v KONETURVALLISUUS v
Erilaiset koneen suojauksen ohittavat, tapaturman mahdollistavat järjestelyt ovat elintarviketeollisuudessa valitettavan yleisiä. Tässä tarkistustaso on ”rakennettu” uuteen paikkaan, jolloin myös riskien arviointi pitäisi tehdä uudelleen. Vaihtoehtoinen tapa olisi valvoa laitetta kameran avulla, jolloin kiipeilyltä vältyttäisiin. Kuva Markku Ulvinen.
Koneturvallisuus on tärkeä osa elintarviketeollisuuden työturvallisuutta Koneturvallisuus on Työturvallisuuskeskuksen (TTK) Elintarviketeollisuuden työalatoimikunnassa nähty yhdeksi niistä työturvallisuuden osa-alueista, jotka kaipaavat lisää huomiota, koulutusta ja tietoa. Elintarviketeollisuuden koneturvallisuusasioita pohdittiin TTK:n järjestämässä webinaarissa maaliskuussa. TEKSTI Elina Matikainen
T
TK:n asiantuntija Päivi Sarmala kertoi omassa alustuksessaan, että tilastojen mukaan elintarvikealan tapaturmariskit liittyvät valtaosin henkilöiden liikkumiseen työpaikalla. Tavalla tai toisella liikkuminen liittyy yleensä koneiden käyttämiseen ja huoltamiseen ja samalla koneturvallisuuteen. Muina riskeinä mainitaan esineiden käsittely, taakan käsivoimin siirtäminen, koneen käyttäminen sekä käsikäyttöisil-
lä koneilla työskentely, eli nekin valtaosin liittyvät koneisiin ja laitteisiin. Millaisia vahinkoja/tapaturmia sitten tapahtuu? Yleisimpiä vahingoittumistapoja elintarviketeollisuudessa ovat iskeytyminen kiinteää pinta vasten, puristuminen ja ruhjoutuminen, leikkaavan/terävän esineen aiheuttama vahinko, liikkuvan aiheuttajan osuma tai törmääminen sekä äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen. Heinrichin/Birdin kolmio on teoria teollisuusonnettomuuksien ehkäisystä. Siinä esitetään vakavien onnettomuuksien, pienten onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteen välinen suhde. Teorian mukaan, jos pienten onnettomuuksien määrää vähennetään, vakavien onnettomuuksien määrä vähenee vastaavasti.
24
LEIPURI 4 / 2021
Liikkumiseen yhdistyviä riskejä ovat mm. liukastumiset, kompastumiset ja ’väärin’ astumiset, joihin on erilaisia aiheuttajia ja syitä. Esimerkiksi lattioiden liukkaus johtuu yleensä niillä olevasta vedestä, pesuaineesta jne. Ongelmana etenkin vanhoissa kiinteistöissä on usein myös tilanpuute, josta aiheutuvat ratkaisut lisäävät riskiä esimerkiksi kompastumiseen. Myös esineiden käsittelyyn liittyy riskejä, samoin koneiden huoltoihin ja pesuun. Elintarvikeala poikkeaakin muista aloista toiminnaltaan selkeästi siinä, että laitteet on purettava pesuja varten päivittäin, jolloin voi sattua esimerkiksi käsien kolhimista, pään lyömistä, tavaroiden lipeämistä jne. Koneiden käytössä on toki huomioitava myös ergonomia, niin fyysinen kuin kognitiivinenkin. Jotta työtä jaksaa tehdä päivästä päivään ja vuodesta toiseen, on fyysisten puitteiden oltava kunnossa. Se tarkoittaa, että vältetään mm. staattisia työasentoja, toispuoleisuutta, jatkuvaa istumista/seisomista, liian suurta voiman käyttöä ja hankalia työasentoja. Lisäksi tulisi ottaa huomioon kognitiivinen ergonomia eli miten hyvin työntekijä pärjää laitteiden kanssa, hallitsee ne ja pystyy tekemään oikeita ratkaisuja niiden antamien tietojen perusteella ilman liiallista pinnistelyä. - Jotta koneilla tehtävä työ saadaan sujuvaksi, sopivasti kuormittavaksi ja turvalliseksi, se edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Ei keskitytä ainoastaan siihen, onko itse kone turvallinen, vaan onko itse työ ja työympäristö kunnossa. Lisäksi ergonomiaan panostaminen vähentää väsymystä ja sitä kautta tapaturmia, Päivi Sarmala toteaa.
