Jäitä hattuun! Työterveyshuolto on yksi parhaiten toimivista osista suomalaisessa terveydenhuollossa. Siitä huolimatta järjestelmän lakkauttaminen nousee tämän tästä poliittiseen keskusteluun. Työterveyshuolto on kuitenkin kansantaloudellisesti tehokasta ennalta ehkäisevää toimintaa ja sen sairaanhoidon vastaanotot helpottavat merkittävästi paineita muussa osassa terveyspalvelujärjestelmää. saimme asiakkaiksemme 52 konserniin kuuluvaa yritystä, meille tuli viisi uutta työterveysasemaa, kolme uutta koko päiväistä työterveyslääkäriä, kahdeksan työterveyshoitajaa ja pari sihteeriä”, Kuuri-Riutta muistelee. Diacorin toimitusjohtajana vuosina 2009–2014 toiminut Anni Vepsäläinen kertoo, että hänen aikanaan työterveys huollon liiketoiminta muuttui suurten, usealla paikkakunnalla toimivien asiak kaiden kohdalla. Ne halusivat yhteistyö kumppanin, jonka kanssa voisi asioida yhdeltä luukulta sen sijaan, että jokainen toimipiste hankkisi työterveyspalvelut kukin omalta paikkakunnaltaan. ”Mekin aloimme rakentaa valtakun nallista palveluketjua. Mutta haimme kumppanuuksia sen sijaan, että olisimme perustaneet joka paikkakunnalle oman Diacorin. Yhteistyötä syntyi muun muassa Tampereella, Turussa ja Oulussa”, Vepsäläinen kertoo.
KYSYNTÄ MUUTTANUT MUOTOAAN Uusi laki johti siihen, että työterveyspal veluista tuli kiinteä osa useiden yksityis ten terveyspalveluyritysten toimintaa. Työterveyspalvelut alkoivat monipuolis tua ja niiden osuus yksityisten tuottajien palveluista kasvaa. Kun Heikki Kuuri-Riutta aloitti Porin Lääkäritalon toimitusjohtajana vuonna 1986, talossa oli yksi työterveyshoitaja. Ensimmäinen työterveyslääkäri kiinnitettiin uusiin toimitiloihin muuttamisen myötä. Sitten Lääkäritalo osti pari työterveysasemaa. ”Sitten Rauma Oy ulkoisti työterveys huoltonsa meille. Se tarkoitti sitä, että
TOIMIVAA EI KANNATA VESITTÄÄ Osa poliitikoista karsastaa sitä, että työssä käyvät pääsevät hoitoon joustavammin. Siksi aika ajoin kuullaan vaatimuksia työterveyshuollon lakkauttamisesta. Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono kehottaa pistämään jäitä hattuun. ”Yksityinen sektori tuottaa työterveys huolto mukaan lukien noin 50 prosenttia kaikista lääkäreiden avovastaanotois ta. Nämä potilaat ovat poissa julkisen sektorin jonoista ja se on pääsyy siihen, että julkinen terveydenhuolto pystyy toimimaan edes sillä tasolla, millä se nyt on. Ongelmia ei pitäisi yrittää korjata
28
kajoamalla siihen osaan palvelutoimintaa, joka toimii hyvin ja kustannustehokkaas ti”, hän sanoo. Lisäksi Bono muistuttaa, että digi taalisten palveluiden kehitys parantaa myös työterveyshuollon tehokkuutta entisestään. Videovastaanoton voi varata suoraan työpisteeltään tarvitsematta liikkua minnekään. Chat-vastaanotolle kin pääsee sekunneissa suoraan omalta työpaikalta.
Terveystalo, Aki Rask
V
uonna 1979 voimaan tullut työterveyshuoltolaki sääti työterveyshuollon työnantajien lakisääteiseksi velvollisuudeksi, jonka kustannuksista Kela korvaa osan. Laki teki myös mahdolliseksi ostaa näitä palveluita yksityisiltä toimijoilta. Lakia valmisteli työryhmä, jossa olivat mukana kaikki tahot työmarkkinajärjes töistä ministeriöihin. Helsingin Lääkäri keskuksen toimitusjohtaja Juhani Aho oli työryhmässä Akavan varapuheenjohtajana. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että ilman hän tä ei yksityistä työterveyshuoltoa nykyises sä muodossaan välttämättä olisi olemassa. Yksityiset terveyspalveluyritykset valmistautuivat uuteen lakiin toteutta malla Lääkärikeskusten Yhdistyksen (LKY) johdolla kampanjan. Siihen sisäl tyi ilmoituksia Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä, ja sen aikana lähettiin työterveyspalveluista kertova esite yli 10 000 työnantajalle.
