Automaatio
Vita Laboratoriot, Martti Ahlstén
mullisti laboratoriotoiminnan
M
Suomi on edelläkävijä terveydenhuollon laboratoriotoiminnan tietojärjestelmissä ja automatisoinnissa.
onissa maissa laboratoriotoiminta perustuu paperilähetteisiin ja käsin kirjattuihin vastauksiin. Suomessa kaikki laboratoriotutkimusten pyynnöt ja vastaukset välitetään sähköisesti modernien tietojärjestelmien avulla. Tietojärjestelmien ansiota on myös se, että laboratoriotoiminta on pystytty automatisoimaan. Siinäkin Suomi on yksi edelläkävijöistä. Tietojärjestelmien ja robottien avulla voidaan ohjata saapuvien tuhansien näyteputkien lajittelua oikeille analysaattoreille, näytteiden analyysia, tulosten validointia, vastausten lähettämistä ja näytteiden arkistointia. Kliininen laboratoriotoiminta on keskittynyt yhä suurempiin yksiköihin viimeisten 20 vuoden aikana. Tämä ei koske pelkästään yksityisiä laboratorioita vaan myös julkisia. Sairaanhoitopiirit ovat luopuneet omista laboratorioistaan ja siirtäneet toimintaa yhdessä kuntien kanssa perustamiinsa osakeyhtiöihin tai liikelaitoskuntayhtymiin. Yksityisellä sektorilla keskittyminen on tapahtunut yritysostojen kautta samalla tavalla kuin lääkärikeskusten kohdalla tapahtui. ”Niistä yksityisistä laboratorioista, jotka olivat olemassa perustamisemme aikoihin 25 vuotta sitten, ei ole enää muita jäljellä itsenäisinä. Muut ovat päätyneet yrityskauppojen myötä osaksi suurempia kokonaisuuksia”, Vita Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hurme sanoo. Kliinisen laboratorioalan markkinoilla onkin enää jäljellä vain kaksi yksityistä yritystä, Vita ja Synlab. LOGISTIIKKA AVAINASEMASSA Jukka Hurmeen mukaan kliinisessä laboratoriotoiminnassa on kaksi megatrendiä.
34
”Sellaiset tutkimukset, joissa vastausta ei tarvita heti, kannattaa keskittää suuriin laboratorioihin. Tällöin voidaan hyödyntää automaatiota, yksikkökustannukset saadaan pienemmiksi ja laatu voidaan varmistaa paremmin. Keskuslaboratorion toimintaidea on, että se pystyy logistiikan avulla palvelemaan yhdestä toimipisteestä koko maata”, hän selvittää. ”Toinen trendi on se, että tutkimukset, joissa vastaus tarvitaan nopeasti, kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä toimintayksikköä, esimerkiksi päivystystä. Näiden point of care -tutkimusten (POC) nimikemäärä on suhteellisen pieni, joten niiden kohdalla ei voida hyödyntää suuruuden ekonomiaa”, Hurme sanoo. ALAN EDUNVALVONNALLA PITKÄ HISTORIA Koskiklinikan toimitusjohtajana toiminut Timo Soini sanoo, että laboratorioala on ollut uranuurtaja terveydenhuollon palveluita tuottavien yritysten järjestötoiminnassa. Suomen Kliiniset Yksityislaboratoriot ry (SKYL) perustettiin jo 1940-luvulla. Soini toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana 17 vuotta. ”Yhdistyksen jäsenet olivat tuolloin alalle tyypillisesti pieniä kliinisiä laboratorioita, joiden omistajina oli sairaanhoitajia. Kun lääkäreiden yhteisvastaanotoista alkoi kehkeytyä nykyaikaisia lääkärikeskuksia, niihin perustettiin myös laboratorioita yhtenä osana palvelua. Tämä vaihe laboratoriotoiminnassa kesti useita vuosikymmeniä ennen kuin alan keskittyminen käynnistyi”, Soini kertoo. SKYLin toiminta lakkasi vuonna 2005, kun yksityisen terveydenhuollon järjestöt liittyivät yhteen ja perustivat Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY). LPY on siitä saakka jatkanut laboratorioalan edunvalvontaa yhtenä osana toimintaansa.
