v RUOKAHÄVIKKI v
Suomelle selkeät suuntaviivat ruokahävikin vähentämiseksi Kaikkien EU-jäsenmaiden on raportoitava hävikki- ja elintarvikejätemääriään EU:lle vuodesta 2020 eteenpäin. Lisäksi Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Meillä on nyt suunnitelma (tiekartta) hävikin vähentämiseksi, ensimmäisenä Euroopassa. TEKSTI Elina Matikainen
R
uokahävikin seurantatyötä jo pitkään tehnyt Luonnonvarakeskus (Luke) on koordinoinut työtä, jossa Suomeen on kehitetty kansallinen ruokahävikin seurantajärjestelmä. Tämä kansallinen ruokahävikkitiekartta on laadittu yhteistyössä elintarvikealan toimijoiden kanssa. Sen tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa: alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupoissa, ravitsemuspalveluissa ja kotitalouksissa. Tiekartan tarkoituksena on auttaa tunnistamaan keskeisiä ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi, täsmentää ja konkretisoida niitä. tavoitteena on myös, että olemassa olevat hävikkiratkaisut tunnistetaan ja niitä seurataan osana tiekarttaa. Tiekartta tiivistää ruokahävikin vähentämiskeinot kuuteen keihäänkärkeen, joissa linjataan keinoja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Keihäänkärjissä korostuvat vapaaehtoiset ja lainsäädännölliset ohjauskeinot, koulutus ja tiedottaminen, teknologiat ja liiketoimintamallit, ympäristö- ja tuotemuotoilu, tutkimus sekä yhdessä tekeminen. Esimerkki vapaaehtoisista keinoista on materiaalitehokkuussitoumus. Sen tavoite on parantaa yritysten kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia. Ruokahävikin vähentämisen tulisi olla esillä myös kouluissa, varhaiskasvatuksesta ja ala-asteelta lähtien. Teknologioista voidaan mainita vaikkapa satoennusteet, joita ravintolat ja kaupat voivat hyödyntää tilauksissaan tai hävikkiruoka-aplikaatiot mobiilissa. Myös pakkaukset vaikuttavat, esimerkiksi niiden koko ja uudelleen suljettavuus. Vastuullisuutta voi myös brändätä, jolloin ns. hävikkituotteet saadaan muutettua haluttaviksi. Myös tuotesijoittelulla kaupoissa on merkitystä. Niin
ikään vaikutusta on sosiaalisilla normeilla ja niiden muuttumisella, esimerkkinä ns. punalaputettujen tuotteiden muuttuminen halutummiksi. Nämä vain muutamia esimerkkejä. Tarkoitus on, että tiekarttaa päivittyy jatkuvasti. - Tavoitteena on, että alan toimijat ilmoittavat tiekarttasivustolle omissa organisaatioissaan toteuttavia ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi. Näin lukuisista toimenpiteistä tehdään kaikille näkyviä, kertoo Luken tutkija Inkeri Riipi. Tätä varten on tulossa oma sähköpostiosoite, mutta alussa viestejä voi lähettää osoitteeseen inkeri.riipi@luke.fi. Hyvät käytännöt kootaan ja niiden perusteella toimijat näkevät mitä keinoja hävikin vähentämiseen on olemassa. Tiekartta-sivulle linkitetään ratkaisujen lisäksi tietoa tutkimushankkeista, kehitysprojekteista ja poliittisista linjauksista. Hyvien käytäntöjen toivotaan edistävän myös yritysten verkostoitumista. - Tiekartta ei ole vain lista yksittäisiä hävikkiratkaisuja, vaan ennen kaikkea tiekartan päämääränä on edistää tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden välillä, täsmentää tutkija Hanna Hartikainen. Jatkossa tärkeä osa tiekarttaa on myös hävikkiratkaisuiden vaikuttavuuden arviointi. Näin voidaan todentaa, että toimenpiteillä on todella vaikutusta hävikin vähentämiseen. vaikuttavuutta tullaan arvioimaan Luken järjestämissä yhteisissä työpajoissa. Lisäksi ruokahävikin kokonaismäärää seurataan koko Suomen kattavalla ruokahävikin seurantajärjestelmällä. - Suomen tiekartta on
kansainvälisestikin hyvin ajankohtainen ja uraauurtava, sillä tiedossamme ei ole, että ihan yksityiskohtaisia hävikkitiekarttoja olisi vielä juurikaan julkaistu muualla maailmassa, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri sanoo. Suomen ruokahävikin seurantatyö ja nyt valmistunut tiekartta ovat herättäneet suurta kiinnostusta myös EU:ssa ja sen jäsenmaissa. Myös niissä hävikki- ja elintarvikejätemääriään raportointi EU:lle tulee pakolliseksi vuodesta 2020 eteenpäin. Suomen toimenpiteitä onkin käyty esittelemässä EU:n komissiolle. Lukessa on työtä hävikkitutkimuksessa tehty jo vuodesta 2008 alkaen ja ensimmäisiä tuloksia saatiin vuosina 2012-13. Meillä ollaan asiassa pidemmällä kuin monessa muussa Euroopan maassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa vähittäiskaupan ja kuluttajien ruokahävikki ja vähentää sen syntyä koko elintarvikeketjussa. Euroopan komission päätöksen (2019/1597, 2008/98/ EY) mukaan jäsenmaiden on raportoitava elintarvikejätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien. Ruokahävikkitiekartta on osa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävää työtä. Lisätietoja: luke.fi/ruokahavikkiseuranta/tiekartta/
LEIPURI 2 / 2021
15
