K OLU MN I
Digitalisaatio tuo ehkä tulevaisuudessa lämpimän leivän kotiovelle Yhteiskuntiemme digitalisaatio etenee, ja elämäämme putkahtelee jatkuvasti uutta teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja, joilla on mahdollisuus muuttaa merkittävästi arkeamme: jos jääkaappi osaa tulevaisuudessa itse analysoida täyttöastettaan, tunnistaa puuttuvia tuotteita ja tehdä automaatiolla kauppatilauksen, miksi ajaa enää viikoittain jättimäiseen automarkettiin? Maitopurkkien ihaileminen ruokakauppojen kilometrihyllyillä ei liene niin elämyksellistä puuhaa, että ihmiset haluaisivat sitä jatkaa, kun helpompiakin ratkaisuja on saatavilla. Jo koronaviruspandemian aikana olemme huomanneet ihmisten halukkuuden käyttää arjessaan digitaalisiin ratkaisuja, kun se on tarpeeksi yksinkertaista ja sillä on hyötyjä - vaikkapa parempi terveysturvallisuus. Ruoan verkkokauppa on korona-aikana suorastaan räjähtänyt käsiin, ja tapa tehdä ruokaostoksia on muuttunut. Ruokaostokset eivät ehkä kokonaan ole siirtyneet verkkoon, mutta osa ihmisistä ei luultavasti ainakaan samassa laajuudessa koskaan tule fyysisesti takaisin ruokakauppoihin. Toisaalta jotkut elintarvikkeet ovat ja pysyvät sellaisina, jotka ihmiset haluavat valita omin käsin, vaikka fyysinen kauppa katoaisikin. Leipä ja leivonnaiset ovat yksi tällaisista ruoka-aineista. Hyvä leipä on lohturuokaa, jonka valitsemiseen liittyy tunteita ja fiilistelyä. On lämpöistä ja mukavaa käydä leipomossa tai lähikaupan leipäosastolla tuoksuttelemassa ilmaa ja hypistelemässä pakkauksia, tai kalakaupassa arvioimassa, ovatko muikut riittävän kokoisia ja tarpeeksi tuoreita. Leipä ja leivonnaiset ovat elämys- ja laatutuote, joka on tärkeää valita itse.
Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu
Digitalisaatio voi kuitenkin tuoda mahdollisuuksia myös leipomoalalle: siinä missä tuotepakettiin ei mahdu aina riittävästi kaikkea sitä tietoa, jota kuluttaja odottaisi tai valmistaja haluaisi tuotteesta kertoa, digitalisaatio voisi mahdollistaa laajemman tiedonannon esimerkiksi QR-koodin avulla. Koodilla kuluttaja voisi halutessaan seurata tarkemmin tuotteen alkuperää, sisältöä ja muita tietoja ja tehdä valintoja niiden perusteella. Digiratkaisut voivat myös esimerkiksi auttaa toimittamaan tuotteita ihmisille, jotka eivät pysty tai ehdi eri syistä tule-
maan valitsemaan leipäänsä leipomoon tai lähikauppaan. Paitsi ihmisten liikkumisesta myös tuotteiden kuljetuksista ja logistiikasta voidaan alan digitalisoitumisen avulla kehittää palvelu, jonka tarjonta sopeutuu reaaliajassa kysynnän mukaan. Liikkuminen palveluna eli ”mobility as a service”, MaaS, on aihe, joka on nyt pinnalla EU-lainsäädännössä. MaaSin avulla voisimme paitsi palvella ihmisiä paremmin myös edistää ympäristöystävällisempiä kaupunkeja ja taajamia, kun liikkuminen vastaa todelliseen kysyntään. Kaikki tämä osoittaa, että digilainsäädännön ei pidä olla muusta lainsäädännöstä erillistä. Digi ja teknologia pitää aina ottaa huomioon kaikessa lainsäädännössämme - myös esimerkiksi elintarvikelainsäädännössä - koska ne vaikuttavat ihmisten arkeen kokonaisvaltaisesti. Jotta teknologialla ja entistä enemmän digitalisoituvalla maailmalla olisi elämäämme positiivisia vaikutuksia, teknologian tulee olla saavutettavaa ja sekä yrityksillä että kansalaisilla täytyy olla sen käyttöön riittävät taidot. Siirtymän täytyy olla reilu ja asteittainen. Ehkä fyysisistä leipomotiloista ei siksi kannatakaan ihan vielä luopua, vaikka se tulevaisuutta olisikin. Sitä odotellessa leipomoalakin voi mahdollisesti siirtyä jonkinlaiseen verkon ja kivijalkakaupan yhdistelmään. Ehkä tulevaisuutta on vaikkapa jakelukierros, jolla leivän ystävä saisi valitsemansa lämpimän leivän oven taakse tiettyinä aikoina viikosta omien toiveidensa mukaisesti. Ehkäpä leivän kanssa voisi tilata samalla kotiin muuta lähiruokaa tai vaikka kukkakimpun. Digitalisaatio avaakin myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia.
LEIPURI 4 / 2021
27
