v LEIPÄTIEDOTUS v
Koronapandemia muutti leivän myyntikanavia TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
Leipätiedotus ry:n mukaan suomalaiset söivät kotimaista pehmeää ruokaleipää vuonna 2020 edellisten vuosien tapaan, keskimäärin noin 33,5 kg/hlö. Tämä vastaa 3 leipäviipaletta päivässä. Vaikka syödyn leivän määrä pysyi viime vuonna ennallaan ja jopa kasvoi hieman, vaikutti koronatilanne merkittävästi leivän hankintakanaviin.
Täysjyväiset kaura- ja ruisleipä maistuvat suomalaisille molemmat ja niillä on tutkitusti runsaasti terveysvaikutuksia. Kuva Leipätiedotus ry.
K
oska suomalaiset työskentelivät ja viettivät viime vuonna paljon aikaa kotona ja ulkona syöminen väheni merkittävästi, siirtyi myös leivän syönti koteihin. Koronatilanteen vuoksi koulu- ja henkilöstöravintoloihin, kahviloihin ja ravintoloihin toimitettiin viime vuonna leipää huomattavasti aiempaa vähemmän ja leivän ostokanavana painottui entistä enemmän vähittäiskauppa. Myös ruoan, ja sen myötä leivän, verkkokauppa kasvoi ennätyksellistä vauhtia, kun osa kuluttajista siirtyi tilaamaan ruokaa verkosta. Edelliseen vuoteen verrattuna kotimaiset leipätoimitukset suurkeittiöpuolelle vähenivät jopa reilun neljänneksen (26 %). Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n ylläpitämästä kotimaisten leipomotuotteiden myyntitilastosta. Kotimaisen pehmeän leivän kulutus ei kuitenkaan viime vuonna vähentynyt. Kotimaisten leipäostosten määrä vähittäiskaupassa kasvoi 3,6 miljoona kiloa,
28
LEIPURI 2 / 2021
saman verran kuin vastaavien leipätoimitusten määrä suurkeittiöpuolella laski. Vaikka suurkeittiöiden leipätoimitukset näyttävätkin siirtyneen vähittäiskaupan puolelle eikä leipätoimitusten kokonaismäärässä ole tapahtunut muutosta, on syytä muistaa, että kaikki suurkeittiöpuolen leipomotoimijat eivät ole pystyneet siirtämään toimituksiaan vähittäiskauppaan tai vähittäiskaupan verkkomyyntiin. Vaikka leivän toimitusten kokonaiskilomääristä ei ole tapahtunut muutosta, on sen myyntikanavan painottuminen entistä vahvemmin vähittäiskauppaan jakanut toimijat voittajiin ja häviäjiin. Osa leipomoista on onnistunut nostamaan vähittäiskaupan toimitusten määrää samalla kun toimitukset suurkeittiöihin romahtivat. Osalla yrityksistä oli jo valmiiksi vahva vähittäiskaupan toimitusketju ja tilanteen muutos vain lisäsi vähittäiskaupan kysyntää. Valitettavasti löytyy myös toimijoita, joiden pääasiallinen toimiala on
ollut suurkeittiösektori eikä vähittäiskaupan puolelta ole löytynyt vallitsevassa tilanteessa korvaavaa myyntikanavaa. Myös näkyvyys verkkokaupan valikoimassa on ollut joillekin toimijoille haastavaa saavuttaa eikä verkkokaupan yllättävän nopeaan kasvuun ehditty kaikkialla reagoida riittävän nopeasti.
Ruisleipä pitää pintansa ruokapöydässä Vaikka leivän ostokanavat korona-aikana muuttuivat, leivän laadussa ei tapahtunut muutosta: vaalean ja tumman leivän suhde säilyi aikaisempien vuosien tasolla. Terveellinen ja trendikäs kaura on nostanut suosiotaan myös leipävalikoimassa, mutta ruisleipä pitää edelleen sisukkaasti pintansa suomalaisten ruokapöydissä. Suomalaisen syömästä kotimaisesta pehmeästä ruokaleivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg, ja vaaleaa leipää 18 kg. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n ylläpitämästä leipomotuotteiden toimitustilastosta. Tilastossa ei ole huomioitu näkkileipää, hapankorppuja eikä muita kuivaleipätuotteita. Myöskään ulkomailta tuotua ruokaleipää tilastossa ei ole mukana. Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat syöneet enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuvio 1). Myynnissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää leipomotuoteryhmien sisällä, sillä tumman ruokaleivän suosio on noussut. Vielä 90-luvun puolivälissä tumman leivän osuus kotimaisen leivän kulutuksesta oli kolmannes. Vuosituhannen vaihteessa sen osuus kasvoi vaalean leivän kulutuksen säilyessä entisellä tasollaan. Kun karppaus vielä 2010-luvun alussa vähensi vaalean leivän menekkiä, nousi tumman leivän osuus puoleen kotimaisten leipien myynnissä vuonna 2015. Aiemmin vaalea leipä oli pitkälti vehnäleipää, joka tosin grahamjauhoista leivottuna on kuitupitoista ja terveellistä. Vielä 90-luvulla tässä tuoteryhmässä oli paljon valkoisesta puhdistetusta vehnäjauhosta valmistettuja tuotteita, mutta nykyisin yhä enemmän kaupan hyllyillä on täysjyväisiä kuitupitoisia, jopa runsaskuituisia, vaaleita leipiä. 2010-luvun lopulla leivontateknologian kehittyessä tuoteryhmään on tullut täysjyväkaurasta leivottuja 100 % kauraleipiä, joiden terveysvaikutukset ovat kiistämättömiä. Kauraleivän kulutuksen kasvun selitys löytyy mark-
