Tuliko sotesta
ideologinen hanke? Sote-uudistuksessa pitäisi keskittyä saavuttamaan sille asetetut tavoitteet, kuten parantamaan palveluiden saatavuutta. Marinin hallituksen esityksessä tärkeämpää vaikuttaa olevan se, että palvelut tuottaa julkinen sektori. Tämä ideologinen lähtökohta kasvattaa riskiä, että soten tavoitteet eivät toteudu ja palvelut heikkenevät.
H
allituksen sote-linjauksissa on kaksi kohtaa, jotka ihmetyttävät ja huolestuttavat yksityisen terveydenhuollon toimijoita. Toinen on esitys siitä, että palveluiden tuottamisesta vastaa pääosin julkinen sektori, ja toinen, että hyvinvointialueilla tulee olla riittävä oma palvelutuotanto. Ensimmäinen esitys on yksityisen terveydenhuollon mielestä tarpeeton: vaatimushan täyttyy jo nykyisessä sotejärjestelmässä eikä se ole vaarassa tulevaisuudessakaan. Jos edellisen hallituksen valinnanvapausmalli olisi toteutunut, se olisi saattanut ainakin periaatteessa johtaa siihen, että jonkin maakunnan alueella ihmiset olisivat valinneet lähes yksinomaan yksityisen palvelun julkisen sijaan. Nyt tätä ”vaaraa” ei ole. LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanookin, että hallitus turhaan varjonyrkkeilee edellisen hallituksen sote-suunnitelmien kanssa. Moni muukin Marinin hallituksen linjaus kumpuaa edellisen hallituksen sote-uudistukseen liittyneistä seikoista. Hallitus on linjannut, että tulevaisuudessa yksityisiä palveluita voidaan edelleen hankkia täydentämään julkisia palveluita. Myös sosiaali- ja terveysministeriön valmistelijat ovat kertoneet, että juuri mikään ei muutu nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Heidän mukaansa yrityksiltä voidaan
Juha Sarkkinen
26
Ilpo Tolonen (oik.) ja Ismo Partanen muistuttavat, että kun julkinen sektori ostaa palveluita verovaroin yksityisiltä tuottajilta, kyse on edelleen julkisesta palvelusta, vaikka sen tuottaa yksityinen. Tätä asiaa hämmennetään usein tarkoituksellisesti puhumalla terveydenhuollon yksityistämisestä. Siitä ei ole kyse.
