v TIEDE JA TUTKIMUS v
Yksilöllinen aineenvaihdunta – yksilöllinen ruoka Nature Medicine-sarjassa julkaistun tutkimuksen mukaan ei ole olemassa vain yhtä, kaikille ihmisille mahdollisimman terveellistä ruokavaliota, sillä ihmisten aineenvaihdunta toimii niin yksilöllisesti ja vaikuttaa siten myös ravinnonkäyttöön. Tutkijat King’s Collegessa Lontoossa tutkivat yhteensä 1002 koehenkilöä, jotka olivat terveitä aikuisia Iso-Britanniasta. Joukossa oli sekä identtisiä että epäidenttisiä kaksospareja sekä myös henkilöitä, jotka eivät olleet sukua keskenään. Tutkimuksessa tarkasteltiin perimän, suoliston mikrobiston sekä elintapojen vaikutusta aineenvaihduntaan. Tutkittavat söivät samanlaisia aterioita kahden viikon tutkimusjakson aikana. Tutkimus osoitti, että ihmisten aineenvaihdunnan vasteissa aterioihin oli jopa kymmenkertaisia eroja. Tutkittavilta mitattiin mm. veren glukoosi-, insuliini- ja triglyseridirasvojen arvot. Korkeina arvoina kaikki kolme ovat lihavuuden riskitekijöitä. Korkeat glukoosi- ja triglyseridiarvot ovat myös diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Tutkijat havaitsivat, että jokainen tutkittava reagoi yksilöllisellä tavalla samaan ruokaan. Yllätys oli, että perimän vaikutus aineenvaihduntavasteisiin oli vähäinen. Esimerkiksi hyvin rasvaisen aterian vasteeseen perimä ei vaikuttanut lainkaan ja glukoosivasteet olivat geneettisiä noin
20
LEIPURI 5 / 2020
30-prosenttisesti. Paljon isompi vaikutus vasteisiin oli suolistomikrobistolla, vuorokausirytmillä sekä liikunnalla ja unen laadulla ja määrällä. Myös syömisen ajankohdalla on merkitystä, sillä eri vuorokaudenaikoina nautitut ateriat sulavat eri ihmisillä parhaiten eri aikoihin. Joillakuilla elimistö toimii parhaiten aamulla, mutta toisilla taas ruokailun ajankohdalla ei ollut lainkaan merkitystä. Tämän kaiken lopputuloksena tutkijat päättelivät, että ei ole olemassa jotakin kaikille parhaiten sopivaa yhdenlaista terveellistä ruokavaliota, vaan jokaisella se on hieman erilainen ja yksilöllinen, jo saman perheen sisällä. Tutkimuksesta raportoi Mediuutiset 23.6.2020.
Nosebo selittää yksilöllisiä eroja Ennakkokäsitykset ja aistihavaintoihin liittyvät oletukset ohjaavat sitä, miten ihminen havainnoi ja tulkitsee ympäristöään ja itseään. Näin myös kielteiset ennakkokäsitykset ja odotukset lisäävät ihmisen kokemien haittojen ja oireiden määrää. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi. Se on siis päinvastainen kuin plasebo eli lumehyöty. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden noseboilmiötä käsittelevä artikkeli julkaistiin Duodecim-lehdessä 2020;136(11):1333-8. Ennakkokäsitysten ja sosiaalisten vihjeiden merkitys kasvaa erityisesti silloin, kun havainto on monimerkityksellinen, esimerkiksi epämääräinen kipu tai ilman tunkkaisuus, tai ilmiö on huonosti tunnettu tai vaikeasti havaittava, kuten havaintokynnyksen juuri ja juuri ylittävät äänet Tutkijoiden mukaan nopea uutisointi ja sosiaalisen median keskustelut voivat luoda tai vahvistaa kielteisiä merkityksiä, jotka johtavat esimerkiksi haittakokemuksiin ja oireisiin, oireiden pahenemiseen tai hoidon tehon vähenemiseen. Tämä johtaa joidenkin riskien ylikorostumiseen, ja toi-
saalta jotkut isommat riskit voivat jäädä ilman huomiota. Esimerkiksi sisäilman terveysriskit koetaan selvästi isompina kuin ne ovat, kun taas monet muut ympäristöriskit saatetaan ohittaa olan kohautuksella. Kun työpaikalla aletaan epäillä sisäilmaongelmaa ja sen haitallisuutta terveydelle, sisäilman kielteinen merkitys kasvaa ja aletaan tarkkailla omia tuntemuksia suhteessa sisäilmaan. Sen myötä oireet helposti voimistuvat ja niiden yhteys sisäilmaan entisestään vahvistuu Riskejä liikaa korostamalla voidaan saada aikaan enemmän haittaa kuin riskitekijöiden vähentämisestä on hyötyä. Tämä korostuu, kun puhutaan matalilla tasoilla esiintyvien ympäristötekijöiden mahdollisista riskeistä. Kun niitä halutaan tunnistaa ja ehkäistä, saattavat samalla ihmisten pelot ja käsitykset vaarasta voimistua liiaksi. Silloin käsitykset saattavat alkaa selittää haittoja ja oireita enemmän kuin varsinaiset biologiset tai fysikaaliset altisteet. Kielteisten tai jopa uhkaavien merkitysten synty on otettava huomioon aina kun puhutaan pienistä ja epävarmoista riskeistä. Haitan kokemusta voidaan ehkäistä, kun kohtaamisissa ja viestinnässä huomioidaan ihmisten ennakkokäsityksen aiheesta, otetaan esille asioiden ja toimien myönteiset puolet eikä korosteta riskejä silloin, kun se ei ole välttämätöntä.
