Martti Ahlstén
Politiikka vaikutti Pasaseen ja Pasanen politiikkaan Aarne Pasanen opiskeli lääkäriksi Sveitsissä Bernin yliopistossa. Kurssikavereita oli muun muassa Ghanasta, Iranista, USA:sta, Saksasta, Unkarista ja Norjasta.
Poliittinen retoriikka elää irrallaan todellisista tarpeista.
L
änsi-Pohjan Lääkärikeskuksen Kemiin perustanut Aarne Pasanen toimi pitkään Lääkärikeskusten Yhdistyksen (LKY) hallituksessa ja kahteen otteeseen sen puheenjohtajana. Noina vuosina hän joutui tutustumaan myös valtakunnan politiikan tympeään puoleen terveydenhuollossa. ”Oli laastariveroa, arvonlisäverotuksen epäoikeudenmukaisuutta, sairausvakuutuskorvausten lakkauttamisyrityksiä ja monia muita asioita. Asiallisesti katsoen niille ei ollut kestäviä perusteita. Esimerkiksi sairausvakuutuskorvausten lopettaminen olisi heikentänyt julkista palvelujärjestelmää, kun ihmisiä olisi siirtynyt yksityisistä palveluista julkisen sektorin jonoihin”, Pasanen kertoo. Muuta selitystä yksityisen lääkäritoiminnan hankaloittamiselle tai jopa lopettamisaikeille hän ei näe kuin po liittisen ideologian. Tämä ideologinen vastakkainasettelu elää suomalaisessa terveydenhuollossa hänen näkemyksensä mukaan edelleen.
TEOT MUUTA KUIN PUHEET Kaikkiaan Aarne Pasanen suhtautuu politiikkaan kuitenkin myönteisesti. Yhteisten asioiden hoitaminen ja poliittinen vaikuttaminen on ollut hänelle niin tärkeää, että hän toimi yli 30 vuotta Kemissä kaupunginvaltuutettuna ja useita vuosia Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuonna 1984 hän oli perustamassa Kemiin Länsi-Pohjan Lääkärikeskusta. Vuonna 1986 hän luopui Länsi-Pohjan keskussairaalan sisätautien ylilääkärin virasta jäädäkseen päätoimiseksi yksityislääkäriksi ja lääkärikeskuksen johtajaksi. Päätöstä voisi pitää jopa uhkarohkeana, sillä Kemi oli ja on yksi Suomen vasemmistolaisimmista kaupungeista ja juuri vasemmisto on kaikkein kriittisin yksityistä lääkärikeskustoimintaa kohtaan. Mutta Pasanen sanoo, että ei ole koskaan erityisemmin kärsinyt kaupungin poliittisesta ilmapiiristä. ”Olen kokenut, että ihmiset ovat luottaneet ja uskoneet minuun ja arvostaneet minua lääkärinä”, hän sanoo. Pasasen mukaan moni sellainen, joka vastusti yksityistä lääkäritoimintaa suhteellisen äänekkäästi valtuustossa ja julkisissa puheenvuoroissa, käytti kuitenkin lääkärikeskuksen palveluita. Se todistaa
hänen mukaansa, että vastustaminen on ennen kaikkea poliittista retoriikkaa. Hoidon tarve on eri asia kuin retoriikka. AIKANSA TYYPILLINEN KESKIKOKOINEN LÄÄKÄRIKESKUS Aarne Pasanen kuvaa Länsi-Pohjan Lääkärikeskusta aikansa tyypilliseksi keskikokoiseksi lääkärikeskukseksi. Sillä oli yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen lisäksi oma laboratorio ja kuvantamisosasto sekä pieni leikkausosasto päiväkirurgiaa varten. Lisäksi työterveyshuolto oli merkittävä osa yrityksen toimintaa. Vuonna 1991 Länsi-Pohjan Lääkärikeskus laajensi toimintaansa perustamalla toimipisteen Tornioon. Kun toiminta oli laajimmillaan, ammatinharjoittajia oli noin 40, henkilökuntaa 20 ja asiakaskäyntejä Kemissä ja Torniossa 30 000 vuodessa – talousalueella, jonka koko on noin 60 000 henkeä. ”Vertailun vuoksi: Kun aloitin aikanaan Kemissä ensimmäisenä kaupunginlääkärinä vuonna 1971, siellä oli noin 30 000 asukasta ja kolme kaupunginlääkärinvirkaa. Nyt asukkaita on noin 21 000, terveyskeskuksessa on toistakymmentä lääkärinvirkaa ja valitamme lääkäripulaa”, Pasanen sanoo.
31
