v UUTISIA VILJA-ALALTA v
Kotimainen ruis riittää ruisleipään tänäkin vuonna Rukiin sato jäi Suomessa kuluvana syksynä edellisvuoden huippusadosta. Vaikka tänä kesänä puitu 70 miljoonan kilon ruissato ei kata elintarviketeollisuuden käyttämää vuotuista noin 100 miljoonan kilon tarvetta, riittää kotimaista ruista rukiisen leivän leivontaan. Viime syksyn 180 miljoonan kilon huippusato takaa sen, ettei leipureilta lopu kotimainen ruis kesken leivonnan. Näin toteaa Pro ruis ry:n puheenjohtaja Minna Oravuo yhdistyksen tiedotteessa. Historialliseksi vuoden 2020 ruissadon tekee se, että tänä vuonna myös kotimaista luomuruista riittää luomuruisleivän leivontaan. Rukiin satovaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria. Tänä vuonna ruista puitiin vajaa 70 miljoonaa kiloa, kun viime vuonna päästiin 183 miljoonan kilon huippusatoon. Tätä taas edelsi vuonna 2018 heikko 42 miljoonan kilon sato. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämistä satotilastoista. Vaihtelua selittää viljellyn pinta-alan vaihtelu. Vuonna 2019 rukiin viljelyala oli Luken tilastojen mukaan suurin 18 vuoteen. Suuren viljelyalan ja erinomaisten kasvukauden olosuhteiden myötä
korjattu sato nousi suurimmaksi lähes 30 vuoteen. Kuluvana syksynä hyvästä satotasosta huolimatta ruista puitiin edellistä vuotta huomattavasti vähemmän, sillä rukiin viljelyala jäi lähes puoleen edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2019 ruista viljeltiin yli 38 000 hehtaarin alueella, kun tänä syksynä luku oli vajaa 20 000 hehtaaria. Toki satotasollakin on merkityksensä, sillä syksyn 2019 huikea 4 820 kilon hehtaarisato (yhden hehtaarin alueelta puitu ruissato) oli kaikkien aikojen korkein. Tänä syksynä puidun rukiin hehtaarisato, 3 380 kg/ha, on sekin kymmenen vuoden vertailujakson
keskimääräistä hehtaarisatoa parempi. Hehtaarisadon nousuun on vaikuttanut uusien, viljelyvarmempien ja satoisampien lajikkeiden viljely.
Pro Ruis edistää suomalaisen rukiin matkaa pellolta pöytään Pro Ruis ry on perustettu vuonna 2011 tiivistämään suomalaisen ruisketjun yhteistyötä ja arvostusta. Tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa. Pro Ruis -yhdistyksen jäsenistö koostuu koko ruisketjusta eli viljelijöistä, viljelyn ja kasvinjalostuksen asiantuntijayrityksistä, myllyistä sekä ruista raaka-aineena käyttävistä elintarvikealan yrityksistä. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Pienten ja keskisuurten yritysten jäsenmaksu on 300 € / vuosi. Yhdeksän toimintavuoden aikana Pro ruis on onnistunut lisäämään viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyä kohtaan. Tuotannon kasvulla on voitu vastata kuluttajien toiveiden mukaisten ruistuotteiden kysyntään. Yhdistyksen toimintaan mukaan voi ilmoittautua Terhi Virtaselle terhi.virtanen@leipatiedotus.fi tai p. 040 501 6279
Proteiiniklusteri vauhdittamaan kotimaisen kasviproteiinialan kasvua Maa- ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT aloittavat yhteishankkeen, jolla vahvistetaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua. Yhteistyöllä saadaan koko ketju pellolta pöytään toimimaan tehokkaammin. Kasviproteiinien elintarvikemarkkinat ovat kasvaneet noin 7 %:n vuosivauhtia, ja tahdin ennustetaan pysyvän vähintään samalla tasolla seuraavat vuodet. Kasviproteiinien raaka-aineiden ja kuluttajatuotteiden EU-markkinan arvon arvioidaan nousevan tänä vuonna 1800 miljoonaan euroon. Kasviproteiinien kehitys ja kasvava kysyntä tarjoavat myös soveltavalle tutkimukselle ja liiketoiminnalle suuria kasvumahdollisuuksia. Kiinnostus kotimaisia kasviproteiinituotteita kohtaan kasvaa ja elintarviketeollisuus myös kehittää uusia tuotteita markkinoille jatkuvasti. Suomessa on tilausta yhteistyömallille, jossa kasvi- ja vaihtoeh-
toisten proteiinilähteiden tuotantoa ja jalostusta kehitetään pellolta pöytään. Tällä proteiiniklusterilla voidaan luoda yhteistyössä kasvua alalle. Myös kasviproteiinituotteiden viennillä on potentiaalisia kasvumahdollisuuksia. Nyt käynnistettävän kasviproteiiniyhteistyön tarkoituksena on tuoda yhteen raaka-ainetuotannon, jalostavan ja valmistavan elintarviketeollisuuden sekä ruokapalveluiden ja kaupan alan toimijat. Yhteistyö käynnistetään osana hallitusohjelman mukaista ilmastoruokaohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää. Proteiiniklusterin perusta kehitetään yhdessä ketjun toimijoiden kanssa, jotta toiminta olisi tuottavaa, mielekästä ja lisäarvoa antavaa. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää toimintatapoja, arvoketjuja, luoda uutta liiketoimintaa ja mahdollistaa erityisesti kasviproteiinien, mutta myös muiden vaihtoehtoisten proteiiniraaka-aineiden
mahdollisimman laajan käytön ruoaksi. Työ aloitetaan marraskuussa 2020 työpajatoiminnalla, joka tähtää toimijoiden yhteistyön vauhdittamiseen ja selkeisiin toimintamalleihin. Tähän työhön ovat tervetulleita mukaan kaikki aktiiviset toimijat, joita kiinnostaa olla mukana kehittämässä kasviproteiiniketjua. Yhteistyömallin luomisessa auttaa kansallinen Food and Beyond -ekosysteemi (https://foodandbeyond.eu/), jonka tarkoituksena on auttaa ruokajärjestelmiä ja sen toimijoita kehittymään ja kasvamaan yhteistyön avulla. Kansallisen kasviproteiiniyhteistyön ja liiketoiminnan kehittäminen on yksi ekosysteemin painopistealueista, ja maa- ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT hyödyntävät nyt tätä alustaa proteiiniklusterin perustamiseksi. Food and Beyond tuo hankemaailmaan uuden ulottuvuuden: jatkuvuuden.
LEIPURI 8 / 2020
27
