Tuomas Talvitie Ilkka Talvitie syntyi Viipurissa talvisodan aattona ja on Karjalan evakkoja. Ensimmäinen muistikuva lääkäristä on Juvalla kolmevuotiaana koettu keskikorvan tulehdus. Sen takia mentiin lähimpään lääkäriin Mikkeliin, jonne oli 50 kilometrin matka. Pakkasta oli 30 astetta ja kulkuvälineenä kolmipyöräinen rättisitikka.
Kun rahat eivät riitä 1990-luvun alun lama hautasi alleen omalääkäri kokeilun, jonka pohjalta olisi saattanut syntyä soteuudistus jo aikaa sitten. Mutta rahat eivät riittäneet.
S
ote-uudistuksen valmistelijoiden kannattaisi käydä jututtamassa Ilkka Talvitietä, sillä hän oli mukana Kelan rahoittamassa, Lahdessa vuosina 1985–1993 toteutetussa valtakunnallisessa omalääkäripilotissa. ”Pilotissa oli sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon toimijoita. Yritimme tehdä siinä juuri sen saman, mitä eri sote-uudistuksissa on viime vuosinakin yritetty – taata kansalaisille hyvät ja saavutettavat lääkäripalvelut”, hän kertoo. ”Se onnistui erittäin hyvin, ei pelkästään alueen omasta näkökulmasta vaan
myös silloisen Lääkintöhallituksen arvion mukaan. Palveluiden saatavuus parani, ja ne pystyttiin tuottamaan kustannustehokkaasti”, Talvitie sanoo. Mutta sitten kävi niin kuin monille piloteille käy: hankerahat loppuivat ja pilotti hautautui. Osasyyllinen oli pilotin loppuvuosiin ajoittunut 1990-luvun lama. Silloin rahat loppuivat joka paikasta. URA SEKÄ JULKISESSA ETTÄ YKSITYISESSÄ TERVEYDENHUOLLOSSA Lääkintöneuvos, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Ilkka Talvitie teki
koko ammattiuransa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Lahteen asettumisen jälkeen vakituinen virka oli nykyisessä Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja yksityispraktiikka Lääkärikeskus Hemossa, joka oli yksi Suomen vanhimpia lääkärikeskuksia, perustettu jo 1940-luvulla. Praktiikan pitämisen lisäksi hän toimi pitkään Hemon hallituksessa sekä jäsenenä että puheenjohtajana. ”Meillä oli toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan muodostama työpari, joka valmisteli strategialinjaukset ja toiminnan kehittämisen”, Talvitie kertoo. Yksi esimerkki strategisista linjauksista oli työterveyshuolto, jonka kehittäminen annettiin Talvitien vastuulle. Lahden Yrittäjät oli esittänyt Hemolle 1970-luvun puolivälin jälkeen, että lääkärikeskus alkaisi tarjota työterveyshuollon palveluita. Hallitus sanoi silloin ”kiitos ei”. Oli muuta tekemistä. ”Kun sitten aloitin Hemon hallituksessa, laki työterveyshuollon järjestämisestä oli tulossa voimaan vuonna 1979. Näin, että tässä olisi mahdollisuus toiminnan laajentamiseen, ja otimme yhteyttä Yrit täjiin. Sitten ryhdyimme kiertämään alueen yrityksiä. Osa oli jo käynnistänyt omaa työterveyshuoltoa, joten melkoista vääntämistä se oli, mutta onnistui lopulta kuitenkin hyvin”, Talvitie muistelee. YKSITYISSEKTORIN EDUNVALVONTA TÄRKEÄÄ Ilkka Talvitie on toiminut aktiivisesti LKY:n ja LPY:n hallituksissa. Hän pitää yksityisen terveydenhuollon edunvalvontatyötä erittäin tärkeänä. LKY:n aikana hidasteena oli järjestön heikko tunnettuus. LPY:n aikana tunnettuus on noussut ja kontaktiverkosto laajentunut. Talvitie painottaa, että terveyspalvelualan edunvalvonta ei ole tärkeää pelkästään yritysten liiketoiminnan kannalta. Sillä on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä sen takia, että terveyspalvelujärjestelmämme romahtaa, jos yksityinen sektori jätetään julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle. Siksi täytyy yrittää vaikuttaa, jotta näin ei kävisi. ”Eivät riitä rahat eivätkä kädet. Siksi ei pitäisi rakentaa järjestelmää, jollaiseen resurssit eivät tosiasiassa riitä”, Talvitie sanoo.
17
