v LUOMUVILJA v
Suomalaiset luomuviljatuotteet kiinnostavat maailmalla
L
uomuviljan viljely on Suomessa lisääntynyt, ja kaura on ylivoimaisesti viljellyin luomuvilja, totesi Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:n luomutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Terhemaa avatessaan viljelijöille ja luomuviljan parissa työskenteleville suunnatun luomuviljawebinaarin 27.10.2020. VYR ry:n järjestämä luomuviljawebinaari oli osa Vauhtia viljaketjuun -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja se on osa ruokaketjun toiminnan edistämisen hankekokonaisuutta. Tapahtuman aiheina olivat mm. luomuviljan vienti, luomuviljatuotteet ja niiden vientimarkkinat sekä luomusiemenviljely. Pekka Terhemaan mukaan luomuviljan tuotanto on meillä kasvussa. Tuotanto oli satokaudella 2019-20 yhteensä noin 122 miljoonaa kiloa, josta kauraa oli yli 76 miljoonaa kiloa. Kaura on siis luomuviljojen selkeä ykkönen. Tänä vuonna luomuviljan korjuualat ovat edelleen nousseet eli satoa on korjattu tätä enemmän. Siksi myös luomuviljan hinnat ovat painuneet alaspäin. - Vientiin ei suomalaista luomuviljaa jyvinä käytännössä mene, totesi Avena Nordig Grainin kansainvälisestä viljakaupasta vastaava Sam Tallberg. Sato menee pääosin kotimaiseen käyttöön ja luomukauraa on jonkin verran myös jouduttu tuomaan. Kysyntää luomuviljalle ja ennen kaikkea luomukau-
26
LEIPURI 8 / 2020
TEKSTI/KUVA Elina Matikainen
ralle jyvinä kuitenkin olisi ennen kaikkea Keski-Euroopassa. Baltian maat ovatkin terästäytyneet tässä kohdassa ja lisänneet luomuviljan viljelyä. Niistä sitä on riittänyt vientiin myös jyvinä. Sen sijaan jalostettuina ja säilyvinä elintarvikkeina luomuviljan vientiin on Suomessa paremmat mahdollisuudet. Meillä markkinat ovat tunnetusti pienet, mutta maailmalla isot ja siellä luomun kysyntä kasvaa koko ajan. - Vaikka päivittäistavarakaupassa Suomessa luomutuotteiden myynti on kasvanut tasaisesti, on niiden osuus pt-kaupasta kuitenkin edelleenkin varsin pieni, vain 2,6 prosenttia, totesi Fazer Myllyn johtaja Jarkko Arrajoki omassa esityksessään. Hänen mukaansa kuluttajat toivovat lisää luomutuotteita, mutta eivät sitten kuitenkaan niin hanakasti niitä osta. Luomumyynnin arvosta hiutaleilla ja suurimoilla on Suomessa 14 prosentin osuus, jauhoilla 9 prosentin osuus. Leivän osuus on parin prosentin tienoilla, eikä sen kasvu näytä kovin todennäköiseltä tai ainakin se on varsin haastavaa. Jarkko Arrajoen arvion mukaan kotimaan luomuviljan kysyntä perustuu pitkälti luomutuotteiden vientiin nyt ja myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä luomuelintarvikkeiden viennin arvo on noin 30 miljoonaa euroa, ja arvossa sitä olisi mahdollisuus kasvattaa vuosittain jopa 10 prosenttia. Viennin kärjessä ovat leipomo- ja myllytuotteet, kaura non-dairy-tuotteet,
maitovalmisteet ja luonnontuotteet. Maailman suurin luomutuotteiden markkina on Pohjois-Amerikassa, mutta Eurooppa tulee hyvänä kakkosena. Henkilöä kohden luomua kulutetaan eniten Tanskassa ja Sveitsissä ja näissä maissa luomutuotteilla on myös kaikkein suurin osuus kokonaismarkkinoista. Euroopan suurimmat luomumarkkinat ovat kuitenkin Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Luomun kysyntä kasvaa Euroopassa 5-7 prosentin vuosivauhtia. Sen myötä myös luomuviljelyn pinta-ala on kasvanut. Niinpä kilpailu kovenee koko ajan. Kysynnän ja tarjonnan tasapainolla on vaikutusta myös luomuviljan hintoihin. Erikoistuotteista ainakin gluteenittomilla kauratuotteilla eli rouheilla, hiutaleilla ja jauholla, on hyvät vientinäkymät. Helsingin Myllyn Vaasan toimipisteen viljan hankinnasta vastaavan Pekka Kultin mukaan näitä tuotteita on tarjolla myös kotimaassa, mutta täällä markkinat ovat pienet. Sen sijaan Eurooppaan niitä mene hyvin, ja viennin osuus 95 prosenttia heidän tuotannostaan. Tähän vaikuttaa se, että niin gluteenittomissa tuotteissa kuin luomutuotteissa kysyntä kasvaa maailmalla, samoin kuin kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä. Lisäksi ekologisuus ja vastuullisuus ovat kasvavia trendejä. - Tulevaisuudessa gluteenittoman luomukauran tuottajia tarvitaan varmasti lisää, Pekka Kultti ennustaa.
