Sakari Alhopuro. Kuva kirjasta Pulssin tarina.
Martti Ahlstén Kuntapalveluiden markkinoinnin käynnistäminen johti myös uuden järjestön, Suomen Yksityisten Sairaaloiden Yhdistyksen (SYSY), perustamiseen. Se otti jäsenikseen sellaisia yksityisen terveydenhuollon yrityksiä, jotka markkinoivat palveluitaan kunnille. SYSY liitettiin vuoden 2005 järjestöfuusiossa Lääkäripalveluyritykset ry:hyn (LPY). Kuva SYSYn perustamiskokouksesta vuonna 1994.
Tyrnävän kunta ja Oulun Diakonissalaitos allekirjoittamassa yhteistyösopimusta vuonna 1994.
Kiellettyä vai sallittua? Kuntien ja kuntayhtymien yksityisiltä toimijoilta ostamat palvelut ovat nykyään arkipäivää. Silti ne herättävät edelleen poliittisia intohimoja. Osa päättäjistä ei ideologisista syistä halua, että yksityisiä palveluita käytettäisiin.
L
ääkärikeskus Pulssin perustaja Sakari Alhopuro muistaa vuoden 1993 vuotena, jolloin mustat autot lähtivät liikkeelle. Viranomaiset olivat saaneet kuulla, että Laitilan kaupunki aikoi ryhtyä ostamaan leikkauspalveluita Pulssilta. Viranomaisten mielestä se oli laitonta. Mustien autojen vierailu säikäytti Laitilan niin, että sopimusta Pulssin kanssa ei uskallettu tehdä. Nykyään kunnille ja kuntayhtymille myytävät palvelut ovat osa yksityisten terveyspalveluyritysten normaalia toimintaa. Osalle niistä kyse on jopa merkittävästä liiketoiminnasta.
38
Julkinen sektori on hyötynyt kuntayhteistyöstä paljon. Se on saanut täydennystä omaan palvelutarjontaansa, apua jonojen nopeampaan purkamiseen tai yksinkertaisesti vain kustannustehokkaampia palveluita. KÄYNNISTYI YKSITYISTEN SAIRAALOIDEN VAJAAKÄYTÖSTÄ Kuntayhteistyö käynnistyi aikanaan siitä, että yksityisillä sairaaloilla oli enemmän kapasiteettia kuin mitä oli yksityistä kysyntää. 1960-luvun alussa Mehiläisen vajaakäyttötoimikunta suositteli käyttämättä olevien tilojen vuokraamista jollekin
kunnalle. Vuonna 1964 syntyikin Espoon kanssa sopimus vuodepaikkojen vuokraamisesta. Lisäksi sopimus sisälsi oikeuden vähäiseen kirurgiseen toimintaan. Myös Eiran sairaala halusi parantaa käyttöastettaan kuntayhteistyön avulla. Se teki vuonna 1966 sopimuksen Espoon kanssa synnytyspaikoista, 1971 Keravan kanssa kirurgisista hoitopaikoista, 1971 Helsingin kanssa vanhusten pitkäaikaishoidon paikoista ja 1985 HYKSin kanssa kuntoutustoiminnasta. Oulun Diakonissalaitoksella (ODL) toimi 1990-luvulle saakka vuokralaisina Oulun kaupungin terveyskeskuksen
