Martti Ahlstén
Terveydenhuoltoalan vaikuttaja Leena Niemistö toimii myös kulttuurin saralla. Hän on muun muassa Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallituksen puheenjohtaja, Oopperan ja baletin tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsen. Niemistö on toiminut myös vuodesta 2004 lähtien Suomen merkittävimmän kuvataidepalkinnon Ars Fennican palkintolautakunnan puheenjohtajana.
Määrä ei heikennä laatua Oikeat kannustimet tehostaisivat terveydenhuoltoa.
Y
ksityisen terveydenhuollon lääkäri ottaa vastaan enemmän potilaita kuin julkisen sektorin lääkäri. Samoin yksityisen sektorin kirurgi leikkaa samassa aikayksikössä enemmän potilaita kuin kollega julkisella sektorilla. Leena Niemistön mielestä vääränlaiset kannustimet ovat yksi syy sille, että julkisen sektorin toiminnassa on tehostamisen varaa. ”Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon kannustimet erityisesti perusterveydenhuollossa ovat vastakkaisia. Yksityinen kannustaa tehokkuuteen ja hoitamaan mahdollisimman paljon potilaita. Julkinen kannustaa hoitamaan yksittäistä potilasta mahdollisimman hyvin. Se ei sinänsä ole väärin, mutta se johtaa siihen, että vähemmän potilaita saa hyvää hoitoa”, hän sanoo. Niemistö korostaa, että määrä ja laatu eivät korreloi siten, että enemmän tekevän laatu olisi heikompi. Asia on itse asiassa päinvastoin. Julkisella sektorillakin tunnustetaan erikoissairaanhoidossa, että laatu paranee tekemällä enemmän. Tähän ajatukseen perustuu julkisen sektorin keskittämispolitiikka muun muassa synnytyksissä. ”Kyse ei ole pelkästään esimerkiksi yksittäisen kirurgin nopeudesta vaan
36
siitä, että koko hoitava tiimi hioutuu toimimaan yhdessä. Tehdään täsmälleen se, mitä pitää, eikä mitään ylimääräistä”, Niemistö sanoo. MYÖS JULKISET PALVELUT KESKITTYVÄT Leena Niemistö on toiminut Dextran toimitusjohtajana sekä Pihlajalinnan varatoimitusjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana. Dextran ja Pihlajalinnan yhdistymisen taustalla oli vahva näkemys siitä, että ala tulee väistämättä keskittymään. Suurimmat työterveyshuollon asiakkaat alkoivat vaatia valtakunnallista palvelua. Suuret terveyspalvelualan toimijat alkoivat ostaa pienempiä. ”Näin tuolloin, että Dextran kaltaiselle keskikokoiselle paikalliselle toimijalle tulee eteen tiukat paikat. Pihlajalinnan kanssa löysimme yhteisen näkemyksen, koska he olivat vahvoja kuntapalveluiden tuottajana ja me perinteisessä yksityisessä lääkärikeskustoiminnassa”, Niemistö kertoo. Niemistö muistuttaa, että myös julkinen terveydenhuolto keskittyy. Ilmiö on tosin vielä vaiheessa, koska odotellaan sote-uudistusta ja sen mukana tulevia toiminnan raameja. Mutta kehityssuunta on selvä. Erikoissairaanhoidossa siirrytään kohti
suurempia yksiköitä ja toisaalta mietitään työnjakoa. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa perusterveydenhuollon toimipisteiden määrä vähenee ja yksikkökoko kasvaa. TEKNOLOGIASSA PUHEISTA TEKOIHIN Teknologian hyödyntämistä pidetään nykyään yhtenä tulevaisuuden terveydenhuollon kehittämisen ajureista. Leena Niemistön mukaan vielä on kuitenkin enemmän puhetta kuin tekoja. Teknologiaa kyllä kehitetään, mutta sitä käyttöön otettaessa pitäisi muuttaa perinteisiä toimintatapoja. Siihen ei Niemistön mukaan terveydenhuollossa vielä ole kunnolla valmiutta. Ja kun sitä ei ole, teknologiasta ei saada maksimaalisia hyötyjä hoito- ja toimintaprosessien tehostajana. Tuoreena esimerkkinä hän mainitsee hallituksen esityksen 0,7-hoitajamitoituksesta, jonka rahoituksen on kaavailtu tulevan osittain teknologian hyödyntämisestä. Sitä ei ole avattu, mitä tämä tehostunut teknologian hyödyntäminen olisi. ”Siitähän tulee vain lisää kustannuk sia, jos samalla ei olla valmiita oikeasti tekemään toiminnallisia muutoksia”, Niemistö painottaa.