Hanne Salonen, eduskunta
Soten
pitkä ja kivinen tie Sote-uudistusta on Suomessa rakennettu kuin Iisakinkirkkoa. Sillä erolla, että Iisakinkirkko saatiin valmiiksi.
M
ikä siinä on, että sote-uudistus ei ole onnistunut minkäänlaisen kokoonpanon hallitukselta? Onhan Suomessa kuitenkin tehty suuria yhteiskunnallisia uudistuksia aiemminkin: sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti sairausvakuutusuudistus 1960-luvulla, kansanterveyslaki ja työterveyshuollon järjestämistä koskeva laki 1970-luvulla sekä valtionosuusjärjestelmän uudistus 1990-luvulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki se-
Jaa – ei – tyhjiä – poissa. Tätä tilannetta on odotettu sote-uudistuksissa jo pitkään.
littää asiaa uudistusten erilaisella luonteella. Hän puhui sote-uudistuksesta vuoden 2021 Lääkäripäivillä. ”Aiemmat uudistukset ovat olleet osittaisuudistuksia, joita on tehty edellisten päälle. 2000-luvulla on yritetty uudistaa koko sote-järjestelmää, mikä on aikaisempia uudistuksia paljon suurempi hanke”, hän sanoo. Osittaisten uudistamisten ketjusta on Keskimäen mukaan syntynyt polkuriippuvuus, jossa aiemmat valinnat vaikuttavat tuleviin valinnanmahdollisuuksiin.
Keskeisin polkuriippuvuuden ilmentymä on palveluiden kuntapohjainen järjestäminen. Kun siihen on aikanaan päädytty, muita vaihtoehtoja on ollut vaikea esittää. ALKUSYSÄYS KANSALLISESTA TERVEYSHANKKEESTA Ensimmäiset askeleet siihen suuntaan, että sotessa pitäisi osittaisratkaisujen sijasta uudistaa järjestelmän perusteita, otettiin Paavo Lipposen toisen hallituksen (1999–2003) aikana. Silloin käynnistettiin kansallinen projekti terveydenhuollon
Sote-uudistuksen vaiheet 1999–2019 Paavo Lipposen II hallitus 1999–2003
Anneli Jäätteenmäen hallitus 2003
Matti Vanhasen I hallitus 2003–2007
Kansallinen terveyshanke 2002–2007
10
Matti Vanhasen II hallitus 2007–2010
PARAS-hanke 2006–2012
2005
2009
Hoitotakuu
Palvelusetelilaki
