v RAVITSEMUS v
Lisää tietoa kauran suolistovaikutuksista OATyourGUT tutkimusprojektissa selvitettiin kauran merkitystä vatsan ja suoliston hyvinvoinnille. Projekti oli Business Finlandin, tutkimusorganisaatioiden (Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT Oy) sekä suomalaisten yritysten rahoittama yhteisprojekti, joka toteutettiin vuosina 2017-2019. TEKSTI Elina Matikainen
K
okonaisuutta koordinoi ja Turun yliopiston osuutta konsortiossa johti molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg. Hänen mukaansa projektikokonaisuuden tarkoituksena oli muun muassa ymmärtää nykyistä paremmin kauran beetaglukaanin ja avenantramidien käyttäytymistä erityisesti ruuansulatuskanavassa, erityisesti liittyen suoliston hyvinvointiin. Tähänastinen tietämys kauran ruoansulatuselimistölle hyvää tekevästä vaikutuksesta rajoittuu lähinnä siihen, että kaura sisältää vain vähän fodmap-yhdisteitä ja on gluteenitonta. Suolistovaikutuksista kumpuavat toki todistetut terveysväitteet beetaglukaanin kolesterolia alentavasta vaikutuksesta sekä veren aterianjälkeisen veren sokeripitoisuuden tasaamisesta. Lisää tieteellistä tutkimustietoa kuitenkin kaivat-
taisiin koetun hyvinvoinnin alueelta muun muassa viennin tueksi. Terveellisyyden lisäksi elintarvikkeen pitäisi myös maistua hyvältä. Niinpä tutkimukseen liitettiin aistittavan laadun arviointeja, jotta sekä kotimaisia että ulkomaalaisia kuluttajia saataisiin innostumaan suomalaisista kauratuotteista. Tutkimustyötä tehtiin kolmessa edellä mainitussa tutkimuslaitoksessa ja tulokset on koottu yhteiseen loppuraporttiin. Tutkimuksesta on syntymässä yhdeksän tieteellistä julkaisua, joita parhaillaan viimeistellään. Kaisa Linderborgin mukaan Turun yliopiston johtama osuus tutkimusprojektissa jakautui kolmeen osioon. 1) Suomi-Kiina-akseli; aistittavan laadun arviointi, jossa oli mukana suomalaisia ja kiinalaisia kuluttajia 2) Suoliston mikrobistoon ja mikrobiston aineenvaihduntatuotteisiin kohdistuva
tutkimus 3) Aterianjälkeinen tutkimus, jossa nieltävällä mittarilla tutkittiin aterian kulkua ruuansulatuskanavassa Kohdassa yksi tutkittiin kulttuuritaustan, terveystietoisuuden sekä uuteen suhtautumistavan vaikutusta. Osa tutkimuksesta tehtiin Suomessa, täällä asuvilla kiinalaisilla ja muilla ulkomaalaisilla sekä suomalaisilla. Osa tutkimukseen osallistuneista täytti kyselykaavakkeen, osa osallistui myös kauratuotteiden aistinvaraiseen arviointiin. Toinen osuus tehtiin Kiinassa, ja siinä mukana oli kiinalaisia kuluttajia. Kulttuuritaustalla todettiin olevan iso rooli aistittavan laadun arvioinnissa. Myös suhtautumisella uusiin ruokiin samoin kuin terveystietoisuudella oli vaikutusta. Terveellisyys on tärkeää kuluttajille kummassakin maassa. Toisessa osassa eli suoliston mikrobistoon kohdistuvassa tutkimuksessa oli mukana ryhmiä, joilla saattaa olla alttiutta suolistovaivoihin. Heitä oli kolme erilaista ryhmää: gluteenisensitiiviset (gluteenille herkät), keliaakikot, sekä terveet verrokit. Kaikki käyttivät kauraa päivittäin. Aikaisempien tutkimusten perusteella kauraa sisältämätön gluteeniton ruokavalio on helposti liian vähäkuituinen ja lisäksi näillä henkilöillä on usein ongelmia suoliston mikrobistossa. Tässä tutkimuksessa kaikki kolme ryhmää saivat kuitua niin, että pääsivät ravitsemussuosituksen alarajalle. Suositus on 25-35 g kuituja/pv. Kauraa käyttävillä keliaakikoilla ja gluteenisensitiivisillä ei myöskään havaittu ongelmia suoliston mikrobistossa. Linderborg toteaa, että tutkimukseen olisi haluttu mukaan myös ei kauraa käyttävien keliaakikkojen ryhmä, mutta tähän ryhmään ei saatu riittävästi osallistujia. Se kertoo siitä, miten kattavasti suomalaiset keliaakikot ovat ottaneet kauran ruokavalioonsa. Kolmannessa eli aterianjälkeisessä tutkimuksessa käytettiin nieltävää kapselia, joka mittaa suoliston painetta, pH:ta ja lämpötilaa. Erilaisia aineenvaihduntatuotteita tutkittiin myös virtsa- ja ulostenäytteistä. Yhdistettynä ohut- ja paksusuolimallien tuloksiin verrattiin erilaisten kaura-aterioiden vaikutusta suolistolle. Kauran beetaglukaania voidaan pilkkoa entsymaattisesti, jolloin kauran sisältämät fenoliset yhdisteet vapautuvat. Se vaikuttaa mm. niiden imeytymiseen. Pilkkomisen ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan suoliston hyvinvointituntemukseen. LEIPURI 5 / 2020
17
