v KUNTIEN HANKINNAT v
Kuntien hankinnat tukemaan paikallisia yrityksiä Kuntien hankintoja säädellään hankintalailla, joka velvoittaa julkaisemaan hankinnasta tarjouspyynnön, mikäli hankinnan suuruus ylittää tietyn kynnysarvon. Kuntavaalit ovat tulossa ja päättäjien mahdollisuutta vaikuttaa kuntien hankintoihin käsiteltiin Suomalaisen Työn Liiton, MTK:n sekä Suomen Yrittäjien järjestämässä webinaarissa maaliskuussa. TEKSTI Elina Matikainen
S
uomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mukaan julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuodessa. Kyse ei siis ole pikkusummasta kansantaloudessamme. On myös laskettu, että mikäli me kaikki ostaisimme kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita kuukaudessa, se tarkoittaisin noin kymmentä tuhatta työpaikkaa Suomeen sekä satoja miljoonia lisää verotuloja valtion kasaan. - Kuulemme jatkuvasti sanottavan kunnista, että niin kovin haluaisimme ostaa paikallista, mutta hankintalaki ei salli sitä. Se on kuitenkin väärinkäsitys, Lausala toteaa. Myöskään se usein kuultu toteamus, et-
tä vain hinta ratkaisee hankinnoissa, ei hänen mukaansa pidä paikkaansa, ainakin jos uskoo Suomalaisen Työn Liiton teettämää tutkimusta julkisista hankinnoista. Sen lisäksi liitto on käynyt asiasta keskusteluja isojen ja pienten hankintajohtajien kanssa. - Hankintajohtajat sanovat, että hinta ratkaisee -toteama ei ole ollut totta enää moneen vuoteen etenkään vähänkin isommissa kilpailutuksissa. Niissä otetaan huomioon myös laatu, sosiaaliset ja eettiset kriteerit ja vastuullisuusvaatimukset. Lisäksi tehdään paljon elinkaarihankintoja ja dynaamisia hankintoja. Myös se, millaiset kriteerit hankinnalle määritellään, vaikuttaa (esimerkiksi kieli, varaosasaatavuus tms.). Näiden avulla voidaan hankintalain
Kotimaisen suosio on Suomessa globaalissakin mittakaavassa huipputasolla K-ruokakauppojen myyntidatan mukaan vuoden 2020 aikana kotimaisten tuotteiden ja erityisesti alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti on ollut selvästi markkinakehitystä korkeammalla tasolla. Hyvää Suomesta -merkin myynninkehitys oli +18 %, Sirkkalehtimerkin +16 % ja Avainlippumerkin + 30 % viime vuonna. Näin kertoo K-ryhmä lehdistötiedotteessaan 29.4.2021. Suomessa kotimaisuuden suosimisen korkeita lukuja selittää sen yhdistäminen vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyden vaateeseen: tiedostavat kuluttajat haluavat tietää, mistä tuote tulee, onko se turvallinen ja luotettava ja he myös haluavat tukea sitä, että suomalainen työ menestyy ja työpaikat säilyvät. Korona-aika on muuttanut suomalaisten kulutustottumuksia ja se näkyy kotimaisen työn, valmistuksen, ruoan ja palveluiden suosimisena. Jos verrataan globaalisti, niin yleisesti muualla maailmassa noin 65 % haluaa suosia ostoksissaan oman maansa tuotteita ja palveluita. Meillä vastaava luku on 90 %. Jätämme taaksemme jopa patriootteina pidetyn USA:n, jossa paikallisuutta haluaa tukea 79 %. Suomalaisen suosimisella on laaja yhteiskunnallinen merkitys: jos kuluttaja ostaa 10 eurolla kuukaudessa enemmän suomalaista, se tarkoittaa 900 miljoonan euron kysynnän lisäystä kotimaisille yrityksille ja sitä kautta 10 000 uutta työpaikkaa sekä 300 miljoonaa enemmän verotuloja yhteiskunnalle.
30
LEIPURI 4 / 2021
puitteissa mahdollistaa se, että hankitaan paikallisesti.
Vastuullisuus näky hankinnoissa Erityisesti vastuullisuus on nostettu korkealle hankintoja tehtäessä. Viime syksynä julkaistun uuden julkisten hankintojen strategian tavoitteena on, että Suomi on hallituskauden päättyessä edelläkävijä hankintojen vastuullisuudessa. Kun suomalaiset yritykset keskimäärin toimivat hyvin vastuullisesti, lyödään tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, jos hankinnat tehdään kotimaasta. Miten sitten kuntapäättäjät voisivat entistä paremmin vaikuttaa suomalaisten yritysten menestykseen? - Hankintaosaamista pitäisi parantaa päättäjien keskuudessa. Hankintalaki mahdollistaa paljon, jos sitä osataan käyttää, Lausala toteaa. Useimmilla kunnilla on hankintoja ohjaava strategia. Tämä strategian takana ovat kuntapäättäjät ja strategia on työkalu, jolla voi ohjata hankintoja paikallisille toimijoille, kunhan se tehdään hankintalain puitteissa. Hankintastrategian sisään voidaan kirjoittaa esimerkiksi työllisyyden edistäminen, vastuullisuuden edistäminen, paikallisuuden edistäminen. Myös laatu- ja vastuullisuustekijät voidaan ottaa vahvasti mukaan sekä yritysten työllisyysvaikutukset huomioida hankinnoissa. Hankintojen tekijöiden kannattaisikin olla aktiivisesti tekemisissä tarjoajien kanssa. Toimittajaehdokkaille voi järjestää myös koulutusta hankintalaista sekä tarjouksen tekemisestä. Etenkin suurista kilpailutuksista kannattaa kertoa ajoissa, jotta yrittäjät voivat valmistautua tarjouksen tekoon
