v TILASTOT v
kasvattamoja ei juuri perusteta eikä vanhoja jatketa. Syyksi mainitaan, että kasvatuslupien on liian tiukasti säänneltyä, konstikasta ja myös hintavaa ja vaikeasti ennustettavaa. Kotimainen kalankasvatus on myös osa huoltovarmuutta, jonka koronakriisi on nostanut puheenaiheeksi. Tällä hetkellä kalaomavaraisuutemme on varsin heikko ja samoin kriisivalmiutemme sen suhteen. Vaikka asiasta on pyritty tiedottamaan, valtaosa suomalaisista pitää kalankasvatusta huomattavasti suurempana vesien ympäristökuomittajana kuin se on todellisuudessa. Kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta ei suinkaan ole kymmeniä prosentteja, kuten moni luulee, vaan vain noin yksi prosentti. – Suomessa kalankasvatuselinkeino on ainoa Itämereen vaikuttava toimiala, joka on onnistunut saavuttamaan vesiensuojelun tavoiteohjelman asettamat ympäristötavoitteet. Ravinnepäästöt ovat laskeneet 1990-luvun alusta lähes 70 prosenttia. Hyviin tuloksiin on vaikuttanut erityisesti kalojen rehujen koostumuksen ja laadun muutokset. Kalankasvatus on tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia, yhdellä kilolla rehua saadaan kasvatettua melkein kilo kalaa, toteaa kalankasvatusyritys Nordic Troutin toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar. RaisioAqua on kehittänyt erityisen Baltic Blend -itämerirehun Baltic, jonka valmistusta varten kalastetun silakan ja kilohailin mukana nostetaan Itämerestä suurempi määrä fosforia kuin mitä koko kotimaisesta kalankasvatuksesta palautuu takaisin mereen. Kalankasvatuksen typpikuormitus puolestaan pienenee ravinteiden kierron seurauksena merkittävästi. - Ympäristölle ystävällisten rehujen kehittämiseen lähdettiin jo vuosia sitten, koska nähtiin, että ainoastaan se voisi taata kalankasvatuselinkeinolle sen elintilan. Ihan näin ei kuitenkaan ole käynyt, valitettavasti, toteaa Raisioaquan toimitusjohtaja Tomi Kantola ja jatkaa, että kun kasvatuslupia Suomessa leikattiin voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien, kalankasvatus lisääntyi voimakkaasti naapurimaissa, kuten Venäjällä, Ruotsissa, Baltian maissa. - Siksi niissä kalankasvatus on nykyisin laajempaa ja siksi myös Raisioaquan kalanrehusta suurin osa menee tänä päivänä vientiin, noin 65 prosenttia. Vain 35 prosenttia menee kotimaahan.
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019?
S
uomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 148 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 66 kiloa hedelmiä ja 66 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilut kaksi kiloa henkeä kohti vuodesta 2018 ja oli viime vuonna noin 81 kiloa. Kasvu johtui pääosin kauran kulutuksen kasvusta. Kauran kulutus nousikin edellisestä vuodesta noin kaksi kiloa eli lähes 30 prosenttia, 9,5 kiloon henkeä kohti. Tasaisemman vaiheen jälkeen kaurabuumi tuntui jälleen voimistuneen. Riisin kulutus nousi puoli kiloa edellisestä vuodesta, vehnän kulutus laski hieman. Muiden viljalajien kulutus pysyi suunnilleen entisellään. Viime vuonna lihan kokonaiskulutus oli lähes 80 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henkeä kohti. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein neljä prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henkeä kohti. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin viisi prosenttia, mutta sitä kulutetaan edelleenkin enemmän kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,8 kiloa, mikä oli
noin puoli kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maidon kulutus väheni jälleen (kuten vuonna 2018) noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 102 litraa. Eri maitolaatujen käyttöosuudet pysyivät ennallaan: kevytmaidon 57, rasvattoman maidon noin 30 ja täysmaidon reilussa kymmenessä prosentissa. Keskimäärin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Piimän, jogurtin, viilin ja kerman kulutus väheni muutaman prosentin. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2019 kaikkiaan 148 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Juuston kulutus laski vähän ja oli noin 25 kiloa. Myös voita kului hieman edellisvuotta vähemmän, 3,3 kiloa. Kalan kokonaiskulutus pysyi 14,9 kilossa henkeä kohti. Myös kanamunien kulutus säilyi ennallaan noin 12 kilossa. Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 59 kiloa henkeä kohti. Vihannesten kulutus kasvoi edellisestä vuodesta. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 66 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.
LEIPURI 5 / 2020
33
