uutin

Ella ja kaverit kolmoselle!

uutin

en / u

en / u

utine n

86

KUVAT: TAMMI

J

—Voitko hieman täsmentää? uuri saamamme tiedon mukaan Ella ja —Kyllä, kirjan teemana on kasvaminen ja oppikaverit pääsevät kolmannelle luokalle.

Linjoilla on nyt kirjailija Timo Parve­ misen haasteet sekä ihmiselämän moninaisuuden kohtaaminen z-sukupolven perinneympäristössä la kertomassa lisää.

—Päivää kirjailija Parvela. Pitääkö koulun pihalla ja sen ulkopuolella.

—Jännittävää! huhu paikkansa?

—Ehkä lukijoita hämmästyttää eniten se, että —Se on varma tieto. Kun ekaa ja tokaa luokkaa on käyty 25 vuotta, on aika siirtyä eteenpäin. Paten isä ehdottaa Patelle naimisiinmenoa. KieltäTasaisen vauhdin tahdilla ala-aste on Ellan ja ka- mättä se yllätti Patenkin. Siitä lisää myöhemmin.

—Jännittävää! Onko asiasta kuvia? vereiden kohdalla suoritettu noin 75 vuodessa eli —Kyllä! Useitakin. vuonna 2095.

—Entä onko uusia tyyppejä Ellan ja kavereiden —Kirjan nimi on kuulemma Ella ja kaverit vih­ doin kolmannella. Ja siinä on uusi kuvittaja, Anni näköpiirissä?

—Kyllä. Kirjassa on omistettu yksi luku maaNykänen? Ja Ellalla ja kavereilla on uudet tyylit? kunnalliselle kuuluisuudelle, kirjailija Pamo Tir­­ —Kyllä, kyllä ja kyllä.

—Millaiset tunnelmat ja odotukset Ellalla on velalle, jonka esikoisteosta on myyty kolme juuri nyt? Puoli luokkaa ylöspäin, muuttaako se kappaletta. Yhden osti äiti, toisen kirjailija itse ja kolmannen tyyppi, jonka pöytä keikkui inhottaihmistä?

—Kyllä. Kolmas luokka on yksi ihmiselämän vasti. Ei keiku kuulemma enää.

—Kiitos haastattelusta kirjailija Pamo Ti… Tisuurimmista haasteista. Ainakin Ellan ja kavereiden opettajalle se on, mutta kyllä oppilaillakin on mop..

—Kiitos! Parvela, Timo Parvela.  elämänmuutoksia edessä.

KUVAT: ILLUSTRATIONS AND DESIGN BY MINALIMA © 2020 BY SCHOLASTIC INC.

uutinSpesiaalit Paljastuis en / u utine n

Kuka voisi unohtaa herra Dursleyn ponnisteluja, kun hän yritti estää Harrya saamasta Tylypahkan koulusta saapuvaa kutsukirjettä?

Mutta miltä kirje näytti? Sen tiedämme, että kuori oli paksu ja painava, keltaista pergamenttia. Kääntöpuolella oli purppuranpunainen vahasinetti, jossa oli vaakuna: kotka, leijona, mäyrä ja käärme ison T-kirjaimen ympärillä.

Kirje ja seitsemän muuta Harrylle tärkeää asiaa ovat Harry Potter ja viisasten kivi -kirjan juhlapainoksessa hurjina paperitaideteoksina.

Miraphora Mina ja Eduardo Lima ovat tehneet kirjaan myös uuden loisteliaan kuvituksen.

Nyt pitää malttaa odottaa lokakuuhun asti, jolloin kirja on kaupoissa.

Kaikki tykkää Koiramiehestä Valmistaudu toimintaan. Valmistaudu jännitykseen. Valmistaudu romantiikkaan. Valmistaudu nauruun. Koiramies on mene, vaikkei se mitään tarkoitakaan. Me vaan kikatamme alusta loppuun koirapäisen polden seikkailuille. Ernon isoäiti on sanonut, että tämä on paras koirapäisestä poliisista kirjoitettu kirja ikinä. Booklist ­hehkuttaa ­syvästi ­hulvatonta ­nau­t­intoa. Me sanomme: Pus kii!!!

Hotelli Flamingoa johtaa kymmen­vuotias Anna Dupont, joka on perinyt sen t­ ädiltään.

Annan apuna ovat ovimies N. Karhu, ­vastaan­otossa Makke Rengas­häntämaki ja keittiössä huippukokki Madame Le Possu.

Kuulkaas, ei ole ollenkaan hullumpaa, että koko henkilökunta on eläimiä. Oliko teillä huonevaraus?

Alex Milwayn Hotelli Flamingo -­sarja.

Toukokuussa ilmestyy toinen osa Hotelli Flamingo: Helleaalto ja lokakuussa Hotelli Flamingo: Karnevaalirieha

KUVAT: IDOG MAN © AND ™/® DAV PILKEY

Halutaan hotelliin!

Hotelli Flamingoon!!

87

ITÄMERI

Juhli muumeja - suojele Itämerta Tove Janssonin muumikirjoja on ilmestynyt jo 75 vuoden ajan. Juhlavuoden kunniaksi on lanseerattu #MEIDÄNMERI-hyväntekeväisyyskampanja Itämeren pelastamiseksi. Muumipappa ja meri -juhlapainos sekä Muumipeikko majakkasaarella ovat kampanjakirjoja, jotka hankkimalla jokainen voi tukea suojelutyötä.  Moomin Characters™

10 ASIAA, JOITA VOIN TEHDÄ ITÄMEREN HYVÄKSI 1 Valitse ekologinen kulku-­ neuvo maalla ja merellä.

2 Älä heitä roskia mereen.

3 Suosi lähiruokaa ja sesonkituotteita.

4 Lomaile lähellä lentämisen sijaan.

5 Syö enemmän kestävästi pyydettyä lähikalaa.

6 Elä kuin Nuuskamuikkunen!

Korjaa ja kierrätä.

7 Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita.

8 Älä pissaa mereen.

9 Lataudu vihreistä vaihtoehdoista.

10 Kerro kavereillesi valinnoistasi ja vaikuta!

88

Meidän meremme Siihen aikaan, kun Tove Jansson kirjoitti rakastettuja muumikirjojaan, Itämeren vesi oli vielä puhdasta, meriruoho kirkkaan vihreää ja merenpohja täynnä elämää.

Tänä päivänä Itämeren tilanne on valitettavasti toinen. Meri, jonka puhtaana kimmeltävä vesi oli Tovelle itsestäänselvyys, ei voi hyvin – näemme sen omin silmin. Myrkylliset, pahanhajuiset, sinivihreät levät valtaavat lahdet kuumina kesäpäivinä, ja lannoitteiden liikakäytöllä on katastrofaaliset seuraukset meren elämälle.

Onneksi on ihmisiä, jotka haluavat korjata asian. Muumien 75-vuotisjuhlaa viettäessämme voimme kaikki tehdä oman osamme suojellaksemme Itämerta. Lahjoittamalla rahaa #meidänmeri meidänmeri-­ -­kampanjaan tuemme John Nurmisen Säätiön tekemää tärkeää työtä, jonka tavoitteena on tehdä merestämme jälleen terve.

Meri oli Tovelle tärkeä voimavara ja taiteellisen innoituksen lähde. Toivomme, että se voisi olla sellainen myös tuleville sukupolville.

Sophia Jansson —Sophia

89

KEITTIÖSSÄ

Makuja Ellan Italiasta Italia näyttää ihanalta, se tuntuu ihanalta, se tuoksuu ihanalta, mutta ennen kaikkea se maistuu ihanalta. Anna Ella Kannisen johdatella sinut Italiaan kotikeittiössäsi.

Toimii lounaana, toimii illallisena. Yhdessä tai erikseen. Prego!  Ella Kanninen / Ellan Toscana  Ofer Amir

R

akastan latva-artisokkaa, ja syön sitä niin tuoreena, säilöttynä kuin pastassakin. Pilkotut artisokat tummuvat ilman vaikutuksesta, joten ne kannattaa laittaa likoamaan sitruunaveteen ennen paistamista. Artisokka värjää myös kädet tummiksi, joten ennen niiden käsittelyä sormiin kannattaa puristaa sitruunamehua.

RAIKAS LATVA-ARTISOKKAPASTA neljälle 300 g fusilli-pastaa 6 isohkoa latva-artisokkaa 3 salottisipulia 2 timjamin oksaa ½ säilykesitruunaa 1 appelsiinin tai sitruunan kuori ekstraneitsytoliiviöljyä suolaa ja mustapippuria

Puhdista artisokat hyvin. Kuori kuivat päällislehdet ja leikkaa pois kanta ja latvasta 2–3 cm.

Halkaise artisokka ja kaavi pois kuituinen parta.

Leikkaa ohuiksi viipaleiksi ja laita likoamaan sitruunalla maustettuun veteen.

Kuullota hienonnettua salottisipulia oliiviöljyssä muutama minuutti, lisää vähän suolaa. Lisää artisokan palat ja anna muhia muutama minuutti.

Lisää pippuria ja timjamia. Lisää vettä niin paljon, että artisokat peittyvät ja laita kansi päälle. Hauduta keskilämmöllä 7–8 minuuttia tai kunnes artisokat ovat pehmenneet. Lisää lopuksi pilkottu säilykesitruuna ja anna hautua pari minuuttia.

Keitä artisokkien kypsyessä pasta al denteksi.

Kaada pasta paistinpannulle artisokkien joukkoon.

Lisää raastettu appelsiinin kuori ja muutama timjamin varsi makua antamaan. Sekoita ja tarjoile.

90

On selvää, että yhteisillä illallisilla Paolo, viinin­viljelijäystäväni huolehtii aina juomapuolesta, mutta olen päässyt maistamaan myös hänen oliivi­kastikkeessa valmistettua kalaansakin.

murska sekä ripaus suolaa. Lisää joukkoon kirsikkatomaattiseos ja anna kiehua 10 minuuttia.

Kaada kastike kalanpalojen päälle.

Paista uunissa 180 asteessa noin vartti. Kala kypsyy nopeasti kastikkeen alla. 

PAOLON KALARESEPTI neljälle n. 300 g kalafileetä per syöjä

(esimerkiksi lohta tai haukea

tai muuta pakastekalaa) 200 g kirsikkatomaatteja 1 tl kapriksia 30 pinjansiementä 30 g rusinoita liotettuna 1 valkosipulin kynsi 1 kg tomaattimurskaa kourallinen mustia kivettömiä oliiveja ekstraneitsytoliiviöljyä suolaa ja mustapippuria

Huuhtele kalanpalat kylmässä vedessä ja kuivaa ne. Ripottele suolaa ja pippuria molemmille puolille. Asettele palat leivinpaperin päälle vuokaan ja kaada kaloille hieman oliiviöljyä.

Sekoita paloitellut kirsikkatomaatit, kaprikset, pinjansiemenet, oliivit ja rusinat. Kuumenna oliiviöljyssä valkosipulin kynsi ja lisää tomaatti-

Reseptit Ella Kannisen (kuvassa) kirjasta Ellan Toscana. Syksyllä ilmestyy Minun ­Italiani, jossa on pieniä tarinoita amoresta zuccheroon.

91

RANNALLA

Varjoon – suojaan Olisiko tänä kesänä aika siirtää rantaretket 2020-luvulle?

Yksityisyyttä, ympäristöystävällisyyttä ja ergonomiaa eväiden ja kirjojen lisäksi. Hauskaa retkipäivää!

PEILIKLIPIT, ONKO JO LIIAN HURJAA? HYVIN PYYHKII Kun pyyhe on kevyt, reppuun mahtuu useampi kirja. Nyytti-pyyhkeessä on pellavan ja puuvillan lisäksi melkein puolet tenceliä.

Tencel eli lyocell-kuitu on kevyt, imukykyinen ja ympäristöystävällinen valmistaa. Iso pyyhe, 95 × 180cm 69,90 euroa. lapuankankurit.fi.

Ajattelitko, että silmälasien päälle nostet­tavat klipit ovat vain isotätisi ja -enosi juttu? Ehei. Klipit pelastavat lukukesäsi, jos et halua rilliteiku-aurinkolasit-karuselliin.

Silmälasiesi mukaan tehtyjen klipsien hinnat alkaen 75 euroa. Helsingin Optiikka, Fredrikinkatu 61, Helsinki.

EKOLOGISTA SPREIJAILUA Aurinkosuojan pitää nyt olla fysikaalinen, suojaava, kosteuttava, hypoallerginen, tuoksuton ja nanopartikkeliton.

Mineraalifiltterit eivät imeydy ihoon, vaan heijastavat säteilyn pois iholta. Ecocert-sertifioitu Algamaris aurinkovoide spray SK50+, 28,90 euroa.

DIVAANI KIRJALLE Kirjakin tarvitsee tukea, varsinkin painavammat opukset. Bookseatissa kirja kellii mukavasti, rannalla sivutuki pitää aukeaman auki ja estää tuulta selaile­ masta kirjaa. Eivätkä lukijan kädetkään tai niska väsy. Tyyny on myös tablettien ja padien mieleen. Hinta 39,90 euroa. ronto.fi.

MIELUUMMIN ÖVERIT… Eihän pikkuruinen laavu rannalla ole liioittelua.

Se on 2,5 neliötä ihan omaa tilaa. Helppo avata, suojaa auringolta (USF 50+) ja siinä on taskut kirjoille. Terra Nation Reka Kohu. Hinta 119 euroa. matkavaruste.fi.

92

MEIJU NISKALA

KUVA: MEIJU NISKALA

Aivan mitä tahansa voi tapahtua Kirjailija ja taiteilija Meiju Niskala koki äärimmäisen vaikeita vaiheita elämässään. Niistä selvitäkseen hän teki itselleen pienoisjulisteita, jotka muistuttivat, että joskus jopa syvään hengittäminen voi olla liikaa vaadittu.

Aivan mitä tahansa voi tapahtua, kenelle tahansa, missä tahansa järjestyksessä. Mutta vaikka kaikki tuntuisi musertavalta, selviytyminen on mahdollista. Kun syvään hengittäminen ei riitä ilmestyy elokuussa.  93

MITKÄ KIRJAT OTTAISIT MUKAAN AUTIOLLE SAARELLE,

Maria Veitola?  Sirkku Saariaho  Tiiu Kaitalo

A

jattelen, että autiosaarella voi tulla paniikki tai alkaa ahdistaa. Siksi haluan, että minulla on siellä kirjoja, jotka muistutta­vat kuka olen. Rakkaita kirjoja, jotka ovat olleet elämäni varrella minulle tärkeitä, Maria Veitola sanoo.

Kirjojen täytyy puhutella ja niissä pitää olla asioita, jotka koskettavat sielua. Saarelle valitsemansa kirjat Veitola on testannut lukemalla ne monen monituista kertaa.

—Tiedän, Tiedän, että jaksan lukea näitä kirjoja loppu-

94

elämäni ajan. Minulle tulee turvallinen olo näistä kirjoista.

Charlotte Binghamin omaelämänkerrallinen Ruusu ja rikkaruohot -teos ilmestyi vuonna 1963. Se oli sensaatio ja kansainvälinen menestys: Ohoh, millaista elämää 20-vuotias aatelisneiti onkaan viettänyt. Taitava kirjoittajakin.

—Se Se on äidin vanha tyttökirja! Löysin sen teininä mummin mökin ullakolta.

Bingham lumosi Veitolan niin vahvasti, ettei lumo ole vieläkään hiipunut.

—Paras Paras kirja, jonka olen koskaan lukenut. Hänellä on aivan fantastinen, kuivakka ja itseironinen huumorintaju, Veitola innostuu.

Toinenkin perinteistä naiskuvaa järisyttänyt kirja lähtee mukaan: Françoise Saganin Terve­ tuloa ikävä. Kirjan seksikohtaukset ja kyyninen elämänasenne eivät olleet sitä, mitä 19-vuotiaalta nuorelta naiselta odotettiin vuonna 1954, edes kirjailijana.

—Tervetuloa ikävä on ihanan eroottinen kirja.

Sen lukeminen ensimmäistä kertaa teininä oli todella jännittävä kokemus. Siitä avautui uusi maailma.

—Luen Luen sen yhä joka kesä. Se kestää lukemisen, vaikka olen jo aikuinen nainen. Ihailen kirjoittajaa ja aina mietin, että tämä on kirjoitettu 1950-luvulla. Miten ihana nimi: Bonjour Tristesse!

Kotimaisista kirjailijoista Monica Fager­ holmin Amerikkalainen tyttö ja Saara Turusen Rakkaudenhirviö on saatava mukaan.

—Amerikkalainen Amerikkalainen tyttö kolahti överisti. Kun luin sen, ajattelin, että se on täydellinen kirja. Se vie takaisin nuoruuden parhaimpiin ystävyyksiin.

Monica tavoittaa tyttöjen maailman intensiivisyyden, rakkauden ja maagisuuden.

Turusen Rakkaudenhirviö oli vähällä jäädä lukematta. Nyt ajatuskin siitä kauhistuttaa, sellainen arkisuuden hurmion kokemus.

Voi apua, jos olisi käynyt niin. Kun luen

Rakkaudenhirviötä, toivon ettei kirja loppuisi ikinä, että voisin aina vain lukea sitä.

Michael Cunninghamin Tunnit pääsi mukaan pitkän mietinnän jälkeen. Se on lohtukirja, joka saa Veitolan kyyneliin jokaisella lukukerralla.

Saarella on aikaa pohtia, mihin voi elämässään vaikuttaa ja mitkä ovat kohtalonkysymyksiä.

—Tuntien Tuntien rinnalle kuuluisi tavallaan Virginia Woolfin Mrs Dalloway.

Lyriikkaa tarvitaan aina. Veitolan valinta on Eeva Kilven kootut runot, Perhonen ylittää tien.

Se muistuttaa äidistä.

—Olen Olen perinyt äidiltäni rakkauden Kilven runoihin, kuten moni muukin. Jokaisessa iässä ja elämäntilanteessa niistä avautuu uusia ajatuksia.

Yhden uuden kirjan Veitola ottaa mukaan. Se on ilmestynyt vuonna 1945. Olen aina halunnut lukea sen, mutta paksut kirjat ovat ajatuksena uuvuttavia. Ajattelen, että nyt minulla on lopultakin aikaa lukea Sinuhe egyptiläinen. 

95

TUOMAS KYRÖ

Aika ennen, aika jälkeen

K

atsoin isoäitini kanssa uutislähetystä. Markka oli devalvoitu, työllisyysluvut syöksyivät, korot nousivat. Olin seitsemäntoista, mummu seitsemänkymmentäyhdeksän.

Hän muisteli olleensa minun ikäiseni, kun talvisota alkoi. Oli järjestetty ylimääräisiä kertausharjoituksia, koulut oli suljettu hetkeksi, sitten opiskelu taas jatkui. Elämässä oli tulevaisuus. Mummu ei uskonut, että maailmanpalo yltää Mäntsälään.

Viimeisinä vuosinaan mummu sanoi usein, ettei hän enää ymmärrä sitä maailmaa, jossa elää. Juuri tämän tilanteen mummu ymmärtäisi. Kaikki voidaan viedä, kaikki voi kadota. Yhteisen hyvän vuoksi yksilön mahdollisuuksia rajoitetaan.

Mummu ymmärtäisi ihmetyksen, pelon ja epäilykset ja hän osaisi rauhoittaa.  96

PROFIILI Tuomas Kyrö (s. 1974) on loistava humoristi, satiirikko ja taitava realististen tarinoiden kertoja. Useita romaaneja julkaissut Kyrö tunnetaan myös kolumnistina ja tv-panelistina.

Lisäksi hän on suosittu podcast-ääni ja Twitterin seuratuin kotimainen kirjailija.

”Ei tullut palo­ pommeja, tuli tuntematon virus.”

KUVA: MIKA TUOMINEN

Yhtäkkiä luokan pojat lähtivät pimeältä rautatieasemalta huonoissa varusteissa, kiväärit selässään. Mummu siirtyi parhaan kaverinsa kanssa pikkulottana ilmavalvontaan.

Piti havaita mistä päin lentokoneita tuli, olivatko omia vai vihollisen. "Niin kuin me olisimme niitä erottaneet", mummu naurahti ja vaikeni.

Kaikkien henki, toimeentulo, tilat, talot ja työpaikat olivat vaarassa. Suunnitelmat siirtyivät. Häät, olympialaiset, kirjan kirjoittaminen, tavallisen elämän jatkuminen.

Mummun nuoruus päättyi putoaviin pommeihin ja luokkatovereiden arkkuihin. Mitä ikinä elämässä sen jälkeen tapahtui, oli suhteessa siihen hetkeen. Oli aika ennen ja oli aika jälkeen.

Yritin ymmärtää, käytin käsityksiäni myöhemmin kirjoissani. Mutta sen hetken kokemusta ei ole kuin yhden kerran. Samaistumistamme sotkevat aina omat kokemuksemme, asenteemme ja jälkiviisaus.

Oma lapseni on pian seitsemäntoista. Tätä kirjoittaessani hallitus on ilmoittanut, että maassa on poikkeustila.

Koulut siirtyvät etäopetukseen. Yli seitsemänkymmentävuotiaita velvoitetaan pysymään sisällä. Uudenmaan raja suljetaan.

Ei tullut palopommeja, tuli tuntematon virus.

marimekko.com

M A R IA A D O LFS SO N • AGAT HA C HR I STIE • CAR OLINE CRIAD O PEREZ TOVE JA N S SO N • E E VA J O E NP E LTO • EEVA KILPI • TOMMI KINNUNEN K IRS I K U N N AS • T U O M AS K YR Ö • LE E NA LEH TOL AINEN • VÄINÖ LINNA N IK L AS N AT T O C H DAG • J O NES B Ø • MEIJU NIS K AL A • PAUL A NOR ONEN TIM O PA RV E L A • M A X SE E C K • A RT T U TUOMINEN • SA ARA TURUNEN