Soten tavoitteiden oltava kirkkaana mielessä Hallitus ja yksityisen terveydenhuollon toimijat ovat jokseenkin samaa mieltä sote-uudistuksen tavoitteista. Hallitus kuitenkin pyrkii tavoitteisiin vähentämällä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. LPY:n mukaan se vaarantaa soten tavoitteiden saavuttamisen.
S
ote-uudistusta on tehty Paavo Lipposen toiselta hallituskaudelta vuodesta 1999 alkaen. Vieläkään ei ole tullut valmista, vaikka tarpeesta ollaan yksimielisiä ja myös tavoitteista jokseenkin yksimielisiä. Keinojen suhteen on jonkin verran näkemyseroja, mutta nekään eivät loppujen lopuksi ole kovin suuria. Mistä siis kiikastaa? ”Suomen palvelujärjestelmän korjaamisessa on ollut henkisenä esteenä se, että meidän mallimme oli pitkään toimiva ja on sitä monelta osin edelleen. Vanhan korjaaminen on usein hitaampaa kuin kokonaan uuden luominen. Myös pyrkimys luoda ideaalijärjestelmä kerralla valmiiksi on vaikeuttanut uudistuksen toteuttamista. Olemmeko asettaneet riman liian korkealle?” LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen pohtii. Partasen mielestä Suomen sote-palvelujärjestelmää on vuosikymmenten saatossa paikattu sieltä täältä tarpeen mukaan. Tämä toimintatapa ei enää riitä. Toimimattomia osia ei kannata enää korjata vaan ne pitää purkaa ja rakentaa kokonaan uutta. TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN RATKAISUKSI Ismo Partasen mukaan sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat olleet jokseenkin samat kaikilla uudistusta yrittäneillä hallituksilla. Ne on vain puettu sanallisesti hieman eri muotoon. Lisäksi kukin hallitus on halunnut samalla edistää sote-uudistukseen suoraan liittymättömiä poliittisia tavoitteitaan. Tämä on osaltaan lisännyt soten toteuttamisen vaikeuskerrointa. Partasen mukaan kaikkien hallitusten yhteisenä tavoitteena
4
on ollut palveluiden saatavuuden, oikeudenmukaisuuden ja saavutettavuuden parantaminen siten, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan. Tämä tavoite on kyettävä saavuttamaan julkisen talouden kantokyky turvaten. ”Haasteena on ollut ja on se, että näitä tavoitteita on edistettävä samanaikaisesti. Voimme esimerkiksi lisätä rahoitusta, jotta palveluita olisi riittävästi saatavilla, ja huolehtia siitä, että tuo lisärahoitus jaetaan oikeudenmukaisesti. Mutta silloin on vaarana, että talouden kantokyky heikkenee. Jos taas turvattaisiin ensisijaisesti julkisen talouden kantokykyä, jouduttaisiin leikkausten tielle eikä palveluiden riittävyyttä ja saatavuutta kyettäisi turvaamaan”, hän pohtii. Partanen painottaa, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain siten, että koko palvelujärjestelmän tuottavuutta onnistutaan parantamaan merkittävästi. Toimintaa on tehostettava järjestelmän kaikissa osissa: järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoituksessa. TAVOITTEET JA KEINOT SEKAISIN Ismo Partasen mielestä yksi sote-uudistuksen suurista hämmentäjistä on ollut se, että valmistelussa ovat menneet sekaisin uudistuksen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi edellistä hallitusta moitittiin sen tavoitteeksi asettamasta valinnanvapaudesta. ”Eivät valinnanvapaus tai kilpailu ole tavoitteita vaan keinoja. Kilpailun tiedetään tehostavan toimintaa kaikilla toimialoilla. Terveydenhuollossa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden
Valtioneuvosto
Hallitus tiedotti 8.12.2020 esityksestään sote-uudistukseksi. Infossa olivat läsnä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, kuntaministeri Sirpa Paatero, sisäministeri Maria Ohisalo, puolustusministeri Antti Kaikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, opetusministeri Li Andersson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.
